Kemijoen tulvaryhmän 7. kokouksen pöytäkirja

(1)

Kemijoen tulvaryhmän 7.

kokouksen pöytäkirja

24.2.2014 LAPELY/5/07.02/2012

Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs.

Aika: 13.2.2014 klo 12:00

Kemijoen tulvaryhmän 7. kokouksen pöytäkirja

1§ Kokouksen avaus

2§ Läsnäolijoiden toteaminen 3§ Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4§ Esityslistan hyväksyminen

5§ Itä-Lapin maakuntakaavan tilannekatsaus 6§ Tulvariskien hallintasuunnitelman sisältö

7§ Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearviointi

8§ Tulvariskien hallintasuunnitelman ympäristöselostus ja Natura-arvioinnin tarve ja aikataulu

9§ Koulutuspäivä tulvaryhmien jäsenille 10§ Muut asiat

11§ Seuraava kokous 12§ Kokouksen päättäminen

(2)

1§ Kokouksen avaaminen

Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 12:00.

2§ Läsnäolijoiden toteaminen

Todettiin läsnäolijat ja todettiin, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätös- valtainen.

Lapin liitto jäsen (pj) Hannes Manninen

Lapin ELY-keskus sihteeri Niina Karjalainen

Lapin liitto sihteeri Maiju Hyry

Lapin ELY-keskus jäsen Timo Alaraudanjoki

Lapin pelastuslaitos jäsen Timo Rantala

Enontekiön kunta jäsen Kalevi Keskitalo

Kemijärven kaupunki jäsen Markku Koivisto

Keminmaan kunta jäsen Aapo Mäenpää

Kittilän kunta jäsen

varajäsen

Jari Kinnunen

Lauri Kurula (saapui klo 12:07) Pelkosenniemen kunta jäsen

varajäsen

Hannu Oikarinen Panu Leinonen

Rovaniemen kaupunki jäsen Tarja Outila

Sallan kunta jäsen Marita Leskinen

Savukosken kunta jäsen Kari Kilpimaa

Sodankylän kunta jäsen Veikko Virtanen

Tervolan kunta jäsen Mika Simoska (saapui klo 12:15)

Kemijoki Oy pysyvä asiantuntija

varajäsen

Kaj Hellsten Jussi Pyyny Kemijoen vesiensuojeluyhdistys pysyvä asiantuntija Markku Isometsä Lapin luonnonsuojelupiiri pysyvä asiantuntija

varajäsen

Pekka Nyman Tarja Pasma Lapin ELY-keskus asiantuntija Timo Jokelainen

Lapin ELY-keskus asiantuntija Anna Kurkela

Lapin liitto asiantuntija Juha Piisilä

Suomen ympäristökeskus asiantuntija Mika Marttunen Suomen ympäristökeskus asiantuntija Anne-Mari Rytkönen

(3)

4§ Esityslistan hyväksyminen

Esitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi.

Päätös: Hyväksyttiin.

5§ Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan tilannekatsaus

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava on valmisteilla Lapin liitossa.

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava-alueeseen kuuluvat Rovaniemen ja Ke- mijärven kaupungit sekä Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Sallan ja Savukosken kunnat. Vaikutusaluetta on Rovaniemen seudun ja Itä-Lapin lisäksi koko Lapin maakunta, Pohjois-Pohjanmaan maakunta sekä naapurimaiden Venäjän, Norjan ja Ruotsin lähialueet.

Maakuntakaavan aikatähtäys on 10-30 vuotta ja se on kuntien yhteisen yleiskaa- van ohella ainoa kaava, joka saa lainvoiman ympäristöministeriön vahvistamana.

Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana.

Maakuntakaava vahvistuessaan kumoaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaa- vat sekä Rovaniemen vaihemaakuntakaavan. Soklin kaivoshankkeen vaihemaa- kuntakaava jää voimaan.

Tavoiteaikatauluna on, että maakuntakaava olisi marraskuussa 2015 Lapin liiton valtuustossa hyväksyttävänä. (http://www.lappi.fi/lapinliitto/rovaniemen-ja-ita-lapin- maakuntakaava)

Juha Piisilä Lapin liitosta esittelee Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan tilanteen.

Juha Piisilä esitteli Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan tilanteen liitteen 1 esityksen mukaisesti.

Panu Leinonen totesi, että liittyen maakuntakaavaan on Pelkosenniemen kunnan valtuusto päättänyt kannakseen äänin 7-6 Kemihaaran monitoimialtaan alueen osalta, että säilytetään alue edelleen luontokäytössä eli suo- ja metsätalousaluee- na ja virkistysalueena. Pelkosenniemen valtuuston kanta on toimitettu Lapin liit- toon.

Esitys: Merkitään katsaus tiedoksi.

Päätös: Merkittiin katsaus tiedoksi.

Lauri Kurula ja Mika Simoska saapuivat kokoukseen tämän käsittelyn pykälän aikana.

(4)

6§ Tulvariskien hallintasuunnitelman sisältö

Tulvariskien hallintasuunnitelman runko on luettavissa ”Tulvariskien hallinnan suunnittelun materiaalia”-nettisivulla. Tulvariskien hallinnan suunnittelun kannalta merkittävimpiä ovat hallintasuunnitelman kappaleet 8-11.

Kappaleessa 8 kuvataan tulvariskien hallinnan tavoitteet, jotka Kemijoen vesistö- alueella on alustavasti päätetty seuraavasti:

Koko vesistöaluetta koskevat tavoitteet:

Ihmisten terveys ja turvallisuus

Melko harvinaisen tulvan (1/50a) peittämällä alueella olevat vaikeasti evakuoitavat kohteet, ve- denottamot ja asuinrakennukset yhtenäisellä asuinalueella eivät vahingoitu.

Asukkaat ovat tietoisia tulvavaarasta ja osaavat suojata omaisuuttaan sekä varautua tulvatilan- teeseen omatoimisesti

Ylläpidetään ajantasaista tulvatilannekuvaa viranomaisille ja kansalaisille Välttämättömyyspalvelut

Vesi- ja jätevesihuolto toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a).

Lämmön- ja sähkön tuotanto ja jakelu toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a).

Tietoliikenneyhteydet toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a).

Tie- ja muu liikenneinfra toimivat melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a).

Ympäristö

Melko harvinaisen tulvan (1/50a) peittämällä alueella ei sijaitse sellaista toimintaa, josta voisi aiheutua pitkäkestoista ja laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet pyritään sovittamaan yhteen vesienhoidon ympäristötavoittei- den kanssa

Kulttuuriperintö

Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta melko harvinaisessa tulvatilanteessa (1/50a)

(5)

Tulvariskialuekohtaiset tavoitteet:

Rovaniemen tavoitteet Kittilän tavoitteet Kemijärven tavoitteet

Ihmisten terveys ja turvallisuus Ihmisten terveys ja turvalli-

suus eivät vaarannu erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a) Erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu

Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella sijaitsevat vaikeasti evakuoitavat kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet varmistettu.

Ihmisten terveys ja turvallisuus eivät vaarannu erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a) Harvinaisen tulvan (1/100) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan pyritään estämään erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevien asuinra- kennusten vahingoittuminen.

