Kemijoen tulvariskien

(1)

Kemijoen tulvariskien

hallintasuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2021

Kemijoen vesistöalueen yleisötilaisuudet Rovaniemi 26.11.2014

Kemijärvi 27.11.2014 Kittilä 2.12.2014

Anna Kurkela, Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö

(2)

Esityksen sisältö

 Kemijoen tulvaryhmän toiminta

 Tiedottaminen

 Aiemmat tulvat

 Tulvakartoitus

 Tulvariskien hallinnan tavoitteet

 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet

 Tulvariskien hallintasuunnitelman täytäntöönpano

Anna Kurkela, Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 2

(3)

Tulvariskien hallinnan suunnittelun aikataulu

 Kuuleminen ehdotuksesta tulvariskien hallintasuunnitelmaksi 10/2014-3/2015

 Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy

tulvariskien hallintasuunnitelman 22.12.2015 mennessä

I vaihe: Tulvariskien alustava arviointi (22.12.2011) Uudelleentarkastelu 22.12.2018, jatkossa joka 6. vuosi

II vaihe: Tulvakartoitus (22.12.2013)

Uudelleentarkastelu 22.12.2019, jatkossa joka 6. vuosi

III vaihe: Tulvariskien hallintasuunnitelmat (22.12.2015) Uudelleentarkastelu 22.12.2021, jatkossa joka 6. vuosi

(4)

Kemijoen tulvaryhmän toiminta

 Toimintakausi 22.11.2011 - 22.12.2015, jonka jälkeen Maa- ja metsätalousministeriö asettaa uuden

tulvaryhmän

 Kokouksia on ollut kaikkiaan 11 kpl ennen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen kuulemisen alkua

– Kuulemisen jälkeen 2 kokousta (keväällä ja syksyllä)

Tulvaryhmän tärkeimmät tehtävät:

käsittelee tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset

asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet

hyväksyy hallintasuunnitelmaehdotuksen

Lisäksi tulvaryhmä järjestää riittävän vuorovaikutuksen suunnittelun aikana

+

Asiantuntijat

(5)

Kemijoen tulvaryhmä

Organisaatio Jäsen Varajäsen

Lapin liitto Hannes Manninen (pj.) -

Lapin ELY-keskus Timo Alaraudanjoki Juha-Petri Kämäräinen

Lapin pelastuslaitos Timo Rantala Ari Soppela

Enontekiön kunta Kalevi Keskitalo Mikko Kärnä

Kemijärven kaupunki Markku Koivisto Timo Kyyhkynen

Keminmaan kunta Susanna Sandberg (11.3.2014 alkaen)

Aapo Mäenpää (13.2.2012–10.3.2014) Pekka Mäkelä

Kittilän kunta Jari Kinnunen Lauri Kurula

Pelkosenniemen kunta Hannu Oikarinen Panu Leinonen Rovaniemen kaupunki Tarja Outila (28.8.2013 alkaen)

Olli Peuraniemi (31.1.2012 – 27.8.2013)

Kari Tiermas (28.8.2013 alkaen) Aku Raappana (31.1.2012 – 27.8.2013)

Sallan kunta Marita Leskinen Antero Miettinen

Savukosken kunta Kari Kilpimaa Jouni Halonen

Sodankylän kunta Veikko Virtanen Arja Mäkitalo

Tervolan kunta Mika Simoska (3.6.2013 alkaen) Veikko Kähkölä (6.2.2012–5.2.2013)

Heikki Hepoaho (3.6.2013 alkaen) Pekka Alaollitervo (6.2.2012–

2.6.2013) Pysyvät asiantuntijat (Ei ääni- eikä esitysoikeutta)

Kemijoki Oy Kaj Hellsten Jussi Pyyny

Kemijoen

vesiensuojeluyhdistys Markku Isometsä Riitta Vilmilä Lapin

luonnonsuojelupiiri Pekka Nyman Tarja Pasma

Sihteerit (Ei ääni- eikä esitysoikeutta) Lapin ELY-keskus Niina Karjalainen

(6)

