Toiminnan kuvaus
Perheiden ennaltaehkäise-vät sosiaali- ja terveyspal-velut palvelualue vastaa lasten, nuorten ja perhei-den yksilöllisen ja kokonais-valtaisen terveyden edistä-misestä, hyvinvoinnin yllä-pitämisestä ja tukemisesta.
Palvelualueella on kaksi pal-veluyksikköä: neuvolat, koulu- ja opiskelutervey-denhuollon palvelut sekä psykososiaaliset palvelut.
Tavoitteena on vaikuttava ja monipuolinen palvelu-ketju perheen ja yksilön elämänkaaren eri vaiheissa.
Työkäytännöissä yhdiste-tään sosiaali- ja terveyspal-velujen asiakaslähtöinen yhteistyö, tuen varhainen tunnistaminen, hoitoonoh-jaus, hoito sekä työntekijöi-den verkostoituva työote.
Neuvolat, koulu- ja opis-keluterveydenhuolto- pal-veluyksikön perustehtävä on lapsen, nuoren ja per-heen hyvinvoinnin edistä-minen yksilöllisesti ja ryh-mätoimintaa sekä yhteis-vastaanottoa kehittäen, asi-akkaiden tukeminen oman terveyden hoitamiseen ja tarvittaessa ohjaaminen erityis- tai tukipalvelujen käyttöön. Palvelut ovat laki-sääteisiä. Toiminta toteute-taan saumattomina palvelu-ketjuina yhdessä muiden lasten, nuorten ja perhei-den palveluiperhei-den, terveys-palveluiden pääprosessien sekä erikoissairaanhoidon kanssa. Lisäksi palveluyk-sikkö vastaa naisten
ter-veystarkastusten ja matkai-lijoiden rokotusten järjestä-misestä.
Psykososiaaliset palvelut antavat moniammatillisesti tuotettuja, asukkaiden tar-peet huomioivia ja oikein kohdennettuja psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin palveluja lapsiperheille, ai-kuisväestölle, opiskelijoille sekä heidän kanssaan työs-kenteleville yhteistyöta-hoille. Osa psykososiaali-sista palveluista toteutuu maakunnallisesti. Psyko-sosiaalisia palveluja ovat psykologipalvelut, seudulli-set kasvatus- ja perheneu-volapalvelut, lapsioikeudel-liset palvelut sekä varhaisen tuen palvelut (neuvolan perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu).
Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrat-tuna
Maakunnallinen LAPE mtosohjelman tavoite on uu-distaa lapsi- ja perhepalve-luiden hajanainen palvelu-järjestelmä lapsi- ja perhe-lähtöiseksi maakuntien ja uuden kunnan toimintaym-päristöön. Ohjelman avulla halutaan toteuttaa asteit-tain kokonaisvalasteit-tainen uu-distus, jossa siirretään pai-nopistettä kaikille yhteisiin ja ennaltaehkäiseviin palve-luihin sekä varhaiseen tu-keen ja hoitoon. Samanai-kaisesti tavoitteena on eri-tyis- ja vaativimman tason palveluiden kehittäminen.
Toimenpiteillä vähennetään
lasten ja nuorten huostaan-ottoja, laitoshoitoa ja hallit-semaan kustannusten kas-vua. Muutosohjelman tu-kena on LAPE- hanke ajalla 2017–2018. Hanke hallin-noidaan Perusturvan toi-mialalla ja Perheiden ennal-taehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelu-alueella.
Lapset ja perheet muu-tosohjelman hankeavustus-teemat ovat:
1) lapsen oikeuksiin ja tie-toon perustuvan toimin-takulttuurin edistäminen 2) matalan kynnyksen pal-veluiden kehittäminen
(perhekeskustoiminta-malli sekä varhaiskasva-tus, koulu ja oppilaitok-set lasten ja nuorten hy-vinvoinnin tukena) ja 3) erityis- ja vaativimman
tason palvelujen kehit-täminen.
Palvelualueen tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalve-luiden muutosohjelman mukaisesti uudistaa lasten, nuorten, aikuisten sekä per-heiden palveluja kokonai-suutena siten, että perusta-son palveluiden vahva osaaminen nivotaan yhteen kehitystä tukeviin, ongel-mia ja häiriöitä ehkäiseviin
ja korjaaviin palveluihin yli sektorirajojen.
