Kemijoen tulvaryhmän 6.
kokouksen pöytäkirja
15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012
Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs.
Aika: 10.10.2013 klo 12:00-15:19
Kemijoen tulvaryhmän 6. kokouksen pöytäkirja
1§ Kokouksen avaus
2§ Läsnäolijoiden toteaminen 3§ Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4§ Esityslistan hyväksyminen
5§ Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen
6§ Tulvariskien hallinnan monitavoitearviointi Kemijoen vesistöalueella 7§ SOVA-kuulemisesta tullut palaute
8§ Asuinrakennuksia koskeva tulvariskien hallinnan alustava tavoite Rovaniemellä 9§ Tulvavaara- ja tulvariskikartat
10§ Kemijärven tulvariskialueen tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet 11§ Tulvariskien hallinnan työsuunnitelma
12§ Muut asiat
13§ Seuraava kokous
14§ Kokouksen päättäminen
Kemijoen tulvaryhmän 6.
kokouksen pöytäkirja
15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012
1§ Kokouksen avaaminen
Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 12:00.
2§ Läsnäolijoiden toteaminen
Kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Todettiin läsnäolijat:
jäsen (pj) Lapin liitto Hannes Manninen
sihteeri Lapin ELY-keskus Niina Karjalainen
sihteeri Lapin liitto Maiju Hyry
jäsen Lapin ELY-keskus Timo Alaraudanjoki
varajäsen Lapin pelastuslaitos Ari Soppela
jäsen Enontekiön kunta Kalevi Keskitalo
jäsen Kemijärven kaupunki Markku Koivisto
jäsen Rovaniemen kaupunki Tarja Outila
jäsen Sallan kunta Marita Leskinen
jäsen Sodankylän kunta Veikko Virtanen
jäsen Tervolan kunta Virpi Mäki-iso
pysyvä asiantuntija Kemijoki Oy Kaj Hellsten pysyvä asiantuntija Kemijoen vesiensuojeluyhdistys Markku Isometsä pysyvä asiantuntija Lapin luonnonsuojelupiiri Tarja Pasma asiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela
asiantuntija Lapin ELY-keskus Pekka Räinä
asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen
3§ Pöytäkirjan tarkastajien valinta
Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Kalevi Keskitalo ja Markku Koivisto.
4§ Esityslistan hyväksyminen
Esitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi.
Päätös: Hyväksyttiin esityslista
Kemijoen tulvaryhmän 6.
kokouksen pöytäkirja
15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012
5§ Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen
Esitys: Hyväksytään 12.6.2013 pidetystä kokouksesta laadittu pöytäkirja, esi- tyslistan liite 1.
Päätös: Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.
6§ Tulvariskien hallinnan monitavoitearviointi Kemijoen vesistöalueella Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearviointia on esitelty aiemmissa tulva- ryhmän kokouksissa. Jotta monitavoitearviointia voidaan jatkaa, täytyy arviointiin mukaan otettavat toimenpiteet/toimenpidevaihtoehdot lyödä lukkoon. Tulvariskien hallintasuunnitelmaan kirjattavat toimenpiteet voivat poiketa monitavoitearvioinnis- sa mukana olevista toimenpiteistä. Monitavoitearvioinnin tulokset ovat tulvaryhmän hyödynnettävissä siinä vaiheessa, kun tulvaryhmässä käsitellään varsinaisia tulva- riskien hallintasuunnitelmaan kirjattavia toimenpiteitä.
Lapin ELY-keskus on yhdessä SYKE:n kanssa laatinut ehdotuksen monitavoitear- viointiin sisällytettävistä toimenpidevaihtoehdoista. Monitavoitearviointiin ehdotet- tavan allasvaihtoehdon on valinnut Kemijoki Oy. Vaihtoehtojen toimenpiteissä on huomioitu sekä kerran 100 vuodessa että kerran 250 vuodessa toistuvat tulvatilan- teet.
Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskuksesta esittelee Kemijoen vesistö- alueen tulvariskien hallinnan monitavoitearviointiin ehdotetut toimenpidevaihtoeh- dot. Esitys toimenpidevaihtoehdoista liitteenä 1. Monitavoitearvioinnin sidosryhmä- työpajat on ajateltu pidettäviksi iltatilaisuuksina Rovaniemellä 2.12.2013 ja Kemi- järvellä 3.12.2013.
Toimenpidevaihtoehtoihin voi esittää kommentteja tulvaryhmän kokouksessa.
Keskustelu:
Keskusteltiin arviointiin sisältyvistä toimenpiteistä. Keskusteluissa tuli esille, että kaivoksien ja turpeennoston vaikutuksia tulviin tulisi myös selvittää ja yhteisvaiku- tukset täytyy ottaa huomioon.
Toimenpiteiden toteuttajan arvioinnissa huomioon myös rahoittaja. Toimenpiteiden toteuttaja tulisi ilmetä kaikista tarkasteluun valituista toimenpiteistä.
Vaihtoehdoissa mukana olevien penkereiden korkeuksia tarkennetaan.
Kemijoen tulvaryhmän 6.
kokouksen pöytäkirja
15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012
Tuli esille, että penkereiden toteuttamisen aikataulujänne on muuta kuin annetaan ymmärtää. Huomioon on otettava mm. luvitus, vastuutaho ja rahoitus. Rovanie- men kaupunki pitää erittäin hankalana penkereiden rakentamista ja penkereitä ei voi toteuttaa nopealla aikataululla.
Kemijärven pysyvää nostoa yhdellä metrillä ei tarkastella kyseessä olevassa moni- tavoitearvionnissa. Tilapäisellä Kemijärven ylipadotuksella 1 m ei saada energia- hyötyä. Ylipadotuksen pitäisi olla pysyvä, jotta saataisiin energiahyötyä.
Olkkajärven säännöstelyn kehittämisen ja tulvavesien pidättämisen kannalta oleel- lista on miten saadaan Olkkajärvi pidettyä tarpeeksi alhaalla, kunnes Ounasjoen on tulvahuippu on mennyt. Nykytilanteessa Olkkajärvi jo lähes täynnä, kun olisi to- dellinen tarve leikata virtaamaa.
Kemijoki Oy on tässä yhteydessä toiminut konsulttina allasvaihtoehtoa monitavoi- tearviointitarkasteluun valittaessa ja ehdottanut tarkasteltavan allasvaihtoehdon pyydettäessä. Allasvaihtoehto on valittu Lapin liiton Kemijoki Oy:ltä tilaaman moni- toimiallasselvityksen pohjalta. Kemijoki Oy ei aja tällä hetkellä allasasiaa.
Vaikutusten arvioinnissa luontaiselinkeinoilla tarkoitetaan luonnonvarojen kotitar- vekäyttöä, jolloin se kuuluu sosiaalisiin vaikutuksiin.
Kemihaaran altaan yhteydessä tuotava esiin juridiset faktat, joilla allas voitaisiin to- teuttaa. NATURA-lainsäädännön mukaan vastaavat suojelualueet on löydyttävä.
Juridiset asiat tutkittava myös muilta toimenpiteiltä.
Esitys: Tulvaryhmä hyväksyy esityksen mukaisesti monitavoitearviointiin valit- tavat toimenpidevaihtoehdot.
Päätös: Hyväksyttiin monitavoitearviointiin esitetyt toimenpidevaihtoehdot seu- raavin lisäyksin:
Ryhmä A sisältyy kaikkiin arvioitaviin vaihtoehtoihin.
Allas siirretään ryhmästä C ryhmään B
Toimenpiteitä voidaan sisällyttää kaikkiin vaihtoehtoihin.
Hyväksyttiin työpajojen ajankohdat 2.12.2013 Rovaniemellä ja 3.12.2013 Kemijärvellä.
7§ SOVA-kuulemisesta tullut palaute
SOVA-kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen läh-
tökohdista, tavoitteista ja valmistelusta järjestettiin 2.5-2.8.2013. Palautteita saatiin
määräaikaan mennessä 24 kpl. Palautekooste on lähetetty kaikille palautteen an-
Kemijoen tulvaryhmän 6.
kokouksen pöytäkirja
15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012
tajille sekä tulvaryhmien jäsenille 4.9.2013. Pääosin Lapin alueella annetut palaut- teet koskivat Kemijoen vesistöaluetta.
Palautteissa toivottiin aiempaa avoimempaa toimintaa koskien tulvariskien hallin- nan suunnitteluprosessia. Tiedottamista tulisi lisätä. Tulvaryhmän jäsenistön valin- ta sai jonkin verran kritiikkiä, mm. tulvaryhmässä vain virkamiehiä. Myös puheen- johtajaa vaadittiin vaihdettavaksi.
Tulvariskien hallinnan tavoitteisiin liittyen mielipiteitä liittyen asuinrakennusten suo- jaamiseen kerran 250 vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa oli sekä puolesta että vastaan. Tulvariskien hallinnan toimenpiteisiin liittyen esille nousi mielipiteitä niin puolesta kuin vastaan mm. altaista, penkereistä, ruoppauksesta.
Niina Karjalainen Lapin ELY-keskuksesta esittelee SOVA-kuulemisesta saadun palautteen. Esiteltävä palautekooste pöytäkirjan liitteenä 2.