Tiedottaminen

 Tavoitteena

– Lisätä toimijoiden ja kansalaisten tietoa tulvaryhmän toiminnasta ja tulvariskien hallinnan suunnittelusta

– Lisätä tietoa ihmisten mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa hallintasuunnitelmien valmisteluun

 Tiedottamisväylät Kemijoen vesistöalueella

– Kuuleminen

– Sidosryhmätilaisuudet – Avoimet yleisötilaisuudet – Tiedotteet

– Muut lehtikirjoitukset (mm. Rovaniemen kaupunki) – Internet

– Yhteydenotto (puhelimitse, sähköpostitse)

(7)

Tiedottaminen

1. Kuuleminen

– 1. kuulemisvaihe 1.4-30.6.2011 tulvariskien alustavasta arvioinnista ja ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialueiksi

– 2. kuulemisvaihe 2.5-2.8.2013 tulvariskien hallintasuunnitelman sisällöstä ja ympäristöselostuksen lähtökohdista, tavoitteista ja valmistelusta

– 3. kuulemisvaihe 1.10.2014-31.3.2015 tulvariskien

hallintasuunnitelmaehdotuksista ja niiden ympäristöselostuksista

2. Sidosryhmätilaisuudet

– Rovaniemi 3.12.2013 ja Kemijärvi 4.12.2013

– Kutsuttiin asukasyhdistyksiä, elinkeinonharjoittajia, paikallisia yhdistyksiä jne.

– Kutsuja lähetettiin kaikkiaan 52 kpl

– Osallistujia Rovaniemellä 19 ja Kemijärvellä 23

(8)

Tiedottaminen

3. Avoimet yleisötilaisuudet

– Rovaniemi 15.3.2012

– Rovaniemi, Kemijärvi ja Kittilä keväällä 2014 – Rovaniemi, Kemijärvi ja Kittilä syksyllä 2014

4. Tiedotteet

– 4 kpl ennen kuulemisen alkua



Huhtikuu 2011



Tammikuu 2012



Huhtikuu 2014



Syyskuu 2014

(9)

Aiemmat tulvat Kittilä

 Ounasjoella tulviminen on luonnollista

– Suuria tulvavuosia kymmeniä (yleensä jääpatotulvia)

– Viimeisin tavallista suurempi tulva oli vuonna 2005 (tällöin vesistötulva)

 vastasi keskimäärin kerran 60-70 vuodessa toistuvaa tulvaa

 Virtaama Könkäällä 844 m³/s ja vedenkorkeus Kittilän kirkonkylän kohdalla N60+177,56 m.

 Vahingot noin 6 milj. €

– 2005 vuoden suurtulvan jälkeen Kittilässä aloitettiin tulvasuojelun suunnittelu

Kittilä vuonna 2005 (Kuva: J. Uusitalo)

(10)

Aiemmat tulvat Kemijärvi

 Ennen säännöstelyä suurin vedenkorkeus

(N43+150,19 m) Kemijärven Pappilanrannassa on havaittu vuonna 1943

 Säännöstelyn aloittamisen jälkeen säännöstelyn yläraja on ylitetty 12 kertaa (1970-2003)

 1987: Vedenkorkeus N43+149,82 m jääpadon takia

Kemijärvi vuonna 1943

(Kuva: Juhanna Stolt/ Kemijärven Kotikiekerö ry)

(11)

Aiemmat tulvat Rovaniemi

 Historialliset tulvat

– Vuoden 1741 tulva

– Räisäsen jääpatotulva 1807

– Saulin tulva 1859 (toistuvuus arvioilta 250-300 vuotta)



Vedenkorkeus arvioitu: N₆₀+79,75 m (Saaritupien kohta) ja N₆₀+79,00 m (Ounaskoski) – vuoden 1910 tulva (toistuvuus arviolta 150 vuotta)

 Säännöstelyn jälkeen esiintyneet tulvat: mm.1966, 1973 ja 1993

– Saarenkylässä vettä monin paikoin ja tieyhteyksiä oli poikki – Asukkaita ei jouduttu evakuoimaan