Perhekeskusverkosto on koonnut alueellisesti lapsi-perhepalveluja ja -toimin-toja yhteen seitsemällä asuinalueella. Kolmannen sektorin toimijoiden ja yksi-tyisten palveluntuottajien kanssa on luotu toimivia kumppanuuksia. Peruspal-veluja on vahvistettu niin, että lapsen ja nuoren lisä-tuen tarve tunnistettaisiin ja tukea tarjottaisiin mah-dollisimman varhaisessa vaiheessa. Uudet monialai-set palvelutarpeen arviointi-mallit yhteistyössä koulun, varhaiskasvatuksen, lasten-suojelun, neuvolan, koulu-terveyden ja sosiaalityön kanssa tukevat tätä työtä.
Asiakkaille ja muille lapsi-perhetoimijoille suunnattu sähköinen palveluohjauk-sen välinen Perhekompassi on laajentanut palvelukoh-taista verkkoviestintää. Li-säksi suunnitteilla on chat-tyyppisen palveluohjauksen lisääminen.
Yhteistyötä perus- ja eri-tyistason palvelujen välillä on lisätty asiakkaiden hoito- ja palvelupolkujen selkiyt-tämisellä. Palvelukokonai-suuden sujuva toiminta vä-hentää kalliiden korjaavia palvelujen käyttöä.
Palvelukentässä toteutuu muutoksia 2017 alusta.
Muuramen irtaantuu JYTE:stä ja muutoksella on vaikutuksia toimintaan, ta-louteen ja henkilöstöön.
Nuorisovastaanotto siirtyy sosiaalipalveluista perhei-den ennaltaehkäiseviin pal-veluihin ja muutoksella on vaikutuksia henkilöstöön ja palvelun sisältöön.
Sosiaali-ja päihde- Sosiaali-ja mielentervey-den kysymysten sisällöllistä kehittämistä edistetään koordinointitehtävien
avulla.
Laaja-alaiseen neuvolan toimintamalliin (ns. väestö-vastuumalli) siirtyminen to-teutetaan kuluvan vuoden loppuun mennessä ja vuo-den 2017 aikana toiminta vakiinnutetaan. Neuvoloi-den moniammatillista työ-otetta kehitetään ja neuvo-lan perhetyön roolia selkey-tetään. Neuvolatoiminnan lääkärityötä vahvistetaan oman toiminnan osalta.
Lääkärin työntehtävänä on kehittää neuvolatoimintaa yhdessä terveydenhoitajien ja muiden lapsiperhetoimi-joiden kanssa. Lisäksi lää-käri koordinoi, konsultoi ja perehdyttää sekä omalta osaltaan tekee neuvolan vastaanottotyötä. Neuvola-toiminnassa tukeudutaan edelleen vahvasti avosai-raanhoidosta tarjottavaan lääkäriresurssiin neuvola työhön.
Ehkäisy- ja perhesuunnit-teluneuvola keskitetään pääosin Keskustan terveys-asemalle. Valmistellaan nuorten maksuttoman eh-käisyn kokeilu, jonka perus-teella vaikuttavuutta arvioi-daan ja toiminnan laajuus suunnitellaan tuleville vuo-sille. Äitiys- ja lastenneuvo-lassa kokeillaan ilta- ja pi-kavastaanottoja. Asiakkai-den puhelimitse tapahtuvia yhteydenottomahdollisuuk-sia neuvolaan parannetaan.
Perhevalmennusta kehite-tään yhteistyössä erikois-sairaanhoidon ja muiden toimijoiden kanssa. Var-haiskasvatuksen kanssa
li-Neuvolatilojen osalta val-mistellaan tilasuunnittelua Vaajakosken Sampoharjun sekä toimipaikkasiirtojen osalta. Äitiys- ja neuvola-palvelujen käyntimäärissä on havaittavissa hienoista laskua johtuen syntyvyyden pienenemisestä sekä mo-nialaisen työn lisääntymi-sestä.
Kouluterveydenhuollon terveystarkastusten sisältö uudistuu liikuntatunneilla tehtävien toimintakykymit-tausten tiedoilla. Toiminta-kykymittaukset tehdään alakoulun 5.-luokkalaisille.
Kouluterveydenhuolto on mukana mm. uuden ope-tussuunnitelman mukaisen hyvinvointioppimisen ja -opetuksen kehittämisessä.
Osallistutaan Kuokkalan yh-tenäiskoulun ja Hirvasen koulun tilasuunnitteluun kouluterveydenhuollon tilo-jen osalta.
Valmistaudutaan vastaa-maan turvapaikanhakijoi-den palvelutarpeisiin neu-vola, koulu- ja opiskeluter-veydenhuollossa sekä psy-kososiaalisissa palveluissa.
Valmistaudutaan myös kan-salliseen rokotusohjelmaan mahdollisesti tulevan vesi-rokkorokotuksen antami-seen.
