Taloussuunnitelma 2017-2019
Kuvaaja: Jiri Halttunen
YLEISPERUSTELUT
Taloussuunnitteluprosessi
Kaupunginhallitus antoi vuotta 2017 koskevan ta- lousarvion suunnitteluke- hyksen kokouksessaan 13.6.2016 § 147. Vuoden 2017 suunnittelukehystä valmisteltiin keväällä vuo- den 2016 kunnallisveropro- sentin pohjalta. Kehyksen mukaan veroprosentin säi- lyttäminen ennallaan oli mahdollista edellyttäen, että käyttötalouden meno- kasvua pystytään hillitse- mään kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasa- painotusohjelman mukai- sesti. Kilpailukykysopimuk- seen ja valtion toimenpitei- den vaikutuksiin liittyneen epävarmuuden vuoksi vuo- den 2017 veroprosentteja ei päätetty edellisten vuosien
tapaan keväällä vaan pää- tös siirtyi syksyyn.
Lautakunnat ja johtokun- nat antoivat omat esityk- sensä vuoden 2017 talous- arviosta 23.9.2016 men- nessä. Kaupunginhallituk- selle esiteltiin talousarvion valmistelutilannetta 29.8., 14.9. ja 10.10.2016. Kau- punginhallituksen ja lauta- kuntien talousseminaari pi- dettiin 5.9.2016.
Kaupunginjohtajan ta- lousarvioesitys julkaistiin ja kaupunginjohtaja esitteli talousarvioesityksensä kau- punginhallitukselle 24.10.2016.
Kaupunginhallitus teki esityk- sensä kunnallis- ja kiinteis- töveroprosenteiksi kokouk- sessaan 24.10. ja kaupun-
ginvaltuusto päätti kokouk- sessaan 31.10.2016 säilyt- tää vuoden 2017 kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit vuoden 2016 tasolla. Val- tuusto kävi talousarviosta lähetekeskustelun 31.10.2016.
Kaupunginhallitus käsitteli kaupunginjohtajan talous- arvioesitystä seminaaris- saan 7.11.2016 ja teki lo- pullisen talousarvioesityksensä valtuustolle 21.11.2016.
Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2017 talousarviosta kokouksessaan
28.11.2016.
Toimintaympäristö
Jyväskylän väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina 2001–2015. Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut määrällisesti suurten kau- punkien kuudenneksi no- peinta ja näyttää myös jat- kuvan samanlaisena. Elo- kuun 2016 lopussa jyväsky- läläisiä oli 608 enemmän kuin vuoden alussa. Väkilu- kujen kehitys oli myöntei- nen myös muissa ympäris- tökunnissa Hankasalmea, Petäjävettä ja Toivakkaa lu- kuun ottamatta. Ympäristö- kunnista Uurainen, Muu- rame ja Laukaa kasvoivat suhteellisesti eniten.
Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina 2006–
2015 yhteensä 13 163 hen- kilöllä eli 10,6 prosenttia.
Päivähoitoikäisten määrä li- sääntyi 1 208 henkilöllä vuosina 2006–2015 (12,4
%) ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikäisten määrä lisääntyi ko. jaksolla 465 henkilöllä eli 5,6 pro- senttia. Kuluvalla vuosi- kymmenellä tämänkin ikä- luokan koko on kääntynyt kasvuun.
Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin pal- velujen kysynnän kuin kau- pungin taloudenkin kan- nalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kau-
punkien keskitasoa. Talou- dellisella huoltosuhteella (työlliset per muu väestö) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa.
Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta ja pienentää keskituloja.
Vuoden 2015 lopulla 65–
74-vuotiaita oli 13 644 eli 4 845 enemmän kuin kymme- nen vuotta aiemmin ja ar- vion mukaan heitä on vuonna 2020 noin 1 800 enemmän kuin nyt. Yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä lähes 9 700 hen- kilöstä vajaalla kahdella tu- hannella vuoteen 2020 mennessä.
Jyväskylän väestöntiheys (117 asukasta per neliökilo- metri) on kymmenen suu- rimman kaupungin neljän- neksi pienin Kouvolan, Kuo- pion ja Oulun jälkeen. Van-
han Jyväskylän väestönti- heys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin 7 600 jyväskylä- läistä asuu haja-asutusalu- eilla.
Vuonna 2020 jyväskylä- läisiä on arvioitu olevan noin 142 800.
Työllisten määrä on kehitty- nyt 2000-luvulla Jyväsky- lässä suhteellisesti nopeam- min kuin vertailukaupun- geissa ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupun- kiseudun ulkopuolisten ver- tailukaupunkien keskitasoa.
Työ- ja elinkeinoministe- riön työnvälitystilaston mu- kaan Jyväskylässä oli vuo- den 2016 elokuun lopussa
11 542 työtöntä. Jyväskylän työttömien määrä laski vuo- den takaisesta 3,1 %. Työt- tömyysaste oli elokuussa 17,1 %. Vastaava luku edel- lisvuoden elokuussa oli 17,8
%.
Elokuun 2016 lopussa Jy- väskylässä oli 4 619 pitkä- aikaistyötöntä, joka oli 7,5
% enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuoria (alle 25-
v.) oli Jyväskylässä työttö- mänä elokuussa 2 151 hen- kilöä. Nuorten työttömien määrä laski 3,3 % vuoden takaisesta.
Tilastotietoja Suomen kymmenestä suurimmasta kaupungista
Kymmenen Helsinki, Muut
suurinta Espoo ja seitsemän
Jyväskylä keskimäärin Vantaa suurinta
Väkiluku 31.12.2015 137 368
Väkiluvun muutos vuonna 2015, % 1,2 0,9 1,5 0,6
Väkiluvun kehitys 1-8/2015, % * 0,4 0,6 1,1 0,4
0-14-vuotiaiden osuus väestöstä 2015, % 16,2 15,8 17,2 15,2
Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä 2015, % 17,0 18,2 15,1 19,5
Työllisten osuus väestöstä 2014, % 41,0 42,6 47,3 40,6
Työpaikkojen määrän kehitys 2000-2014, % 14,0 9,6 12,4 8,5
Korkea-asteen koulutus 2014, % 35,0 33,6 38,3 31,6
Yhden henkilön talouksia 2015, % 44,4 44,7 40,9 46,4
Keskitulot 2014, €/tulonsaaja 26 773 29 208 33 613 27 321
Muutos, % 2013-2014 2,4 1,3 -0,4 2,1
Työttömyysaste 8/2016 (%) 17,1 14,8 12,1 16,0
Vuosimuutos, prosenttiyksikköä -0,7 -0,3 0,2 -0,3
Toimeentulotukimenot 2015, €/as. 154 173 236 146
Muutos, % 2014-2015 2,0 0,2 -0,3 0,5
Vanhojen osakeasuntojen hinnat 2015, €/m2 1 879 2 271 3 277 1 840
Vuosimuutos, % 0,3 -0,8 -0,5 -0,9
Verotulojen muutos vuonna 2015, % 1,4 3,1 3,2 3,0
Lainakanta, €/asukas tilinpäätös 2015 2 928 3 319 3 387 3 290
* = ennakkotieto. Aluejako 2015
Lähteet: Tilastokeskus, THL., suurten kaupunkien tilinpäätöstiedot 2015,
Taloudelliset lähtökohdat
Yleinen taloudellinen tilanne
Valtiovarainministeriön syyskuussa 2016 julkaise- man taloudellisen katsauk- sen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Seu- raavien kahden vuoden ai- kana kasvu jää vuositasolla
yhden prosentin tuntumaan ja koko ennusteperiodilla kumulatiivinen kasvu jää vain noin kolmeen prosent- tiin.
Talouden lievästä piristy- misestä huolimatta Suomen taloustilanne pysyy lähivuo-
sien ajan heikkona. Brutto- kansantuote tulee vielä vuonna 2018 olemaan noin kolme prosenttia pienempi ja teollisuustuotannon taso jäisi vielä noin viidenneksen alemmalle tasolle kuin vuonna 2008.
Lähivuosien taloudellista aktiviteettia kannattelevat yksityinen kulutus ja inves- toinnit. Myös maalimanta- louden ja -kaupan kas- vunäkymät ovat heikenty- neet viime aikoina. Maail- mankaupan kasvu jää vuonna 2016 vain kahteen prosenttiin, joka on pro-
senttiyksikön alemmalla ta- solla kuin maailmantalou- den kasvu.
Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä tämän vuosikymmenen loppuun saakka. Julkiseen talouteen on kohdistettu jo useam- pien hallitusten toimesta merkittäviä sopeutustoi- menpiteitä, mutta niistä huolimatta alijäämä ei ole
merkittävästi supistunut.
Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia me- noja ikääntymisen aiheutta- essa menojen kasvupai- netta.
Valtionvarainministeriön ta- loudellisen katsaus
Kuntatalouden tilanne ja näkymät
Juha Sipilän hallituksen kuntataloudelle asettama kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusasemata- voite on -0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2019. Sen saavut- taminen edellyttää tiukkaa menokuria ja säästöohjel- mien jatkumista kunnissa, sillä talouskasvusta ei ole tulossa helpotusta kuntien taloudenpitoon. Myös väes- tön ikääntyminen, heikko työmarkkinatilanne sekä muun muassa turvapaikan- hakijoiden kotouttaminen li- säävät kuntien kustannus- paineita lähivuosina ja vai- keuttavat hallituksen aset- taman tavoitteen saavutta- mista.
Valtion vuoden 2017 ta- lousarvioesityksen antami- sen yhteydessä 15. syys- kuuta julkaistiin myös kun- tatalousohjelma vuosille 2017–2020. Ohjelma kuvaa hallituksen kuntiin kohdis- tuvia toimenpiteitä ja niiden taloudellisia vaikutuksia kuntatalouteen. Vaikutuksia on arvioitu myös kuntako- koryhmittäin sekä rahoitus- periaatteen toteutumisen
Valtiovarainministeriön jul- kaisemassa kuntatalousoh- jelman kappaleessa 5.1 esi- tettiin myös kuntatalouden kehitysarvio vuosille 2016–
2020. Kehitysarvio on eräänlainen ”painelas- kelma”, jossa on huomioitu yleinen talous- ja väestöen- nuste sekä julkisen talou- den suunnitelmaan sisälly- tetyt kuntatalouden toimet.
Kehitysarvio ei kuitenkaan huomioi kuntien omia so- peutustoimia tai kunnallis- veroprosenttien korotuksia.
Kehitysarvion mukaan kun- tatalouden toimintameno- jen kasvupaine pysyy tule- vina vuosina suurena.
Heikon taloustilanteen ja lisääntyvien kustannuspai- neiden varjossa kuntien palkkauskustannukset kas- vavat lähivuosina kuitenkin hyvin maltillisesti. Kunnalli- nen yleinen virka- ja työeh- tosopimus on voimassa 31.1.2017 saakka. Sopi- muskauden toisella jaksolla palkkoja korotettiin vuoden 2016 alussa pääosin yleis- korotuksella. Sopimuskoro- tuksen kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keski-
Kuntien toimintamenoja heilauttaa vuonna 2017 kertaluonteisesti perustoi- meentulotuen maksatuksen siirto Kelaan. Maksatuksen siirtyminen pois kunnilta alentaa kuntien maksamia avustuksia noin 700 milj.
eurolla vuonna 2017. Pe- rustoimeentulotuen kustan- nuksia ei vuoden 2017 alun kolmen kuukauden siirty- mävaiheen osuutta lukuun ottamatta enää budjetoida kunnan budjettiin.
Vaikka kuntatalouden ko- konaismenot kehittyvät tu- levina vuosina erittäin vai- measti, myös kokonaistulot laahaavat. Hallituksen so- peutustoimien ja kilpailuky- kysopimuksen perusteella leikataan valtionosuuksia useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Sen lisäksi kuntien tulopohjaa nakertavat hidas talouskasvu ja kasvavat ve- rovähennykset. Verovähen- nyksiä lisäävät erityisesti palkansaajien nousevat so- siaalivakuutusmaksut, jotka syövät kuntien veropoh- jasta ensi vuonna 356 milj.
euroa. Tätä aukkoa ei kom- pensoida kunnille muiden
Kuntien verotulojen kehi- tys on kärsinyt heikosta ta- louskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. Lisäksi kuntien verotuloihin vaikut- tavat myös hallituksen pää- tökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset ve- roprosenteista. Viime vuonna kuntien verot yh- teensä kasvoivat 2,8 pro- senttia
Kuntatalousohjelmassa ennakoidaan, että kuntien verotulot laskevat tänä vuonna hieman, mutta val- tionosuudet kasvavat noin 400 milj. eurolla. Kehitysar-
vion mukaan kuntien yh- teenlaskettu tilikauden tu- los pysyisi kuluvana ja ensi vuonna viime vuoden ta- solla, eli noin 200–300 milj.
euroa ylijäämäisenä. Inves- toinnit huomioiva toiminnan ja investointien rahavirta pysyy sekin viime vuoden tasolla, mutta on noin yksi mrd. euroa alijäämäinen.
Kuntatalousohjelman ar- viot kuntien rahoitusase- masta ovatkin muuttuneet kuntien toimintamenojen ansiokkaan sopeuttamisen myötä selvästi edellistä kuntatalousohjelmaa myön-
teisemmiksi. Kuntatalous- ohjelman ja kuntien kehi- tysarvion mukaan tilanne kuitenkin muuttuu ilman li- sätoimenpiteitä vuodesta 2018 lähtien huonommaksi.
Hallituskauden lopussa noin 40 prosentilla kuntia olisi yli 3 prosenttiyksikön suurui- nen sopeutuspaine rahoi- tustasapainon saavutta- miseksi. Kuntien taloutta tasapainottavaa työtä tulee siis jatkaa lähivuosina sin- nikkäästi.
Kuntatalousohjelma
Jyväskylän kaupungin talous 2017–2019
Kokonaistulot ja kokonais- menot TA 2017 -kuvioissa on koottu yhteen tuloslas- kelmasta ja rahoituslaskel- masta kaikki Jyväskylän kaupungin TA 2017 menot ja tulot. Siten kuviot kuvaa- vat rahan lähteitä ja rahan
käyttöä. Kokonaistuloissa on esitetty rahan lähteinä toimintatuotot ja investoin- tituotot sekä antolainasaa- misten vähennykset ja pit- käaikaisten lainojen lisäyk- set. Kokonaismenoissa ra- han käyttönä on esitetty
toimintakulut sekä antolai- nasaamisten lisäykset, pit- käaikaisten lainojen lyhen- nykset ja lyhytaikaisten lai- nojen vähennykset.
Toimintatuotot, toimialat; 132,0;
13 %
Toimintatuotot, liikelaitokset;
173,0; 17 %
Verotulot; 492,4;
Valtionosuudet; 47 % 170,8; 16 %
Korko- ja muut rahoitustuotot;
13,5; 1 % Tulorahoituksen
korjauserät; - 12,6;
-1 % Rahoitusosuudet inv.menoihin; 2,6;
0 % Pys.vast.hyödykkei den luovutustulot;
13,5; 1 % Antolainasaamisten vähennykset; 0,0;
0 %
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset;
44,4; 4 %
KOKONAISTULOT TA 2017
1 029,6 milj. euroa58
69
78
27
39 38
58
52
36 39 39
52
73
53 54 52
51 49 48
27,0 39,5
14,9
6,3 34,3
39,6 40,8 45,4
50,7 51,5 55,1
0 20 40 60 80
Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate Taloussuunnitelmassa vuo-
den 2017 tavoitteeksi ase- tetaan 50,7 miljoonan eu- ron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 100,0 pro- senttia ja poistonalaisista investoinneista 105,0 pro- senttia. Vuosikatteen riittä- vyydellä suhteessa poistoi- hin mitaten kaupungin tulo- rahoitus on siten tasapai- nossa talousarviovuonna
2017. Vuosi 2017 on talous- arvion mukaan 0,3 miljoo- naa euroa ylijäämäinen.
Kaupungin lainakanta las- kee vuonna 2017 noin 0,5 miljoonalla eurolla. Kaupun- gin lainakanta tulee ole- maan vuoden 2017 lopussa 407,3 miljoonaa euroa eli 2 917 euroa asukasta kohti.
Kunnallisveroprosentin on oletettu taloussuunnitel-
massa säilyvän vuosina 2017−2019 vuoden 2016 tasolla. Taloussuunnittelu- kaudella 2017−2019 suun- nitelman mukaisten poisto- jen taso on noin 50 miljoo- naa euroa vuodessa.