– Toistuvuus keskimäärin 20-30 vuotta

(12)

Tulvavaara- ja

tulvariskikartoitus



Erilaisia riskikohteita kaikkiaan 177 kpl (kaikki skenaariot, ei sis. asuinrakennuksia)



Rovaniemi 103, Kemijärvi 41 ja Kittilä 33



Tulvavaara- ja tulvariskikartat ovat saatavilla ympäristöhallinnon karttapalvelussa:

www.ymparisto.fi/tulvakartat

• Lisäksi ympäristöhallinnon paikkatietopalvelusta OIVA:sta tulvavaarakartat paikkatietoaineistona (www.ymparisto.fi/oiva)

• Palvelussa kaikilta merkittäviltä tulvariskialueilta yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

toistuvuus

(vuotuinen todennäköisyys) sanallinen kuvaus

1/20a (5 %) kohtalaisen yleinen tulva

1/50a (2 %) melko harvinainen tulva

1/100a (1 % harvinainen tulva

1/250a (0,4 %) erittäin harvinainen tulva 1/1000a (0,1 %)

Asuinrakennuksia tulvavaarassa:

Rovaniemi

1/50a tulvalla 125 kpl

Kemijärvi

Kittilä

1/50a tulvalla 35

(13)

Tulvariskien hallinnan

tavoitteet



Kemijoen tulvaryhmä on käsitellyt tavoitteita 5.

eri kokouksessa



Tavoitteet

– Riskialueille

– koko vesistöalueelle – Lisäksi lain

määräämät yleiset tavoitteet

Rovaniemi Kittilä Kemijärvi Ihmisen terveys ja turvallisuus

· Ihmisen terveys ja turvallisuus eivät vaarannu 1/250a 1/250a

· Asuinrakennukset eivät vahingoitu 1/250a 1/100a 1/250a

· Vaikeasti evakuoitavat kohteet suojattu ja kulkuyhteydet varmistettu 1/250a 1/250a 1/250a Välttämättömyyspalvelut

· Välttämättömyyspalvelut eivät keskeydy pitkäaikaisesti 1/250a

· Vesihuolto, sähkön ja lämmön jakelu toimivat 1/250a 1/250a

· Jätevesihuolto toimii 1/100a 1/100a

· Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea 1/250a 1/250a

Ympäristö

· Tulva-alueella ei toimintaa, josta voi aiheutua pitkäkestoista tai laaja-

alaista vahinkoa ympäristölle 1/250a 1/250a

Kulttuuriperintö

· Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahinkoa 1/250a 1/250a

Ihmisen terveys ja turvallisuus

· Vaikeasti evakuoitavat kohteet, vedenottamot ja asuinrakennukset yhtenäisellä asuinalueella eivät vahingoitu

· Asukkaat ovat tietoisia tulvasta ja osaavat varautua tulvaan omatoimisesti

· Ajantasaisen tulvatilanteen ylläpito Välttämättömyyspalvelut

· Vesi- ja jätevesihuolto toimivat

· Lämmön ja sähkön tuotanto ja jakelu toimivat

· Tietoliikenneyhteydet toimivat

· Tie- ja muu liikenneinfra toimii Ympäristö

· Tulva-alueella ei toimintaa, josta voi aiheutua pitkäkestoista tai laaja- alaista vahinkoa ympäristölle

· Tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja vesienhoidon ympäristötavoitteet pyritään sovittamaan yhteen Kulttuuriperintö

· Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahinkoa

1/50a

1/50a aina

Kemijoen vesistöalue

1/50a 1/50a 1/50a 1/50a 1/50a aina aina

Yleiset lain vaatimat tavoitteet

tulvariskien vähentäminen

tulvista aiheutuvien vahingollisten seurausten ehkäisy ja lieventäminen

tulviin varautumisen edistäminen

(14)

Hallintasuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet

 Ehdotettavia toimenpiteitä kaikkiaan 20 kpl

– 4 Ensisijaista – 1 Toissijainen

– 15 muuta toimenpiteitä

 Tarkastelusta jätettiin pois

alustavan tarkastelun jälkeen 10 toimenpidettä

– 4 Rovaniemi – 1 Kemijärvi – 5 Kittilä

Toimenpiteiden jaottelu

Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet

Tulvasuojelun toimenpiteet

Valmiustoimenpiteet

Tulvan aikana tehtävät operatiiviset toimenpiteet

Jälkitoimenpiteet

(15)

Hallintasuunnitelmassa ehdotetut ensisijaiset toimenpiteet

 Tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla

 Tulvapenkereiden rakentaminen Kittilään

 Tulvapenkereiden rakentaminen Rovaniemelle

 Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö ja kehittäminen

Ensisijaisten toimenpiteiden toteuttamisella on mahdollista saavuttaa joko merkittäviä

tulvasuojeluhyötyjä riskialueilla tai niiden toteuttaminen on mahdollista lyhyelläkin aikavälillä, tai

toimenpiteillä saadaan tarpeellista uutta tietoa, jota ei ollut käytettävissä tällä suunnittelukaudella.

Kemijoen tulvaryhmän päätös 11.8.2014

(16)

Tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla

 Tarkoittaa uuden tilavuudeltaan n. 800 000 000 milj. m

³

tekoaltaan rakentamista Kemijärven yläpuoliselle valuma-alueelle

 Pohjana Kemijoki Oy:n laatima monitoimiallasselvitys vuodelta 2011

 Altaalla voidaan vähentää merkittävästi tulvavahinkoja alapuolisella valuma-alueella (Kemijärvi, Rovaniemi)

 Lisäksi merkittäviä energiataloudellisia hyötyjä

 Haitallisia vaikutuksia

– Vedenlaatuvaikutukset alapuolisessa vesistössä – Luonnonsuojelu (Natura-alueet, YSA-alueet) – Porotalous

– Virkistyskäyttö

 Altaan rakentamiskustannukset 180-370 milj. €

 Toimijat:

– Kemijoki Oy, ko. kunnat, Lapin liitto

(17)

Tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla

 Mahdollinen allas-hanke edellyttää

– Ympäristövaikutusten arviointia – Natura-vaikutusten arviointia

– YSA-alueiden lakkauttamisen arviointia

– Vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamisen arviointia – Lupaprosessit (vesilain lupa)

– Suojelualueiden purkaminen (VN) ja Natura-alueiden korvaaminen

Ensisijaisena toimenpiteenä ehdotetaan, että Rovaniemen - Itä-Lapin maakuntakaavassa osoitetaan altaalle sijainti ja selvitetään edellytykset altaan rakentamiselle

jos edellytykset täyttyvät, hankkeessa tehdään tarvittavat selvitykset, suunnitelmat ja vaikutusten arvioinnit

Jos edellytykset edelleen täyttyvät, allashanke toteutetaan osoitetulle alueelle suunnitelmien ja lupien mukaisesti

(18)

Tulvapenkereiden rakentaminen

Rovaniemelle



Suojataan asuinrakennukset kerran 50 vuodessa toistuvaa tulvaa vastaan (noin 20 cm korkeampi tulva kuin vuoden 1993 tulva)

– Vakuutuksissa korvattava tulvavahinkoraja 1/50a tulva

– Yhdessä Kemijärven säännöstelyn kanssa voidaan saavuttaa korkeampi suojaustaso



Moreenisia tulvapenkereitä tai tulva-aitoja



Penkereiden tarve kaikkiaan 4000 metriä

– Pääosin yksittäisiä kiinteistökohtaisia penkereitä



Kaikkien penkereiden korkeus pääosin alle 1 metrin



Vaatii tarkempia selvityksiä mm. maaperän kantavuus, penkereiden tarkempi sijainti, kokonaismäärä, korkeus, materiaalit, maisemointi, hulevesien johtaminen



Vaatii maisematyöluvan ja maanomistajien luvat kaavoitetuilla alueilla, kaavoittamattomilla alueilla riittää maanomistajan lupa