Esitys: Merkitään katsaus tiedoksi.
Päätös: Merkitään katsaus tiedoksi.
8§ Tulvariskialueella sijaitsevia asuinrakennuksia koskeva tulvariskien hallin- nan alustava tavoite Rovaniemellä
Asuinrakennuksia koskeva tulvariskien hallinnan alustava tavoite oli esillä tulva- ryhmän edellisessä kokouksessa 5.2.2013, jossa alkuperäinen esitys oli muotoiltu seuraavasti: ”Harvinaisen tulvan peittämällä alueella ei sijaitse (tai ne on suojattu niin, ettei ihmisten terveys ja turvallisuus vaarannu) asuinrakennuksia”. Esitysmuo- toa pidettiin hankalana, ja kokouksessa todettiin, että muutetaan tavoitteen muo- toilua kansankielisemmäksi ja muutetaan tavoitetta niin, että otetaan tavoitteessa myös huomioon erittäin harvinainen tulvatilanne (1/250a).
Kokouksen jälkeen Lapin ELY-keskus viimeisteli tavoitteiden muotoilun ja lähetti
tavoitteet tulvaryhmän jäsenille kommentoitavaksi 14.2.2013. Asuinrakennuksia
koskeva tavoite oli ko. dokumentissa kirjoitettu muotoon ”Harvinaisen tulvan peit-
tämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu” Tavoitteen muotoi-
lusta käytiin aktiivista sähköpostin vaihtoa ja tavoitteen viimeisin muotoilu oli seu-
raava: ”Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennuk-
set eivät vahingoitu. Lisäksi pyritään mahdollisuuksien mukaan estämään erittäin
harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevien asuinrakennusten va-
hingoittuminen.” Lopputulemana oli kuitenkin, että asuinrakennuksia koskevan ta-
voitteen muotoilusta ja tavoitetasosta ei päästy yksimielisyyteen, joten päätettiin
käsitellä se uudelleen tulvaryhmän seuraavassa kokouksessa.
Kemijoen tulvaryhmän 6.
kokouksen pöytäkirja
15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012
Tulvariskien hallinnan alustavasta tavoitteesta koskien asuinrakennuksia keskus- teltiin Kemijoen tulvaryhmän kokouksessa12.6.2013, jolloin tavoitteesta päättämi- nen päätettiin siirtää SOVA-kuulemisen jälkeiseen tulvaryhmän kokoukseen.
Keskustelu ja päätös:
Rovaniemen kaupunginhallituksessa on käsitelty asiaa 7.10.2013 kokouksessa.
Kaupunginhallituksen päätös on toimitettu tulvaryhmän jäsenille ennen kokousta.
Rovaniemen kaupungin esitys oli muotoiltu seuraavasti: ”Tulvavaara-aluetta tulee käsitellä kokonaisuutena ja tulvantorjunnassa tulee valita menettelyt, joilla turva- taan pitkälle tulevaisuuteen sekä olemassa oleva että uusi yhdyskuntarakenne.
Tarkastelu tulee tehdä koko vesistöalueelta. Rovaniemen kohdalla Kemijoen pää- virtaamaa tulee leikata ja muuttaa mahdollisuuksien mukaan säännöstelyä ja/tai rakentaa rakenteet, joilla saavutetaan vastaavaa vaikutusta niin, että se turvaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen (sis. asuinrakennukset) a 1/250 tulvalta (5.500 m3/s, ko. arvosta on leikattava virtaamaa 4000m3/s tuhorajaan).”
Käsittelyn pohjana oleva ehdotus: Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Lisäksi pyritään estämään erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevien asuinrakennuksien va- hingoittuminen.
Puheenjohtaja esitti tavoitteeksi, että ”Erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämäl- lä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu.” Tarja Outila kannatti eh- dotusta. Koska oli tehty käsittelyn pohjana olevasta ehdotuksesta poikkeava kan- natettu ehdotus, eikä muotoilusta päästy keskusteluissa yksimielisyyteen, niin asi- asta oli äänestettävä.
Suoritetussa äänestyksessä 6 kannatti puheenjohtajan ehdotusta, 2 käsittelyn pohjana olevaa ehdotusta ja 1 pidättäytyi äänestämästä (1 tyhjä), joten päätök- seksi tuli puheenjohtajan ehdotus.
Lapin ELY-keskus jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
Esitys: Päätetään asuinrakennuksia koskeva tulvariskien hallinnan alustava tavoite Rovaniemellä
Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijaitsevat asuinraken- nukset eivät vahingoitu. Lisäksi pyritään estämään erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevien asuinrakennuksien va- hingoittuminen.
Päätös: Tulvaryhmä päätti puheenjohtajan päätösesityksen mukaisesti.
Lapin ELY-keskus jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.
Kemijoen tulvaryhmän 6.
kokouksen pöytäkirja
15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012
9§ Tulvavaara- ja tulvariskikartat
Tulvavaarakartat Lapin alueelta ovat valmiit, lukuun ottamatta Kemijärven kerran 1000 vuodessa toistuvaa tulvatilannetta. Kemijärven suurin tulvaskenaario valmis- tuu lokakuun aikana.
Tulvariskikarttojen laatimista varten on SYKEssä laadittu ELY-keskusten käyttöön sovellus, jolla tulvariskikohteet tallennetaan paikkatietona. Kemijoen vesistöalueel- ta on tulvariskikohteet merkittäviltä tulvariskialueilta pääosin tallennettu. Tulvariski- kartat julkaistaan loppuvuodesta SYKE:n tulvakarttapalvelussa
(www.ymparisto.fi/tulvakartat --> valitse linkki Tulvakarttapalvelu), jossa myös tul- vavaarakartat ovat katseltavissa. PDF-muotoisia karttoja voidaan laatia tarvittaes- sa.
Anna Kurkela Lapin ELY-keskuksesta esitteli tulvavaara ja tulvariskikartoitusta liit- teen 3 mukaisesti.
Todettiin, että tiedotetaan kuntia tulvariskikarttojen valmistumisesta.
Kaj Hellsten poistui kokouksesta klo 15:05.
Esitys: Merkitään katsaus tiedoksi.
Päätös: Merkittiin katsaus tiedoksi.
10§ Kemijärven tulvariskialueen tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet Kemijärven tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet ovat jääneet määrittämättä, koska alueelta ei ole ollut saatavilla tulvavaarakarttoja. Tulvavaarakartat ovat val- mistuneet lukuun ottamatta kerran 1000 vuodessa toistuvaa tulvatilannetta. Kerran 1000 vuodessa toistuvan tulvan vedenkorkeus on laskennassa SYKE:ssa.
Tulvavaarakarttojen perusteella ei Kemijärvellä synny vahinkoja kerran 100 vuo- dessa toistuvassa tulvatilanteessa (vedenkorkeus Kemijärven taajaman kohdalla N43 + 149,67 m). Kerran 250 vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa on mahdolli- suus pengermurtumaan (vedenkorkeus Kemijärven taajaman kohdalla
N43+150,20 m), jolloin vesi pääsee leviämään Kemijärven taajamaan.
Alustavan tulvariskikohteiden tarkastelun perusteella esitetään Kemijärven tulva- riskien hallinnan alustaviksi tavoitteiksi:
Ihmisten terveys ja turvallisuus
Kemijoen tulvaryhmän 6.
kokouksen pöytäkirja
15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012
Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Lisäksi pyritään estämään erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevien asuinrakennuksien vahingoittuminen.
(Tulva-alueella (1/250a) (Pöyliöjärven penkereiden takana) 41 kpl vakituiseen asumiseen käytettävää rakennusta, joissa yhteensä noin 260 asukasta)
Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella sijaitsevat vaikeasti evakuoitavat kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet varmistettu.
(Tulva-alueella Jyvälänpuiston päiväkoti) Välttämättömyyspalvelut
Välttämättömyyspalvelut eivät keskeydy pitkäaikaisesti erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a)
(Ei lämpökeskuksia eikä pääteitä tulvavaara-alueella, vesi- ja jätevesihuollon, tietoliikenteen ja sähköverkoston toiminnasta ei tietoa)
Ympäristö
Tulva-alueella (1/250a) ei ole kohteita, joista voisi aiheutua pitkäkestoista ja laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle Ei ehdoteta tavoitetta tä- hän kategoriaan
Kulttuuriperintö
Ei merkittäviä kulttuuriperintökohteita Kemijärven tulvavaara-alueilla. Ei eh-
doteta tavoitetta tähän kategoriaan.
Kemijoen tulvaryhmän 6.
kokouksen pöytäkirja
15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012
Kemijärven kaupungin ehdotus kohtaan Ihmisten terveys ja turvallisuus: Muute- taan muotoilu ” Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennuk- set eivät vahingoitu. Lisäksi pyritään estämään erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittä- mällä alueella sijaitsevien asuinrakennuksien vahingoittuminen.” muotoiluksi ” Erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoi- tu.”
Esitys: Tulvaryhmä hyväksyy esitetyt tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet Kemijärvelle.
Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti Kemijärven kaupungin esitys: Erittäin harvi- naisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu.
Hyväksyttiin tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet Kemijärvelle muil- ta osin esityksen mukaisesti.
