Tulvariskien hallinnan

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet

Lapuanjoen vesistöalueella

Työpaja 1 11.9.2013

Katja Haukilehto

11.3.2014

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet



Suunnittelua sekä tulvasuojelu- ja järjestelytöitä tehty vuosikymmeniä



Lapuanjoen yläosan yleissuunnitelma 1991



Suurtulvatyöryhmän loppuraportti (MMM v. 2003)

Toimenpide-ehdotus 1:

Laaditaan yleissuunnitelmat suurista tulvista aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi merkittävillä vahinkokohteilla



Lapuan taajaman tulvavaarakartta valmistui v. 2006 ja tulvariskikartta v. 2008 ja Lapuan keskustaajaman tulvariskien hallinnan

yleissuunnitelma valmistui v. 2011

2

3

Tulvantorjunnan toimenpiteet, säännöstelyn hoito ja tilapäiset tulvasuojelurakenteet



Ennakoivia keinoja mm. ennakoiva säännöstely, jään paksuuden mittaukset, jäiden lähdön ennustaminen, jäänsahaus ja tilapäiset tulvasuojelurakenteet



Tulvan aikaisia toimenpiteitä mm. säännöstelyjen ja

tulvansuojelurakenteiden käyttö, jääpatojen purkaminen ja väliaikaisten penkereiden rakentaminen



Vähennetään tulvariskejä koko valuma-alueella. Mm.

säännöstelyillä merkittävä vaikutus tulvien kannalta.



Ympäristöhaitat ovat pieniä ja keinot eivät vaadi vesilain edellyttämää lupaa.



Toteuttaja: ELY-keskus, pelastuslaitos, kunta, kiinteistönomistaja



Ryhmä: Ristiriidattomat toimenpiteet, joiden toteutuksesta yksimielisyys?

4

Maankäytön suunnittelu ja sijainnin ohjaus



Riskitoimintojen ohjaaminen tulva-alueiden ulkopuolelle



Toimintojen mahdollinen uudelleensijoittelu tulva-alueiden ulkopuolelle



Kaavoituksen ja rakentamisen ohjaamisen avuksi tuotetaan tietoa ja ohjeistusta, miten tulvat tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa ja millä edellytyksillä rakentaminen tulva-alueille onnistuu (mm. tulvavaara-kartoitukset, alimmat rakentamiskorkeudet)



Mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden tulvariskeihin



Ympäristöhaitat ovat pieniä ja keinot eivät vaadi vesilain edellyttämää lupaa



Toteuttaja: ELY-keskus, kunta



Ryhmä: Ristiriidattomat toimenpiteet, joiden toteutuksesta yksimielisyys?

5

6

Omatoiminen tulviin varautuminen



Tulvavahinkoja voidaan pyrkiä pienentämään jakamalla tulva-alueen asukkaille tietoa tulvariskeistä.



Esimerkkejä toimista:

• tulvaturvallisuusopas, jota päivitetään tarvittaessa

• 1-luokan patojen vahingonvaara-alueiden väestölle toimintaohje/esite

• Tilapäinen penger, hiekkasäkit, muovisuojaus, pumput, viemärien ja salaojien tukkiminen, omaisuus suojaan



Parannetaan tulvariskeihin varautumista



Ympäristöhaitat ovat pieniä ja keinot eivät vaadi vesilain edellyttämää lupaa.

7



Toteuttaja: kiinteistönomistaja, ELY-keskus, kunta



Ryhmä: Ristiriidattomat toimen- piteet, joiden toteutuksesta yksimielisyys?

Tulvatiedottaminen

 Esimerkkejä toimista:

1) Laaditaan tiedotussuunnitelma, jonka avulla

varoitetaan väestöä tulvasta tai tulvan aiheuttamista poikkeustilanteista.

2) Tulvavaroitukset lähetetään väestölle, kun

harvinaisempi tulva uhkaa tai jos esim. epäillään vesijohtoveden tai jokiveden pilaantumista.

 Parannetaan tulvariskeihin varautumista

 Ympäristöhaitat ovat pieniä ja keinot eivät vaadi vesilain edellyttämää lupaa.

 Toteuttaja: ELY-keskus, kunta, pelastuslaitos, tulvakeskus

 Ryhmä: Ristiriidattomat toimenpiteet, joiden toteutuksesta yksimielisyys?