Toimijat:

– Rovaniemen kaupunki, kiinteistönomistajat, valtio



Rovaniemen kaupunki on ilmoittanut suhtautuvansa kielteisesti penkereiden rakentamiseen

Ensisijaisena toimenpiteenä ehdotetaan rakennettavan tulvapenkereet Rovaniemelle 1/50a tulvia vastaan

Tulvapenkereiden tarpeen kartoittaminen (kohteet, määrä ja korkeus)

Pengersuunnitelmien laadinta ja toteutus

Penkereiden maisemointi

(19)

Tulvapenkereiden rakentaminen Rovaniemelle

(20)

Tulvapenkereiden

rakentaminen Kittilään



Kolmivaiheinen suunnittelu – Keskusta - terveyskeskus alue – Keskusta – vanhainkoti alue – Ala-Kittilä, Kaukonen ja Pakatti



Moreenisia maapenkereitä



Penkereiden tarve kaikkiaan noin 5 km



Vaatii maisematyöluvan ja maanomistajien luvat



Rakentamiskustannukset noin 3 milj. €



Suunnittelun ohjauksesta ja

toteutuksesta vastaa Kittilän kunta

Ensisijaisena toimenpiteenä ehdotetaan

rakennettavan tulvapenkereet Kittilään 1/100a tulvia vastaan

Tulvapengersuunnitelmien laadinta ja toteutus

(21)

Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö ja kehittäminen



Yleisiä Suomessa käytettyjä tilapäisiä tulvasuojelurakenteita ovat:

– perinteiset maavallit

– hiekkasäkeistä rakennetut tulvavallit – erilaiset muovit

– siirrettävät tulvaseinät



Tilapäisille menetelmillä voidaan suojata yksittäisiä yksityisiä tai julkisia rakennuksia

– Paras toimivuus matalilla syvyysvyöhykkeillä – Helpottaa pelastusviranomaisen työtä

– Riskinä materiaalien saatavuus ja kestävyys – Vaatii asukkaiden aktiivisuutta ja resursseja



^Toimijat:

– Lapin ELY-keskus, kunnat, Lapin pelastuslaitos ja kiinteistöjen omistajat

Ensisijaisen toimenpiteenä

ehdotetaan kehitettävän tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttöä

Ohjeistuksen lisääminen ja selkeyttäminen

Materiaalien saatavuuden varmistaminen

Menetelmien kehittäminen ja testaaminen

Tilapäisen tulvantorjuntakaluston varaston perustaminen

(22)

Toissijaiset toimenpiteet

 Kemijärven varastotilavuuden kasvattaminen

Toissijainen toimenpide ehdotetaan toteutettavan mikäli ensisijaisia toimenpiteitä ei voida toteuttaa

Kuva: Anna Kurkela 2013

(23)

Kemijärven varastointi-

tilavuuden kasvattaminen



Tarkoittaa Kemijärven säännöstelypatojen korottamista yhdellä metrillä, jotta vesi voidaan hätätilanteessa nostaa tilapäisesti nykyisen säännöstelyn ylärajan yli (nykyinen hätä-HW 149,8 m)

– Nykyinen säännöstely säilyy ennallaan, muutetaan vain hätä-HW tasoa – Vaatii myös lisäpenkereiden rakentamista



Vähentää tulvariskejä sekä Kemijärvellä että Rovaniemellä

– Kemijärvellä vesi nousee juoksutuksesta huolimatta tasolle N₄₃+150,2 metriä, koska Luusuan kanava ei johda vettä riittävästi suurtulvatilanteessa

– Yhdessä Rovaniemen tulvapenkereiden kanssa voidaan saavuttaa asetettujen tavoitteiden mukainen tulvasuojaustaso



Haittavaikutuksia: maisemavaikutukset



Vaatii säännöstelyn lupaehtojen muutoksen (aluehallintoviranomaisen luvan)



Vedennostoon tilapäisesti tarvitaan joka kerta poikkeuslupa aluehallintovirastolta