Konsernihallinto;
73,1; 7 %
Perusturva; 414,5;
40 %
Kasvu ja oppiminen; 203,2;
Kulttuuri ja 20 % liikunta; 47,8; 5 % Kaupunkirakenne;
48,5; 5 %
Liikelaitokset;
136,6; 13 % Korko- ja muut
rahoituskulut; 7,3;
1 %
Investointimenot;
53,7; 5 % Lainojen lyhennykset; 44,9;
4 %
Muut maksuvalmiuden muutokset; 0,1; 0
%
KOKONAISMENOT TA 2017
1 029,6 milj. euroa31
0
-24
-46 -38
-13 -13 -7
0 3 7
152
152 142
96 58
45
32 25 26 29 36
-100 -50 0 50 100 150 200
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Yli-/alijäämä vuosittain ja kumulatiivisesti
Yli-/alijäämä Kumulat. yli-/alijäämä
Alijäämän kattamisvelvollisuus
Vuoden 2015 tilinpäätös osoitti yhteensä 32,0 mil- joonan euron ylijäämää vuosilta 1997–2015. Vuo- den 2016 alijäämäksi arvi- oidaan noin 6,6 miljoonaa euroa ja vuoden 2017 yli- jäämäksi 0,3 miljoonaa eu- roa. Kaupungilla ei ole
vuonna 2017 kuntalain mu- kaista taloussuunnitel- massa katettavaa alijää- mää, mikäli vuodet 2016 ja 2017 toteutuvat arvioiden mukaisesti.
Kumulatiiviseksi ylijää- mäksi vuodelle 2017 arvioi- daan 25,8 miljoonaa euroa.
Taloussuunnitelman mu- kaan talous tasapainote- taan siten, että vuonna 2017 ei synny enää alijää- mää ja kaupungin taseen yli-/alijäämäkertymä ei muodostu negatiiviseksi.
Talousarvion sitovuus ja seuranta
Talousarvion tavoitejärjestelmä
Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan teh- tävien hoitamiseen turva- taan. Kuntalain mukaan ta- lousarviossa ja -suunnitel- massa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toimin- nan ja talouden tavoitteet.
Taloussuunnitelman on ol- tava tasapainossa tai ylijää- mäinen.
Talousarvion tavoitejär- jestelmä muodostuu kol- mesta tasosta.
Strategiset tavoitteet Kaupungin strategiset ta- voitteet päätetään kaupun- ginvaltuustossa sen hyväk- syessä kaupungin strate- gian kerran valtuustokau- dessa. Talousarvion toimin- nallisten tavoitteiden ja ke- hittämistoimenpiteiden tu- lee olla yhdensuuntaisia hy- väksytyn strategian kanssa ja kuvata toiminnan pidem- män aikavälin suuntaa ja painopisteitä.
Toiminnalliset ja talou- delliset tavoitteet
Toiminnalliset ja taloudelli- set tavoitteet ovat kuntalain mukaisia valtuuston hyväk- symiä tavoitteita. Kuntalain mukaan talousarviossa osoitetaan kunnan toimin-
nalliset ja taloudelliset ta- voitteet sekä näiden edel- lyttämät määrärahat ja tu- loarviot. Tällä lainkohdalla on haluttu korostaa toimin- nallisten ja taloudellisten tavoitteiden merkitystä ta- lousarviossa. Lainkohdan tulkinnan mukaan toimin- nalliset tavoitteet sekä määrärahat ovat oikeudelli- sesti yhtä sitovia ja niiden toteutumisesta on vastat- tava valtuustolle.
Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vai- kutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadul- lisia tunnuslukuja. Toimin- nan tulosten vaikuttavuutta kuvaavat asiakaskohtaisten vaikutusten kehittyminen, palvelujen riittävyys ja peit- tävyys suhteessa kysyn- tään, toiminnan oikea alu- eellinen, väestöllinen ja si- sällöllinen kohdentuvuus suhteessa tarpeisiin sekä toiminnan oleelliset välilliset vaikutukset, kuten vaiku- tukset tasa-arvon, aluepoli- tiikan tai ympäristön kehit- tymiseen.
Toiminnallisten ja talou- dellisten tavoitteiden toteu- tumista arvioidaan kolman- nesvuosiraporttien sekä ti- linpäätöksen yhteydessä.
Liikelaitoksissa valtuus- toon nähden sitovat toimin- nalliset ja taloudelliset ta- voitteet koskevat palvelun laatua, toiminnan kannatta- vuutta, toiminnan laajuutta, kehittämistä ja ympäristöä.
Tärkeimmillä kahdelle- toista tytäryhtiölle asete- taan kaupungin talousarvi- ossa valtuustoon nähden toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Tytäryhteisöistä esitetään alustavat talou- delliset ja muut tunnusluvut jotka eivät kuitenkaan ole valtuustoon nähden sitovia.
Toiminnalliset ja taloudel- liset tavoitteet esitetään määrärahakohtaisesti.
Strategiaa toteuttavat kehit- tämistoimenpiteet
Aiemmin kehittämistavoit- teiksi nimetyillä strategiaa toteuttavilla kehittämistoi- menpiteillä kuvataan ta- lousarviovuonna käynnissä olevia tai käynnistettäviä merkittäviä kehittämis- hankkeita. Kehittämishank- keet edistävät strategisten tavoitteiden toteutumista.
Kehittämishankkeiden tulee olla aikataulutettu, vastuu- tettu ja niiden toimeenpa- non seuranta on oltava mahdollista. Strategiaa to- teuttavat kehittämistoi- menpiteet esitetään lauta- kuntakohtaisesti.
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tulot ja menot 2017
Käyttötalousosa
Valtuustoon nähden sitova on määrärahan menojen ja tulojen erotus eli toiminta- kate.
Henkilöstösuunnitelman mukaiset henkilöstöpoistu- man korvaavat täytöt ja henkilöstölisäykset voidaan tehdä, jos niiden lisäksi tar- vittavat sijaiset voidaan palkata eikä määräraha ko- konaisuutena ylity.
Toimialajohtajan ja kans- liapäällikön tulee huolehtia siitä, että toimialan määrä- raha tai määrärahat eivät
ylity. Toimialajohtajan tulee tämän varmistamiseksi tehdä lautakunnalle tarvittavat esitykset määrärahojen muuttamiseksi. Muutokset tulee tehdä siten, että val- tuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen ei vaarannu.
Investointiosa
Seuraavat investointimenot ja -tulot ovat valtuustoon nähden sitovia:
Maa- ja vesialueet
Irtain käyttöomaisuus
Osakkeet ja osuudet
Tilapalvelun investointi- menojen loppusumma
Yhdyskuntarakentami- nen / urheilu- ja retkei- lyalueet
Yhdyskuntarakentami- nen / kunnallistekniikka.
Tulossuunnitelmaosa Tulossuunnitelmaosassa valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuu- det sekä rahoitustulojen ja - menojen yhteismäärä.
TP TA+M TA
1 000 euroa 2015 2016 2017 euroa %
KÄYTTÖTALOUS (Nettomenot)
Konsernihallinto 56 985 62 036 58 376,0 -3 660 -5,9 %
Perusturva 373 834 380 470 363 507,4 -16 962 -4,5 %
Kasvun ja oppimisen palvelut 189 061 192 065 190 286,2 -1 778 -0,9 %
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 39 508 39 248 38 942,9 -305 -0,8 %
Kaupunkirakenne 2 983 2 168 3 882,4 1 714 79,0 %
LIIKELAITOKSET (Yli-/alijäämä)
Tilapalvelu 340 23 -370,2 -393 -1723,7 %
Työterveys Aalto 478 163 196,8 34 20,7 %
Talouskeskus 702 -191 6,4 197 -103,4 %
Altek Aluetekniikka 606 -395 -294,7 100 -25,3 %
Kylän Kattaus 486 15 -2,8 -18 -118,1 %
Keski-Suomen pelastuslaitos 708 -739 -424,1 315 -42,6 %
TULOSLASKELMA
Verotulot 490 468 502 500 492 404,2 -10 096 -2,0 %
Valtionosuudet 157 402 175 889 170 830,0 -5 059 -2,9 %
Rahoitustulot ja -menot 12 351 5 937 6 170,5 234 3,9 %
RAHOITUSLASKELMA
Antolainauksen muutokset 62 209 1 881 0,0 -1 881 -100,0 %
Lainakannan muutokset -3 804 5 519 -459,6 -5 978 -108,3 %
INVESTOINTIOSA
Maa- ja vesialueet, menot 6 006 4 500 5 000,0 500 11,1 %
Maan myynti, tulot 3 337 1 000 1 000,0 0 0,0 %
Irtain käyttöomaisuus, menot 5 973 6 585 4 530,0 -2 055 -31,2 %
Irtain käyttöomaisuus, tulot 38 0 0,0 0 0,0 %
Osakkeet ja osuudet, menot 62 281 200 200,0 0 0,0 %
Osakkeet ja osuudet, tulot 0 0 0,0 0 0,0 %
Tilapalvelun investointimenot 13 918 19 420 22 500,0 3 080 15,9 %
Urheilu- ja retkeilyalueet, menot 1 198 1 000 1 600,0 600 60,0 %
Urheilu- ja retkeilyalueet, tulot 199 0 0,0 0 0,0 %
Yhdyskuntarakentaminen, menot 16 030 20 980 18 000,0 -2 980 -14,2 %
Yhdyskuntarakentaminen, tulot 546 300 0,0 -300 -100,0 %
Muutos 2016 - 2017
Rahoitussuunnitelmaosa Valtuustoon nähden sitova tuloerä on lainakannan muutos sekä antolainasaa- misten lisäysten ja vähen- nysten erotus eli antolai- nauksen muutokset yh- teensä.