Erittäin harvinaisen tulvan (1/250) peittämällä alueella sijaitsevat asuinrakennukset eivät vahingoitu.

Välttämättömyyspalvelut Vesihuolto sekä lämmön ja sähkön jakelu ja tuotanto toimivat erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a).

Jätevesihuolto toimii harvinaisessa tulvatilanteessa (1/100a)

Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a).

Vesihuolto sekä lämmön ja sähkön jakelu ja tuotanto toimivat erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a).

Jätevesihuolto toimii harvinaisessa tulvatilanteessa (1/100a)

Merkittävät liikenneyhteydet eivät katkea erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a).

Välttämättömyyspalvelut eivät keskeydy pitkäaikaisesti erit- täin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a)

Ympäristö

Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella ei sijaitse sellaista toimintaa, josta voisi aiheutua pitkäkes- toista ja laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristöl- le

Ei tavoitetta tässä kategorias- sa

Kulttuuriperintö Kulttuuriperinnölle ei aiheudu

korjaamatonta vahingollista seurausta erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a).

Kulttuuriperinnölle ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta erittäin harvinaisessa tulvatilanteessa (1/250a)

Ei tavoitetta tässä kategorias- sa

Kappaleessa 9 kuvataan toimenpiteiden arvioinnissa käytettävät menetelmät (mm.

monitavoitearviointi tai muu arviointimenetelmä, kustannus-hyötyanalyysi, yhteensovittaminen vesienhoidon suunnitteluun).

(6)

Kappaleeseen 10 kirjataan kaikki tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden vaikutukset. Lisäksi kirjataan perustelut hallintasuunnitelmasta pois jätetyistä toimen- piteistä.

Kappaleessa 11 esitetään tiivis yhteenveto toteutettaviksi valituista toimenpiteistä tai toimenpideyhdistelmistä sekä asetetaan toimenpiteet etusijajärjestykseen.

Anna Kurkela Lapin ELY-keskuksesta esittelee tulvariskien hallintasuunnitelman sisältöä liitteen 2 mukaisesti.

Keskusteltiin hallintasuunnitelman sisällöstä.

Keskusteluissa todettiin, että hallintasuunnitelmaan on tärkeää kirjata toimenpiteiden toteuttajat ja toimenpiteeseen kiinnostuksensa osoittaneet tahot.

Tarja Pasma jakoi korkeimman hallinto-oikeuden Vuotosta koskevan päätöksen tulvaryhmälle.

Esitys: Merkitään katsaus tiedoksi.

Päätös: Merkittiin katsaus tiedoksi.

7§ Tulvariskien hallinnan monitavoitearviointi Kemijoen vesistöalueella Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearviointia on esitelty aiemmissa tulva- ryhmän kokouksissa. Monitavoitearviointiin liittyen on järjestetty kaksi työpajaa si- dosryhmille; 3.12.2013 Rovaniemellä ja 4.12.2013 Kemijärvellä. Tilaisuuksien esitykset ja muistiot on luettavissa Kemijoen tulvaryhmän nettisivuilta.

Esitellään monitavoitearvioinnissa tarkastellut tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja sidosryhmien näkemykset niistä. Esitetään vaihtoehtoiset toimenpideyhdistelmät ja keskustellaan niistä. Päätetään monitavoitearviointityön mahdollisista jatkotoimen- piteistä ja avoimista yleisötilaisuuksista.

Anne-Mari Rytkönen Suomen ympäristökeskuksesta esittelee monitavoitearvioinnissa mukana olevien toimenpiteiden vaikutusarvioinnit, yleisötilaisuuksista saadut palautteet sekä vaihtoehtoiset toimenpideyhdistelmät liitteen 3 mukaisesti.

Timo Alaraudanjoki kertoi nykyisin käytössä olevista toimenpiteistä ja kehitettävis- tä toimenpiteistä.

(7)

Rovaniemen kaupungin edustaja totesi, että Rovaniemen kaupunki kieltäytyy osal- listumasta yksinään toimenpiteiden kustannuksiin.

Todettiin, että suunnittelun tässä vaiheessa on käyttää toteuttajasta muotoa mahdollinen toteuttaja, koska varmuutta toteuttajista ei ole.

Todettiin, että pelastustoimi pystyy vastaamaan kerran 30- 40 vuodessa toistu- vaan tulvaan. Vakuutukset korvaa vasta kerran 50 vuodessa toistuvaa tulvaa suuremmat tulvat.

SAARENPUDAS:

Liittyen Saarenputaan sulkemiseen todettiin, että putaan sulkemista pohdittiin vuonna 2006 Pato 2006-harjoituksessa. Säätiedotus määrää, milloin sulkemiseen ryhdytään. Sulkemisen aikataulu on tiukka.

Todettiin, että Rovaniemen kaupunki on keskustellut Lapin ELY-keskuksen Liiken- ne-vastuualueen kanssa siltojen käyttämisestä Saarenputaan sulkemisesta. Kes- kusteluissa oli todettu, että Poikkiputaan silta ei kestä settipatorakennetta.

TULVAPENKEREET:

Todettiin, että kerran 250 vuodessa toistuvalta tulvalta suojaavat penkereet olisivat niin massiivisia, että ei ole kannattanut tarkastella erikseen. Penkereet, jotka ovat mitoitettu kerran 50 vuodessa ja kerran 100 vuodessa toistuvia tulvia vastaan, olisivat muiden toimenpiteiden lisänä.

Todettiin, että maanomistajien suostumusten saaminen on hankalaa. Ja jos penkereet ovat asemakaava-alueella ja yksityisen maalla, on tontille hankalaa mennä ilman lupia, kunnalla ei ole pakkokeinoja käytettävissä. Todettiin, että kannattaa kirjata pengeresityksiin, kuinka paljon penkereistä on yksityisellä maalla.

Todettiin, että penkereitä voidaan tutkia täydentävänä toimenpiteenä. Täytyy muis- taa ottaa huomioon rannan maaperä. Myös hulevesitulvat huomioitava, ettei esim.

rankkasateella vesi jää penkereiden sisälle.

Pidettiin tauko klo 14:20-14:30.

VAIHTOEHDOT:

Aikataulullisista syistä Marttunen ehdotti tulvariskien hallinnan toimenpideyhdistelmien käsittelyyn kolme vaihtoehtoa. Vaihtoehto 1: jaetaan toimenpideyhdistel- miin liittyvä kyselylomakkeet tulvaryhmälle (myös poissa oleville jäsenille) ja ne pa- lautetaan myöhemmin, vaihtoehto 2: järjestetään ylimääräinen kokous liittyen toi- menpideyhdistelmiin ja vaihtoehto 3. Monitavoitearviointi jätetään tähän ja monitavoitearvioinnissa esitetyt toimenpideyhdistelmät jäävät tulvaryhmälle hyödynnettä- väksi.

(8)

Kannatettiin ylimääräistä kokousta.

Esitys: Keskustellaan vaihtoehtoisista toimenpideyhdistelmistä

Päätetään monitavoitearviointityön mahdollisista jatkotoimenpiteistä Päätetään avoimien yleisötilaisuuksien ajankohdat.

Päätös: Päätettiin jättää asia jatkovalmisteluun ja pitää ylimääräinen kokous 10.3 klo 9:30 Rovaniemen kaupungin talolla.