11§ Tulvariskien hallinnan työsuunnitelma
Ari Soppela poistui kokouksesta klo 15:12.
Anna Kurkela Lapin ELY-keskuksesta esittelee tulvariskien hallinnan etenemisen aikataulua. Aikataulu liitteenä 4.
Esitys: Merkitään katsaus tiedoksi.
Päätös: Merkittiin katsaus tiedoksi.
12§ Muut asiat
Tarja Outila totesi, että Rovaniemen kaupungilta saatavissa apua vaikutusten ar- viointiin.
Timo Alaraudanjoki totesi, että asuinrakennuksia koskeva alustava tavoite tullee uudelleen käsiteltäväksi keväällä 2014.
13§ Seuraava kokous
Esitys: Sovitaan seuraava kokous keväälle 2014.
Päätös: Sovittiin seuraava kokous pidettäväksi torstaina 13.2.4012, klo 12 Lapin
liiton tiloissa
Kemijoen tulvaryhmän 6.
kokouksen pöytäkirja
15.10.2013 LAPELY/5/07.02/2012
14§ Kokouksen päättäminen Päätettiin kokous klo 15:19
Hannes Manninen Niina Karjalainen
puheenjohtaja sihteeri
Pöytäkirjan tarkastajat:
Kalevi Keskitalo Markku Koivisto
PÖYTÄKIRJAN LIITTEET:
Liite 1. Esitys, monitavoitearviointi
Liite 2. SOVA-kuuleminen palautekooste Liite 3. Esitys, tulvakartat
Liite 4. Tulvariskien hallinnan työaikataulu
Tulvariskien hallinnan
toimenpiteiden monitavoitearviointi Kemijoen vesistöalueella
Aineisto tulvaryhmän kokoukseen
10.10.2013
Toimenpiteiden arvioinnin eteneminen
2
B. Toimenpiteet, joita halutaan arvioida tarkemmin
C. Toimenpiteet, joiden
toteutettavuus tai vaikuttavuus tulviin on huono
TOIMENPITEIDEN TARKEMPI ARVIOINTI
A. Tarpeelliset ja toteuttamis-
kelpoiset toimenpiteet
ALUSTAVA TARKASTELU
• vaikutus tulviin ja tulvariskeihin
• vaikutus vesienhoitoon
• kustannukset
• toteutettavuus
Ryhmä A. Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset
• Tulvariskin vähentäminen osana muuta suunnittelua
– Maankäytön suunnittelu (kaavoitus) & alimmat rakentamiskorkeudet – Tulvien huomioiminen teiden perusparannus- ja järjestelyhankkeissa – Kohteiden ja toimintojen uudelleen sijoittelu
– Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen, mm. kunnostusojitushankkeissa pohja- ja putkipadot, pintavalutus ja kosteikot, ojitettujen mutta jatkokasvatuskelvottomien soiden jättäminen ennallistumaan
• Valmiustoimet
– Tulvavaara- ja riskikartoitus
– Tulvaviestinnän kehittäminen & asukkaiden omatoiminen varautuminen – Pelastus- ja evakuointisuunnitelmat
– Tulvantorjunnan harjoitukset
– Ennusteiden ja varoitusjärjestelmien kehittäminen
• Toiminta tulvatilanteessa
– Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö + tilapäiset teiden korotukset
– Poikkeusluvat, Kemijärven säännöstelyn lupaehtojen ylittäminen poikkeustilanteessa max. +70 cm – Evakuointi
– Jää- ja hyydepatojen rikkominen
• Tulvasuojelutoimenpiteet
– Jääpatojen muodostumisen ehkäisy
• Jälkitoimenpiteet
– Yhteiskunnan ja asukkaiden toipumista edistävät toimenpiteet, mm. tiedottaminen, siivous, jälleenrakentaminen, toimintojen väliaikainen tai pysyvä uudelleen sijoittelu
3
Ehdotus: sisältyvät kaikkiin
arvioitaviin vaihtoehtoihin
Ryhmä B. Toimenpiteet, joita syytä arvioida tarkemmin
• Toimenpiteet Rovaniemellä
– Saarenputaan sulkeminen (tilapäinen toimenpide)
– Pysyvien tulvapenkereiden ja -seinämien rakentaminen Rovaniemellä
• Toimenpiteet Rovaniemen yläpuolella
– Kemijärven ylipadotus max. + 1 m ja penkereiden korottaminen – Kemijärven luusuaan kanava Kemijärven säännöstelyn tehostamista
varten
– Olkkajärven säännöstelyn kehittäminen varastotilavuuden kasvattamiseksi
Ehdotus: mukana tarkasteltavissa vaihtoehdoissa
4
Ryhmä C. Toimenpiteet, joilla huono toteutettavuus tai vaikuttavuus tulviin
• Kemijoen uoman vedenjohtokyvyn parantaminen perkauksilla
• Ohitusuoma (Puolentaipaleen kanava)
• Uittopatojen käyttö tulvan pidättämisessä
• Ounasjoen tilapäiset tulvasuojelualtaat
– Voitaisiin tehokkaasti vähentää tulvariskiä Kittilässä ja Rovaniemellä (1/100 tulvassa cm, 1/250 tulvassa noin 1 m Kittilässä, noin 60 cm Rovaniemen Lainaalla) – Huono toteutettavuus: laki Ounasjoen erityissuojelusta + Natura-alueet, ei
toteuttajaa
• Kemihaaran tulvasuojeluallas
– Voitaisiin tehokkaasti vähentää lumen sulamisesta johtuvan tulvan riskiä Kemijärvellä ja Rovaniemellä
– Huono toteutettavuus: Allasalueella 5 155 ha Natura-aluetta, KHO päätös Vuotoksen tekoallas- ja voimalaitoshankkeesta 2002, toteuttaja?
– Valtion ja Kejon sopimus allasalueen soiden suojelusta 2013
Ehdotettu otettavaksi jatkotarkasteluun
Kalliita, hyödyt jäävät pieniksi
Vähäinen vaikutus
Ei mukana jatko-
tarkastelussa
Jatkotarkastelu ja vaihtoehdot
• Muodostetaan vaihtoehdot, joilla voidaan vähentää ja ehkäistä
a) Keskimäärin kerran 100 vuodessa tai
b) Keskimäärin kerran 250 vuodessa toistuvien tulvien haittoja Kemijärvellä ja Rovaniemellä.
• Arvioidaan vaihtoehtojen
– Vaikutuksia tulvahaittoihin
– Muita vaikutuksia (sosiaaliset, luonto, talous) – Toteutettavuutta
– Riskejä
– Kustannuksia
6
…
MMM, tulvariskien hallinnan koordinointiryhmä 13.4.2012
Mahdollisia vaihtoehtoja
Tavoitetaso 1/100a Tavoitetaso 1/250s
VE1 VE2 VE 3 VE4
Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet (ryhmä A) X X X X
Kemijärven ylipadotus poikkeustilanteessa 1 m + Kemijärven luusuan kanavan laajentaminen ja Kemijärven pohjapadon muuttaminen avattavaksi, jotta saadaan lisätilavuutta Kemijärveen
poikkeuksellisessa tulvatilanteessa
X X
Kemijärven penkereiden korotus X X
Saarenputaan sulkeminen tulvatilanteessa X X
Tulvapenkereet Rovaniemellä < 10 km < 18 km
Pääteiden korotukset Rovaniemellä < 1 km < 2 km
Olkkajärven varastointitilavuuden lisääminen säännöstelyn
kehittämisellä X X
Kemihaaran tekoaltaan rakentaminen X
Vaihtoehtojen kuvaus
(tavoitetaso harvinainen tulva 1/100)
• Vaihtoehto 1
– Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet (ryhmä A)
– Kemijärven ylipadotus 1 m
poikkeuksellisessa tulvatilanteessa – Kemijärven luusuan kanavan
laajentaminen
– Kemijärven penkereiden korotus, ainakin osittain Pöyliöjärven maapato 4:n osalta (penkereen pituus 1 km)
8
Vaihtoehtojen kuvaus
(tavoitetaso harvinainen tulva 1/100)
• Vaihtoehto 2:
– Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet (ryhmä A) – Kemijärven luusuan kanavan laajentaminen
– Saarenputaan sulkeminen tulvatilanteessa
– Tulvapenkereet (< 10 km) ja teiden korotukset (< 1 km) Rovaniemellä (1/50 tason tulvapenkereet)
– Olkkajärven säännöstelyn kehittäminen niin, että tulvavesiä voidaan hetkellisesti varastoida (SYKEn selvitys valmisteilla)
9
10
11
Vaihtoehto2:
Olkkajärven
varastotilavuuden lisääminen
12
Vaihtoehtojen kuvaus
(tavoitetaso erittäin harvinainen tulva 1/250)
• Vaihtoehto 3:
– Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet (ryhmä A)
– Kemijärven ylipadotus 1 m poikkeuksellisessa tulvatilanteessa, penkereiden korotus, luusuan kanavan laajentaminen ja pohjapadon
muuttaminen avattavaksi (vrt. vaihtoehto 1) – Saarenputaan sulkeminen, Rovaniemen
tulvapenkereet (17,8 km) + teiden korotukset (600m)
– Olkkajärven varastotilavuuden lisääminen (vrt.
vaihtoehto 2)
13
Vaihtoehto 2: Saarenputaan sulkeminen ja tulvapenkereet
14
Vaihtoehto 2: Tulvapenkereet Rovaniemen eteläpuolella
15
Vaihtoehtojen kuvaus (tavoitetaso erittäin
harvinainen tulva 1/250)
• VE5: Kemihaaran allas – (kirjoita auki 1A + 2C)
• Vaihtoehto 4:
• Tarpeelliset ja toteuttamiskelpoiset toimenpiteet (ryhmä A)
• Kemihaaran allas
• Kemijoen eteläpuolelle maapato (10,4 km ja massat 4,85 milj. m³.