Vakiinnutetaan hyvin-vointioppimisen ja -opetuk-sen toimintakäytäntöjä yh-teistyössä opetustoimen ja varhaiskasvatuksen kanssa.
Sähköistä asiointia laa-jennetaan ajanvarauk-sessa, lomakekäytännöissä ja turvallisessa viestinväli-tyksessä neuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuol-lossa mm. Hyviksen käyttöä tehostamalla. Haetaan
ajan perumiseen tekstivies-tillä.
Ollaan mukana Uusi sai-raala 2020 -hankkeen ja SOTE-hankkeen valmiste-lussa. Osallistutaan Unicef lapsiystävällinen kunta -hankkeeseen.
Peruspalveluiden psyko-logien asiakasmäärä on kasvanut vuosittain (1941:2014, 2204:2015 ja 2500:2016). Työterveyden psykologikäyntien rajauk-sien vuoksi on tullut 170 uutta asiakasta vuosita-solla. Aikuispsykiatrialta pa-lautuu aikaisempaa enem-män asiakkuuksia perusta-solle. Psykologipalveluissa lisätään sähköisten itse-hoito-ohjelmien käyttöä osana perinteistä asiakas-työtä ja vahvistetaan päih-desairaanhoitajien ja dep-ressiohoitajien tarkoituk-senmukaista yhteistyötä.
Perheneuvolassa jatketaan asiakasohjautumisen mallin kehittämistä. Sen avulla py-ritään edelleen nopeutta-maan ja sujuvoittanopeutta-maan asiakkaan pääsyä tarvitse-mansa palvelun piiriin.
Lapsiperheiden kotipalve-lussa on otettu käyttöön ta-kaisinsoittojärjestelmä vuo-den 2016 alussa. Työyhteisö on aloittanut Lean -työpajaprosessin, jonka avulla pyritään edelleen te-hostamaan palveluohjausta kotipalvelun prosessissa.
Varhaisen tuen yksikön (ko-tipalvelu ja perhetyö) työn-tekijöiden kanssa aloitetaan
osaamiskartoitusten teke-minen syksyn 2016 aikana liittyen lakisääteisten työ-tehtävien muutoksiin. Per-hetyötä vahvistetaan muu-tostarpeet ja monituottaja-toiminta huomioiden.
Lastenvalvojapalveluissa on laajennettu neuvonta- ja ohjaussoittoaikoja kevään aikana. Yksikön työntekijät muuttavat työtään siten, että tietyt työn sisällöt pai-nottuvat eri työntekijöillä.
Tällä pyritään sujuvoitta-maan työprosesseja. Val-vottujen tapaamisten pal-veluohjausta ja yhteistyötä palveluntuottajien kanssa lisätään palvelun laadun varmistamiseksi.
Sosiaalihuoltolain myötä lapsiperheiden kotipalvelu on laajentunut tilapäisen tuen lisäksi säännölliseen kotipalveluun. Lapsiperhei-den kotipalvelun palvelu-seteliasiakkaiden määrä on kasvanut vuoden 2016 ai-kana 77 %. Eniten on li-sääntynyt säännöllinen ja pitkäaikainen kotipalvelu.
Lapsiperheiden kotipalvelua vahvistetaan viidellä työn-tekijällä vuoden 2017 ta-lousarviossa. Rekrytoin-nissa painotetaan työtehtä-vien muutostarpeita.
Neuvolan perhetyön laa-jeneminen sosiaalihuolto-lain mukaiseksi perhetyöksi on muuttanut perhetyötä si-sällöllisesti. Palvelun nimi yhtenäistetään perhetyöksi.
Työskentelyyn ohjautuu aiempaa enemmän perheitä
lastensuojelun rajapinnalta, jolloin perheiden tilanteet ovat mutkikkaampia ja vaa-tivat pidempää ja tiiviimpää työskentelyä. Erityistä tu-kea tarvitsevat lapset ja nuoret ja heidän perheensä huomioidaan tehostamalla perhetyötä. Tavoitteena mallintaa toimivaa neuro-psykiatrisen tuen työkäy-täntöä yhdessä muiden lap-siperhetoimijoiden kanssa.
Koko palvelualueen toi-mintaa ohjaavan lainsää-dännön muutokset edellyt-tävät riittävää resurssin käyttöä. Asiakkaiden luku-määrän ja lakisääteisten tehtävien lisääntyessä vai-kuttavuutta ja kustannuste-hokkuutta saavutetaan oi-kealla henkilöstömitoituk-sella, arvioidulla monituot-tajatoiminnalla, asiakkuuk-sien profiloinnilla sekä säh-köisten palvelujen edelleen lisäämisellä. Henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja työhyvinvointi ovat pai-nopistealueina. Tavoitteena on esimiestyön, perustehtä-vien selkeyttämisen ja pal-veluketjujen sujuvuuden avulla tehostaa toimintaa.
