1. Tavoitteena on vuonna 2017 hoitaa nuorten lyhytkestoisista sijoituksista >
90 % omissa nuorisokodeissa. Vuonna 2015 nuorten lyhytkestoisista laitossi-joituksista (135) hoidettiin 91 % omissa nuorisokodeissa.
2. Opiskeluterveydenhuollossa 2. asteen opiskelijoille tarjottujen terveystarkas-tusten määrä suhteessa opiskelija-määrään on > 70 %.
3. Tavoitteena on, että kotonaan asuvien osuus ylittää 91 prosenttia vuoden
4. Tarkoituksenmukainen potilaiden liik-kuminen erikoissairaanhoidosta perus-terveydenhuoltoon, jatkohoitopaik-kaan ja kotiin. Toteutumisen seuran-nan mittarina ovat kitkalaskutus (ta-voite 0) ja jonottajien keskimääräinen määrä terveyskeskussairaalasta ym-pärivuorokautiseen hoitoon (Max 6).
5. Avoterveydenhuollossa tavoitteena on jonotusajan pieneneminen palveluihin pääsemisessä siten, että avosairaan-hoidon T3-aika (laskennallisesti kol-mas vapaa kiireetön vastaanottoaika)
TP TA+M TA
1 000 euroa 2015 2016 2017 euroa %
Toimintatulot 63 338,2 63 090,7 50 947,0 -12 143,7 -19,2 %
Toimintamenot 437 172,4 443 560,2 414 454,4 -29 105,8 -6,6 %
Toimintakate (sitova taso) -373 834,2 -380 469,5 -363 507,4 16 962,1 -4,5 % Muutos 2016 - 2017
Strategiaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet
Aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat Kotona asumisen tukeminen:
Sosiaalipalvelujen monialaisella yhteis-työllä ehkäistään häätöjä.
Kehitysvammaisten kotona asumista tuetaan lisäämällä henkilöstön kom-munikaatiotaitoja asumisyksiköissä.
Perheitä tuetaan sosiaalihuoltolain mu-kaisilla palveluilla tavoitteena vähen-tää lastensuojelun avohuollon asiak-kuuksia. Monialainen palvelutarvearvi-ointi työryhmä edistää ja arvioi muu-tosta.
Muodostetaan runsaasti hoitoa ja tu-kea tarvitseville sosiaali- ja terveyspal-velujen yhteisille asiakkaille toiminta-malli, jossa palveluohjauksella ja mo-niammatillisella työskentelyllä paran-netaan vaikuttavuutta ja vähennetään kustannuksia. Toimintamalli ja vaikut-tavuuden arviointimalli luodaan hyö-dyntäen mm. aikuissosiaalityön Sosi-aalisen kuntoutuksen ESR-hanketta.
Vanhuspalveluiden palvelurakenteessa hillitään edelleen tehostetun palvelu-asumisen kasvua ja keskitytään kotona asumisen tukemiseen sekä asiakkaan arjessa pärjäämiseen kuntouttavalla ja toimintakykyä tukevalla työotteella.
Terveyskeskussairaalassa tuetaan po-tilaan kuntoutumista, itsehoitoa ja omaa aktiivisuutta. Päiväsairaalatoi-mintaa kehitetään ennakoivaan suun-taan (kaatumisesto, lääkitysarviot, oh-jaus, aktivointi), mikä osaltaan tukee kotona asumisen onnistumista mah-dollisimman pitkään.
Avoterveydenhuollossa otetaan vas-taanottotoiminnassa käyttöön uusia toimintamalleja ja vakiinnutetaan jo käyttöön otettuja sähköisiä palveluja.
Näin vastataan paremmin ja kohden-netummin sekä kerralla tehokkaammin kuntalaisten terveyden- ja sairaanhoi-don tarpeeseen.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta:
Yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa val-mistellun mielenterveys-, päihde- ja väkivaltatyön toimintamallin käytön edistäminen. Tavoitteena ovat asiak-kaiden sujuvat, integroidut ja kustan-nustehokkaat hoito- ja palvelukäytän-nöt.