8

Muutostyöt padottaviin rakenteisiin



Siltojen korotus ja teiden mahdollinen madaltaminen tai korotus



Rantojen raivaus



Paikallinen vedenpintaa alentava vaikutus



Ympäristövaikutukset ovat merkityksettömiä.



Siltojen muutokset saattavat vaatia vesilain edellyttämän luvan



Toteuttaja: ELY- keskus, Kunta



Ryhmä: Ristiriidatto- mat toimenpiteet, joiden toteutuksesta yksimielisyys?

9

Lapuan ja Kauhavan pengerrysalueiden käytön muutos ja Lapuan keskustan vahinkokohteiden paikallissuojaaminen



Veden päästäminen tulvapenkereillä suojatuille alueille

nykykäytäntöä myöhemmässä tulvan vaiheessa eli nostetaan joen vedenpinnan korkeuden tasoa, jolla luukut

pengerrysalueille avataan



Saadaan leikattua tulvaa suurtulvalla oikeammalla hetkellä eli käytettäisiin pengerrysalueiden varastointitilavuus vasta

tulvahuipun leikkaamiseen



Löyhingin ja Itäpuolen penkereiden tulvaluukkujen arvioidaan purkavan tulvilta suojatulle alueelle vettä yhteensä 100 m³/s veden pinnan ollessa Poutun sillalla tasolla N₄₃+28.40.

Purkukyky vastaa noin 50% tulvakartoituksen yhteydessä määritetystä 1/20 virtaamasta ja 30% 1/1000 virtaamasta.

10

11.3.2014

viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 11



Varastotilavuuden perusteella tulvapenkereillä suojatuilla alueilla on merkittävä vaikutus Lapuan tulvasuojelussa



Edellyttäisi suojaustoimia Lapuan keskustassa ja mahdollisesti pengerten korotuksia



Keskustan tulvavaara-alueilla olevien vahinkokohteiden haittakorkeuksien mittaus



Kustannusarvio noin 1,5 milj.€



Muutoksen ympäristövaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi.



Muutoksen myötä tulvavesiä päästettäisiin harvemmin

pengerrysalueille, jonka johdosta vesistöön päätyisi vähemmän ravinteita ja kiintoaineita.



Vaatii vesioikeudellisen luvan.



Toteuttaja: ELY-keskus, kunta



Ryhmä: Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin?

12

13



Mallinnettiin paljonko vettä alueelle varastoituisi eri

vedenkorkeuksilla (noin 25 cm nosto antaisi noin 12 milj. m³ lisätilavuutta)

14

11.3.2014

viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 15

Veden pidättäminen valuma-alueella pienimuotoisilla toimenpiteillä



Veden tilapäinen varastointi esim. tulvavesien pidätysaltaat, tulvatasanteet, tulvaniityt, kosteikot, hulevesien hallinta jne.



Lapuanjoen yläosalta etsittiin mahdollisia luontaisia veden pidättämiseen soveltuvia painanteita (Syken karkean

tulvamallinnuksen pohjalta)



Latva-alueilla ei syntynyt merkittäviä tulvavaara-alueita eli

käytännössä luontaisia veden pidättämiseen soveltuvia painanteita

11.3.2014

viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 16

Veden pidättäminen valuma-alueella pienimuotoisilla toimenpiteillä

Veden pidättäminen valuma-alueella pienimuotoisilla toimenpiteillä



Mahdollisina veden pidätysalueina mm. latva-alueilla sijaitsevat tuotannosta poistuvat turvetuotantoalueet.



Alueet ovat alavia ja geoteknisesti haastavia, jolloin altaiden tekeminen vaatii pitkät ja mahdollisesti syvään maahan asti ulottuvat pengerrakenteet.



Vaarana täyttyminen liian aikaisin



Rakentaminen on kallista pidätettävään vesimäärään nähden



Yksityisomistus



Ojakatkoksia, kosteikkoja ym. tarvitaan satoja tai tuhansia



Jos 10 ha alueelle varastoitaisiin vettä 1 metrin syvyydeltä, olisi varastoituva määrä 0,1 milj.m³



Toteuttaja: maanomistajat, metsäkeskus, ELY-keskus



Ryhmä: Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin?