Yleisötilaisuuksista päätetään seuraavassa kokouksessa.

8§ Tulvariskien hallintasuunnitelman ympäristöselostus ja Natura-arvioinnin tarve ja aikataulu

Ympäristöselostus

Tulvalain 13 §:n mukaan tulvariskien hallintasuunnitelman osana esitetään ympä- ristöselostus. Ympäristöselostuksesta säädetään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa (200/2005). Ympä- ristöselostuksen laatiminen tulvariskien hallintasuunnitelmaan kuuluu ELY- keskukselle. Ympäristöselostuksen sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuk- sessa viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista.

Tulvariskien hallintasuunnitelma ja Natura-arvioinnin tarve

Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaan on hankkeelle tai suunnitelmalle tehtävä Na- tura-arviointi, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heiken- tää valtioneuvoston Natura 2000 -verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällyte- tyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tar- koitus sisällyttää Natura 2000 –verkostoon.

Edellä mainitun perusteella, jos tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään toimenpide tai toimenpiteitä, jotka todennäköisesti merkittävästi tulevat heikentä- mään Natura 2000 verkoston alueen luonnonarvoja (esim. mahdollinen al-

lashanke, joka sijoittuu Natura-alueelle), tulee tulvariskien hallintasuunnitelmas- ta tehdä Natura-arviointi.

Luonnonsuojelulain 65 §:ssä todetaan, että suunnitelman hyväksyvän viranomai- sen on katsottava, että Natura-arviointi on tehty. Maa- ja metsätalousministeriölle lähetettävän Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaluonnoksen hyväksyy Kemi- joen tulvaryhmä ja lopullisen tulvariskien hallintasuunnitelman hyväksyy maa- ja

(9)

arvioinnista lausunto ympäristöministeriöltä tai ympäristöministeriön määräämältä muulta ELY-keskukselta. Lausunto on annettava kuuden kuukauden kuluessa.

Luonnonsuojelulain 66 §:ssä todetaan, että viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos aiemmin mainitussa Natura-arviointi- ja lausuntomenettelyssä osoitetaan hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 –verkostoon.

66 §:ssä todetaan myös, että lupa saadaan myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossaan päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Altaalle on olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja (esim. tavoitetason alentaminen 1/100a tasoon, Kemijärven ja Olkkajärven sään- nöstelyolosuhteiden kehittäminen (sisältää järvien säännöstelyn ylärajan ylittävän hetkellisen padotuksen)), joten luonnonsuojelulain 66 §:n kohta ”ei ole vaihtoehtoista ratkaisua” ei täyty.

Niina Karjalainen Lapin ELY-keskuksesta esitteli ympäristöselostuksessa huomioi- tavat asiat sekä taustan Natura-arvioinnin tarpeellisuuteen liitteen 4 mukaisesti Todettiin, että Natura-arviointia on tarpeen selvittää. Keskusteltiin, että Natura- arviointi teetettäisiin konsulttityönä. Työn tilaamisesta vastaisivat Lapin liitto ja La- pin ELY-keskus.

Todettiin, että Lapin ELY-keskuksella on tulvariskien hallinnan lisäksi vahva rooli myös luonnonsuojelullisissa asioissa, joten olisi selkeämpää, jos Natura-arvioinnin teettäjä olisi joku muu taho kuin Lapin ELY-keskus.

Esitys: a) Merkitään ympäristöselostusta koskeva osio tiedoksi.

b) Tulvaryhmä päättää esitetäänkö allasta tulvariskien hallintasuunnitelmassa.

c) Jos allas esitetään tulvariskien hallintasuunnitelmassa, tulvaryhmä päättää kuka vastaa Natura-arvioinnin teettämisestä.

Päätös: Lapin liitto selvittää jatkotoimia liittyen Natura-arviointiin

9§ Koulutuspäivä tulvaryhmien jäsenille

Tulvaryhmien jäseniä on vaihtunut, ja on toivottu, että tulvaryhmille järjestettäisiin yhteinen koulutustilaisuus liittyen mm. tulvaryhmien työhön ja tulvariskien hallinnan suunnitteluun.

Todettiin, että koulutustilaisuudessa kerrattaisiin mm. tulvaryhmän keskeiset teh- tävät ja lainsäädännölliset asiat liittyen tulvaryhmän tehtäviin. Tilaisuus voitaisiin järjestää esimerkiksi ennen tulvaryhmän kokousta.

(10)

Esitys: Keskustellaan mahdollisen koulutuspäivän /-tilaisuuden järjestämisestä ja sisällöstä

Päätös: Päätetään asiasta myöhemmin.

10§ Muut asiat Ei ollut muita asioita.

11§ Seuraava kokous

Esitys: Sovitaan seuraava kokous loppukeväälle 2014.

Päätös: Sovittiin, että seuraava kokous 10.3.2014 klo 9:30

12§ Kokouksen päättäminen Päätettiin kokous klo 15:39

Hannes Manninen Niina Karjalainen

puheenjohtaja sihteeri

Pöytäkirjan tarkastajat:

Tarja Outila Panu Leinonen

PÖYTÄKIRJAN LIITTEET:

(11)

2/14/2014

1

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava

TULVATYÖRYHMÄ 13.2.2014

Juha Piisilä maakuntainsinööri

Suunnittelualue

(12)

2/14/2014

Hallitus 11.3.2013

• Kaavan vireilletulo ja OAS

1. Viranomaisneuvottelu 9.4.2013

• Viranomaisten lähtökohdat ja tavoitteet

Selvitysten kilpailutus ja konsulttien valinta 4-6/2013

Kuntakierros 13.8-16.8.2013

• Kuntien tavoitteet maakuntakaavalle

Sidosryhmäneuvottelut lokakuu 2013-tammikuu 2014

• Sidosryhmien tavoitteet maakuntakaavalle

• Neuvotteluita 19 kpl, 119 osallistujaa

Ohjausryhmäkokoukset

• 20.2.2013 järjestäytyminen ja lähtökohdat

• 17.9.2013 kuntien tavoitteet ja selvitysten tilanne

• 24.1.2014 sidosryhmien tavoitteet ja erityiskysymykset

Tilannekatsaus

³

Hallitus 17.2.2014

• Tavoitekeskustelu

Ohjausryhmä 29.4.2014

• Alustava luonnos

Maakuntakaava seminaari 20.-21.5.2014

• Selvitykset ja alustava luonnos

Jatkosuunnittelu

⁴

(13)

2/14/2014

3

VALTAKUNNALLISET

ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET

• Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit.

• Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara- alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista.

Kemijoen vesistöalueen

tulvatyöryhmässä arviointiin valittu toimenpiteet

• KEMIJÄRVEN NEITILÄN KANAVAN AVAAMINEN VEDENJOHTOKYVYN PARANTAMISEKSI

• KEMIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYTILAVUUDEN KASVATTAMINEN

• SAARENPUTAAN TILAPÄINEN SULKEMINEN POIKKEUKSELLISESSA TULVATILANTEESSA

• TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ, TASO HW1/50 JA HW 1/100

• OLKKAJÄRVEN TEHOSTETTU KÄYTTÖ TULVASUOJELUSSA

• KEMIHAARAN TEKOALLAS

(14)

2/14/2014

NEITILÄN KANAVA

Luusuanjärven ja Neitilän altaan läpi kulkevan vanhan uoman eli Neitilän kanavan avaaminen vedenjohtokyvyn parantamiseksi Seitakorvan voimalaitokselle.