Luodaan lapsiperheille palveluohjaus- ja palvelutarpeen arviointi malli, jonka avulla lisätään varhaista tukea ja oi-kea-aikaista auttamista. Perhekes-kusta valmistellaan palveluverkon suunnitelmien mukaisesti.
Lisätään aikuisten mielenterveyttä tu-kevien itsehoito-mallien käyttöä.
Kotihoidon resursseja ja osaamista kohdennetaan kuntoutuksen ja toimin-takyvyn edistämiseen. Henkilöstöra-kennetta ja -voimavaroja muutetaan tarvetta vastaavasti, muutos huomioi-daan henkilöstösuunnittelussa ja rek-rytoinnissa.
Terveyskeskussairaalassa tapaturmapotilaille on kehitetty ”kinttupolku” -malli tukemaan jatkokuntoutumista.
Potilasohjauksessa yksinäisyyttä koke-ville tuodaan tietoon alueen eri mah-dollisuuksia tilanteen helpottamiseksi.
Keskitettyjen influenssarokotustapah-tumien yhteydessä järjestetään ter-veyden edistämisen tapahtuma ja jotaan rokotettaville mahdollisuus tar-kistaa jäykkäkouristusrokotteen voi-massaolo sekä samalla se päivittää.
Tavoite on parantaa edelleen rokotus-kattavuutta aikuisväestön keskuu-dessa.
Avoterveydenhuollossa parannetaan hoitoon pääsyä ja pyritään näin vaikut-tamaan ajoissa ja laaja-alaisesti kunta-laisten terveyden- ja sairauden hoi-toon, jotta kuntalaisen hoidon tarve ei hoitoon pääsyn viivästymisen vuoksi li-sääntyisi.
Vaikuttava elinkeinopolitiikka Uudistamme elinkeinopolitiikkaa hyvässä vuorovaikutuksessa yritysten kanssa.
Pidetään säännöllisesti työkokoukset sekä valvontaan liittyvät tapaamiset toimialan palvelutuotannon sopimus-kumppaneiden kanssa. Kehitetään yh-teistyötä ja monituottajuutta yhdessä yrittäjien kanssa. Avoterveydenhuol-lossa osallistutaan sosiaali- ja terveys-ministeriön kärkihankkeeseen, jossa pilotoidaan valinnanvapautta avoter-veydenhuollon palveluissa. Aikuis-sosiaalityön sosiaaliohjaus on mukana hankkeessa.
Terveyskeskussairaalassa potilasoh-jauksessa tiedon välittämistä paikka-kunnan tarjoamista monista eri palve-luista vahvistetaan.
Vanhuspalveluiden kehittämisen tueksi saatiin rahoituspäätös sosiaali- ja
ter-veysministeriön toiseen kärkihankkee-seen ”Kukoistava kotihoito. Keski-Suo-men ikäihmisten kotona pärjäämisen tuen uudistus” -hankkeeseen, Kukois-tava kotihoito viittaa visioon, jossa ikäihmiset pärjäävät arvokkaasti ja turvallisesti kotona, henkilöstö voi hy-vin ja kustannusten kasvua hillitään.
Sujuva kustannustehokas palvelutuo-tanto nähdään edellytyksenä laaduk-kaiden palvelujen tarjoamiselle kasva-valle määrälle ikäihmisiä.
Resurssien viisas käyttö
Hyödynnetään digitaalisuutta toiminnan kehittämisessä.
Toimialalla otetaan käyttöön uusia säh-köisiä palveluja ja kuntalaisten oma-hoito-ohjelmia.