18

Lapuan asuinrakennusten ja erityiskohteiden suojaaminen penkereillä tai muilla rakenteilla



Suojataan asuinrakennukset kerran 100 v toistuvalta tulvalta ja erityiskohteet kerran 250 v toistuvalta tulvalta



Suojattavaksi 165 asuinrakennusta ja 21 erityiskohdetta



Kuivakuorisavi- tai moreenipenger



Tilapäiset seinämä- tai settirakenteet mm. Vanhan Paukun alue



Pituus yhteensä asuinrakennukset 7800 m ja erityiskohteet 3300 m, tiepenkereiden korotus 5200 m



Kustannusarvio 6,3 milj.€



Tulvapenkereillä suojattujen alueiden tulvavaara-alueiden määritys ja haittakorkeuksien määritys



Ympäristöhaitat arvioidaan vähäisiksi



Aiheuttavat maisemahaittaa.



Rakentamisessa on huomioitava rantojen vakavuudet

19

11.3.2014

viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20



Toteuttaja: kiinteistönomistajat, kunta, ELY-keskus



Ryhmä: Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan

arvioida tarkemmin? ^11.3.2014

viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 21

Kuortaneenjärven säännöstelyn tehostaminen

 Kuortaneenjärven purkautumiskyvyn parantaminen

 Alhaisilla vedenkorkeuksilla järven alajuoksun purkautumiskyky on liian alhainen

 Tulvan alkuvaiheessa juoksutettaisiin enemmän ja

säännöstelytilavuus käytettäisiin vasta tulvahuipun aikana

 Jos järven pinta voitaisiin pitää tulvan alkuvaiheessa nykyistä alempana voitaisiin madaltaa myös

Kuortaneenjärven tulvakorkeuksia ja pienentää lähtövirtaamia tulvan keski- ja loppuvaiheessa

 Vaatii perkauksia säännöstelypadon yläpuolelta ja alapuolelta,

22

 Jos alapuolinen ruoppaus on tarpeen ulottaa esim. Karan sillalle saakka, pohjapadolla estetään alapuolisen joen vedenkorkeuksien aleneminen

 Pitäisi myös selvittää muodostaako Talinkalman pato padottavan kohdan

 Vaatisi säännöstelyluvan muutosta ja mahdollisuutta rajoittaa lähtövirtaamaa suurilla virtaamilla

 Vahinkojen optimointi ei olisi helppoa

 Tarvittaisiin selvät säännöstelymääräykset ja oikeudet

 Toteuttaja: ELY-keskus, kunnat

 Ryhmä: Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin?

23

Kuortaneenjärven säännöstelyn tehostaminen

Kuortaneenjärven säännöstelytilavuuden lisääminen

25

26

Kuortaneenjärven säännöstelytilavuuden lisääminen

 Jotta tulvia voidaan käytännössä merkittävästi säännöstelytoimenpitein leikata, tarvitaan

säännöstelytilavuutta vähintään noin 20….30 milj.m

³

 Suurtulvakeväinä kevätkuopan alin piste laskee

keskimääräisestä tasosta N

₄₃

+75,04 m tasolle N

₄₃

+74,57 (+10 milj. m

³

).

 Laskeminen tasolle N

₄₃

+73,87 toisi +20 milj. m

³

.

 Tulvahuipun nostaminen keskimääräisestä tasosta N

₄₃

+76,53 m tasoon N

₄₃

+77,17 m toisi +10 milj. m

³

.

 Kuortaneenjärven säännöstelyn muutoksella on vaikutuksia Kuortaneenjärveen sekä alapuoliseen Lapuanjokeen kevättulvalla

 Vaatii luusuan perkaamista

27

28

73.70 73.90 74.10 74.30 74.50 74.70 74.90 75.10 75.30 75.50 75.70 75.90 76.10 76.30 76.50 76.70 76.90 77.10

1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.

Vedenkorkeus W

Päivämäärä

Kuortaneenjärvi N43-tasolla, vuosi 2013

Vuosi 2013

Sään.

yläraja

MHW HW

MNW

NW

vaihtoehto NW

10 milj m³

10 milj m³

20 milj m³

1984:

N₄₃+77,40 m

29

Kuortaneenjärven säännöstelytilavuuden lisääminen



Toteuttaja: ELY-keskus, kunta, voimayhtiö



Ryhmä: Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin?

TAI

Toimenpiteet, joiden toteutettavuus tai vaikuttavuus tulviin on huono?