Kunnan liikelaitokset Kunnan liikelaitoksia sitova meno- tai tuloerä on liikelai- toksen yli-/alijäämä.
Tytäryhteisöt
Tytäryhteisö on velvollinen raportoimaan valtuustoon nähden sitovien toiminnal- listen ja taloudellisten ta- voitteiden toteutumisesta vuoden 2017 kolmannes- vuosiraporttien yhteydessä sekä tilinpäätöstä laaditta- essa. Tarkastuslautakunta sekä kaupungin tilintarkas- taja arvioivat tavoitteiden toteutumista kuntalain edellyttämällä tavalla.
Käyttösuunnitelma
Talousarvion hyväksymisen jälkeen toimialat valmiste- levat sen perusteella käyt- tösuunnitelmansa, jotka lautakunta hyväksyy joulu- kuun aikana.
Toiminnalliset ja talou- delliset tavoitteet, yleis- perustelut, yksityiskoh- taiset perustelut ja tun- nusluvut
Käyttötalousosassa esitetyt toiminnalliset ja taloudelli- set tavoitteet ovat valtuus- toon nähden sitovia ja nii- den mahdollisista muutok- sista päättää valtuusto.
Talousarvion yleisperus- telut ovat informaatiota, jota ei ole tarkoitettu sito- vaksi talousarvion osaksi.
Talousarvion yksityiskohtai- set perustelut, tunnusluvut ja suoritetavoitteet ovat oh- jeellisia siten, että lauta- kuntien tulee ottaa ne huo- mioon käyttösuunnitelmista päätettäessä. Perusteluissa esitetyt asiat eivät voi kui- tenkaan johtaa siihen, että käyttösuunnitelma laadi- taan sitovaa määrärahaa suuremmaksi.
Toiminnallisten ja talou- dellisten tavoitteiden seu- ranta
Toimialojen tulee toimittaa kuukausiraporttiin määrä- rahakohtainen ennuste toi- mintatulojen ja toimintame- nojen toteumasta ja sanalli- sella kuvauksella selventää mahdolliset poikkeamat en- nustetun toteuman ja ta- lousarvion välillä.
Toimialajohtajien, kans- liapäällikön, palvelualuejoh- tajien ja liikelaitosjohtajien tulee huolehtia siitä, että toimialan tai liikelaitoksen määräraha ei ylity. Mahdol- listen ylitysuhkien osalta on kuukausiraportoinnin yh- teydessä raportoitava pää- töksistä ja toimenpiteistä, joilla talousarvion ylitykset voidaan välttää talousarvio- vuoden aikana. Toimiala- johtajien ja kansliapäällikön tulee samassa yhteydessä raportoida kaupunginhalli- tukselle, mikäli lautakuntien tekemät päätökset vaaran- tavat talousarvion toteutu- misen.
Toimenpideohjelma toi- mitetaan konsernihallintoon samassa yhteydessä rapor- tin tietojen kanssa.
Toiminnallisten ja talou- dellisten tavoitteiden toteu- tumista seurataan vuoden aikana annettavien kolman- nesvuosiraporttien avulla.
Kolmannesvuosiraportissa toimialat ja liikelaitokset esittävät tavoitteiden toteu- tumisen seurantaan perus- tuvan käsityksensä tavoit- teiden toteutumisesta koko talousarviovuoden osalta.
Mikäli toiminnallisten ja ta- loudellisten tavoitteiden to- teutumaennusteet ovat ris- tiriidassa keskenään tai ta- lousarvion kanssa, tulee asia saattaa kaupunginhalli- tuksen käsittelyyn.
Erityismääräyksiä
Kaupungin liittymisestä jon- kin yhteisön jäseneksi tai jäsenyydestä eroamisesta päättää myönnettyjen mää- rärahojen asettamissa ra- joissa toimiala, jonka toi- mintaan kyseisen yhteisön jäsenyys liittyy.
Toimialat päättävät alu- eelleen kuuluvien avustus- ten myöntämisestä. Anne- tuista avustuksista ja pro- jektirahoista tulee avustuk- sen saajan antaa käyttösel- vitykset.
Kaupunginvaltuusto ja - hallitus -määrärahaan kuu- luvien alamäärärahojen käytöstä päättää kaupun- ginjohtaja tai hänen mää- räämänsä henkilö, lukuun ottamatta varamäärärahaa, jonka käytöstä päättää kau- punginhallitus.
Henkilöstö
Henkilöstösuunnitelmassa otetaan huomioon tarvitta- vat palkalliset henkilötyö- vuodet ja niitä vastaavat henkilöstömenot. Tarkem- min henkilötyövuosien las- kenta on ohjeistettu suunni- telmaan seuraavasti:
Laskentaan otetaan mu- kaan koko henkilöstö, jolle varataan talousar- vioon palkkamenot.
Työssäolokuukaudet si- sältävät myös kaikki palkalliset vapaat.
Laskennassa ei erotella vakituista ja määräai- kaista henkilöstöä.
Henkilöstömenoissa ovat mukana kaikki pal- kanosat, esimerkiksi erilliskorvaukset, ylityö- korvaukset ja erilaiset li- sät.
Henkilöstösuunnitelman toteuttaminen
Vuoden 2017 talousarviossa henkilöstömenot ovat 326,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 muutetussa talousar- viossa henkilöstömenot oli- vat 337,0 miljoonaa euroa.
Henkilöstömenot vähenevät vuoden 2016 talousarvioon nähden 11,0 miljoonaa eu- roa (-3,3 %). Henkilöstö- menojen laskusta 9,3 mil- joonaa euroa (84,5 %) on kilpailukykysopimuksen vaikutusta.
Henkilöstömenot Kilpailukykysopimuksen vaikutuksista on henkilöstö- menolaskennassa huomioitu lomarahoihin sekä työnantaja- maksuihin tulleet muutok- set. Työajan pidennystä ei
ole erikseen laskennassa huomioitu, koska sen ei kat- sota suoraan vähentävän henkilöstömenoja. Sijaisten käyttöä kuitenkin tiukenne- taan erityisesti perusturvan toimialalla ja tämä näkyy henkilöstösuunnitelmassa.
Muut kilpailukykysopimuk- sen vaikutukset, kuten ve- rotulojen ja valtionosuuk- sien pienentyminen, on huomioitu talousarvion ko- konaisvalmistelussa. Koko- naisuudessaan kilpailukyky- sopimuksen vaikutus kau- pungin talouteen on vuonna 2017 negatiivinen.
