• Ei tuloksia

Jyväskylän kaupunginteatteri

In document TALOUSARVIO 2017 (sivua 100-105)

Toiminnan kuvaus

Jyväskylän kaupunginteat-teri on kaupungin ja maa-kunnan ainoa kiinteä am-mattiteatteri. Teatteri tuot-taa alueensa asukkaille tai-teellisesti korkeatasoisia ja monipuolisia teatteriesityk-siä ja luo yhtenä keskeisenä kulttuurilaitoksena osaltaan kuvaa Jyväskylästä vetovoi-maisena ja merkittävänä kulttuurikaupunkina.

Jyväskylän kaupunginte-atteri kehittää pitkällä täh-täyksellä maakunnallista yhteistyötä, tavoitteena on lisätä yleisöpohjaa ja saada entistä paremmin maakun-nan ääni kuuluviin teatterin taiteellisessa sisällössä.

Maakunnallisessa yhteis-työssä on mukana useita

alueellisia kulttuuritoimi-joita.

Jyväskylän kaupunginte-atteri on käynnistämässä kiertueyhteistyötä tanssin kentän kanssa sekä näytel-mäkirjallisuuden kehittä-mishanketta. Ammatillista yhteistyötä Taideyliopisto Teatterikorkeakoulun

kanssa tiivistetään. Suun-nitteilla on myös kansainvä-linenyhteistyöhanke VOS teattereiden ja vapaan ken-tän toimijoiden kanssa. Ta-voitteena on edistää kor-keatasoista esitystoimintaa, verkostoitua kansallisesti ja oppia hankehallinnointia.

Jyväskylän kaupunginte-atterin yleisötyö tuottaa lu-kuisia kohtaamisia ja

tapah-tumia yhteistyössä kunnal-listen, valtakunnallisten sekä kolmannen sektorin eri alojen toimijoiden kanssa.

Yleisötyö toteutetaan yh-teistyössä Jyväskylän yli-opiston kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankou-lutus-laitoksen sekä Avoi-men yliopiston kanssa. Työ-pajoja viedään Jyväskylän perusopetuksen luokkiin ja suunnittelussa huomioidaan uuden opetussuunnitelman tavoitteisto.

Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrat-tuna

Vuoden parhaat suomalai-set

harrastajateatteriesityk-set esittelevä Suomen Har-rastajateatterikesä on

siir-tynyt Jyväskylän kaupun-ginteatteriin, jossa se to-teutetaan vuosittain.

Tunnusluvut ja mittarit

TP TA+M TA

2015 2016 2017 euroa %

Tunnusluvut

Katsojien lukumäärä 59 625 59 000 60 000 1 000 1,7 %

Ensi-iltojen lukumäärä 7 7 7 0 0,0 %

Yleisötyön tilaisuudet 33 37 40 3 8,1 %

Mittarit

Teatterin näyttämöiden täyttöaste % 64,8 70,0 72,0 2 2,9 %

Yleisötyö (osallistujat) 962 1 000 1 100 100 10,0 %

Bruttomenot, €/asukas 43,7 39,7 39,7 0,0 0,0 %

Nettomenot, €/asukas 33,0 31,0 30,9 -0,1 -0,3 %

Muutos 2016 - 2017

KAUPUNKIRAKENNE

Toimialan kuvaus

Kaupunkirakenteen toimiala jakautuu kolmeen palvelu-alueeseen, jotka ovat kau-punkisuunnittelu ja maan-käyttö, liikenne- ja viher-alueet sekä rakentaminen ja ympäristö. Toimialaan kuuluu yksitoista palveluyk-sikköä.

Kaupunkisuunnittelun ja maankäytön palvelualue huo-lehtii yleis- ja asemakaavoi-tuksesta, niihin liittyvästä yleissuunnittelusta ja kau-punkikuvan suunnittelusta, kaupungin omistamien maa- ja vesialueiden hallin-nasta yleisiä alueita lukuun

ottamatta, paikkatieto- ja maastomittauspalveluista sekä kiinteistöinsinöörin vi-ranomaistehtävistä.

Liikenne- ja viheralueiden palvelualue huolehtii katu-jen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hallin-nasta, suunnittelusta, ra-kentamisesta ja ylläpidosta, metsien hoidosta, pysäköin-ninvalvonnasta sekä seu-dullisesta joukkoliiken-teestä ja jätehuollon viran-omaistehtävistä.