OSOITETAAN MAAKUNTAKAAVASSA VESIALUEENA (W)

KEMIJÄRVEN

SÄÄNNÖSTELYTILAVUUDEN KASVAT-

TAMINEN

Kemijärven säännöstelyn yläraja säilyy 149 metrissä. Hätä-HW eli taso, jolle vedenpinta voidaan nostaa ilman että patorakenteet murtuvat korotetaan 150,8 metriin patoja korottamalla.

OSOITETAAN MAAKUNTAKAAVASSA VESIALUEENA (W) JA

MAAKUNTAKAAVAMÄÄRÄYS HÄTÄ- HW TASOSTA

(15)

2/14/2014

5

TULVAPENKEREET

ROVANIEMELLÄ, TASO HW 1/100

OSOITETAAN MAAKUNTAKAAVASSA TULVAPENGEREIDEN

LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI TAI ANNETAAN TAAJAMATOIMINTOJEN ALUETTA KOSKEVA

SUUNNITTELUMÄÄRÄYS

ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA

SELVITYSALUE (se)

(16)

2/14/2014

KEMIHAARAN NATURA 2000- ALUE

KEMIHAARAN TEKOALLAS

(17)

2/14/2014

7

KEMIHAARAN TEKOALLAS

(18)

Tulvariskien

hallintasuunnitelman sisältö

Kemijoen tulvaryhmän 7. kokous 13.2.2014

6.2.2014

Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö, Anna Kurkela ja Niina Karjalainen

Hallintasuunnitelman sisältö



Runko laadittu SYKE:ssä



SYKE pohtinut asiaa siten, että huomioidaan vähintään tulvariskien hallinnan lain mukaiset minimivaatimukset



Runko on työn pohjana, mutta sitä tarvittaessa muokataan alueelle sopivaksi

(19)

2

Hallintasuunnitelman sisältö LUVUT 1-7

1. Johdanto

2. Tulvariskien hallinnan suunnittelu

3. Yhteenveto osallistumisesta, kuulemisesta ja tiedottamisesta

4. Alueen kuvaus

5. Tulvariskien ja niiden huomioonottaminen säädösten mukaisissa hankkeissa

6. Kuvaus tulvariskien alustavasta arvioinnista 7. Tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä vahinkoarviot

3 Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö

Hallintasuunnitelman sisältö LUKU 8

8. Tulvariskien hallinnan tavoitteet 8.1 Kuvaus tavoitteen asettamisesta 8.2 Tavoitteet

Tähän lukuun kirjoitetaan:

-Kuvaus tavoitteiden määrittämisestä ja

-Miten tavoitteet on yhteen sovitettu vesienhoidon kanssa -Kuvaus päätetyistä tavoitteista

-Kirjataan myös hylätyt tavoitteet ja poisjättämisperustelut

(20)

Hallintasuunnitelman sisältö LUKU 9

9. Kuvaus toimenpiteiden arviointimenetelmästä 9.1 Monitavoitearviointi

9.2 Kuvaus kustannushyöty-analyysista

9.3 Yhteensovittaminen vesienhoidon suunnitteluun

9.4 Ilmastonmuutoksen huomioonottaminen toimenpiteiden tarkastelussa

Tähän lukuun kirjataan mm:

• Kuvaus menetelmistä miten toimenpiteitä on arvioitu  monitavoitearviointi + muut menetelmät

• Kuvaus miten kustannushyöty-analyysi on tehty  SYKE:stä apua

• Kuvaus miten toimenpiteet on yhteen sovitettu vesienhoidon kanssa

 mm. pitää saada vesienhoidon yhteistyöryhmän lausunto

• Kuvaus miten ilmastonmuutos on huomioitu toimenpiteiden tarkastelussa

 esim. miten on huomioitu toimenpiteiden sopeutuvuus ja muokattavuus

 monitavoitearvioinnista tietoa

Hallintasuunnitelman sisältö LUKU 10

10. Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiden vaikutukset

10.1 Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet 10.2 Tulvasuojelutoimenpiteet

10.3 Valmiustoimenpiteet 10.4 Toiminta tulvatilanteessa 10.5 Jälkitoimenpiteet

10.6 Toimenpideyhdistelmät ja toimenpiteiden priorisointi

(21)

4

LUKU 10. Mitä eri toimenpideryhmät sisältäisivät?

 Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet:

– Maankäytön suunnittelu, rakennusmääräykset, tulvakartat yms.

 Tulvasuojelutoimenpiteet:

– Penkereet, ohitusuomat, ruoppaus, vedenpidättäminen valuma-alueella, jäänsahaus

 Valmiustoimenpiteet:

– Pelastus- ja evakuointisuunnitelmat, tulvaennusteiden kehittäminen, tulvantorjunnan harjoitukset

 Toiminta tulvatilanteessa:

– Evakuointi, tilapäiset tulvasuojelutoimenpiteet, säännöstelyjen optimointi, tiedottaminen

 Jälkitoimenpiteet:

– Siivous, uudelleen rakentaminen, tulvatilanteen jälkipuinti (kokemukset), vakuutusjärjestelmä

Hallintasuunnitelman sisältö LUKU 11

11. Yhteenveto ja hallintasuunnitelman täytäntöönpano

11.1 Toimenpiteiden yhteenveto ja priorisointi

11.2 Hallintasuunnitelman täytäntöönpano ja seuranta 11.3 Tulvariskien hallinnan organisaatio

Tähän lukuun kirjataan:

•Tiivis yhteenveto toteutettavista toimenpiteistä tai toimenpideyhdistelmistä

•Esitys toimenpiteiden etusijajärjestyksestä ja perustelut

•Esitys miten suunnitelma ”jalkautetaan”

•Tulvariskien hallinnan organisaation eri tahot ja vastuut

(22)

Hallintasuunnitelman liitteet



Ympäristöselostus



Natura-arviointi, jos toimenpiteitä kohdistuu Natura-alueiden vaikutusalueelle



Operatiivinen toiminta tulvatilanteessa



Terminologia

Mitä aineistoa on tuotettu toimenpiteisiin liittyen

Toimenpiteisiin liittyviä selvityksiä:

 Kämäräinen, J. 2009. Rovaniemen taajama-alueiden tulvariskien rajoittamisen yleissuunnitelma. Lapin ympäristökeskus.

 Maveplan 2012. Rovaniemen alueen tulvariskien pienentäminen kerran 100 vuodessa toistuvassa tulvatilanteessa.

 Uusikivi, J. & Vehviläinen, B. 2013. Selvitys Rovaniemen tulvantorjunnan vaihtoehdoista. Suomen ympäristökeskus.

(23)

6

Mitä aineistoa on tuotettu toimenpiteisiin liittyen

Kemihaaran altaaseen liittyviä selvityksiä:

 Lapin liitto (2008). Kemi-Ounasjoen vesistön monikäyttö- ja tulvariskien hallintasuunnitelma. Visio 2015. Kemi-Ounasjoen työryhmän väliraportti (powerpoint-esitykset kokouksista vuonna 2008).