Kokonaavan kaakkoispuolelle maapato (8,9 km ja massat 0,85 milj. m³).
• Säännöstelytilavuudeksi tulisi 794 milj. m³ ja altaan pinta-alaksi 155 km²
Kartta ja tiedot: Kemijoki Oy 2011 16
•Suunnittelu
• Toteutus
•Ylläpito
TULVARISKIEN HALLINTAVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI
TULVARISKIEN JA -HAITTOJEN VÄHENEMINEN
KUSTANNUKSET LUONTO-
VAIKUTUKSET
TOTEUTETTAVUUS
•Vedenlaatu ja vesiluonto
•Natura-alueet
• Uhanalaiset lajit
•Vesivoima
•Porotalous
•Matkailu
• Yhdyskunta- rakenne
TALOUS- VAIKUTUKSET
• Harvinainen (1/100a) tulva
•Erittäin harvinainen (1/250a) tulva
• Myös alapuolinen vesistö
•Oikeudellinen
•Tekninen
• Toteuttaja
Arvioinnin sisältö – mitä asioita mukana vaihtoehtojen vertailussa?
•Virkistyskäyttö
•Maisema ja viihtyisyys
• Luontais- elinkeinot
SOSIAALISET VAIKUTUKSET
- Terveys ja turvallisuus - Välttämättömyyspalvelut - Ympäristö
- Kulttuuriperintö - Omaisuus
RISKIT
•Poliittiset
•Hyötyjen
saavuttaminen
Vaihtoehtojen alustava arviointi
Tavoitteen täyttyminen
1/100
Tavoitteen täyttyminen
1/250
Sosiaaliset
vaikutukset Luontovaikutukset
VE1:
Kemijärvi 1m korotus
Roi: ok Kjä: ok
Roi: ei Kjä: ok
Kjä: penkereiden maisemavaikutus
-
Rantaeroosio Kjä: - Alap.vesistö: +
VE2: Kemijärven kanava + Saarenpudas
+ penkereet + tiet + Olkkajärvi
Roi: ok Kjä: ok
Roi: ei Kjä: Ok
(alin tiivistesydämen taso 149,8m)
Roi: penkereiden maisemavaikutus -
Rantaeroosio - Roi: Rantavyöhyke ja
lajisto -
VE3: Kemijärvi 1 m + penkereet Rovaniemellä
Roi: ok Kjä: ok
Roi: ok Kjä: ok
Roi + Kjä:
penkereiden maisema-vaikutus -
Rantaeroosio Kjä -, Alap. vesistö+
Penkereet:
Rantavyöhyke ja lajisto -
VE4
Kemihaaran allas
Roi: ok Kjä: ok
Roi: ok Kjä: ok
Ristiriidat - - -
Kotipaikan menetys
Natura-alueet - - -
Vedenlaatu ja eliöstö - - -
Terveys ja turvallisuusvaikutukset otetaan huomioon tavoitteen täyttyminen -kohdassa
Vaihtoehtojen alustava arviointi
Muut vaiku-
tukset Toteutettavuus Mahdolliset riskit Kustannukset
VE1:
Kemijärvi 1m korotus Energia-hyöty +
Tekninen & taloudellinen hyvä
Hyväksyttävyys Kjä?
Altaan täyttämisen ajoitus?
Ennusteen epävarmuus Roi: Ounasjoen tulva?
1-5 milj. €?
VE2: Kemijärvi 0,7 m+
Saarenpudas + penkereet + tiet +
Olkkajärvi
Tekninen ok, maanomistajan lupa ja
maisema-työlupa Taloudellinen?
Hyväksyttävyys Roi?
Altaiden täyttämisen ajoitus?
Ennusteen epävarmuus
Penkereet 5-13 milj. €
VE3: Kemijärvi 1 m + penkereet Rovaniemellä
Energia-hyöty +
Tekninen ok, tarvitaan luvat, taloudellinen?
hyväksyttävyys?
Altaiden täyttämisen ajoitus?
Ennusteen epävarmuus
Kemijärvi: 1-5 milj. € Penkereet 5-13
milj. €
VE4
Kemihaaran allas
Energia-hyöty +++
Poro-talous - -
Tekninen ok Juridinen huono
Toteuttaja?
Hyväksyttävyys?
Hyödyt pienemmät
sadetulva-tilanteissa 250 milj. €
Terveys ja turvallisuusvaikutukset otetaan huomioon tavoitteen täyttyminen -kohdassa
Tarpeellisten ja toteuttamiskelpoisten toimenpiteiden arviointi
Toimenpide
Vaikutustapa Vaikuttavuus tulvavahinkoihin Toteuttamiseen kuluva aika Vähentää
tulvariskiä
Vähentää
vahinkoja Vähäinen Kohtalainen Suuri 0-5 v 5-10 v Yli 10 v Maankäytön suunnittelu & alimmat
rakentamiskorkeudet X X X X X
Tulvien huomioiminen teiden perusparannus- ja
järjestelyhankkeissa X X X X X
Kohteiden ja toimintojen uudelleen sijoittelu X X X X X
Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen X X X X X X
Tulvavaara- ja riskikartoitus (x) X X
Tulvaviestinnän kehittäminen & asukkaiden
omatoiminen varautuminen X X X
Pelastus- ja evakuointisuunnitelmat X X X
Tulvantorjunnan harjoitukset X X X
Ennusteiden ja varoitusjärjestelmien kehittäminen X X X
Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö +
tilapäiset teiden korotukset X X X
Poikkeusluvat X X X
Evakuointi X X X
Jää- ja hyydepatojen rikkominen X X X
Jääpatojen muodostumisen ehkäisy X X X
20
Toimenpiteiden vaikutukset suhteessa alustaviin tavoitteisiin
1/100 1/250 1/20
Alustava tavoite?
Nykytila: Ei
vahinkoa pysyvälle asutukselle
Rovaniemellä?
1/50
1/5 1/30
Tulvan toistuvuus
Tarpeelliset ja toteuttamis-
kelpoiset toimenpiteet ?
Lisäksi toimenpide x
Lisäksi toimenpiteet
x + y
Sidosryhmätilaisuudet 2013-2014
• Sidosryhmätyöpajat – 3-4.12.2013?
– Rovaniemellä ja Kemijärvellä
– Tulvariskien hallinnan suunnittelutyön esittely – Vaihtoehtojen esittely
– Vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten arviointi, kyselylomake
• Avoimet yleisötilaisuudet – talvi 2014?
– Rovaniemellä ja Kemijärvellä
– Monitavoitearvioinnin tulosten esittely ja niistä keskustelu
22
1. Erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät
vahingoitu. (PJ) 7 puolesta
2. Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu.
Lisäksi pyritään estämään erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevien asuinrakennusten vahingoittuminen. (asialista)
2 puolesta - 1 tyhjä ääni
23
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat
Vesivarayksikkö
Kemijoen, Tornionjoen ja Ivalojoen ve- sistöalueet
Yhteenveto kuulemispalautteesta
SOVA-kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselos-
tuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta 2.5-2.8.2013
2
1 Sisältö
2 Yleistä kuulemisesta ... 2
3 Palautteet ... 3 3.1 Tulvariskien hallinnan suunnittelu ... 4 3.1.1 Vastine ... 4 3.1.2 Palautteet ... 4 3.2 Tulvaryhmä ja sen toiminta / Muut toimijat tulvariskien hallinnassa ... 6 3.2.1 Vastine ... 6 3.2.2 Palautteet ... 6 3.3 Tavoitteet ... 8 3.3.1 Vastine ... 8 3.3.2 Palautteet ... 9 3.4 Toimenpiteet ... 13 3.4.1 Vastine ... 13 3.4.2 Palautteet ... 13 3.5 Vaikutusten arviointi ... 17 3.5.1 Vastine ... 17 3.5.2 Palautteet ... 17
2
2 Yleistä kuulemisesta
Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointi. Suunnitelmien valmistelusta vastaavat ELY-keskukset selvittävät ja arvioivat hallintasuunnitelman ja siinä tarkasteltavien toimenpidevaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset yhdessä tulvaryhmiensä ja muiden sidosryh- mien kanssa.