Patojen korottaminen vaatii patojen omistajan luvan ja uudet padot maanomistajien luvan ja kaavoitetuilla alueilla maisematyöluvat



Toimenpiteen rakentamiskustannukset noin 5 milj. €



Toimijat: Kemijoki Oy, Kemijärven ja Rovaniemen kaupungit, valtio

Toissijaisena toimenpiteenä ehdotetaan lisättävän Kemijärven varastointitilavuutta

Kemijärven hätä-HW tason nostamisen vaikutusten selvittäminen

Kemijärven säännöstelylupien muuttaminen

Kemijärven patojen korottaminen (ja siihen liittyvät selvitykset ja luvat)

(24)

Muut toimenpiteet

Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet (1/2)

Muut toimenpiteet ovat nykyisin käytössä olevia toimenpiteitä, joita kehittämällä

tuetaan tulviin varautumista ja vähennetään tulvariskejä

Tulvakarttojen laadinta ja päivittäminen

Kemijoen ja Ounasjoen virtausmallien päivittäminen (tarkkuus)

Tulvavaarakartoitettavan alueen laajentamistarpeen selvittäminen

Tulvakarttojen ajan tasalla pitäminen

Tulvatietojärjestelmän kehittäminen

Tietojärjestelmään syötettyjen tulvariskikohteiden ajan tasalla pitäminen

Tulvariskikohteiden tietojen tarkentaminen

Tulvatietojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitämiseen osallistuminen

Maankäytön suunnittelu

Tulvien huomioiminen uusissa kaavoissa ja alueiden käytön suunnittelussa

Yhteiskunnan tärkeiden toimintojen ohjaaminen erittäin harvinaisten tulvien ulkopuolelle

Alimpien rakentamiskorkeuksien ja rakentamismääräyksien ajan tasalla pitäminen

Tulvien huomioiminen tie- ja rataverkostojen perusparannushankkeissa

(25)

Muut toimenpiteet

Muut toimenpiteet ovat nykyisin käytössä olevia toimenpiteitä, joita kehittämällä

tuetaan tulviin varautumista ja vähennetään tulvariskejä

Omatoiminen varautuminen

Varautumisen nykytilan selvittäminen

(nykyiset varautumiskeinot, ohjeistustarve, paljonko haavoittuvaa omaisuutta)

Omatoimisen varautumisen ohjeistuksen parantaminen

Asuinaluekohtaisien suojaussuunnitelmien laatiminen

Kohteiden suojaaminen omatoimisesti etukäteen

Viemäriverkoston kehittäminen tulvakestäväksi

Nykyisten ongelmakohtien selvittäminen

Kohdekohtaisten tai alueellisten suojaussuunnitelmien laatiminen ja toteuttaminen

Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet (2/2)

Kuva: Veikko Näsänen 1993

(26)

Muut toimenpiteet

Tulvasuojelun toimenpiteet

Luonnonmukainen vedenpidättäminen valuma-alueella

Kemijoen vesistöalueen vedenpidätys-

mahdollisuuksien selvittäminen (kosteikot, ojitettujen alueiden ennallistaminen)

Parannetaan ohjeistusta valuma-alueen

vedenpidättämisen edistämisestä alueiden käytössä (metsänhoitosuositukset, maatalouden

tukijärjestelmät, muut alueidenkäyttöhankkeet)

Jäänsahauksen käyttö ja kehittäminen

Jäänsahauksien suorittaminen tarvittaessa

Jäänsahauksen kehittäminen (taloudellisuus, ajankäyttö, työmäärän vähentäminen)

Muut toimenpiteet ovat nykyisin käytössä olevia toimenpiteitä, joita kehittämällä tuetaan tulviin varautumista ja vähennetään tulvariskejä

(27)

Muut toimenpiteet

Valmiustoimet

Tulvaennusteiden ja varoitusjärjestelmien kehittäminen

Osallistuminen tulvaennuste- ja varoitusjärjestelmien kehittämiseen

Tulvaviestinnän kehittäminen

Tehokkaimpien viestintäkanavien selvittäminen riskialueilla (mitä kautta asukkaat parhaiten tavoittaa)

Yhteistyön lisääminen asukkaiden viranomaisten välillä

Osallistuminen tulvaviestinnän kehittämiseen

Erilaisten tulvatiedotuskanavien hyödyntäminen (lehtijutut, tilaisuudet, internet, tiedostuslehtiset ym.)