 FCG Finnish Consulting Group/ Jari Kärkkäinen (2010). Monikäyttöaltaan vaikutukset. Vaikutukset Suomen Natura-suojeluverkostoon ja suojeltaviin luontotyyppien ja -lajien suotuisaan suojelutasoon. 2592-D3116. Lapin liitto 26.4.2010. 28 s.

 FCG Finnish Consulting Group (2010). Monikäyttöaltaan vaikutukset työllisyyteen ja aluetalouteen. Lapin liitto 22.1.2010. 38 s.

 Ramboll/ Veli-Matti Hilla & Hanna Peltonen (2010). Kemihaaran monikäyttöaltaan kalataloudellisen käytön edellytykset. Raportti 29 s., 25.1.2010 ja esitys 28.1.2010. Lapin liitto.

Mitä aineistoa on tuotettu toimenpiteisiin liittyen

Kemihaaran altaaseen liittyviä selvityksiä:

 Jokimäki, J. & Kaisanlahti-Jokimäki, M-L.(2009). Etelä- ja Keski-Lapin suolinnustoselvitys. Arktinen keskus, Lapin yliopisto. 18 s.

 Jokimäki, J. & Kaisanlahti-Jokimäki, M-L. Muuttohaukkaselvitys 12 s.

 Kemijoki Oy. Kemijoen monitoimiallas -Allasvaihtoehdot tulvantorjuntaan.

2011.

 Ylitalo, J. (2012). Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Kemihaara 35 vuotta kiistan kohteena. 69 s.

 Veijalainen, N, Sippel, K & Vehviläinen, B. 2012. Kemijoen monitoimialtaiden vaikutus tulviin Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Suomen ympäristökeskus.

(24)

Mitä aineistoa on tuotettu toimenpiteisiin liittyen

Kittilän tulvariskialueeseen liittyvät selvitykset:

 Narkilahti, H. 2006. Yleissuunnitelma Ounasjoen tulvasuojelualtaista.

Kemijoki Aquatic Technology Oy.

 Honka, A. 2010. Kittilän tulvasuojelu. Opinnäytetyö Rovaniemen ammattikorkeakoulussa.

 Parjanne, A. 2011. Tulvariskien hallinnan suorien rakennussuojeluhyötyjen arvioinnin pilottitestaus Kittilässä. Suomen ympäristökeskus.

 Lapin ELY-keskus 2013. Kittilän pengersuunnittelu. Pengerlinjaukset, vaiheet 1-3.

(25)

14.2.2014

1

Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden

monitavoitearviointi Kemijoen vesistössä

Kemijoen tulvaryhmän kokous 13.2.2013

Monitavoitearviointi 13.2.2014

• Yksittäisten toimenpiteiden esittely + kyselylomake

• Toimenpideyhdistelmien esittely, vaikutukset

• Kyselylomake toimenpideyhdistelmistä

• Vastausten purku + keskustelu

(26)

14.2.2014

2. Toimenpiteet, jotka ovat mahdollisia, mutta

joita halutaan arvioida tarkemmin

3. Toimenpiteet, joiden toteutettavuus tai vaikuttavuus tulviin on huono

TOIMENPITEIDEN TARKEMPI ARVIOINTI TOIMENPIDEYHDISTELMÄT

Toimenpidetarkastelun vaiheet

1. Toimenpiteet, jotka ovat tarpeellisia ja

toteuttamis- kelpoisia

ALUSTAVA TARKASTELU

• vaikutus tulviin ja tulvariskeihin

• kustannukset

• toteutettavuus

TULVARISKIEN HALLINTASUUNNITELMA

1. Tarpeelliset ja

toteuttamiskelpoiset toimenpiteet,

jotka ovat nykyisin käytössä

(27)

14.2.2014

3

NYKYISIN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TOIMENPITEET

Tulvavaara- ja riskikartoitus

Maankäytön suunnittelu & alimmat rakentamiskorkeudet

Tulvien huomioiminen teiden perusparannus- ja järjestelyhankkeissa Tulvaennusteet ja -varoitukset

Tulvaviestintä & kiinteistön omistajien omatoiminen varautuminen Pelastus- ja evakuointisuunnitelmat ja evakuointi

Tulvantorjunnan harjoitukset

Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö + tilapäiset teiden korotukset Vesistöjen säännöstely

Jäiden sahaukset

5

Kehitettäviä käytäntöjä ja toimenpiteitä

Tulvantorjunnan harjoitukset

Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden käyttö Valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääminen (mm. kosteikot, putkipadot)

(28)

14.2.2014

65.1 Ala-Kemijoen alue 3 % 65.2 Keski-Kemijoen alue 17 % 65.3 Kemijärven - Pelkosenniemen alue 14 %

65.4 Ylä-Kemijoen valuma-alue 5 % 65.5 Ala-Ounasjoen alue 14 % 65.6 Ylä-Ounasjoen valuma-alue 1 % 65.7 Raudanjoen valuma-alue 14 % 65.8 Kitisen alue 4 %

65.9 Luiron valuma-alue 3 %

Harmaat alueet ovat ojitettuja soita Tästä ojitusalasta

52 % metsähallituksen mailla 65.1 65.2

65.5 65.6

65.3 65.7

65.8

65.4 65.9

Kemijoen

vesistöalue ja ojitettujen turvemaiden osuus

• Kaikkiaan Kemijoen vesistöalueella pidätystilavuutta (kaltevuus < 1,0 %)

– 11,9 milj. m

³

josta

– Rovaniemen yläpuolella 8,3 milj. m

³

• Voi olla pieni vaikutus kesä/syystulvissa, kevättulvassa ei merkitystä

Veden pidättäminen ojitusalueilla

(virtaamansäätöpadot)

(29)

14.2.2014

5

Maatalouden mahdolliset kosteikot

• 65.2 Keski-Kemijoen alue – 23 kosteikkoa

– 24 ha kosteikkoa

• 65.3 Kemijärven-Pelkosenniemen alue – 81 kosteikkoa

• 65.7 Raudanjoen valuma-alue – 21 kosteikkoa

• Oletus, kosteikoissa tulvanpidätysvaraa 0,5 metriä

Kokonaispidätystilavuus on noin 600 000 m³

Mahdolliset kosteikkopaikat VEMALAsta - Oletus: pinta-ala 2%

yläpuolisesta valuma- alueesta - Oletus: Peltoa valuma-

alueella >20 %

2. Tarkempaan arviointiin valitut toimenpiteet

• KEMIJÄRVEN NEITILÄN KANAVAN AVAAMINEN VEDENJOHTOKYVYN PARANTAMISEKSI

• KEMIJÄRVEN VARASTOTILAVUUDEN TILAPÄINEN LISÄÄMINEN

• SAARENPUTAAN TILAPÄINEN SULKEMINEN POIKKEUKSELLISESSA TULVATILANTEESSA

• TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ, HW1/50 JA HW 1/100

• TASO OLKKAJÄRVEN TEHOSTETTU KÄYTTÖ TULVASUOJELUSSA

• KEMIHAARAN TEKOALLAS

(30)