Merkittävät riskit ja riskienhallinta
Palveluketjun sujuvuus on merkittävä riski perustur-van toimialalla. Terveyskes-kussairaalassa vähenne-tään osastopaikkoja ja hoi-toaikoja pyritään tiivistä-mään entisestään. Potilai-den kotiuttamisen terveys-keskussairaalasta tulee olla sujuvaa. Riskinä ovat on-gelmat terveyskeskussai-raalan ja vanhuspalveluiden välisessä palveluketjussa, jotka toteutuessaan johta-vat erikoissairaanhoidon kitkalaskutuksen kasvuun tai ennakoitua suurempaan menokehitykseen vanhus- ja terveyspalveluissa. Ris-kin toteutumista pyritään välttämään tiivistämällä yh-teistä suunnittelua vanhus-palveluiden ja
terveyskes-don toiminnanohjausjärjes-telmä varmistaa osaltaan sen, että myös uusia asiak-kaita otetaan palveluiden piiriin nykyistä joustavam-min ja siten parantaa poti-laiden kotiutumista omaan kotiin.
Vanhuspalveluissa kiris-tynyt varallisuusharkinta ARA-rahoitetuissa toimipis-teissä vaikeuttaa ikäänty-neiden sijoittumista palve-luasumiseen. Riskinä on jo-nojen kasvaminen niiden henkilöiden osalta, jotka täyttävät kriteerit tehostet-tuun palveluasumiseen.
Riskiä pyritään vähentä-mään kouluttamalla henki-löstä muutoksiin, kehittä-mällä palveluohjausta ja te-kemällä
Henkilöstön sairauspois-saolot aiheuttavat riskin toi-minnan suunnittelun onnis-tumiselle koko toimialalla.
Sairauspoissaolot etenkin vanhuspalveluissa vaikeut-tavat työnsuunnittelua ja li-säävät toimintamenoja.
Henkilöstön sairauspoissa-oloihin vaikutetaan työhy-vinvoinnin keinoin. Keinoja ovat mm. osaamisen ja esi-miestyön kehittäminen, ak-tiivinen aikainen puuttumi-nen, työhönpaluun tukemi-nen ja työtapaturmien eh-käiseminen. Toimenpiteitä toteutetaan aktiivisessa yh-teistyössä työterveyden ja työsuojelun kanssa.
Avoterveydenhuollossa pystytään vastaamaan osaan henkilöstön
poissa-äkillisten poissaolojen osalta.
Terveysasemien supistetun toiminnan aikoja ei pystytä poistamaan. Supistetun toi-minta-ajan seurauksena voi muodostua jonoa peruster-veydenhuollon vastaan-otolle, jolloin potilaiden niin sanottu ylivuoto erikoissai-raanhoidon päivystykseen voi lisääntyä. Riskin toteu-tumista pyritään ehkäise-mään kokeilemalla ennak-koluulottomasti uudenlaisia palveluntuotantotapoja yk-sityisen ja kolmannen sek-torin toimijoiden kanssa sekä jatkamalla sähköisten järjestelmien käyttöönot-toa.
Etenkin ikääntyneiden ko-tona asuminen yhä pidem-pään aiheuttaa apuvälinei-den ja ilmaisjakeluna saata-vien hoitotarvikkeiden käy-tön lisääntymistä sekä kus-tannusten nousua, jota ei pystytä täysin ennakoimaan toiminnan yksilöllisyyden vuoksi. Riskiä pyritään
vält-tämään seuraamalla hoito-tarvikkeiden ja apuvälinei-den kustannusten kehi-tystä, tarvittaessa kilpailut-tamalla tuotteita sekä te-hostamalla apuvälineiden lainaamista ja lainausten seurantaa uuden mobiiliso-velluksen avulla.
Erikoissairaanhoidon kus-tannusten nousu on riski ta-lousarvion toteutumiselle suunniteltuna. Ylitysten kattaminen aiheuttaa kus-tannuspainetta perusturvan oman toiminnan talousarvi-olle. Riskiä pyritään pienen-tämään tehostamalla oman kiireellisen vastaanottotoi-minnan toimivuutta ja pa-rantamalla yhteistyöproses-sien koko sujuvuutta koko perusturvan toimialan ja erikoissairaanhoidon välillä.