30

Nurmonjoen latvajärvien säännöstelyn tehostaminen ja Kuotesluoman tilapäinen allas

 Tavoitteena säästää säännöstelytilavuutta kriittiseen

ajankohtaan eli vedenpinnan annettaisiin nousta keväällä pääosin vasta varsinaisen tulvahuipun aikana.

 Säännöstelytilavuus n. 37 milj.m

³

, josta käytössä n. 60 %

 Kuotesluoman "altaan" täysimääräinen käyttö

 Veden purkautumiskyvyn parantaminen.

 Edellyttää usean järven luusuan perkauksia.

 Säännöstelytilavuus ei lisääntyisi, mutta se tulisi käytettyä oikeampana ajankohtana.

 Luusuan perkaukset aiheuttavat haittoja mm. kalastolle.

Vaatii vesioikeudellisen luvan?

31

32

 Toteuttaja: ELY-keskus

 Ryhmä: Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita halutaan arvioida tarkemmin?

TAI

Toimenpiteet, joiden toteutettavuus tai vaikuttavuus tulviin on huono?

33

Uusi tekojärvi, Tiisten allas



Säännöstelytilavuutta tekojärvellä olisi esim. noin 35 milj.m³.



Edellyttää Lapuanjoen perkaamista Kuortaneenjärven ja Tiisten tekojärveen johtavan täyttökanavan välillä.



Maapengertä noin 7 km ja maamassoja penkereiden

rakentamiseen noin 880 000 m³, pinta-ala noin 650-850 ha



Vesivoimala tekojärven yhteyteen



Suuri merkitys tulvien pienentämisessä. Tulvavirtaaman pienennys 50 m³/s.



Kustannukset yli 30 milj.€



Suuria haitallisia vaikutuksia ympäristöön



Luonnonuomaan jäisi vähävetinen osuus täyttökanavan ja purkutunnelin välille



Vaatii vesioikeudellisen luvan



Toteuttaja: ELY-keskus



Ryhmä: Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta joita

halutaan arvioida tarkemmin? ³⁴

Tiisten allas

Hirvijärven ja Varpulan säännöstelyn muutos ja lisäveden johtaminen Kuortaneenjärvestä

 Hirvijärven säännöstelykapasiteetti on noin 44 milj.m

³

ja Varpulan säännöstelytilavuus noin 10 milj.m

³

.

 Tavoitteena Varpulan tai Hirvijärven

säännöstelytilavuuden lisääminen (10...30 milj.m

³

) ja lisäveden johtaminen Kuortaneenjärven suunnasta.

 Vaatii penkereiden korottamista ja uusien uomien kaivamista ja perkaamista.

 yksinään merkitystä Lapuan tulvavahinkojen vähentämisessä.

 vedenpinnan nosto edellyttää merkittäviä muutoksia

maapatoon sekä mahdollisesti säännöstelyrakenteisiin.

36

Hirvijärven ja Varpulan säännöstelyn muutos ja lisäveden johtaminen Kuortaneenjärvestä

 Varpulan tekojärven korotus 1,5 m (+30 milj.m

³

)

 Kanava välille Kuorasluoma-Varpula

 Mikonnevan kanava

 Lapualla tulvavirtaaman pienennys noin 30-40 m

³

/s, joka merkitsee noin 30 cm alempaa vedenkorkeutta

 Lapuanjoen tulvavettä siirretään Nurmonjoen alueelle Kuortaneenjärvestä pumppausta hyväksikäyttäen

 150 milj.mk v.1989 (50 milj. € v. 2013)

37

Hirvijärven ja Varpulan säännöstelyn muutos ja lisäveden johtaminen Kuortaneenjärvestä

 Hirvijärven nykyinen yläraja N

₄₃

+88,70 m

Ylärajan nosto 0,5 m  10 milj.m³ Ylärajan nosto 1,2 m  20 milj.m³ Ylärajan nosto 1,6 m  30 milj.m³



Vedenpinnan nosto edellyttää merkittäviä muutoksia maapatoon (sekä säännöstelypatorakenteisiin)



vapaa-ajan rakennuksille koituisi tulvavahinkoja



Vaatii vesioikeudellisen luvan



Toteuttaja: ELY-keskus, voimayhtiö, kunnat



Ryhmä: Toimenpiteet, joiden toteutettavuus tai vaikuttavuus tulviin on huono?

39

11.3.2014

viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 40

11.3.2014

viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 41