Tulvaviestintäsuunnitelmien laatiminen ja ajan tasalla pitäminen

Pelastus- ja evakuointisuunnitelmien laatiminen

Tulvat huomioivien pelastussuunnitelmien laatiminen riskikohteille (myös yksityiset kiinteistöt) ja pelastussuunnitelmien päivittäminen (lisätään tulvatilanteisiin varautuminen)

Alueellisen pelastussuunnitelman laatiminen vahinkoalueille (esim. Rovaniemellä Saarenkylä, Kittilässä keskusta, Pakatti yms.)

Tulvantorjunnan harjoituksien järjestäminen

Tulvantorjunnan harjoituksien järjestäminen riskialueilla säännöllisin väliajoin (tulvaviestintä, evakuointi, tilapäinen tulvasuojaus)

(28)

Muut toimenpiteet

Toiminta tulvatilanteessa

Vesistön säännöstely ja poikkeusluvat

Nykyisten säännöstelylupien tarkistaminen ja päivittäminen (tulvasuojelun näkökulmasta)

Viranomaisten toiminta

- Pelastusviranomainen - Kunta

- ELY-keskus

(29)

Muut toimenpiteet

Jälkitoimenpiteet

Toimintojen uudelleen sijoittaminen

Vahinkokohteiden uudelleensijoitustarpeen selvittäminen

Vahinkokohteiden väliaikainen tai pysyvä uudelleen sijoittaminen

Kriisiapu ja vapaaehtoistoiminnan edistäminen

Järjestetään kriisiapua tulvatilanteiden jälkeen apua tarvitseville

Kehitetään tulvan jälkeistä toipumista edistäviä apuja (vapaaehtoistoiminta, henkinen apu)

Puhdistamis- ja ennallistamistoimenpiteiden suunnittelu

Laaditaan suunnitelma miten riskialueilla hoidetaan tulva-alueen ennallistaminen

Opastetaan ja koulutetaan tulva-alueen asukkaita, toimijoita ja vapaaehtoisjärjestöjä tulvan jälkeisissä puhdistus- ja siivoustoimenpiteissä

(30)

Tulvariskien hallintasuunnitelman täytäntöönpano

 Tulvariskilain 620/2010 mukaisesti tulvariskien hallintasuunnitelma hyväksytään ja julkaistaan ennen 22.12.2015

– Suunnitelman hyväksyy maa- ja metsätalousministeriö – EU-raportointi Suomen ympäristökeskus

 Tulvariskien alustava arviointi ja merkittävien tulvariskialueiden tarkistus tehdään seuraavan kerran 22.12.2018 mennessä

 Tulvariskien hallintasuunnitelmien uudelleenarviointi tulee olla valmis 22.12.2021

(31)

Tulvariskien hallintasuunnitelman täytäntöönpano

 Varsinainen toimenpiteen tarkempi suunnittelu alkaa vasta hallintasuunnitelman hyväksymisen jälkeen

 Esitetyt toimenpide-ehdotukset eivät ole sitovia, eivät velvoita ketään tahoa toimenpiteisiin, mutta valtion ja kuntien viranomaisten sekä aluekehitysviranomaisen on kuitenkin otettava suunnitelma ja toimenpide-ehdotukset toiminnassaan huomioon

 Toimenpiteiden rahoitus ratkaistaan muussa menettelyssä esimerkiksi lupaviranomaisten ja hankkeiden rahoituksesta päättävien yksityisten ja julkisten tahojen päätöksillä

 Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman toimeenpanon edistämisestä

ja seurannasta on päävastuussa Lapin ELY-keskus

(32)