Henkilöstömenot
TP 2015 TA+M 2016 TA 2017
1 000 euroa euroa %
Kaupunki ilman liikelaitoksia 261 945,9 268 067,5 259 509,8 -8 557,7 -3,2 %
Konsernihallinto 11 165,5 11 835,2 11 689,6 -145,6 -1,2 %
Perusturva 122 849,3 126 187,4 120 003,6 -6 183,8 -4,9 %
Kasvun ja oppimisen palvelut 98 007,3 99 848,0 98 699,4 -1 148,6 -1,2 %
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 18 806,1 18 639,1 17 927,7 -711,4 -3,8 %
Kaupunkirakenne 11 117,6 11 557,8 11 189,5 -368,3 -3,2 %
Liikelaitokset 38 334,6 42 316,4 39 977,8 -2 338,6 -5,5 %
Tilapalvelu -liikelaitos 1 674,8 1 674,9 1 461,3 -213,6 -12,8 %
Työterveys Aalto -liikelaitos 4 132,2 5 005,6 4 392,6 -613,0 -12,2 %
Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 17 041,9 17 468,2 16 867,6 -600,6 -3,4 %
Kylän Kattaus -liikelaitos 7 703,2 10 365,1 10 067,8 -297,3 -2,9 %
Altek Aluetekniikka -liikelaitos 4 643,5 4 691,8 4 222,0 -469,8 -10,0 %
Talouskeskus -liikelaitos 3 139,1 3 110,8 2 966,5 -144,3 -4,6 %
Henkilötyövuosia vastaavat henkilöstömenot 300 280,5 310 383,9 299 487,6 -10 896,3 -3,5 %
Palkkatuettu työllistäminen 2 011,4 2 037,2 1 981,0 -56,2 -2,8 %
Konsernihallinnon hankkeet 2 270,2 604,0 440,7 -163,3 -27,0 %
Perusopetuksen hankkeet 1 780,7 769,4 700,0 -69,4 -9,0 %
Nuorten taidetyöpajan hankkeet 190,4 0,0 0,0 0,0 0,0 %
Kulttuuripalvelujen tuntipalkkaiset 2 890,6 2 616,3 2 670,4 54,1 2,1 %
Perhehoito ja tukiperheet 503,6 550,7 678,2 127,5 23,2 %
Omaishoitajien tuen sivukulut 422,5 465,3 480,0 14,7 3,2 %
Sivutoimiset palomiehet 1 806,1 1 800,0 1 800,0 0,0 0,0 %
Luottamuselimet 1 033,5 806,5 777,1 -29,4 -3,6 %
Eläkemenop.- ja varhe-maksut 17 275,8 16 940,2 16 940,2 0,0 0,0 %
Yhteensä 30 184,8 26 589,6 26 467,6 -121,9 -0,5 %
Henkilöstömenot yhteensä 330 465,3 336 973,5 325 955,2 -11 018,2 -3,3 % Muutos 2016-2017
Palkalliset henkilötyövuodet Palkallisten henkilötyövuo- sien määräksi on vuoden 2017 talousarvioon suunni- teltu 6 749 henkilötyö- vuotta. Suunnitelma sisäl- tää vakinaisen ja määräai- kaisen henkilöstön. Suunni- telman mukaan palkallisen henkilötyövuodet laskevat 40 henkilötyövuodella vuo- den 2016 talousarviosta.
Henkilötyövuosien mää- rän väheneminen toteutuu toimialoilla ja henkilöstö- ryhmittäin eri tavoin. Kau- pungilta poissiirtyvien toi- mintojen vuoksi henkilötyö- vuodet laskevat perustur- van toimialalla. Isoimmat henkilötyövuosivähennyk- set syntyvät liikkeen luovu- tuksesta, jossa Muuramen kunta irtautuu Jyväskylän yhteistoiminta-alueen ter- veyskeskuksesta. Myös pe- rustoimeentulotuen maksa- misen siirtyminen Kelalle vuoden 2017 alussa vähen- tää perusturvan henkilötyö- vuosien määrää.
Vastaavasti perusturvan henkilöstösuunnitelmassa uusia rekrytointeja tehdään erityisesti sosiaalipalve- luissa kehitysvammaisten ja lastensuojelun palvelui- hin. Perheiden ennaltaeh-
käisevissä sosiaali- ja ter- veyspalveluissa henkilöstöä vahvistetaan lapsioikeudel- lisissa palveluissa, varhai- sen tuen palveluissa sekä kouluterveydenhuollossa.
Kasvun ja oppimisen palve- luissa henkilötyövuodet kasvavat perustuen oppi- lasmäärän kasvuun ja vuo- den 2016 toteutuneeseen henkilöstövahvuuteen.
Hallintohenkilöstön tehtä- viä on täytetty kriittisesti arvioiden jo uuden Jyväsky- län muodostumisesta, vuo- desta 2009 lähtien. Vuosien 2009 ja elokuun 2016 väli- senä aikana hallinnon teh- tävissä työskentelevien määrä on vähentynyt 138 henkilöllä. Vapautuvien teh- tävien täyttö harkitaan ta- pauskohtaisesti, muita teh- täviä keskitetymmän ja koordinoivamman täyttölu- pamenettelyn kautta. Pois- tuma hallinnon tehtävistä on viime vuosien aikana ol- lut erityisen suurta. Jat- kossa on kiinnitettävä huo- miota organisaation tarvit- semaan osaamiseen ja uu- distuviin työtehtäviin sekä toimintatapoihin. Tämä tar- koittaa olemassa olevan henkilöstön osaamisen ke- hittämistä. Samoin vapau-
tuviin tehtäviin tai koko- naan uusiin tehtäviin tapah- tuvat rekrytoinnit tulee tehdä moderneilla osaamis- vaatimuksilla ja tehtävän- kuvilla.
Jos sote- ja maakuntauu- distuksen lainsäädäntöval- mistelu etenee suunnitel- lusti, vuoden 2017 aikana kaupunkiorganisaatiossa valmistellaan yhteistyössä maakunnan kanssa tulevaa uudistusta määrittelemällä muun muassa sitä henkilös- töä, joka siirtyisi uudistuk- sessa liikkeen luovutuksella uudelle tai uusille toimi- joille. Muutos koskee val- mistelun tässä vaiheessa perusturvaa ja pelastuslai- tosta kokonaisuudessaan, osittain tukipalveluiden henkilöstöä konsernihallin- nossa ja suurimmassa osassa liikelaitoksia ja pie- neltä osin kaupunkiraken- teen sekä kasvun ja oppimi- sen palveluiden henkilös- töä. Muutoksen merkittä- vyys on nähtävissä myös alla oleva kaaviosta henki- lötyövuosien jakautumi- sesta vuonna 2017 toimi- aloittain ja liikelaitoksiin.
Palkalliset henkilötyövuodet
TP 2015 TA+M 2016 TA 2017
htv %
Kaupunki ilman liikelaitoksia 5 824 5 882 5 857 -25 -0,4 %
Konsernihallinto 199 219 222,5 4 1,7 %
Perusturva 2 697 2 711 2 654,2 -56 -2,1 %
Kasvun ja oppimisen palvelut 2 270 2 291 2 330,8 40 1,7 %
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 439 443 432,8 -10 -2,2 %
Kaupunkirakenne 218 219 217,1 -2 -0,9 %
Liikelaitokset 833 907 891,7 -15 -1,7 %
Tilapalvelu -liikelaitos 28 27 26,0 -1 -3,0 %
Työterveys Aalto -liikelaitos 80 86 80,0 -6 -7,0 %
Muutos 2016-2017
Vuonna 2017 tavoitteena on talouden tasapainon saavuttaminen ja henkilös- tömenojen toteutuminen si- ten, että koko talousarvio toteutuu suunnitellusti vuonna 2017. Tästä syystä henkilöstöpoistuman hyö- dyntämistä arvioidaan ja henkilöstösuunnitelmaa tar- kennetaan tarvittaessa edelleen talousarviovuoden aikana. Ennen rekrytointien käynnistämistä tehtävien täyttämiset arvioidaan täyt- tölupamenettelyssä ja suh- teessa talousarvion toteutu- miseen. Henkilöstömäärää ja henkilöstökustannuksia seurataan kuukausirapor- toinnin ja kolmannesvuosi- katsausten yhteydessä.
Tarkasteltaessa koko pal- velukenttää ja ennakoita- vissa olevia muutoksia, työnantaja ei ole sulkenut
mitään keinoja pois talou- den tervehdyttämiseksi ja/tai toiminnan sopeutta- miseksi. Selkeästi ensisijai- sena keinona on poistuman hyödyntäminen. Sen lisäksi mahdollisia keinoja ovat määräaikaisen henkilöstön vähentäminen, yksilötason ratkaisut palvelussuhteiden ehdoissa, organisaatiomuu- tokset, toimintojen ja työ- aikojen uudelleen järjeste- lyt. Viimesijaisina keinoina ovat osa-aikaistamiset, irti- sanomiset tai lomauttami- set. Näistä käydään tarvit- tavat yhteistoimintaneuvot- telut henkilöstöjärjestöjen kanssa tai muu tarvittava kuuleminen.
Vakituisen henkilöstön poistuma
Vakituisen henkilöstön osalta on tehty kartoitus
eläkkeelle siirtymisestä.
Kartoituksen mukaan ensi vuonna henkilöstöä siirtyy eläkkeelle 145 henkilöä. Tä- män lisäksi tapahtuu myös muuta poistumaa, esimer- kiksi henkilön irtisanoutu- essa tai siirtyessä toisiin tehtäviin muihin organisaa- tioihin. Tämän poistuman on arvioitu olevan ensi vuonna 250. Vuoden 2017 lukua kasvattaa etuuskäsit- telyn tehtävien vähentymi- nen ja Muuramen kuntaan tapahtuva liikkeen luovu- tus.