Tunnusluvut ja mittarit
TP TA+M TA
2015 2016 2017 %
Tunnusluvut
Käynnit perhesuunnitteluneuvolassa 8 112 8 700 8 500 -200 -2,3 %
Käynnit äitiysneuvolassa 24 777 23 000 23 000 0 0,0 %
Käynnit lastenneuvolassa 48 316 50 000 47 000 -3 000 -6,0 %
Käynnit kouluterveydenhuollossa 43 568 47 000 47 000 0 0,0 %
Käynnit opiskeluterveydenhuollossa 20 923 22 000 22 000 0 0,0 %
Perheneuvolan asiakkaat (Jyväskylä ja muut) 2 883 2 950 3 050 100 3,4 %
Perhetyön asiakasperheet 298 260 400 140 53,8 %
Lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaat 450 717 800 83 11,6 %
Valvottujen tapaamisten asiakasmäärä 50 65 80 15 23,1 %
Perheneuvolan odotuaika (viikkoina) 6 5 5 -1 -13,5 %
Mittarit
Lastenneuvoloiden laajojen terveystarkastusten toteutumis-%
suhteessa 4kk:n, 18 kk:n ja 4v:n määrään - 90 % 75 % -15 % -16,7 %
Neuvoloiden kotikäyntien toteutumis-% suhteessa syntyneiden
määrään 33 % 50 % 40 % -10 % -20,0 %
Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten toteutumis-%
suhteessa oppilasmäärään/ lukuvuosi - 85 % 90 % 5 % 5,9 %
Kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastusten toteutumis-%
suhteessa oppilasmäärään/lukuvuosi - 75 % 90 % 15 % 20,0 %
Lapsiperheiden säännöllisen kotipalvelun %-osuus koko
kotipalvelun tuntimääristä - 42 % 30 % -12 % -28,6 %
Perhetyön asiakkuus <12 käyntiä %-osuus kaikista perheistä 80 % 70 % 70 % 0 % 0,0 % Muutos 2016 - 2017
Avoterveydenhuolto
Toiminnan kuvaus
Avoterveydenhuollon pe-rustehtävä on edistää kun-talaisten terveyttä moniam-matillisesti, tasapuolisesti ja oikea-aikaisesti. Avoter-veydenhuolto oan peruster-veydenhuollon toimintaa, jolla pyritään vastaamaan kuntalaisten perustason terveyden- ja sairaanhoidon tarpeisiin sekä ohjataan kuntalaisia omahoidon to-teuttamiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn.
Avoterveydenhuollon pal-velualue koostuu kolmesta palveluyksiköstä; avosai-raanhoito, kuntoutus- ja erikoisvastaanotot sekä suunterveydenhuolto. Avo-terveydenhuollon palvelu-alue vastaa omien toiminto-jensa osalta myös Jyte – so-pimuskuntien (Uurainen ja Hankasalmi) palvelutuotan-nosta. Avosairaanhoidon toimintaan kuuluu terveys-asemilla ja monipalvelupis-teissä toteutettu lääkärei-den ja hoitajien vastaanot-totoiminta, mikä tuotetaan pääasiassa omana toimin-tana. Avosairaanhoidon vastaanottotoimintaa tuote-taan kahdeksassa omassa toimipisteessä ja tuotetaan
ostopalveluna kolmessa toi-mipisteessä (Korpilahti, Tik-kakoski ja Säynätsalo).
Avosairaanhoidon yhtey-teen kuuluvat myös sovel-lus- ja tekstinkäsittelypal-velut, jotka tuotetaan omana toimintana.
Kuntoutuksen ja erikois-vastaanotot vastaavat kun-toutusprosessin toteutu-mista eri kuntoutuksen am-mattilaisten toimesta. Kun-toutusta järjestetään yk-silö- ja ryhmämuotoisena toimintana. Palveluyksi-kössä toteutuu myös apu-väline- ja hoitotarvikejake-lun toiminta. Lisäksi on ra-jattu erikoislääkärivastaan-ottotoiminta ja tutkimukset perusterveydenhuollon toi-mintana. Lisäksi palveluyk-sikön alaisuudessa toimii veteraanikuntoutuksen työ-ryhmä joka koordinoi ja myöntää veteraanikuntou-tusjaksot Jyväskylässä.