2.5.-2.8.2013 välisenä aikana järjestetyssä kuulemisessa oli mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Tämä kuule- minen oli lain viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista mukainen kuu- leminen. (200/2005, 8§ ja 9§), jonka tavoitteena oli tiedottaa tulvariskien hallinnan suunnittelun ja tulvaris- kien hallintasuunnitelmaan kuuluvan ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta. Li- säksi annettiin kansalaisille mahdollisuus ottaa kantaa tulvariskien hallinnan suunnitteluun. Kuulemismate- riaalit ovat olleet esillä kunkin vesistöalueen tulvaryhmän nettisivuilla sekä kunkin vesistöalueen kunnissa.
Määräaikaan mennessä saatiin 24 mielipidettä, joista kaksi tuli sähköisen palautelomakkeen kautta.
Ehdotus tulvariskien hallintasuunnitelmaksi tulee kuultavaksi 1.10.2014-31.3.2015
3
3 Palautteet
Suurin osa palautteista koski tulvariskien hallinnan toimenpiteitä Kemijoen vesistöalueella. Tulvariskien hallinnan tavoitteiden asettamisesta, tulvaryhmän toiminnasta ja yleisesti tulvariskien hallinnan suunnitte- lusta saatiin myös kohtalaisen paljon palautetta.
Pääosa palautteen antajista oli yksittäisiä kansalaisia. Yhdistyksiltä ja järjestöiltä palautetta tuli Rovanie- men alueen asukasyhdistyksiltä (Rantaviiri, Saarenkylä, Korkalovaara, Lapinrinne ja Ahokangas sekä kol- mas kaupunginosa), Yli-Kemin kalastusalueelta ja Lapin luonnonsuojelupiiriltä.
Vesistöalueiden kunnat vaikuttavat tulvariskien hallinnan suunnitteluun tulvaryhmien kautta, joten kunnilta ei tässä kuulemisessa pyydetty erillisiä lausuntoja. Tässä kuulemisessa esitetyt materiaalit on käsitelty Kemijoen, Tornionjoen ja Ivalojoen tulvaryhmissä ennen kuulemisen alkamista.
Seuraaviin kappaleisiin on koottu palautteet aihealueittain. Ensimmäisessä sarakkeessa on kerrottu mitä vesistöaluetta palaute koskee. Seuraavaan sarakkeessa on kerrottu annettu palaute. Viimeisessä sarak- keessa on palautteen numero. Palautteen antaja on voinut kertoa mielipiteensä useaan aihealueeseen.
Yksityisyyden säilymiseksi palautteen antajien nimiä ei julkaista.
4
3.1 Tulvariskien hallinnan suunnittelu
3.1.1 Vastine
Tulvariskien hallinnan suunnittelussa noudatetaan lakia (620/2010) ja valtioneuvoston asetusta (659/2010) tulvariskien hallinnasta. Lain tulvariskien hallinnasta 13 §:n mukaan tulvariskien hallintasuunnitelman osana esitetään ympäristöselostus. Ympäristöselostuksesta säädetään erikseen laissa viranomaisten ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (200/2005).
Palautteessa nro 11 pohditaan tulvariskien hallinnan suunnittelun hidasta aikataulua. Tulvariskien hallinnan suunnittelun määräajat on ilmoitettu valtioneuvoston asetuksessa tulvariskien hallinnasta (659/2010). Tul- variskien hallintasuunnitelmien osalta on kansallisesti päätetty, että ehdotukset tulvariskien hallintasuunni- telmiksi ovat valmiita kuulemista varten 1.10.2014. Lopulliset tulvariskien hallintasuunnitelmat ovat valmiina 22.12.2015. Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitettävät tiedot on kerrottu aiemmin mainitussa asetuk- sessa (659/2010).
Palautteen nro 18 antaja on sitä mieltä, että palautteen antamiseen ei ole annettu tarpeeksi aikaa ja viittaa Lapin kansan 31.7.2013 kirjoitukseen. Kuulemisen alkamisesta on tiedotettu 1.5.2013 ilmestyneissä Lapin Kansassa ja Pohjolan sanomissa sekä Lapin ELY-keskuksen nettisivuilla. Kuulemisen alkamisen yhtey- dessä on Lapin Kansassa ollut juttu 3.5.2013.
3.1.2 Palautteet
Vesistöalue Palaute nro
Kemijoki Tulvariskien hallintasuunnitelman laadinta on hyvä asia. Mietityttää vain asian hidas etene- minen. Kahden vuoden päästä on käsissä vasta suunnitelma paperilla. Ehtii monta tulvaa mennä kaupungin ohi eikä käsissä ole suunnitelmapaperia kummempaa keinoa tulvan eh- käisyyn. Saattaa hyvin mennä vuosikymmen tai parikin, ennen kuin asia etenee konkretian tasolle. Viime aikoina lisääntyneet poikkeukselliset sääilmiöt voivat aiheuttaa milloin hyvänsä suurtulvan.
Toivottavasti EU laittaa asioihin vauhtia pakottamalla valtion pikaisiin toimiin myöntäen sa- malla osarahoitusta rakennustöihin.
11
Kemijoki Asun niin korkealla vedestä säännöstellyn järven rannalla, ettei tulva ole täällä mahdollinen.
Vapaiden jokien varsilla tilanne on toinen. Kun kysytään kuinka tulva tulee ja kuinka usein, joudutaan usein vertaamaan tilannetta tapahtuneiden tulvien olosuhteisiin. Tulvan aiheutta- ma säätyyppi on selvä, mutta suurtulvien toistuvuus eli frekvenssi on eri asia.
Ei voi tilastollisesti todeta yhden tulvan perusteella sen toistuvuutta. Siten on tärkeä ottaa käytäntöön ajatus, että tulva voi tulevaisuudessa tulla joka vuosi, ei ollenkaan tai jotain siltä väliltä.
Tästä syystä on väestön turvallisuuden kannalta tärkeää laatia kattavat tulvasuojelusuunni- telmat.
15
Kemijoki Onko kuulemisasiakirjassa kuvattu menettelytapa mielestäsi riittävä vuorovaikutteisen suun- nittelun ja ympäristöselostuksen laatimiseksi?
Ei ole, jos suunnitelmassa ja ympäristöselostuksessa ei huomioida MMM:n jääviyttä ja muita vedentilaa parantavia vaikutuksia. Kemijoen suunnitelman tavoitteet on laadittu perusteetta poikkeaviksi muista Lapin tulvahallintasuunnitelista. Työryhmän on tuotava myös vesilain
16
5 alueellinen eriarvoistaminen esiin sekä se, että vesilaki ei noudata vesipuitedirektiiviä, eikä
tulvadirektiiviä Lapin alueella ja sitä on muutettava direktiivin velvoitteiden täyttämiseksi.
Pienvedet ja valuma-alueet ovat suurten jokien ja järvien veden laadun ja tulvaherkkyyden kannalta olennainen osa vesiekologiaa ja hydrologiaa. Mikäli toimiin valuma-alueella ei puu- tuta, ei suunnitelmaa ole laadittu direktiivin mukaisesti.
Kemijoki, Tornionjoki, Ivalojoki
Muistutamme myös, että tulvadirektiivi ei ohita muita direktiivejä kuten vesipuitedirektiivien edellyttämää vesien hyvää tilaa tai luonto- ja lintudirektiivien suojelemia Natura-alueita. Tul- vadirektiivin nimissä ei voi siis ajaa esimerkiksi Vuotoksen alueen allastamista. Tulvariskien hallintatoimet on sovitettava yhteen vesienhoidon ympäristötavoitteiden ja luonnonsuojelun tavoitteiden kanssa. Luonnonsuojelu- ja Natura 2000 -alueille ei saa tulvahallinnalla aiheut- taa haittaa.
17
Kemijoki Miksi tämäkin ”kuuleminen” on toteutettu siten, että tavallisella ihmisellä ei ole kuin 1-2 vrk:tta aikaa toimittaa mielipiteensä ELY-keskukseen. Viimeinen päivä on vieläpä perjantai, eli siis edes viikonloppu ei ole käytettävissä. Lapin Kansa kirjoitti asiasta vasta 31/7/2013.
”Mahdollisimman avoin, kaikkien tahojen hyväksymä…” Allekirjoittanut on ollut kolme kertaa Lapin liiton järjestämässä ”tulvasuojelu-seminaarissa” muutaman vuoden välein, eivätkä asiat olleet muuksi muuttuneet tässä välissä: Kemihaaran allaspropagandaa kaikki tyynni.
Nuokin tilaisuudet informoitiin Lapin Kansassa vain pari päivää ennen tilaisuuksia. Ei ollut paljon aikaa valmistella kritiikkiä.
Koen, että mitään kriittistä tai puheenjohtajan käsityksistä poikkeavaa asiaa ei ole otettu huomioon keneltäkään esittäjältä ko. Lapin liiton tilaisuuksissa, AINOISSA, joissa muka olisi pitänyt tulla kuulluksi. Edes Pelkosenniemen kunnan kannanottoa ei oltu huomattu lainkaan tulleeksi - kun se sattui olemaan allaskielteinen… Tämä tapahtui nk. ”palauteseminaarissa”, jolloin Jaakko Ylitalo oli vielä puheenjohtajana ja Maiju Hyry sihteerinä.