Vakituisen henkilöstön poistuma 2015-2017
2015 2016 2017
Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläke 165 191 145
Muu poistuma (esim. irtisanoutuvat) 210 170 240
Poistuma yhteensä 375 361 385
Konsernihallinto 220 htv
3 %
Perusturva 2 657 htv
39 % Kasvun ja
oppimisen palvelut 2 329 htv
35 % Kulttuuri- ja
liikuntapalvelut 433 htv
7 %
Kaupunkirakenne 217 htv
3 % Liikelaitokset 893 htv
13 %
HENKILÖTYÖVUODET VUONNA 2017
6 749 htvVuoden 2017 aikana kartoi- tuksen perusteella eläk- keelle siirrytään eniten yllä olevassa kaaviossa esite- tyistä tehtävistä.
Vapautuvien tehtävien täyttöä harkitaan henkilös- tösuunnitelmaan perustuen täyttölupaprosessissa ot- taen huomioon organisaa- tion ja toiminnan muutok- set. Organisaatiossa tarvi- taan myös uutta osaamista, jota olemassa olevalla hen- kilöstöllä ei vielä ole työteh- tävien ja työtapojen muut- tuessa. Ennakoidussa elä- kepoistumassa on myös tehtäviä, joihin on vaikeuk- sia saada kelpoisuudet täyt- tävää henkilöstöä. Näitä ovat erityisesti terveyskes- kuslääkärit ja laitoshuolta- jat.
Yhteistoiminnassa käsiteltä- vään yhteistoimintalain mu- kaiseen koulutus- ja henki- löstösuunnitelmaan tunnis- tetaan ja priorisoidaan toi- mialojen ja liikelaitosten
tärkeimmät osaamisen ke- hittämisen tarpeet, joihin tulevalle vuodelle suunnitel- tavat osaamisen kehittämi- sen toimenpiteet perustu- vat. Henkilöstösuunnitel- man toteutuminen sijaisten osalta edellyttää konkreetti- sia toimia sairauspoissaolo- jen vähentämiseksi.
Henkilösivukulut
Henkilöstösivukulujen bud- jetoinnissa on käytetty alla olevan taulukon mukaisia henkilöstösivukuluprosent- teja. Sairausvakuutus- maksu (-1,06 % -yks.) ja palkkaperusteinen KuEL- maksu (-0,60 %-yks.) ale- nevat kilpailukykysopimuk- sen myötä. Myös työttö- myysvakuutusmaksu ale- nee vuodelle 2017 0,60 %- yksikköä. Eläkemenoperus- teisten maksujen määräksi arvioidaan 14,6 miljoonaa euroa ja varhaiseläkemeno- perusteisten maksujen
määräksi 2,5 miljoonaa eu- roa. Maksuja korjataan ke- väällä 2017 talousar- viomuutosten yhteydessä Kevalta tulevan ennakkotie- don perusteella.
0 5 10 15
lastenhoitaja perusopetuksen luokanopettaja perusopetuksen lehtori sairaanhoitaja perushoitaja koulunkäynnin ohjaaja lähihoitaja laitoshuoltaja päiväkotiapulainen terveyskeskuslääkäri
lkm
Tehtävät, joissa eniten eläköitymistä vuonna 2017
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Sisäinen valvonta tarkoittaa organisaation sisäisiä oh- jaus- ja toimintaprosessei- hin sisältyviä menettelyitä ja toimintatapoja, joiden avulla varmistetaan toimin- nan tuloksellisuutta, tehok- kuutta ja jatkuvuutta, ra- portoinnin ja tiedon riittä- vyyttä, ajantasaisuutta ja luotettavuutta, resurssien ja omaisuuden turvaamista sekä lainsäädännön, pää- tösten, sääntöjen ja ohjei- den noudattamista.
Riskienhallinta on osa si- säistä valvontaa. Riskien- hallinnalla tunnistetaan or- ganisaation toimintaan mahdollisesti vaikuttavat tapahtumat ja saatetaan ta- pahtumien riskit organisaa- tion hyväksymälle tasolle.
Riskienhallinnan päämää- ränä on varmistaa toiminto- jen jatkuvuus ja palvelujen häiriötön tuottaminen. Ris- kienhallinta tukee asetettu- jen tavoitteiden saavutta- mista ja talousarvion toteu- tumista. Se edistää kaupun- kikonsernin tuloksellisuutta puuttumalla toimintaa ja ta-
voitteita uhkaaviin tekijöi- hin ennakoivasti. Riskien- hallinta edellyttää aina toi- mintaympäristön ja uhkate- kijöiden riittävää ja aktii- vista kartoitusta ja arvioin- tia.
Kaupungin ja kaupunki- konsernin riskianalyysi ja riskienhallintasuunni- telma
Talousarvion ja käyttösuun- nitelmien valmistelun yh- teydessä toimialat, liikelai- tokset ja tytäryhteisöt ana- lysoivat toimintaympäristön muutoksia, tunnistavat ta- voitteita uhkaavia riskejä, arvioivat niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennä- köisyyttä sekä laativat ja päivittävät tarvittavat suun- nitelmat ja toimenpiteet ris- kien hallitsemiseksi. Ris- kienhallintasuunnitelmiin määritellään riskienhallin- nan tavoitteet, vastuut ja toteutustavat. Näiden ris- kienhallintasuunnitelmien pohjalta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjaus- ryhmä kokoaa talousarvi-
oon kaupunkikonsernin ris- kianalyysin ja menettelyta- vat keskeisten riskien hallit- semiseksi.
Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta rapor- tointi
Riskien ja riskienhallintakei- nojen toteumista raportoi- daan kolmannesvuosirapor- teissa ja tilinpäätöksissä.
Tilinpäätökseen sisälty- vässä toimintakertomuk- sessa kaupunginhallitus an- taa arvion merkittävim- mistä riskeistä ja epävar- muustekijöistä, selonteon sisäisen valvonnan ja ris- kienhallinnan järjestämi- sestä sekä selonteon kon- sernivalvonnan järjestämi- sestä. Selontekojen tulee perustua dokumentoituun arviointiaineistoon.
Kaupungin toimielinten ja johtavien viranhaltijoiden sekä tytäryhteisöjen halli- tusten ja toimitusjohtajien tulee raportoida välittö- mästi konsernijohdolle, mi- käli merkittävä riski on to- dennäköisesti realisoitu-
Henkilösivukulut 2016-2017
TA+M TA Muutos
2016 2017 %-yks.
Prosenttia maksetuista palkoista
Sairausvakuutusmaksu 2,12 % 1,06 % -1,06 %
Tapaturmavakuutusmaksu 0,32 % 0,32 % 0,00 %
Ryhmähenkivakuutusmaksu 0,15 % 0,15 % 0,00 %
Työttömyysvakuutusmaksu 3,90 % 3,30 % -0,60 %
Yhteensä 6,49 % 4,83 % -1,66 %
Palkkaperusteinen KuEL-maksu 17,10 % 17,05 % -0,05 %
Yhteensä 23,59 % 21,88 % -1,71 %
Opettajien VaEL-maksu 19,00 % 18,19 % -0,81 %
1 000 euroa
Eläkemenoperusteinen maksu 14 589,1 14 589,1 0,00 %
Varhaiseläkemenoperusteinen maksu 2 453,0 2 453,0 0,00 %
Yhteensä 17 042,1 17 042,1 0,00 %
massa tai sisäisen valvon- nan ja riskienhallinnan toi- mivuus ja riittävyys on vaa- rantumassa.
Merkittävät riskit ja ris- kienhallinta
Strategiset ja taloudelliset riskit
Myös vuonna 2017 sisältyy strategisia riskejä koko konsernin tasolla maan ylei- seen yhteiskunnalliseen ja taloustilanteeseen liittyvä epävarmuus, yleinen tur- vallisuus, paikallisen elin- keinoelämän kehitys, työt- tömyys, verorahoituksen kehitys, palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen kaikissa ti- lanteissa sekä kaupungin toimintamenojen kehitys ja investointitarpeet. Lisäksi vuonna 2016 koko EU-alu- eelle kohdistunut merkit- tävä muuttoliike on esi- merkki yhteiskunnallisesta riskistä, jonka laajuutta ja merkitystä ei vielä vuoden 2015 lopulla osattu enna- koida. Tämän vuoksi erityi- sesti yhteiskunnallisten ris- kien alueellista ja paikallista merkitystä on syytä tarkas- tella lähemmin mm. kol- mannesvuosiraporttien yh- teydessä.
Strategisina riskeinä tun- nistetaan yhteiskunnan ra- kenteelliset muutokset, jotka haastavat kuntien roolin ja merkityksen palve- luntuottajana ja hyvinvoin- nin edistäjänä alueillaan.