Suunterveydenhuollon toimintaan kuuluvat suun sairauksien ehkäisy sekä niiden hoito. Integroitu-malla muuhun huoltoon suun terveyden-huolto pyrkii omalta osal-taan vaikuttamaan siihen,
että krooniset elämäntapa-sairaudet saadaan aiempaa parempaan hallintaan. Yh-teistyössä muiden tervey-denhuollon yksiköiden kanssa panostetaan etsi-vään työhön ja omahoidon vahvistamiseen. Suunter-veydenhuollon palveluja tuotetaan pääosin omana toimintana. Ostopalveluna hankitaan vaativat suuki-rurgiset palvelut sekä syk-systä alkaen Säynätsalon alueella asuvan väestön suun terveydenhuollon pal-velut.
Palvelualueen talousarvi-oon kuuluvat myös perus-terveydenhuollon keskite-tyn päivystyksen, sairaan-kuljetuksen ja ensihoidon kustannukset, joiden järjes-tämisestä vastaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiri.
Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrat-tuna
Avoterveydenhuollon osalta merkittävä muutos on Muu-ramen terveysaseman toi-minnan siirtyminen pois Jyte – sopimuksesta. Muu-tos vaikuttaa poistuvana toimintana siten, että kysei-nen osuus poistuu avoter-veydenhuollon
palvelualu-een talousarviosta sekä ta-louden että toiminnan ja henkilöstön osalta.
Avosairaanhoidon toimin-taa toteutetoimin-taan ostopalve-luna kolmessa toimipis-teessä; Tikkakosken ja Kor-pilahden lisäksi Säynätsa-lossa.
Avoterveydenhuollon ta-louden toteutuminen ke-hykseen vaatii edelleen su-pistetun toiminnan aikoja vastaanottotoiminnassa.
Ns. supistetun toiminnan ai-kana toimintaa tullaan kes-kittämään muutamaan suu-rempaan toimipisteeseen ja
ko. aikana toiminta keskit-tyy pääsääntöisesti kiire- ja päivystysluonteiseen vas-taanottotoimintaan etenkin avosairaanhoidon osalta.
Henkilöstön lomia keskite-tään ja sijaisten käyttöä ar-vioidaan joka tilanteessa.
Sähköisen asioinnin lisää-misellä pyritään kompen-soimaan henkilöstöresurs-sia. Avoterveydenhuollossa otetaan sairaanhoitajan vastaanoton käyntimaksu käyttöön rajatusti.
Avosairaanhoidon palve-luyksikkö on mukana Sosi-aali- ja terveysministeriön palvelut asiakaslähtöisiksi kärkihankkeessa, joka liit-tyy Sote- ja maakuntauu-distuksen valmisteluun.
Valinnanvapautta pilotoi-daan avosairaanhoidon vas-taanottopalveluissa. Hank-keeseen on saatu kohden-nettua valtionavustusta, li-säksi hankkeelle kohdiste-taan rahoitusta talousarvi-ossa. Pilotoinnilla arvioi-daan parannettavan mm.
hoitoon pääsyä ja asiakas-tyytyväisyyttä, sekä vähen-tävän painetta kaupungin omilla terveysasemilla.
Hankkeen yhteydessä kun-talaisten tietoisuutta lisä-tään myös jo lainsäädän-nössä olevasta mahdolli-suudesta valita oma ter-veysasema. Hanke valmis-telee mallia uusien sote-mallien käyttöönotolle val-takunnan tasolla, mutta ke-hittää ja valmistaa myös kaupungin omaa toimintaa kuntalaisten tarpeisiin pa-remmin vastaaviin toimin-tamalleihin ja tapoihin.
Suun terveydenhuollon toiminnan tuottavuutta ja
tehokkuutta on seurattu useilla mittareilla. Toiminta on tehostunut toiminnanoh-jausjärjestelmän käyttöön-otolla, toimintatapoja muuttamalla ja yhdenmu-kaistamalla. Tehokkuutta on lisätty keskittämällä pal-veluja Kyllön ja Palokan hammashoitoloihin, joissa on käytössä Suu kerralla kuntoon -toimintamalli pää-osin aikuisten hoidoissa.
Toiminnan tehostuminen mahdollistaa asiakasmää-rän ja asiakasmaksutulojen kasvattamisen.
Palveluverkkosuunnitel-man mukaisesti yksi pieni hammashoitola lakkaute-taan. Suupirssiä vuokrataan 20 viikoksi. Liikkuvan yksi-kön toiminnalla pystytään osittain korvaamaan lak-kautettavien hammashoito-loiden toimintaa. Suun ter-veydenhuollon johtamisjär-jestelmää keskitetään ja työvuorosuunnittelu sekä resurssien hallinta digitali-soidaan, mitkä vapauttavat henkilöresursseja hoitotyö-hön. Ajanvarausta sähköis-tetään edelleen, jolloin hoi-tajakapasiteettia saadaan vastaanottotyöhön. Jatkuva asiakaspalautteen keräämi-nen mahdollistaa toiminnan parantamisen reaaliaikai-sesti.