Rakentamisen ja ympä-ristön palvelualue huolehtii

asuntotoimen, rakennus-valvonnan, ympäristönsuo-jelun ja ympäristötervey-denhuollon viranomaisteh-tävistä, ympäristönsuojelun edistämisestä kunnassa sekä kunnallisista eläinlää-käripalveluista

Asiakaspalvelun ja johdon tuen palveluyksikkö huoleh-tii yksityis- ja yritysasiak-kaiden asiakaspalvelun su-juvuudesta, kaupunkira-kenteen toimialan ja Altek Aluetekniikan keskitetyistä asiakirja- ja taloushallinto-palveluista sekä toimialan yhteisestä kehittämisestä.

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Taloudelliset tavoitteet

Toiminnalliset tavoitteet

Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 1. Toteutetaan

Täydennysrakentami-sen KymppiR-ohjelmaa. Ylläpide-tään viiden vuoden asuinrakenta-mista vastaavaa kaavavarantoa kerros- ja rivitalotuotannolle (5 x 70 000 k-m2) sekä omakotitonteille (5 x 100 tonttia). Tarjotaan asunto-tontteja varattavaksi ohjelman mu-kaisesti.

2. Parannetaan markkinointia ja lisä-tään tonttivarantoa yritystoiminto-jen sijoittumisen edistämiseksi sekä elinkeinotoiminnan tueksi.

Kaavoitetaan uutta tonttivarantoa keskimäärin 10 ha/vuosi huomioi-den sijoittumismahdollisuuksien ja tonttivarannon monipuolisuus sekä yritysvaikutukset.

TP TA+M TA

1 000 euroa 2015 2016 2017 euroa %

Toimintatulot 49 912,7 53 228,9 44 610,8 -8 618,1 -16,2 %

Toimintamenot 52 895,6 55 397,3 48 493,2 -6 904,1 -12,5 %

Toimintakate (sitova taso) -2 982,9 -2 168,4 -3 882,4 -1 714,0 79,0 % Muutos 2016 - 2017

Liikenne- ja viheralueet

3. Katuverkolla loukkaantuneiden määrä vähenee 20 % vuoden 2014 tasosta (108 loukkaantunutta) vuoteen 2020 mennessä (86 loukkaantunutta).

4. Pyöräilynedistämisohjelman mukainen pyöräilyn kulkumuoto-osuus kasvaa 25 %:iin vuoteen 2025 mennessä.

5. Joukkoliikenteen matkamäärät kasva-vat 4,0 % (vertailulukuna vuoden 2016 toteuma).

Rakentaminen ja ympäristö

6. Uusien asuinrakennusten rakennuslu-pien käsittelyaika on enintään 6 viik-koa 75 %:ssa myönnetyistä luvista.

Maa-aines- ja ympäristölupahakemus-ten käsittelyaika on enintään 4 kuu-kautta.

7. Ympäristölupa- ja maa-aineslupakoh-teille tehdään valvontasuunnitelmien mukaisia valvontakäyntejä 80 kappa-letta (100 % suunnitelluista). Ympä-ristöterveydenhuollon suunnitelmalli-set tarkastuksuunnitelmalli-set, 1 250 kappaletta, tehdään valvontasuunnitelman mukai-sesti.

Strategiaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet

Aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat Asukkaat osallistuvat asioiden valmiste-luun ja toimintaan

 AVOin Jyväskylä-ohjelma

- Ohjelma valmistuu vuonna 2017. Oh-jelma kokoaa yhteen tapoja, joilla pa-rannetaan kaupunkiympäristöä ark-kitehtuurin, vihreän infrastruktuurin ja osallisuuden keinoin sekä ajanta-saistetaan kaupunkiympäristön suunnitteluun ja toteutukseen liitty-viä linjauksia.

Tuotamme palvelut tehokkaasti ja laaduk-kaasti eri toimijoiden kanssa. Ideoimme yhdessä uudenlaisia toimintamalleja ja us-kallamme kokeilla.

 Kunnallistekniikan korjausvelka

- Toimintavuoden aikana viimeistel-lään kunnallistekniikan korjausvelan selvittämiseen laskentamalli ja luo-daan korjausvelan hallintaan toimen-pideohjelma.

- Liikenne- ja viheralueiden alueu-rakointia tarkastellaan säästöjen saa-vuttamiseksi.