Valmisteltavana oleva Sote- ja maakuntauudistus on keskeisin lähivuosina kun- tien toimintaan vaikuttava strateginen, taloudellinen ja toiminnallinen tekijä.
uralle. Edelleen kaupungin taloudellisena riskinä on orastavan kasvun jatkumi- nen, korkea suhteellinen velkaantuneisuus sekä kon- sernitasolla tytäryhtiöiden lainoille ja rahoitusjärjeste- lyille myönnetyt takaukset.
Kaupungin taloudellinen liikkumavara on edelleen varsin kapea. Erilaisin tuot- tavuutta tukevin toimenpi- tein ja prosesseja jatkuvasti kehittämällä on varmistet- tava kasvun jatkuminen tu- levina vuosina.
Toiminnalliset ja vahinkoris- kit
Kaupungin palvelutoimintaa uhkaavat riskit ovat tyypilli- sesti henkilöstöön, tietojär- jestelmiin ja palveluproses- seihin liittyviä uhkatekijöitä.
Kaupungin henkilöstön työkyky on viime vuosien ajan kehittynyt parempaan suuntaan ja työkykyä kor- jaavista ratkaisuista on pys- tytty siirtymään ennaltaeh- käiseviin toimenpiteisiin.
Toimialatasolla henkilös- töriskit liittyvät henkilöstön riittävyyteen, osaamiseen ja saatavuuteen. Henkilös- tön riittävyyteen vastataan kehittämällä henkilöstö- suunnittelua ja johtamista, osaamista kehitetään moni- puolisesti ja rekrytointipro- sesseja tehostetaan.
Palvelujen sujuva tuottami- nen on riippuvainen toimi- vista tietojärjestelmistä, joiden toimintavarmuutta varmistetaan kiinnittämällä huomiota käyttäjien koulu- tukseen uusien järjestel- mien käyttöönottojen ja vanhojen järjestelmien päi- vitysten yhteydessä. Tieto- järjestelmien tuki- ja ylläpi-
keustilanteissa. Lisäksi tie- toturvan ja kyberturvalli- suuden tasoa arvioidaan erillisillä selvityksillä. Ajan- kohtaisista tieto- ja kyber- turvallisuuteen sekä tieto- suojaan liittyvistä kysymyk- sistä järjestetään erillisiä tietoiskuja ja koulutuksia.
Toiminnallisia riskejä on tarkasteltu tarkemmin toi- mialojen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunni- telmissa, tässä on esitetty tiivistetysti keskeisimmät huomiot. Kaupunkiraken- teen toimialan toiminnalli- set riskit liittyvät asiakas- käyttäytymiseen joukkolii- kenteessä, rakentamisen suhdanteeseen ja teknisen infran korjausvelan kasva- miseen. Sivistyksen toi- mialalla merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät perusopetuksen oppilas- määrän ennustettavuuteen sekä mm. opetusvälineiden ja osaamisen riittävyyteen.
Varhaiskasvatuksessa haasteita aiheuttavat lain- säädäntömuutokset, työlli- syystilannemuutokset sekä tilakysymykset. Liikunta- palveluissa toiminnallisiksi haasteiksi on tunnistettu tietojärjestelmien käyttöön ja käytettävyyteen liittyvät asiat sekä perinteisesti pal- velutarpeiden muutokset esimerkiksi sääolosuhteiden vaihdellessa. Kulttuuripal- veluissa riskejä on tunnis- tettu toimitiloihin liittyen.
Perusturvan toimialalla haasteet ja riskit liittyvät palveluketjujen sujuvuu- teen, ennaltaehkäisevien palvelujen riittävyyteen ja kattavuuteen, osaavan hen- kilöstön saatavuuteen sekä
kaukset erityisesti ennalta- ehkäisevissä palveluissa saattavat lisätä kalliiden korjaavien palveluiden käyttöä ja siten lisätä kus- tannuksia.
Konserniyhtiöt ovat laati- neet riskikartoitustensa pohjalta riskienhallinta- suunnitelmat, josta tiivis- telmä on esitetty talousar- vion konsernia käsittele- vässä osiossa (linkki).
Uudistettu vakuutusturva ja vakuuttamisen uusi toi- mintamalli astuivat voi- maan vuoden 2016 alussa
ja sopimuksien uudistami- nen jatkuu aktiivisesti va- kuutusturvan tarkemmalla uudelleenmitoituksella ja mahdollisesti vakuutussopi- musmuutoksilla. Vuonna 2017 on tavoitteena edel- leen lisätä henkilöstön ja esimiesten osaamista va- hinkoriskien hallinnassa.
Riskienhallinnan kehittä- misen painopisteet 2017 Sisäisen valvonnan ja ris- kienhallinnan kehittämisen erityisenä vuoden 2017 pai-
nopistealueena ovat erityi- sesti talous- ja henkilöstö- hallinnon prosessien sisäi- sen valvonnan ja riskienhal- linnan kehittäminen toimi- alakohtaisin auditoinnein ja kehittämishankkein.
Toimialat valmistelevat omat tarkemmat ja priorisoidut to- teutussuunnitelmansa vuo- den 2017 käyttösuunnitel- mien laadinnan yhteydessä.
KAUPUNKISTRATEGIA
Kaupunkistrategia kiteyttää kaupungin elinvoimaisuu- den kannalta keskeiset pe- riaatteet, päämäärät ja toi- mintalinjaukset, jotka oh- jaavat kaupungin päätök- sentekoa ja toimintaa. Stra- tegia kytkeytyy tiiviisti ta- lousarvioon, jossa strate- giaa toteuttavat toimenpi- teet konkretisoidaan mitat- taviksi ja seurattaviksi ta- voitteiksi.
Kaupunkistrategian mu- kaan Jyväskylä haluaa olla
’rohkeasti aikaansa edellä’.
Tämän perustana olevat ar- vostukset ja periaatteet ovat yhdessä tekeminen, osallisuus, rohkeus, luovuus ja välittäminen. Ne kannus- tavat avoimeen vuorovaiku- tukseen ja rohkaisevat etsi- mään ja kokeilemaan uusia toimintatapoja. Valinnat ko- rostavat myös vastuulli- suutta omasta itsestä, lä- heisistä, ympäristöstä ja tu- levaisuudesta.
Strategiset päämäärät ovat 1) aktiiviset ja hyvin-
voivat asukkaat, 2) vaikut- tava elinkeinopolitiikka ja 3) resurssien viisas käyttö. Nii- den toteuttamiseksi on ase- tettu yhteensä 14 strate- gista tavoitetta, joissa on- nistuminen on ratkaisevaa kaupungin menestyksen kannalta.
Strategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä kehittämis- työtä, jota konkretisoidaan vuosittain talousarviossa vahvistettavilla toimenpi- teillä.
Aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat
1. Asukkaat osallistuvat asioiden valmiste- luun ja toimintaan.
2. Tuotamme palvelut tehokkaasti ja laa- dukkaasti eri toimijoiden kanssa. Ide- oimme yhdessä uudenlaisia toiminta- malleja ja uskallamme kokeilla.
3. Luomme mahdollisuuksia ja kannus- tamme omatoimisen liikunnan ja kult- tuurin harrastamiseen.
4. Kavennamme hyvinvointieroja avaa- malla mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen, omasta terveydestä huolehtimiseen ja aktiiviseen osallistumiseen. Paran- namme työllisyyttä tiiviillä yhteistyöllä yritysten kanssa.
5. Teemme valintoja ja päätöksiä, joilla turvaamme lasten ja nuorten mahdolli- suudet terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen.
Vaikuttava elinkeinopolitiikka
1. Uudistamme elinkeinopolitiikkaa hy- vässä vuorovaikutuksessa yritysten kanssa. Yritysvaikutusten arviointi sisäl- tyy kaupunkimme päätöksentekoon.
2. Teemme Jyväskylästä vetovoimaisim- man ja kansainvälisesti tunnustetun koulutus-, osaamis- ja tapahtumakes- kuksen.
3. Tuemme ensisijaisesti yrityksiä, joilla on
ja elinkeinotoimijoiden kanssa. Kyber- turvallisuuden, biotalouden, koulutus- viennin sekä liikunnan ja hyvinvoinnin huippuosaamista sovelletaan elinkei- noelämän monipuolistamiseksi.
4. Vastaamme kaupunkiorganisaation toi- mintakyvystä talouden, henkilöstön, tie- don ja tilojen käytön hyvällä johtami- sella.
Resurssien viisas käyttö
1. Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilai- sia resursseja, kuten luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tuotteita ja pal- veluja, tiloja ja aikaa harkitusti ja hyvin- vointia sekä kestävää kehitystä edistä- vällä tavalla.