Suunterveydenhuollon maakunnallinen päivystys tuotetaan ostopalveluna yh-teistyössä Keski-Suomen muiden kuntien kanssa vuo-den alusta alkaen ja päivys-tyksen toiminta toteutetaan Kyllön toimipisteessä.
Hoitotarvikkeiden ja apu-välineiden myöntämispe-rusteet pidetään ennallaan,
mutta ne ovat melkein laki-sääteisessä minimissä. Uu-sia aUu-siakastarpeita ilmenee toistuvasti, ja uusia sai-rauksien seurantamuotoja otetaan käyttöön sairaan-hoitopiirin hoitolinjausten mukaisesti, näiden myötä myöntämisperusteita jou-dutaan myös tarkastele-maan, koska uusilla hoito-tarvikkeilla voi olla merkit-täviä kustannusvaikutuksia.
Apuvälineiden myöntä-misperusteista työstetään valtakunnalliset ohjeet. Fy-sioterapeuttien suoravas-taanottoa lisätään kahden henkilötyövuoden verran, jolloin mahdollistuu esim.
selkä- ja niskapotilaiden oh-jaus suoraan akuutissa vai-heessa fysioterapeutille, lääkärin sijaan.
Puheterapiassa ja jalkate-rapiassa otetaan käyttöön palveluseteli. Puheterapian jonoja lyhennetään myös täsmentämällä hoidon tar-peen ja kiireellisyyden arvi-ointia sekä antamalla poti-laille ohjausta jo ennen var-sinaisen terapian aloitusta.
Perumattomista vastaanot-toajoista aiheutuvaa huk-kaa vähennetään teksti-viestimuistutuksilla ja var-mistamalla yhteydensaanti perumistilanteessa.
Keski-Suomen sairaan-hoitopiirin kunnille lähettä-män palvelusuunnitelman mukaisesti Jyväskylän osuus on 149 565 000 eu-roa. Tämä sisältää erikois-sairaanhoidon palvelut, päi-vystyksen sekä ensihoidon palvelut.
Tunnusluvut ja mittarit
TP TA+M TA
2015 2016 2017 %
Tunnusluvut
Hoitoonpääsyaika (T3 = kolmas vapaa vastaanottoaika) Omatoiminta
lääkärit avosh (pv) 44 35 21 -14 -40,0 %
hoitajat avosh (pv) 17 25 7 -18 -72,0 %
hammaslääkärit (pv) 119 - 60 84 100,0 %
suuhygienistit (pv) 63 - 30 42 100,0 %
rasitus-EKG ja sydämen UÄ (pv) 40 54 42 -12 -22,2 %
gastro- ja kolonoskopia (pv) 32 50 42 -8 -16,0 %
fysioterapeutit (pv) 22 20 20 0 0,0 %
toiminta- ja puheterapeutit (pv) 89 89 80 -9 -10,1 %
Ostopalvelu
lääkärit avosh (pv) 9 21 21 0 0,0 %
hoitajat avosh (pv) 9 7 7 0 0,0 %
hammaslääkärit (viikkoa) - - 60 60 100,0 %
suuhygienistit (viikkoa) - - 30 30 100,0 %
Asiakaskokemus (yli 50 = hyvä, yli 75 = erinomainen, tavoite avoterveydenhuollossa yli 70) UUSI MITTARI, ei tietoa v.2015 Omatoiminta
avosairaanhoito - 70 70 0 0,0 %
kuntoutus- ja erikoisvastaanotot - - 70 70 100,0 %
suun terveydenhuolto - 70 70 0 0,0 %
Ostopalvelu
avosairaanhoito - 70 70 0 0,0 %
suun terveydenhuolto - 70 70 0 0,0 %
Mittarit
Sähköisten asiointikontaktien osuus puhelinkontakteista (% )
Omatoiminta
avosairaanhoito (hoitohenkilökunta) 5,7 5,7 5,7 0,0 0,0 %
kuntoutus- ja erikoisvastaanotot 1,5 3,2 5,0 1,8 56,3 %
suun terveydenhuolto - - 5,0 100 100,0 %
Ostopalvelu
avosairaanhoito (hoitohenkilökunta) - 5,7 5,7 0 0,0 %
suun terveydenhuolto - - 5,0 100 100,0 %
Puhelinpalvelun vastausprosentti (vastattujen puheluiden osuus kaikista puhelunpalveluun tulleista soitoista %) Omatoiminta
avosairaanhoito 74,6 80,0 80,0 0 0,0 %
kuntoutus- ja erikoisvastaanotot 80,1 80,7 82,0 1 1,6 %
suun terveydenhuolto 73,4 - 80,0 100 100,0 %
Ostopalvelu
avosairaanhoito 74,9 80,0 80,0 0 0,0 %
kuntoutus- ja erikoisvastaanotot - - 82,0 100 100,0 %
suun terveydenhuolto - - 80,0 100 100,0 %
Painotetun toimenpiteen kustannus (suun terveydenhuollon tuottavuusmittari)
62 55 61 6 10,9 %
Muutos 2016 - 2017
Terveyskeskussairaalat
Toiminnan kuvaus
Palvelualue vastaa yleislää-käritasoisesta sairaalahoi-dosta. Pääosa potilaista tu-lee äkillisesti sairastuttuaan hoitoon ja kuntoutukseen keskussairaalassa toimi-vasta päivystysyksiköstä.