18
Kemijoki Tulvasuojelusuunnitelman valmistelusta, ja erityisesti tavoitteisen asettamisesta, ei tulvaris- kialueiden ihmisillä ole ollut tähän mennessä riittävästi tietoa. Suojelutavoitteen asettaminen on kuitenkin koko suunnittelun tärkein päätös. Suunnitteluprosessi on saatava nykyistä avoimemmaksi, jotta kaikki joita asia koskee tulevat suunnitelman laadinnassa kuulluksi.
19
Kemijoki Laki edellyttää, että tulvariskien arviointi tehdään toteutuneista tulvista saatavien tietojen perusteella ottaen huomioon ilmaston muutos. Ennusteiden mukaan sadanta lisääntyy. Sa- danta tulee Lapissa pääasiassa lumena. Suurten sulamisvesien todennäköisyys lisääntyy
21
Ivalojoki
Muut mielipiteet tulvaryhmän toiminnasta tai tulvariskien hallinnan suunnittelusta alueella.
Tehkää tiedoite, joka jaetaan joka kotiin ja Lehteen juttu. Nettiin piiloitettu virkamiespuuha ei oikein herätä luottamusta.
23
6
3.2 Tulvaryhmä ja sen toiminta / Muut toimijat tulvariskien hallinnassa
3.2.1 Vastine
Sekä palautteessa nro 18 että palautteessa nro 23 on kritisoitu tulvaryhmän jäsenten valintaa. Tulvaryh- män nimeämisessä on noudatettu lakia tulvariskien hallinnasta (620/2010). Lain (620/2010) 15 §:n mukaan tulvaryhmän muodostavat edustajat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta, maakunnan liitosta, vesistöalueen kunnista ja alueen pelastustoimesta. Tulvaryhmät on asettanut maa- ja metsätalousministe- riö maakuntien liiton ehdotuksesta. Maakunnan liiton ehdotus on sisältänyt vain nimettävät tahot ja ehdo- tuksen puheenjohtajatahosta, ei henkilöjäseniä. Tulvaryhmässä edustettavana olevien tahojen nimeämisen jälkeen on kukin tulvaryhmässä edustettuna oleva taho nimennyt Lapin ELY-keskuksen lähettämästä ni- meämispyynnöstä varsinaisen edustajansa tulvaryhmään.
Tulvaryhmät voivat halutessaan pyytää tulvaryhmään asiantuntijaedustajia. Asiantuntijaedustajilla ei ole päätäntävaltaa tulvaryhmässä. Asiantuntijoiden rooli on antaa tulvaryhmän jäsenille lisätietoa omasta asi- antuntija-alastaan. Asiantuntijajäsenet voivat olla joko pysyviä tai kokouskohtaisia, riippuen kokouksissa käsiteltävistä asioista. Kemijoen tulvaryhmässä pysyviä asiantuntijoita ovat Kemijoki Oy, Lapin luonnonsuo- jelupiiri ja Kemijoen vesiensuojeluyhdistys. Tornionjoen tulvaryhmässä pysyviä asiantuntijoita ovat suoma- lais-ruotsalainen rajajokikomissio ja Lapin luonnonsuojelupiiri. Ivalojoen tulvaryhmä on aloituskokoukses- saan päättänyt, että se ei nimeä tulvaryhmään pysyviä asiantuntijoita vaan asiantuntijoita pyydetään koko- uksiin käsiteltävistä asioista riippuen.
Alueiden asukkaat voivat vaikuttaa tulvariskien hallinnan suunnitteluun ottamalla kantaa tulvariskien hallin- nan kuulemisissa ja yleisötilaisuuksissa. Tulvaryhmälle tai ELY-keskukselle voi osoittaa kannanottoja myös muulloin kuin kuulemisien aikana.
Palautteeseen nro 20 liittyen todetaan, että tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelu kuuluu lain (620/2010) mukaan ELY-keskuksille. Tulvaryhmä puolestaan käsittelee hallintasuunnitelmaa varten tehdyt selvitykset ja hyväksyy ehdotuksen suunnitelmaksi ja siihen sisältyviksi toimenpiteiksi.
3.2.2 Palautteet
Vesistö- alue
Palaute nro
Kemijoki Tehkää puolueeton selvitys mikä on Kemijoki Oy:n vastuu tulvista. Rovaniemen yläpuolella on lukuisia voimalaitoksia ja kolme jättimäistä allasta: Lokka, Porttipahta ja Kemijärvi, lisäksi useita pienempiä säännösteltyjä järviä. Luulisi yhtiölläkin olevan vastuuta tulvan torjunnasta, jos se vain on jollain tavalla mahdollista.
5
Kemijoki Muut mielipiteet tulvaryhmän toiminnasta tai tulvariskien hallinnan suunnittelusta alueella:
Puheenjohtaja on Torniojoen alueen asukas, eikä puheenjohtajalla ole mandaattia toimia Kemijoen alueella. Puheenjohtaja tulee vaihtaa.
16
Kemijoki Puheenjohtajan tasapuolisuus
Kemijoen tulvaryhmän puheenjohtajana toimiva Hannes Manninen on Tornionjoen alueen asukas ja valittu puheenjohtajaksi Lapin Liiton puheenjohtajan mandaatilla. Puheenjohtajan on katsottava menettäneen mandaattinsa ja työryhmän on esitettävä Maa- ja metsätalousministe- riölle puheenjohtajan vaihtamista. Torniojoen asukkaana puheenjohtaja toimii Kemijoen luon-
17
7 nonarvoja vähättelevästi ja hänen ei voida katsoa voivan hoitaa puheenjohtajuuttaan direktii-
vin mukaisesti siten, ettei toiselle alueelle aiheuteta haittaa toisen kustannuksella.
Kemijoki Viime tilaisuudessa (1/13) kysyin, miten tämä MMM:n työryhmä on valittu, kun siihen näyttää kuuluvan vain nk. altaan rakentajia. Olen tätä yrittänyt selvittää muualtakin. Hyvin kirjavasti on eri puolilla valittu kuntien edustajat, yleensä asia on ollut vain hallituksessa. Missään ei ole puhuttu mitään altaista, ainoastaan tulvariskien kartoituksesta eli ihmiset eivät ole tunnistaneet kyseessä olevan jälleen kerran allasuhka.
Puh. johtaja Hannes Manninen kysyi tammikuun tilaisuudessa ikään kuin vitsinä, olisiko pitä- nyt valita Vapaa Vuotos-liikkeen edustajia. Sanoin: ”Totta kai olisi pitänyt valita ja muitakin tasapuolisesti kiistanalaisessa asiassa!”
Päällimmäiseksi tammikuun tilaisuudesta jäi MMM:n virkamiehen Kai Kaatran sanoma: kaikki muut tulvasuojelutoimet altaaseen verrattuna ovat NÄPERTELYÄ. Työryhmän puheenjohtajan Hannes Mannisen sanoma: jos allasta ei saa tehdä, on tämä vain RAHATTOMIEN
RUPATTELUA. Muistui hyvin elävästi mieleen Hannes Mannisen puheenvuoro massaliikkeen perustamiskokouksessa, siis Stora Enson tehtaan lopettamisvaiheessa Kemijärvellä. Hän julisti, että nyt on saatava Vuotos rakenteille ikään kuin kompensaationa kilpailijan (toivotun ja tarkoituksenmukaisen?) lopettamisen jälkeen… Kovin on Vuotoksen altaaseen sitoutunut puheenjohtaja työryhmässä. Ei herätä luottamusta laisinkaan!
Kyseenalaistan tämän jo vuosia jatkuneen menettelyn. MMM ja Lapin liitto ovat jäävejä enti- sen historian takia asiassa. On raivostuttavaa, kun heti KHO:n kielteisen Vuotos-päätöksen jälkeen kohta 10 vuotta on ollut jatkuvaa Kemihaaran allas-juonittelua - eikä oikeita tulvasuoje- lutoimia ole päästy toteuttamaan. MMM näyttää käyttävän toimivaltaansa hyvin ristiriitaisesti oman hallinnonalansa sisällä, vrt. esimerkiksi allashankkeiden tukeminen/bioenergia/ porota- lous.
Tulvariskien hallintaorganisaatio Kemijoen vesistössä on erikoinen maakunnallisen liiton ja maa - ja metsätalousministeriön =MMM hallitsevan roolin takia. Tarkoitushakuista?
Vaadin vastuullisia viranomaisia hoitamaan Natura-suojeluasiat tolalleen ja Lapin liiton toimi- joita päivittämään maakuntakaava lainvoimaisten päätösten mukaiseksi.
Vaadin tulvasuojeluasioiden hoitamista virkavastuulla, ei hyvä veli-järjestelmän mukaisesti.
Vuotos-sidonnaisella Hannes Mannisella ei ole minkäänlaista pätevyyttä toimia tulvariskien hallintaa suunnittelevan työryhmän puheenjohtajana. Siihen tarvitaan poliitikon sijasta hydro- logian ja vesibiologian ammattilainen. Työryhmässä ko. ammattilaisia pitäisi olla useampia.
18
Kemijoki Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut Kemijoen vesistön tulvasuunnittelua johtamaan vesistökohtaisen tulvaryhmän. Suunnittelun tulee tapahtua niin, että asukkaita ja kaupunkia kuultuaan tulvaryhmä asettaa suunnittelulle tavoitteet, sen jälkeen insinöörit selvittävät keinot tavoitteen saavuttamiseksi, ja lopuksi poliitikot valitsevat oikeat keinot ottaen huomioon keino- jen hyödyt ja kustannukset.