14.2.2014

KEMIJÄRVEN NEITILÄN KANAVAN AVAAMINEN VEDENJOHTOKYVYN PARANTAMISEKSI

11

• Luusuanjärven ja Neitilän altaan läpi kulkevan vanhan uoman eli Neitilän kanavan avaaminen vedenjohtokyvyn parantamiseksi Seitakorvan voimalaitokselle

• Mahdollistaisi nykyistä suuremmat juoksutukset Kemijärvestä ennen tulvaa, mikä viivästyttäisi järven vedenpinnan nousua

• Kustannukset (KAT 2014)

• perkaus 700 000 m³  9,5 milj. €

• Silta 0,9 milj. €

• Lunastettavat rakennukset  1,3 milj. €

• Yhteensä: noin 12 milj. €

NEITILÄN KANAVAN AVAAMINEN - vaikutukset

TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN

Kemijärvi: alentaisi tulvakorkeuksia Kemijärvellä noin 20 cm 1/100a tulvassa ja noin 30 cm 1/250a tulvassa (Pappilanranta)(KAT 2014)

Rovaniemi: 1/100 tulva vähenee vastaamaan noin 1/20 toistuvuutta  ei vahinkoja. 1/250 tulva vähenee vastaamaan 1/100 tulvaa  ei yksinään riittävä (SYKE 2013) TARKENTUU!

LUONTOVAIKUTUKSET

Säännöstelyn vaikutuksesta vedenkorkeuden vaihtelu kasvaa Luusuanjärvessä ja Neitilän altaassa. Veden vaihtuvuus ja happitilanne +, vedenlaatu -

SOSIAALISET VAIKUTUKSET

Vettymishaitat Itärannan ja Tuulaniemen alueella: 55 suojattavaa tai korvattavaa rakennusta Vesimaisema muuttuu. Kulkuyhteys Kemijärvelle ja kalastusmahdollisuudet +

TALOUSVAIKUTUKSET

(31)

14.2.2014

7

NEITILÄN KANAVAN AVAAMINEN – sidosryhmien näkemykset

Suhtautuminen

toimenpiteeseen Myönteinen Kielteinen Neutraali Vaikea arvioida

Rovaniemi 5 1 7 0

Kemijärvi 5 9 2 0

13

• Vaikutukset Luusuan Itärannassa ja Tuulaniemessä?

• Säännöstelyn voimakkuutta ja järven pinnan vaihteluja pidettiin suurina

• Edullinen, tehokas

• Lupaprosessi vaikea

KEMIJÄRVEN VARASTOTILAVUUDEN TILAPÄINEN LISÄÄMINEN

• Tulvavesien varastointi Kemijärveen poikkeuksellisessa tulvatilanteessa

• Korotetaan nykyisiä patoja (33 km) +1,0 m.

• Kemijärven yläraja säilyy nykytasolla (nyk 149,0), hätä-HW nousee tasolle 150,8 m (nyk 149,8). Vesi nostetaan ko. tasolle vain jos tulvatilanne sitä vaatii.

• Kustannusarvio noin 4,34 milj. € (Kemijoki Oy). Kustannuksissa ei huomioitu mahdollisia

kiinteistövahinkoja.

14

(32)

14.2.2014

KEMIJÄRVEN VARASTOTILAVUUDEN TILAPÄINEN LISÄÄMINEN

15

Rovaniemi: Jos Kemijärvi tasossa +150,80 m  vedenkorkeus Rovaniemellä 1/250a tulvalla noin N60+77,74m, mikä vastaa 1/50a tulvan toistuvuutta

Kemijärvi: Kemijärven tulvariskialue ei vahinkoja. Toimenpide voi aiheuttaa tulvavahinkoja muualla Kemijärven ympäristössä (KAT 2014)

Vaikutukset vedenlaadulle ja kalastolle vähäisiä ja tilapäisiä. Penkereiden vaikutusalueella uhanalaisten kasvilajien esiintymiä.

Omaisuusvahingot Kemijärvellä (arviolta 64 asuinrakennusta vaikutusalueella, Kemijoki Oy) Maiseman muuttuminen, rakentamisaikaiset haitat, noston aikana roskaantuminen (kalastus) TALOUSVAIKUTUKSET

Tilapäinen työllisyysvaikutus rakentamisen aikana.

TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT

Tarvitaan AVIn lupa. Todennäköisesti toteutettavissa. Onnistuminen vaatii Kemijoen ja Ounasjoen tulvahuippujen saamista eri aikoihin Lainaalle.

Toteuttajina valtio, Kemijoki Oy, ROI kaupunki

YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA Harvoin toteutettuna neutraali Lähteet: KAT mallinnukset (2014), Kemijoki Oy (2011), SYKE vesistömallitarkastelut

Suhtautuminen

Rovaniemi 9 0 4 1

Kemijärvi 4 10 2 0

KEMIJÄRVEN VARASTOTILAVUUDEN TILAPÄINEN LISÄÄMINEN

- sidosryhmien näkemykset

(33)

14.2.2014

9

OLKKAJÄRVEN TEHOSTETTU KÄYTTÖ TULVASUOJELUSSA

• Juoksutetaan Olkkajärvestä ennen Valajaskosken tulvaa mahdollisimman paljon.

Pienennetään Olkkajärven juoksutusta heti Olkkajärven tulovirtaamamaksimin jälkeen.

• Vedenkorkeudet pysyvät nykyisten säännöstelyrajojen puitteissa (Hätä-HW N43+100,9 m)

17

OLKKAJÄRVEN TEHOSTETTU KÄYTTÖ TULVASUOJELUSSA - vaikutukset

18

Rovaniemi: 1/100a tulvalla vähentää virtaamaa Valajaskoskella noin 150 m³/s, jolloin vaikutus vedenkorkeuksiin on noin 10-15 cm. 1/250a tulvalla vähentää virtaamaa Valajaskoskella noin 120 m³/s, jolloin vaikutus vedenkorkeuksiin on alle 10 cm. (Uusikivi 2013)

LUONTOVAIKUTUKSET. Ei merkittävää vaikusta.

SOSIAALISET VAIKUTUKSET. Mahdollista vahinkoa loma-asunnoille (28 kpl) ja saunarakennuksille (41 kpl).

TALOUSVAIKUTUKSET. Ei juuri vaikutusta vesivoimatuotantoon TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT

Ei vaadi lupamuutosta, teknisesti toteutettavissa. Riskit: onnistuuko säännöstelyn ajoitus niin että voidaan leikata Rovaniemen tulvahuippua.

YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA. Neutraali Lähteet: SYKE vesistömallitarkastelut 2013, LAPELY/Karjalainen 2014

(34)

14.2.2014

OLKKAJÄRVEN TEHOSTETTU KÄYTTÖ TULVASUOJELUSSA – sidosryhmien

näkemykset

Suhtautuminen

Rovaniemi 8 0 4 2

Kemijärvi 4 1 6 4

• Helppo toteuttaa. Oikein ajoitettuna vaikuttaa.

Vaikutukset vähäisiä.

• Mitä seurauksia syntyisi, jos Olkkajärven säännöstelyn yläraja ylittyisi?