Noin joka viides potilas tu-lee jatkohoitosiirtona eri-koissairaanhoidon osas-tolta. Potilassiirtoja tulee ympäri vuorokauden vuo-den jokaisena päivänä. Vain tilanteissa, joissa vaaditaan erikoissairaanhoidon osaa-mista, seurantamahdolli-suuksia ja laitteita potilaat otetaan keskussairaalan osastolle. Kahden sairaalan, Kyllö ja Palokka, toimin-noissa on eroja päivystys-ajan laboratoriotutkimusten saatavuudessa, mikä mää-rittää jonkin verran potilai-den sijoittelua sairaaloihin.
Jyväskylässä osastotoi-minta on terveyskeskussai-raalapainotteista eli erikois-sairaanhoidon sairaansija-määrä on suhteessa vähäi-nen verrattuna vastaaviin kaupunkeihin. Useat osas-tohoitoa vaativat potilaat ovat monisairaita ja iäk-käitä. Yleislääkärijohtoisilla osastoilla samalle hoitojak-solla arvioidaan kaikkien erikoisalojen ongelmia ja lääkityksiä. Samoin oman kaupungin palvelujärjes-telmä tunnetaan hyvin ver-rattuna useita kuntia palve-levaan keskussairaalaan, mikä osaltaan tukee tarkoi-tuksenmukaista jatkohoi-don toteutumista. Tämä on
kustannusjärkevä toiminta-tapa. Potilaiden osallisuutta ja omaa vastuuta hoidos-taan tuehoidos-taan tehostamalle sairaalan osastoilla tapah-tuvaa palveluohjausta. Yh-tenä tähän liittyvänä toi-mintamallina hoitohenki-löstö ottaa kattavasti käyt-töön vuoteenvieriraportoin-nin vuonna 2017. Koko sai-raalan osalta kehittämisen pohjana on syksystä 2013 alkaen ollut LEAN -toiminta-malli. Tähän toimintamalliin sopii jo aiemmin aloitettu NOKO (NOpeasti KOtiin hoi-don laadusta tinkimättä) tapa toimia.
Kehittämistyön myötä JY-TEn toiminta-aikana on voitu vähentää 56 sairaan-sijaa ja samalla on vähen-netty 30 henkilötyövuotta.
Hoitopäivät ovat vähenty-neet 18 %, vaikka hoidettu-jen potilaiden lukumäärä on lisääntynyt 6 %. Muutoksen on mahdollistanut keski-määräisen hoitoajan lyhen-tyminen, mikä on myös po-tilaiden etu. Hoitoajan pi-dentyminen usein passivoi, runsas vuoteessa olo vä-hentää lihasvoimaa ja hei-kentää toimintakykyä.
Tämä kaikki vähentää poti-laan luottamusta omaan pärjäämiseen jatkossa ko-tona.
Kyllössä toimiva päiväsai-raala mahdollistaa joidenkin potilaiden nopeamman ko-tiutumisen osastoilta. Päi-väsairaala tarjoaa potilaalle välimuotoisen hoito- ja arvi-ointimahdollisuuden, mikä
ei onnistu tavallisella vas-taanotolla. Näin vältetään selvittely osastohoidossa.
Päiväsairaalatoimintaa ke-hitetään ennakoivaan suun-taan (kaatumisesto, lääki-tysarviot, ohjaus, akti-vointi). Toiminta tukee ko-tona pärjäämistä.
Palvelualueen palveluyk-siköitä on hallinnon lisäksi kaksi: Osastotoiminta sekä Siivoustyö ja ruokapalvelut.