Sosiaalipalveluissa riskinä ovat ostopalvelujen leikkaa-minen, kasvavat palvelutar-peet ja kustannukset. Niihin pyritään vastaamaan omaa toimintaa kehittämällä, pal-velutarpeita priorisoimalla
ja palvelujen kestoa rajaa-malla. Odotusajat voivat pi-dentyä ja jonot kasvavat niissä palveluissa, joissa ei ole palvelutakuuta.
Perheiden ennaltaehkäi-sevien sosiaali- ja terveys-palveluiden osalta talousar-viotaso hidastaa strategis-ten tavoitteiden mukaista painopisteen siirtymistä korjaavista palveluista en-naltaehkäiseviin. Peruspal-veluiden psykologien mie-lenterveyden hoito ei to-teudu oikea-aikaisesti ja kasvattaa näin psykiatrian erikoissairaanhoidon kus-tannuksia. Sulkuaikojen pi-dentäminen voi mahdolli-sesti heikentää lakisääteis-ten terveystarkastuslakisääteis-ten to-teutumista. Palvelualueella riskiä ehkäistään sähköisten palvelujen lisäämisellä, asi-akkuuksien profiloinnilla, esimiestyön vahvistamisella sekä palveluketjujen suju-voittamisella.
Määrärahan jakaantuminen palvelualueittain
Palvelualuekohtainen tulojen ja menojen sitovuus käyttösuunnitelmineen päätetään perus-turvalautakunnassa joulukuussa 2016.
TP TA+M TA
1 000 euroa 2015 2016 2017 euroa %
Perusturva yhteiset 653,1 67,5 67,5 0,0 0,0 %
Sosiaalipalvelut 19 348,0 18 337,2 10 290,2 -8 047,0 -43,9 %
Vanhuspalvelut 21 423,9 22 873,3 22 705,3 -168,0 -0,7 %
Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut 1 895,0 1 817,7 1 835,9 18,2 1,0 %
Avoterveydenhuolto 14 679,4 14 741,6 11 987,5 -2 754,1 -18,7 %
Erikoissairaanhoito 370,6 0,0 0,0 0,0 0,0 %
Terveyskeskussairaalat 4 968,2 5 253,4 4 060,6 -1 192,8 -22,7 %
Toimintatulot yhteensä 63 338,2 63 090,7 50 947,0 -12 143,7 -19,2 %
Perusturva yhteiset 2 417,7 3 095,7 4 329,5 1 233,8 39,9 %
Sosiaalipalvelut 91 840,5 97 011,3 81 039,6 -15 971,7 -16,5 %
Vanhuspalvelut 86 739,2 87 568,7 85 587,6 -1 981,1 -2,3 %
Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut 13 093,6 13 315,3 13 873,5 558,2 4,2 %
Avoterveydenhuolto 64 884,9 64 045,2 55 210,2 -8 835,0 -13,8 %
Erikoissairaanhoito 151 692,9 151 010,0 149 565,0 -1 445,0 -1,0 %
Terveyskeskussairaalat 26 503,6 27 514,0 24 849,0 -2 665,0 -9,7 %
Toimintamenot yhteensä 437 172,4 443 560,2 414 454,4 -29 105,8 -6,6 %
Perusturva yhteiset -1 764,6 -3 028,2 -4 262,0 -1 233,8 40,7 %
Sosiaalipalvelut -72 492,5 -78 674,1 -70 749,4 7 924,7 -10,1 %
Vanhuspalvelut -65 315,3 -64 695,4 -62 882,3 1 813,1 -2,8 %
Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut -11 198,6 -11 497,6 -12 037,6 -540,0 4,7 %
Avoterveydenhuolto -50 205,6 -49 303,6 -43 222,7 6 080,9 -12,3 %
Erikoissairaanhoito -151 322,3 -151 010,0 -149 565,0 1 445,0 -1,0 %
Terveyskeskussairaalat -21 535,3 -22 260,6 -20 788,4 1 472,2 -6,6 %
Toimintakate yhteensä -373 834,2 -380 469,5 -363 507,4 16 962,1 -4,5 % Muutos 2016 - 2017