• Käytetään nyt jo tehokkaasti. Ei kovin merkittävä vaikutus

19

SAARENPUTAAN TILAPÄINEN SULKEMINEN POIKKEUKSELLISESSA

TULVATILANTEESSA

(35)

14.2.2014

11

SAARENPUTAAN TILAPÄINEN SULKEMINEN

POIKKEUKSELLISESSA TULVATILANTEESSA - vaikutukset

21

Rovaniemi: 1/50a tulvalla saadaan suojattua Saarenkylän alue Kuusamontien pohjoispuolelta. 1/100a tulvalla noin 160 asuinrakennusta saadaan suojattua Saarenkylässä. Ei vaikutusta tulvariskiin muualla.

LUONTOVAIKUTUKSET. Tilapäisiä ja paikallisia. Veden samentuminen, kalojen karkottuminen.

SOSIAALISET VAIKUTUKSET. Työnaikainen haitta: melu, liikenne, maisema.

TALOUSVAIKUTUKSET. Vähäiset.

TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT

Tiepengertä ei suunniteltu vedenpitäväksi. Lyhytaikaisesti luiskat voidaan tukea ja tiivistää. Edellyttää rumpujen ym. tukkimista. Vaatii AVIn luvan. Toteuttaja ROI kaupunki

& ELY. Toteutusaika noin 3 vrk. Riskit: Tulvaennusteeseen liittyvä epävarmuus.

YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA. Neutraali

Lähteet: Maveplan (2012), Kämäräinen (2008), Roi kaup + ELY-L muistio (2013)

SAARENPUTAAN TILAPÄINEN SULKEMINEN POIKKEUKSELLISESSA TULVATILANTEESSA

– sidosryhmien näkemykset

Suhtautuminen

Rovaniemi 3 6 4 1

Kemijärvi 8 2 3 2

• Vähäinen toimenpide, joilla voidaan suojata pieniltä tulvilta. Selvitettävä teiden/siltojen kestävyys

• Edullinen menetelmä, ei ehkä teknisesti toteutettavissa

• Ei yksin riitä, voidaan käyttää muiden toimenpiteiden lisänä.

• Veden padottamiseen tiepenkereen avulla sisältyy riski tien sortumisesta ja tulvavesien karkaamisesta suojattavalle alueelle

22

(36)

14.2.2014

TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ, TASO HW1/50 ja TASO HW 1/100

23

Suojataan Rovaniemen tulvavaara-alueen asuinrakennukset (HW 1/50 124 kpl, HW 1/100 300 kpl) kiintein tulvapenkerein tai -seinin. (myös tilapäiset penkereet mahdollisia matalilla syvyysvyöhykkeillä)

• Tarve 1/50a tulvalla max 4 km, penkereiden korkeus alle 1 m, kustannukset 1,6-2,4 milj. €

• Tarve 1/100a tulvalla max 13 km, penkereiden korkeudet 0,5-2 metriin, kustannukset 7-8 milj. €

Tulvapenkereet HW1/50a

(37)

14.2.2014

13

25

26

Tulvapenkereet HW1/100a

(38)

14.2.2014

27

TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ - vaikutukset

Rovaniemi: Jos kaikki tarkastelun penkereet toteutetaan saadaan suojattua tulvavaara-alueen kaikki asuinrakennukset mitoitusta vastaavan tulvan aiheuttamilta vahingoilta.

Penkereet toteutetaan pääasiassa kuivalle maalle, jolloin niillä ei ole vaikutusta vedenlaatuun. Ei vaikutusta Ounasjokisuiston Natura-alueeseen.

Penger voi rajoittaa vesimaisemaa ja piha-alueiden käyttömahdollisuuksia. Vaikutusten suuruus riippuu penkereen korkeudesta ja kuinka hyvin se on muotoiltu maisemaa sopivaksi.

HW 1/50 penkereiden tarve 1/3 verrattuna HW 1/100 penkereisiin, jolloin vaikutukset ovat vähäisemmät kuin 1/100a penkereillä. Oikein toteutettuna penkereet voivat myös lisätä pihan viihtyisyyttä.

TALOUSVAIKUTUKSET

Ei merkittäviä hyötyjä tai haittoja.

(39)

14.2.2014

15

TULVAPENKEREET ROVANIEMELLÄ – sidosryhmien näkemykset

Suhtautuminen toimenpiteeseen Myönteinen Kielteinen Neutraali Vaikea arvioida

Mitoitus 1/50a tulva Rovaniemi 3 9 2 0

Kemijärvi 6 4 2 2

Mitoitus 1/100a tulva

Rovaniemi 3 8 3 0

Kemijärvi 5 4 2 3

• Tulvavaikutus ok, toteutettavuus heikko.

• Vuotuinen huolto täytyy hoitaa.

• Kustannus/hyötysuhde heikko.

• Maisemahaitta. Maanomistustilanne.

• Työkoneista jäävät jäljet maastoon aiheuttavat maisemahaittoja.

• Rahoitus? Penkereet ylittävät tulvat?

• Maanomistajat vastustavat ja kaupunki jyrkästi vastaan

• Rovaniemeläisten kaavoitusvirheiden korjaaminen tulee tehdä Rovaniemellä

29

30

KEMIHAARAN TEKOALLAS

• Uuden tekoaltaan rakentaminen Kemihaaran alueelle.

• Tekojärven pääosa on Pelkosenniemen kunnassa Vuotosjoen ja sen sivujokien varsilla olevalla suo- ja metsäalueella. Kemijoen suunnassa tekojärvi ulottuisi kapeana lahtena lähelle Savukosken kirkonkylää.

• Altaan säännöstelytilavuudeksi tulisi 794 milj. m³ ja altaan pinta- alaksi 36-155 km²

• Kustannukset arviolta 250 milj. €

Kartta: Kemijoki Oy 2011

Lähteet: Kemijoki Oy 2011, SYKE vesistömallitarkastelut 2012, KHO katselmusasiakirja 2002, Kemi- Ounasjoen monikäyttöselvitykset 2010

(40)

14.2.2014

KEMIHAARAN TEKOALLAS- vaikutukset

Rovaniemi ja Kemijärvi: ei vahinkoa 1/100 tulvassa, myös 1/250 kevättulvan vahingot jäisivät vähäisiksi

TOTEUTETTAVUUS JA MAHDOLLISET RISKIT.

Juridinen toteutettavuus huono. Natura-verkostoon kuuluvia alueita koskee heikentämiskielto. Yksityisten suojelualueiden rauhoitusmääräykset koskevat mm.

vesitalouden muuttamista.

KHO antanut kielteisen päätöksen Vuotoksen tekoaltaan rakentamiselle johtuen

huomattavista ja laajalle ulottuvista vahingollisista muutoksista ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa ja sen toiminnassa (2002).

Riskit: syystulvatilanteessa allas täynnä?

YHTEENSOPIVUUS VESIENHOIDON TAVOITTEIDEN KANSSA. Kielteinen. Luonnontilaisten vesimuodostumien muuttuminen tekojärveksi.