Osastotoiminta yksikkö tuottaa potilaiden hoidon ydinpalvelun. Siivoustyö ja ruokapalvelut palveluyk-sikkö tuottaa kahden veyskeskussairaalan ja ter-veysasemien vaatiman puh-taustason ja viihtyvyyden sekä potilaan hoitoon liitty-viä tukipalveluja, kuten ate-riahuolto, vuodehuolto, jä-tehuolto, apuvälinehuolto ja henkilökunnan suojavaate-tilaus. Laitoshuoltajien ko-koaminen yhteen yksikköön mahdollistaa henkilöstön sujuvan käytön ja vaati-mustasoltaan jatkuvasti li-sääntyvän puhtaus- ja hy-gieniaosaamisen kehittämi-sen. Tässä palveluyksikössä ovat lisäksi Sihteeri- ja neu-vontapalvelut.
Lain velvoittama potilas-turvallisuuden vastuuhenki-lönä, potilasturvallisuus-koordinaattorina, toimii Siivoustyö ja ruokapalvelut -yksikön palvelupäällikkö.
Hän vastaa potilasturvalli-suuden koordinoinnista koko perusturvan alueella.
Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrat-tuna
Merkittävin muutos toimin-nassa liittyy Muuramen ir-tautumiseen JYTE:stä 1.1.2017. Tällöin Muura-men sairaalan osaston toi-minta lakkaa JYTE:n osana.
Nämä potilaat hoidetaan alla kuvatusti Kyllön ja Pa-lokan sairaaloissa. Tällä py-ritään saamaan myös talou-dellisia säästöjä. Toiminnal-lisesti kahdessa sairaalassa toimiminen kolmen sijaan helpottaa paitsi potilassi-joittelua myös henkilöstön tarkoituksenmukaista käyt-töä.
Hoidossa olevien potilai-den hoitoaikaa pyritään edelleen lyhentämään, jotta yhdellä sairaansijalla voitai-siin hoitaa yhä useampi po-tilas. JYTE:n toiminta-ai-kana on jo voitu vähentää 56 sairaansijaa. Muuramen irtautumisen yhteydessä vuonna 2017 on tavoitteena vähentää edelleen 8 sai-raansijaa.
Muuramen sairaalan 40 sairaansijasta noin puolet on suuntautunut muurame-laisille ja loput muille JYTE:n kuntien potilaille.
Nyt nämä noin 20 sairaansi-jalla hoidetut potilaat on ta-voite hoitaa Kyllöön tai Pa-lokkaan lisätyillä 12 sai-raansijalla, jolloin vähe-nemä on edellä mainittu 8 sairaansijaa. Lisäksi osasto-jen välillä tehdään tarkoi-tuksenmukaista sairaansi-jamäärien sijoittelua ja uu-distamista, sekä tarvitta-essa kohdennetaan tarpeen mukaista resurssia ja teh-dään yhteistyöstä eri toimi-joiden kanssa haastavasti käyttäytyvien potilaiden osalta vaara- ja uhkatilan-teiden hallitsemiseksi.
Tulot lisääntyvät vuonna 2017 arviolta 450 000 eu-roa, mikä liittyy muutoksiin asiakasmaksuissa. Tässä on huomioitu, että tulokerty-mää vähentää sairaansijo-jen (samalla hoitopäivien) tavoiteltu vähentäminen.
Tämän vaikutus on hoito-päivien vähenemää pie-nempi, sillä sekä tulo – että lähtöpäivä laskutetaan Tu-lokertymään vaikuttaa myönteisesti Hankasalmen sairaalan käyttö, joka
vuo-den 2015 merkittävän vä-henemisen jälkeen näyttää palaavan lähemmäksi tosi-asiallista tarvetta huomioi-den Hankasalmen väestöra-kenteen. Talousarviome-noista on vähennetty edellä mainittua sairaansijojen vä-hentämistä vastaavat kulut.
Keskeisenä tavoitteena on turvata sujuva potilaiden siirtyminen keskussairaa-lassa toimivasta ympäri-vuorokautisesta päivystys-yksiköstä ja erikoissairaan-hoidon osastoilta. Näin kit-kalaskutusta ei muodostu.
Palveluketjun sujuvuus edellyttää, että terveyskes-kussairaalasta samoin jat-kohoitoon siirtyminen on sujuvaa. Kotihoidon ja pal-veluasumisen on voitava ot-taa ne heille tulevat
Palveluketjun sujuvuus edellyttää, että terveyskes-kussairaalasta samoin jat-kohoitoon siirtyminen on sujuvaa. Kotihoidon ja pal-veluasumisen on voitava ot-taa ne heille tulevat