Luomme mahdollisuuksia ja kannustamme omatoimisen liikunnan ja kulttuurin har-rastamiseen

 Aktivoiva kaupunkivihreä

- Kehä Vihreän tiekartan toteuttami-nen etenee suunnitelmallisesti. Kon-septisuunnitelma tuodaan

kaupunki-rakennelautakuntaan vuoden lop-puun mennessä. Kehä Vihreän kehit-täminen ja tunnetuksi tekeminen on käynnissä aktiivisesti, kesän aikana on mm. järjestetty kuusi teemakäve-lyä asukkaille. Kehä Vihreän osalta etenee myös mm. Tourujoen puiston (jota aiemmin kutsuttiin Kansalais-puisto Mataraksi) sekä Sepänkeitaan yhteisötaideprojektin suunnittelu.

 Kevytväylien käytettävyys

- Keskustan pyöräilyolosuhteita paran-netaan merkitsemällä uusia pyörä-teitä vilkkaille pyöräreiteille ja teke-mällä turvallisuutta edistäviä muu-toksia keskustan rakennushankkei-den mahdollistamassa aikataulussa.

Pää- ja aluereittien viitoitus uudiste-taan. Vuoden aikana tehdään kevyitä liittymäjärjestelyitä muun muassa reunakivien poistamiseksi ja reittien jatkuvuuden parantamiseksi sekä laaditaan useita edistämisohjelman toteutumisen edellyttämiä suunnitel-mia lautakunnan vahvistettavaksi.

Kaupungilla on myös valmiudet osal-listua Ritopohjantien parantamiseen yhteistyössä Keski-Suomen ELY:n kanssa.

Vaikuttava elinkeinopolitiikka Teemme Jyväskylästä vetovoimaisimman ja kansainvälisesti tunnustetun koulutus-, osaamis- ja tapahtumakeskuksen

 Tapahtumafasiliteetit

- Tapahtumien lupaprosessi ja viran-omaisyhteistyö toteutetaan sähköi-senä palveluna.

- Tapahtumainfran investoinneista teh-dään suunnitelma ja toteutuspohja.

Vastaamme kaupunkiorganisaation toi-mintakyvystä talouden, henkilöstön, tie-don ja tilojen käytön hyvällä johtamisella

 Sähköinen arkisto

- Rakennusvalvonnan sähköinen käyt-töarkisto on tarkoitus muuttaa pysy-väksi sähköiseksi arkistoksi vuoden 2017 aikana. Sähköisen dokument-tiarkiston käyttöönottoa laajenne-taan myös muille kaupunkirakenteen palvelualueille.

 Rakennusvalvonnan mobiilikokeilu - Hyödynnetään tablettitietokonetta

tarkastusten ja sähköisten pöytäkir-jojen tekemisessä rakennuskoh-teessa.

Vahvistamme kilpailukykyä toimivalla ja eheytyvällä yhdyskuntarakenteella

 Täydennysrakentaminen

- Toteutetaan seudullinen asumiskat-sausmalli, jonka tarkoituksena on luoda paikkatietopohjainen malli asu-misen seudullisten ilmiöiden säännöl-liseen seurantaan. Jyväskylän seu-dun katsaus laaditaan yhteistyössä Muuramen ja Laukaan kuntien kanssa vuoden 2017 aikana.

- Valtakunnallisesti merkittävän Ran-taväylä-ympäristön tulevaisuudelle etsitään Jyväskylän keskustan ja kaupunkiseudun kilpailukykyä re-surssiviisaasti edistäviä ratkaisuja.

Osayleiskaavaluonnos tulee nähtä-ville uutta luovia osallistumismahdol-lisuuksia tarjoten.

Resurssien viisas käyttö

Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja, kuten luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa, tuotteita ja palveluja, ti-loja ja aikaa harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla.

 Maamassat hallussa

- Loppuvuodesta 2016 käynnistynyttä Resurssiviisas maamassojen hallinta -hanketta jatketaan Liikenne ja vi-heralueet sekä Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö-palvelualueiden yh-teistyönä. Hankkeessa laaditaan kau-pungin sisäisten ja ulkoisten maa-massojen hallinnan toimintamalli di-gitalisaatiota hyödyntäen. Tavoit-teena on kustannussäästöjen saavut-taminen ja kaupunkiympäristön viih-tyisyyden parantaminen.

Pyrimme määrätietoisesti kohti resurssi-viisaita tavoitteita, jotta Jyväskylästä tulisi kestävän hyvinvoinnin hiilineutraali ja jät-teetön kaupunki.

 Fossiiliton ja hiilineutraali liikkuminen - Jyväskylän seudun liikennepoliittisen

ohjelman (JYSELIN) toimenpidelistan päivittäminen.