KEMIHAARAN TEKOALLAS - palautuvat vaikutukset

VEDENLAADUN HEIKKENEMINEN

PETOKALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS Petokalojen käyttökielto noin 8-15 v ajan Alhainen happipitoisuus ensimmäisen 5 v aikana

Ravinnekuormituksen lisäys alapuolisessa vesistössä n. 5-10 v, + kiintoaine

(41)

14.2.2014

17 KEMIHAARAN TEKOALLAS- pysyvät vaikutukset

Suojeltavat luontotyypit: Kemihaaran suot, pienvedet, virtavedet, tulvaniityt Luonnonsuojeluarvojen

menetys/heikkeneminen

Vedenlaadun muutokset ja muutokset hydrologiassa ja säännöstelyssä

Kalastusmahdollisuuksien muuttuminen

Maiseman muuttuminen Mikroilmaston muuttuminen Suojeltavat lajit (linnut, kasvit)

Järvikalaston kehittyminen (hauki, ahven, made, särki, istutuslajit)

Vesistön muuttuminen

Virtavesikalaston menetys (harjus, taimen)

Alueen käyttömahdollisuuksien muuttuminen

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen

Virkistyskäyttömahdollisuuksien muuttuminen

Metsämaan menetys

Porojen laidunalueiden menetys ja pirstoutuminen Vesivoimatuotannon kasvu

Työllisyys ja aluetalous LUONTO-

VAIKUTUKSET

SOSIOEKONOMISET VAIKUTUKSET

Vaikutukset elinkeinoihin

KEMIHAARAN TEKOALLAS - sidosryhmien näkemykset

34

Suhtautuminen

toimenpiteeseen Myönteinen Kielteinen Neutraali Vaikea arvioida

Rovaniemi 12 1 1 0

Kemijärvi 7 3 2 2

• Altaan kalataloudelliset vaikutukset ovat erittäin negatiivisia, mm. raskasmetallit. Hauki, kuha ja ahven muuttuvat arvottomiksi, kutualueet häviävät ja kalaston rakenne muuttuu.

• Allashankkeen tarkastelu on tarpeetonta, koska sen rakentaminen on mahdotonta suurten haittavaikutusten vuoksi.

• Kallis, ristiriitainen hanke. Juridinen toteutettavuus huono.

• Energiataloudellisesti järkevä. Kielteiset vaikutukset vähäisiä saavutettavaan hyötyyn nähden.

Rakentaminen ei vaadi ulkopuolista rahoitusta. Muiden tulvasuojelutoimenpiteiden tarve vähäinen.

• Altaan vaikutuksesta syntyy myös positiivisia asioita, altaasta voi tulla hyvä kalajärvi ja se voi lisätä työllisyyttä alueella ja parantaa kotitarvekalastusmahdollisuuksia. Myös maisema ja viihtyisyys paranisivat kun alueelle saadaan järvimaisema.

• Allas olisi tehokas vaihtoehto, mutta koska hankkeen toteuttaminen on epävarmaa ja toteuttamiseen kuluu aikaa, pitää pohtia miten tulvariskialue suojellaan siihen asti kunnes allas saataisiin rakennettua.

(42)

14.2.2014

Suojelupäätöksistä poikkeaminen

• Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita koskee

heikentämiskielto. Valtioneuvosto voi kuitenkin myöntää poikkeuksen, jos hankkeeseen

1) pakottaa erittäin tärkeä yleinen etu

• vain julkinen ja pitkäaikainen etu esim. kansalaisten elämän suojelua edistävien perusarvojen (terveys, turvallisuus, ympäristö) turvaaminen

2) eikä hankkeelle ole vaihtoehtoa

• Vaihtoehtoisen ratkaisun puuttuminen on perusteltava asianmukaisesti ja riittävästi perustellen, ettei muita vaihtoehtoja suunnitelmalle/hankkeelle ole

• Mikäli hanketta viedään eteenpäin, joudutaan menetettävät luontotyypit ja - lajit kompensoimaan

• LSL:n mukaisen suojelualueen rauhoituksen lakkauttaminen

• ELY-keskus voi alueen omistajan tai sen, jolla asiassa on intressi, hakemuksesta tai ympäristöministeriön esityksestä lakkauttaa yksityisen omistaman alueen suojelun tai lieventää sen rauhoitusmääräyksiä,

A) jos alueen luonnonarvot ovat oleellisesti vähentyneet TAI B) jos alueen rauhoitus estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen.

• Hakemuksesta on hankittava ympäristöministeriön lausunto.

TOIMENPIDEVAIHTOEHTOJEN

TARKASTELU

(43)

14.2.2014

19 Vedenkorkeus Lainaalla N60+m

78,50

78,00

Olkkajärven säännöstely Kemijärvi tasoon 149,8 m

Kemi- haaran tekoallas

Valuma-alueen toimenpiteiden vaikutus Rovaniemellä 1/100a tulvatilanteessa

Nykytila tulva 1/100a 78,08 m

77,50

77,00

76,50

Kemijärvi tasoon 150,8 m

TARKENTUU

Vahinkoraja noin N 60 + 77,14 m Tulva 1993 N60 + 77,32 m

Penkereet ei vaikuta vedenkorkeuteen, niillä saadaan suojattua mitoitusta vastaavalta tulvalta

PENKEREET mitoitus 1/100a

Vedenkorkeus Lainaalla N60 + m

79,00

78,50

Olkkajärvi

Kemi- haaran tekoallas

Valuma-alueen toimenpiteiden vaikutus Rovaniemellä 1/250a tulvatilanteessa

Kemijärvi tasoon 150,8 m

Nykytila 78,64 m

78,00

77,50

77,00

76,50

Vahinkoraja noin N 60 + 77,14 m Tulva 1993 N60 + 77,32 m

Neitilän kanavan avaaminen TARKENTUU

(44)

14.2.2014

Tavoite: rakennusten suojaaminen 1/100a toistuvalta tulvalta

TOIMENPIDE VE1 VE2

Tulvaviestintä, asukkaiden omatoiminen varautuminen ja tilapäiset

tulvasuojelurakenteet X X

Kemijärven säännöstely nykyisten rakenteiden puitteissa

(vedenkorkeus max. + 149,8 m) X

Kemijärven varastotilavuuden tilapäinen lisääminen

(vedenkorkeus max. + 150,8 m) X

Olkkajärven säännöstelyn tehostaminen X X

Tulvapenkereet Rovaniemellä (HW 1/50a) 4 km

Pääteiden korotukset Rovaniemellä < 1 km

”VE1 Tulvaveden pidättäminen Rovaniemen yläpuolella” =Kemijärven tilavuuden lisääminen + Olkkajärven säännöstely

”VE2 Varautuminen tulviin Rovaniemellä” =Rovaniemen penkereet + nykyinen säännöstely Kemijärvi + Olkkajärvi

VE 3 VE4 Tulvaviestintä, asukkaiden omatoiminen varautuminen ja tilapäiset

tulvasuojelurakenteet X X

Kemijärven varastotilavuuden tilapäinen lisääminen

(vedenkorkeus max. + 150,8m) X

Tulvapenkereet Rovaniemellä (1/50a) < 4 km

Tavoite: rakennusten suojaaminen 1/250a toistuvalta tulvalta

”VE3 Toimenpiteet Rovaniemellä ja Kemijärvellä” (=VE1+VE2) = Rovaniemen penkereet, Kemijärven tilavuuden lisääminen + Olkkajärven säännöstely”

”VE4 Kemihaaran tekoallas”