2. Edistämme Jyväskylän elinvoimaisuutta, yritysten kilpailukykyä ja asukkaiden hy- vinvointia luonnonvarojen kulutusta vä- hentämällä.
3. Innostamme ja sitoutamme resurssivii- sautta edistävään arkeen sekä tuemme uusien teknologia-, liiketoiminta- ja pal- veluinnovaatioiden syntymistä.
4. Pyrimme määrätietoisesti kohti resurssi- viisaita tavoitteita, jotta Jyväskylästä tu- lisi kestävän hyvinvoinnin hiilineutraali ja jätteetön kaupunki. Resurssiviisaus on kansainvälinen kilpailuvalttimme ja erottautumistekijämme.
Kaupungin yhteiset toiminnan painopistealueet
Tuottavuus
Vuonna 2016 käynnisty- neen tuottavuustyön tavoit- teena on tunnistaa ja saada aikaan merkittäviä tuotta- vuutta lisääviä toimintata- pamuutoksia palvelujen jär- jestämis- ja tuottamispro- sesseissa. Vuoden 2017 painopistealueita tuotta- vuuden edistämisessä ovat:
Digitalisaatio
Jyväskylä panostaa laajasti palveluiden digitalisointiin, joka sisältää sekä toiminta- tapojen muutoksia että mo- dernien tietoteknisten rat- kaisujen soveltamista pal- veluprosesseissa. Kaupun- gin digityöryhmä kartoitti keväällä 2016 eri palvelu- alueiden menossa olevat ja mahdolliset aloitettavat ke- hityshankkeet. Hankesal- kussa on noin 40 aihiota vuodelle 2017, jotka toteu- tetaan kehitysprojekteina yhteistyössä palvelualuei- den ja tietohallinnon kanssa.
Hankesalkku on linjattu sekä kaupungin strategian että tuottavuusohjelman kanssa. Kehityskohteina ovat esimerkiksi sähköinen
allekirjoittaminen ja lupa- palvelut, sähköisten oppi- materiaalien käytön laajen- nus, omahoito palvelut sekä uudet ratkaisut kuntalaisten omatoimiseen tilojen ja pal- velujen käyttöön. Toisaalta tarve on myös uusia van- hentumassa olevien tekno- logioita, tästä esimerkkeinä ovat kaupungin paikkatieto- järjestelmä sekä julkai- sujärjestelmä. Tietovaran- toja avataan esille nostettu- jen tarpeiden mukaisesti.
Toteutuksissa yhteistyötä tehdään sekä ICT palvelu- tuottajien että muiden kun- tien kanssa ja otetaan käyt- töön yhteisiä ratkaisuja aina kun on tarkoituksenmu- kaista. Kaupungin sähköiset palvelut tullaakin liittämään kansallisen palveluarkkiteh- tuurilain (KaPa-laki) mukai- sesti kansalliseen palvelu- väylään 1.7.2017 men- nessä.
Tietoliikenneyhteyksien tiedonsiirtonopeudet kehit- tyvät digitalisaation kehitty- misen myötä Jyväskylän alueella. Huolehditaan siitä, ettei digitaalista kuilua
pääse syntymään kaupun- gin sisällä, koska nopea, kiinteä laajakaistayhteys tarvitaan jo lähivuosina pe- ruspalveluiden digitalisoitu- essa. Palvelujen hyödyntä- misen lisäksi nopealle yh- teydelle on kysyntää etä- työssä ja yritystoiminnassa.
Uusia toimintamalleja ja työtapoja tuetaan tehok- kailla ja monikäyttöisillä tilaratkaisuilla
Kaupungin tavoitteena on tehostaa rakentamiensa tai vuokraamiensa tilojen käyt- töä ottamalla käyttöön ja kehittämällä uusia toiminta- tapoja ja työmenetelmiä.
Kaikissa uusissa raken- nus- ja tilahankkeissa huo- mioidaan uudet opetus- suunnitelmat, päivähoidon toimintamallit sekä hallinto- tiloissa monikäyttöperiaat- teet.
Ensivaiheessa perusope- tuksen olemassa olevat tilat arvioidaan ja suunnitellaan tilatehokkuutta parantava muutosohjelma opetus- suunnitelman edellyttämän oppimisympäristön näkö-
kulmasta. Uusissa kouluti- loissa edellytetään edistyk- sellisiä ja joustavia oppimis- ympäristöjä.
Hallinnon tilankäyttöä te- hostetaan, siten että uu- denlaisia työskentelytapoja ja toimintamalleja tuetaan monikäyttöisillä tilaratkai- suilla.
Ensivaiheessa tarkastelun alla on ns. hallintokorttelin rakennukset ja sen välittö- mässä läheisyydessä olevat kaupungin toimitilat. Tähän liittyvä pilottihanke käyn- nistetään vielä tämän vuo- den 2016 lopussa, siten että varsinainen toteutus tapah- tuu v. 2017 aikana.
Kannustavan palkkaus- järjestelmän kehittämi- nen
Osana tuottavuusohjelmaa rakennetaan yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen
kanssa kannustavan palk- kauksen malleja yhteisten periaatteiden mukaisesti palkkauksen perustan ol- lessa virka- ja työehtosopi-
muksessa. Malleja toteute- taan niissä yksiköissä, joissa uudistetaan toimin- taa ja onnistutaan tuotta- vuuden parantamisessa.
Malleissa hyödynnetään ko- kemuksia joita on saatu pal- kitsemisesta esimerkiksi varhaiskasvatuspalveluiden palveluissa tai pilotoitaessa Jyme-toimintamallia.
Prosessien tehokkuuden lisääminen
Hallinto- ja palveluproses- sien sujuvoittaminen ja te- hostaminen jatkuu vuonna 2017, esimerkkeinä työlli- syyspalvelut, liikuntapalve- lut ja tapahtumien järjestä- minen. Työllisyyspalvelujen ydinprosessien kuvaaminen on käynnistynyt ja työtii- mejä järjestelty uudelleen.
Prosessikuvausten pohjalta laaditaan toimintaohjeet ja osaprosessien digitalisointi.
Tavoitteena on saada työt- tömille laadukasta ja vai- kuttava palvelu sekä läpi- menoajoiltaan lyhyt ja te- hokas asiointiprosessi. Lii- kuntapalveluissa on osana
tuottavuustyötä käynnis- tetty selvitystyö, jonka ta- voitteena on kuvata liikun- tapalvelujen keskeiset ydin- ja tukipalvelut sekä arvioida palveluiden vaihtoehtoisia järjestämistapoja. Tapahtu- matoiminnan prosessien kuvaaminen on käynnisty- nyt ja jatkuu edelleen. Ta- pahtumatoimintaan laadit- tujen kriteerien ja tavoittei- den mukaisesti haetaan ak- tiivisesti uusia tapahtumia kuten kokouksia, kongres- seja, festivaaleja ja urheilu- kisoja sekä muita tapahtu- mia. Selkiinnytetään vielä tapahtumajärjestelmien yh- tenäisyyttä, sujuvaa lu- paprosessia ja koko palve- luketjua palautteisiin asti.
Tavoitteena ovat tyytyväi- set tapahtumanjärjestäjät sekä lisää tapahtumia ja kä- vijöitä.
Hippoksen alueen kehittäminen
Hippoksen tavoitteena on nousta Pohjoismaiden mo- nipuolisimmaksi sisäliikun- takeskukseksi, jonne raken- netaan useille lajeille sopi- via, muunneltavia tiloja. Lii- kunta- ja urheilutilaa tulee olemaan lähes 100 000 k- m2. Lisäksi Hippokselle tu- lee liikuntalaboratorio-, yri- tys- ja toimistotiloja sekä kaupallista tilaa. Hippoksen vuosittaiset käyttäjämäärät kasvavat nykyisestä 1,6
miljoonasta 3–5 miljoonaan kävijään. Kolminkertaistu- vat tilat mahdollistavat laa- jan laji- ja tapahtumakirjon parkourista kansainvälisiin arvokisoihin. Hippoksen asemakaava tulee vahvistu- miskäsittelyyn alkuvuo- desta 2017, yksityisen pää- investorin kilpailutus rat- keaa kesällä 2017 ja kau- punki tekee päätöksen hankkeen käynnistymi- sestä. Vuosien 2018-2020
aikana kaupunki siirtää ap- porttina nykyisen kiinteistö- kannan ja tekee korjausve- lan suuruisen oman pää- oman ehtoisen sijoituksen perustettavalle yhtiölle, sekä sitoutuu tukemaan lii- kuntavuoroja nykytason mukaisesti. Hippoksen alu- een liikennejärjestelyjen parannukset käynnistyvät vuoden 2019 alusta.