20
Ivalojoki Onko kuulemisasiakirjassa kuvattu menettelytapa mielestäsi riittävä vuorovaikutteisen suunnit- telun ja ympäristöselostuksen laatimiseksi?
Ei. Ryhmässä vain virkamiehiä. Kuulemiset piiloitettu nettii. Itsekkin vahingossa törmäsin tä- hän kyselyyn. Itsellä tontti Ivalojokitörmällä ja vallia korotettu jo kahdesti. asukas edustaja puuttuu tulvaryhmästä.
23
8
3.3 Tavoitteet
3.3.1 Vastine
Lain tulvariskien hallinnasta (620/2010) 11 §:n mukaan tulvariskien hallinnan tavoitteena on vähentää ky- seisen lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettuja vahingollisia seurauksia. 8 §:ssä mainitut vahingolliset seura- ukset ovat: 1) vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle, 2) välttämättömyyspalvelun pitkäaikainen keskeytyminen, 3) yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen, 4) pitkäkestoinen ja laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle ja 5) korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle. Edelleen lain 16 §:n mukaan tulvariskien hallinnan tavoitteet asettaa tulvaryhmä.
Kemijoen tulvaryhmä on päättänyt tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet 5.2.2013 pidetyssä kokouk- sessa, pois lukien asuinrakennuksia koskeva tavoite. Tästä kuulemisesta saatu palaute käsitellään tulva- ryhmien seuraavissa kokouksissa. Asuinrakennuksia koskeva tulvariskien hallinnan alustava tavoite pääte- tään Kemijoen tulvaryhmän seuraavassa kokouksessa lokakuussa 2013. Tornionjoen tulvaryhmä on päät- tänyt tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet 12.12.2012 kokouksessa ja Ivalojoen tulvaryhmä on päättä- nyt tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet 6.2.2013 kokouksessa.
Alustavat tavoitteet on asetettu kaikilla vesistöalueilla sekä koko vesistöalueelle että merkittäville tulvariski- alueille. Alustavia tavoitteita voidaan vielä tarvittaessa muuttaa tulvariskien hallinnan suunnittelutyön ede- tessä. Lopulliset tulvariskien hallinnan tavoitteet kirjoitetaan tulvariskien hallintasuunnitelmiin.
Palautteessa nro 16 väitetään, että koko valuma-aluetta koskevia tavoitteita ei ole asetettu. Kemijoen ve- sistöalueelle on tulvaryhmä asettanut koko vesistöaluetta koskevat tavoitteet seuraavasti:
Ihmisten terveys ja turvallisuus: Melko harvinaisen tulvan (1/50a) peittämällä alueella olevat vaikeasti eva- kuoitavat kohteet, vedenottamot ja asuinrakennukset yhtenäisellä asuinalueella eivät vahingoitu, Asukkaat ovat tietoisia tulvavaarasta ja osaavat suojata omaisuuttaan sekä varautua tulvatilanteeseen omatoimisesti, Ylläpidetään ajantasaista tulvatilannekuvaa viranomaisille ja kansalaisille. Välttämättömyyspalvelut: Vesi- ja jätevesihuolto, lämmön ja sähkön tuotanto ja jakelu, tietoliikenneyhteydet ja tie- ja muu liikenneinfra toi- mivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a). Ympäristö ja kulttuuriperintö: Melko harvinaisen tulvan (1/50a) peittämällä alueella ei sijaitse sellaista toimintaa, josta voisi aiheutua pitkäkestoista ja laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle, Tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja vesienhoidon ympäristötavoit- teet pyritään sovittamaan yhteen, Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a).
Palautteessa nro 21 mainitaan, että kerran 250 vuodessa toistuva tulva esiintyy 40 prosentin todennäköi- syydellä keskimäärin kerran sadassa vuodessa. Vertailun vuoksi on seuraavassa taulukossa tuotu esille eräitä tulvan toistuvuuksia, niiden vuotuiset todennäköisyydet ja todennäköisyys sille, että kyseisen suurui- nen tulva esiintyy ainakin yhden kerran seuraavan sadan vuoden aikana. Esimerkiksi, kun tulvan toistu- vuus on 100 vuotta, sen suuruisen tulvan esiintymisen todennäköisyys on joka vuosi 1 prosentti. Seuraa- van sadan vuoden aikana kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvan suuruinen tulva esiintyy 63,4 prosen- tin todennäköisyydellä.
9 Taulukko 1. Tulvan toistuvuuksia ja niiden todennäköisyyksiä
Tulvan toistuvuus
[vuosia]
Vuotuinen todennäköisyys
todennäköisyys, että esiintyy ainakin yhden kerran seuraavan
100 vuoden aikana [%]
Sanallinen kuvaus toistuvuudelle
2 50 % 100 %
5 20 % 100 % yleinen
10 10 % 100 % kohtalaisen yleinen
50 2 % 86,7 % melko harvinainen
100 1 % 63,4 % harvinainen
250 0,4 % 33 % erittäin harvinainen
3.3.2 Palautteet
Vesistö- alue
Palaute nro
Kemijoki Pelkästään julkisten rakennusten suojelu on huono vaihtoehto. Suurtulvan sattuessa perheet on evakuoitava, talot ja omaisuus korjattava ja lopuksi hädän ja turvattomuuden tuomat trau- mat on hoidettava. Tämä ei ole halpa vaihtoehto. Tärkeimpänä asiana kirjoittaja pitää kaikkien kotien ja perheiden suojelemista kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
9
Kemijoki Rovaniemen alueen tulvasuojelulle pitää mielestäni asettaa tavoitteeksi kerran 250 vuodessa tapahtuvan suurtulvan ehkäiseminen siten, ettei vahinkoja synny asuinrakennuksille
11
Kemijoki Ovatko kuulemisasiakirjassa esitetyt tulvariskien hallinnan tavoitteet riittäviä?
Koko valuma-aluetta koskevia tavoitteita ei ole asetettu, kuten direktiivi velvoittaa. Koko valu- ma-alueella on huolehdittava luonnonmukaisesti siitä, että luontainen vedenpidätyskyky alu- eella lisääntyy ja pienille puroille tuhoisa metsien ja soiden ojitus lopetetaan ja pienten vesistö- jen tilaa parantava Euroopan majava palautetaan osaksi Kemijoen ekosysteemiä. Samalla se parantaa myös pääuoman vedenlaatua, virtakutuisten jalokalojen lisääntymis- ja talvehtimis- olosuhteita ja uhanalaisen jokihelmisimpukan lisääntymismahdollisuuksia, vesilintujen elin- olosuhteita ja metsätalouden aiheuttamia haittoja.
Rakentamista ei tule osoittaa sellaisille alueille, joissa ei ole paikallisesti suojeltu 1/100v +50cm tulvaa. Rovaniemen tulvasuojelu on hoidettava paikallisilla toimilla, eikä tulvadirektiivin vastaisesti aiheuttamalla haittaa esim. rakentamalla altaita alueille, jotta Rovaniemellä saa- daan rannoille lisää rakennusoikeutta. Rovaniemen alueella 200.000€ rantatontin omistajan etu ei ole suurempi kuin Yli-Kemin virtakutuisten kalojen elinalueet ja niiden tilan parantami- nen ja yleisen edun kannalta on kohtuullista, ettei Rovaniemen tulva-alttiille rannoille rakenne- ta.
Tarvitaanko muita tavoitteita tulvariskien vähentämiseksi?
Kaikkia luontaisia tulvaherkkyyttä vähentäviä toimia tarvitaan Rovaniemen ja Kemijärven tul- vasuojelun parantamiseksi. Turvetuotanto aiheuttaa vesien pilaantumista ja myös tulvaherk- kyyden lisääntymistä, joten Kemijoen alueella tulee ojitusten lopettamisen lisäksi lopettaa myös turvetuotanto. Lapin ELY keskuksen on puututtava Lapin ELY keskuksen toimintaan sallia rakentaminen Rovaniemellä tulva-alttiille alueille. Työryhmässä esiin tulleiden seikkojen perusteella Lapin ELY-keskus ei noudata valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Rovanie- mellä, vaikka muualla Lapissa ja Kemijoen valuma-alueella niitä tulee noudattaa, eikä tulva- alueille sijoittaa rakentamista. Myös Rovaniemellä tulee sijoittaa rakentamista ainoastaan 1/100v +50cm tason yläpuolelle ja tätä tulee Lapin ELY-keskuksen valvoa tasapuolisesti, eikä
16
10 Rovaniemen kaupungin tulvaa huomioon ottamista kaavoitusta tule hyväksyä.
Kemijoki, Tornionjo- ki, Ivalojoki
Kaikkia vesistöalueita koskevat tavoitteet
Ennaltaehkäisevänä tavoitteena tulee olla, että erilaisia hankkeita suunniteltaessa on ympäris- tövaikutusten arviointiselostuksessa aina oltava oma lukunsa, jossa tarkastellaan hankkeen vaikutuksista tulvavesien pidätyskyvyn vähenemiseen valuma-alueella. Tällaisia hankkeita ovat mm. turpeennosto ja kaivostoiminta.
Uusien kemiallisten rikastusmenetelmien vuoksi nykyisin on kannattavaa louhia yhä köyhem- piä esiintymiä yhä laajemmalta alueelta. Tästä on jo hyvänä esimerkkinä aikaisemmin kannat- tamattomana pidetty Ranualla sijaitseva Suhangon kaivoshanke. Toteutuessaan siitä tulisi Suomen suurin kaivosalue (nykyinen kaivospiiri 4117 ha ja laajennus 2428 ha) ja se sijaitsee Kemi- ja Simojoen valuma-alueella. YVA-ohjelman mukaan alueella sijaitsee laajoja suoaluei- ta, joissa on paksut turvekerrokset. Suot ja muut kosteikot ovat luontaisia keinoja pidättää vesiä. Lisäksi suunnitelmissa on mm. Vaaralammen ja Suhankojärven pohjoisosan kuivatus.
Toteutuessaan Suhangon kaivos tulee todennäköisesti vaikuttamaan merkittävästi Kemi- ja Simojoen virtaamiin ja laatuun.
Ojitus on lopetettava muualla kuin maanviljelyksen, yleisten teiden, rautateiden ja lentoliiken- teen alueella. Turvetuotantoa ei tulvaherkkien alueiden yläpuolella tule sallia, koska se lisää tulvaherkkyyttä ja se haittaa myös vesien hyvän laadun saavuttamista vuoden 2015 loppuun mennessä.
Euroopanmajava on palautettava luontaiseksi tulvia pidättäväksi eläimeksi joka samalla hyö- dyttää metsätalouden aiheuttamien haittojen poistamista, valuma-alueiden ennallistamista ja kalakantojen hoitoa sekä jokihelmisimpukan levittäytymistä metsätalouden pilaamille vesialu- eille. Tornion-, Kemi ja Ivalojoen valuma-alueet ovat olleet ennen euroopanmajavan sukupuut- toa sen luontaista levinneisyysaluetta.
Lappilaisten tavoitteena tulisi olla myös vesilain muuttaminen siten, että nykyisin suojelun ulkopuolelle jätetyt norot, hehtaarin suuruiset lammet ja järvet suojeltaisiin myös Lapissa, koska nykyinen vesilaki on alueellisesti eriarvoistava ja siten myös vesipuitedirektiivin ja pe- rustuslain vastainen.
Ihmisten terveys ja turvallisuus
Tavoitteisiin täytyy lisätä vedenpidätyskyvyn parantaminen luontaisin keinoin ja tulva-alueille rakentamisen lopettaminen.
Välttämättömyyspalvelut
Terveyden ja sairaanhoidon palvelut sijoitetaan 1/250 vuoden tulvan yläpuolelle tai suojataan paikallisilla tulvasuojarakenteilla.
Ympäristö ja kulttuuriperintö
Melko harvinaisen tulvan 1/50 peittämällä alueella ei sijaitse sellaista toimintaa kuten asutusta ja esimerkiksi kemiallisten aineiden varastointia, joista on haittaa ympäristölle. Haja-
asutusalueiden jätevesijärjestelmien on sijoituttava tämän korkeuden yläpuolelle.
Rovaniemellä ei kulttuuriperintöä tulva-alueella juurikaan ole, vaan rakennukset ovat nykyajan monumentaalisia muistomerkkejä joiden esimerkki tulvavaara-alueelle rakentamisesta muis- tuttaa tulevia sukupolvia aikansa päättäjien lyhytnäköisyydestä.
Laaja-alaisuutta arvioitaessa on huomioitava myös pienten muoviroskien ekosysteemille vaa- ralliset vaikutukset, jotka pilaavat laajalti myös Itämeren vesialuetta. Jokien valuma-alueella harjoitettava toiminta vaikuttaa koko valuma-alueellaan Itämeren ja Perämeren tilaan.
17
11 Tulvariskialuekohtaiset tavoitteet tulevaisuudessa
Asuinrakennuksia ei rakenneta 1/100v. +50cm korkeuden alapuolelle. Asemakaava-alueilla suojataan asuinrakennukset 1/100v. tulvalta paikallisilla toimenpiteillä pengertämällä. Yhdys- kunnallisesti merkittävät rakennukset sijoitetaan aina 1/250v. tulvan yläpuolelle.
Tavoite on oltava johdonmukainen muiden riskikohteiden kanssa. Harvinaisen tulvan 1/100 +50cm peittämällä alueella ei sijaitse asuinrakennuksia tai rakennukset on paikallisesti suojat- tu niin, ettei ihmisten terveellisyys ja turvallisuus vaarannu.
Kemijoki Lähtökohtaisesti kiistely siitä, pyritäänkö suojautumaan kerran 100 vai 250 vuodessa odo- tettavissa olevaa kevätsuurtulvaa silmällä pitäen, on mieltä vailla tässä ajassa. On huomat- tava, että maankäyttö ja vesistöt ovat aivan erilaisia kuin Saulin tulvan aikoihin – ja näin myös epävarmuustekijöitä ja muuttujia on paljon enemmän.
Lähes joka päivä on uutisia katastrofitulvista eri puolilla maapallolla. Myös Suomessa on ollut uhkaavia tilanteita. Kyseessä ovat kautta linjan rankkasateiden aiheuttamat, lumettoman ajan tulvat. Ihminen on suuressa viisaudessaan tuhonnut kosteikot ja maa ei enää pysty imemään vettä. Ilmastonmuutos vielä tähän lisänä jäätiköiden sulamisvesineen.
Näinhän on tapahtunut myös Kemijoen sadealueella:
Suo-ojitukset, metsän laajat avohakkuut aurauksineen ja suoraan jokiin johtavine ojituksineen.
Näin jopa vaarojen rinteillä ja vieläpä suunta alaspäin rinnettä – ja yhä edelleen. MMM:n hallinnon alaa. Erittäin tiheä metsätieverkko, ja erittäin merkittävinä kosteikkojen hävittäjinä Lokan ja Porttipahdan suuret säännöstelyaltaat sekä Kemijärven säännöstelyn aloittaminen ja patoaltaat. Yhä painavampien koneiden käyttö maataloudessa aiheuttaa myös veden imeyty- misen huononemista peltopohjien tiivistymisen takia. Tiestö ja muu ihmisen rakennustoiminta tietysti lisänä. Näin sulamisvedet syöksyvät nopeasti jokiin – ja kesällä joet ovat sitten vähäve- tisiä.
Siis kosteikkojen entistäminen ja ylipäänsä maan läpäisykyvyn parantaminen olisi ensisijainen tavoite, mihin pitäisi voimallisesti ja nopeasti pyrkiä. Tätä asiaa valitettavasti ei ole käsitelty itse asiassa ollenkaan ko. seminaareissa. Kiinnostaisi todella paljon, minkä verran läänis- sämme on ylipäänsä ennallistettu soita. Pelkkä ojien näennäinen ”umpeenkasvaminen” ei pidätä vettä. ”Umpeenkasvaminen” ei ole oikeasti ennallistanut suota kosteikkona.
Jaakko Ylitalo on pelotellut useassa lehtikirjoituksessaan näillä tämän hetken suurtulvilla ja vaatinut varautumaan kerran 250 vuodessa ilmenevään suurtulvaan…
Paradoksaalisesti kesätulvat ovat riski rakennetussa vesistössä. Tämän totesi myös Timo Alaraudanjoki ensimmäisessä Lapin liiton tilaisuudessa toisin sanoin.
Bertil Vehviläisen esitys tulvien luonteen mahdollisesta muuttumisesta ilmastonmuutoksen ym.
muuttujien takia osoitti, että mitään varmaa ei voi sanoa. Todennäköisintä esityksen mukaan on se, että lähivuosina lumimäärä voi nousta, mutta tulevaisuudessa täällä pohjoisessakin lumiaika lyhenee ja tulvat esiintyvät lumettomana aikana lähinnä syystulvina. Siis rakennetulla joella riskit tulvavahinkoihin kasvavat siinä tapauksessa. Uudet altaat vielä pahentaisivat ris- kiä.
18
Kemijoki Vastustamme jyrkästi rakennusten suojelun jakamista kahteen kastiin suurtulvan tuhojen estämisessä. Ihmisten asuinrakennusten suojelu on yhtä tärkeä suojelukohde kuin vaikeasti evakuoitavat tai yhteiskunnan palvelujen kannalta tärkeät kohteet 1/250 –tasoisilta tulvilta, jolloin virtaama Lainaalla on 5500 m3/sek.
Laki edellyttää, että tulvasuojelun tavoitteen asettaminen pitää perustua toteutuneisiin tulviin.
Rovaniemen alueelle ainoa hyväksyttävä tavoite on nykyisen rakennuskannan suojaaminen erittäin harvinaisten, mutta kuitenkin usein toteutuneiden, suurtulvien tuhoilta. Viimeinen 1/250-tasoinen tulva on Rovaniemellä ollut 1910.
Tulvasuojelun tavoitteen asettamisella ei ole välitöntä vaikutusta Rovaniemen alueen raken- 19