- Toteutetaan joukkoliikenne-etuudet liikennevaloristeyksiin sekä reaaliai-kaiset sähköiset reittipalvelut.

- Tuetaan kaupungin ja yritysten hen-kilöstöä käyttämään joukkoliiken-nettä ja liikkumaan lihasvoimin.

Merkittävät riskit ja riskienhallinta

Toimialan palvelujen tuotta-misen merkittävimmät ris-kit liittyvät asiakaskäyttäy-tymiseen joukkoliiken-teessä, rakentamisen suh-danteeseen ja teknisen inf-ran korjausvelan kasvami-seen. Joukkoliikenteessä talouden seuranta on tark-kaa ja vertailutietoa on en-simmäiseltä vuodelta käy-tettävissä. Esimerkiksi hin-noittelumuutoksilla voidaan osin reagoida riskeihin. Ra-kentamisen suhdanne on viimevuosina ollut melko hyvä. Rakentamisen hiipu-minen saattaisi viivästyttää

tulorahoituksen toteutu-mista seuraaville vuosille, mutta se ei generoi meno-kasvua. Korjausvelan tilaa seurataan uudella laskenta-järjestelmällä, mutta riskiä ei voida hallita nykyisellä rahoitustasolla.

Toimialan henkilöstöriskit liittyvät henkilöstön riittä-vyyteen, osaamiseen ja saatavuuteen. Riittävyyden riskiä pyritään hallitsemaan toiminnanohjausjärjestel-män käytöllä. Osaamiseen panostetaan suunnittele-malla koulutustarpeet ja

rekrytoinnit tarkoin. Henki-löstön saatavuus teknisellä sektorilla on osoittautunut haastavaksi yksityispuolen paremman palkkakilpailu-kyvyn vuoksi.

Pidemmälle tulevaisuu-teen liittyvä riski on sote- ja maakuntauudistukseen va-rautuminen. Kaupunkira-kenteen sektorilla tämä vaatii tarkkuutta tilanteen seuraamisessa erityisesti rakentamisen ja ympäristön palvelualueella.

Määrärahan jakaantuminen palvelualueittain

Kaupunkirakenteen toimin-takate heikkenee vuonna 2017 noin 1,7 milj. euroa edelliseen vuoteen nähden.

Toimialan sisällä tapahtuu paljon muutoksia ja koko-naisuutena tulot pienenty-vät noin 8,6 milj. euroa ja menot pienentyvät noin 6,9 milj. euroa vuoden 2016 muutettuun talousarvioon nähden.

Suurin syy talouden muu-tokseen on jätehuollon (lii-kenne- ja viheralueet) siir-tyminen Mustankorkea Oy:lle, joka vaikuttaa tuloi-hin noin -6,8 milj. euroa ja menoihin noin -6,2 milj. eu-roa. Tulopuolta supistaa li-säksi mm. maanmyyntivoit-tojen ja maankäyttösopi-musmaksujen

pienentymi-nen. Menopuolella jätehuol-lon muutoksen lisäksi vä-hennyksenä näkyy mm. hu-levesimaksuihin (liikenne- ja viheralueet) varatun summan pieneneminen -1,2 milj. euroa ja vastaavasti katuverkon korjausvelan hallitseminen lisää menoja 0,5 milj. euroa.

TP TA+M TA

1 000 euroa 2015 2016 2017 euroa %

Asiakaspalvelu ja johdon tuki 558,2 481,7 195,3 -286,4 -59,5 %

Liikenne- ja viheralueet 25 368,5 26 732,2 19 230,5 -7 501,7 -28,1 %

Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 20 341,8 22 923,0 22 003,0 -920,0 -4,0 %

Rakentaminen ja ympäristö 3 644,2 3 092,0 3 182,0 90,0 2,9 %

Toimintatulot yhteensä 49 912,7 53 228,9 44 610,8 -8 618,1 -16,2 %

Asiakaspalvelu ja johdon tuki 3 140,0 3 150,2 3 170,8 20,6 0,7 %

Liikenne- ja viheralueet 38 822,5 41 576,8 34 867,1 -6 709,7 -16,1 %

Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 5 650,6 5 481,0 5 372,0 -109,0 -2,0 %

Rakentaminen ja ympäristö 5 282,5 5 189,3 5 083,3 -106,0 -2,0 %

Toimintamenot yhteensä 52 895,6 55 397,3 48 493,2 -6 904,1 -12,5 %

Asiakaspalvelu ja johdon tuki -2 581,8 -2 668,5 -2 975,5 -307,0 11,5 %

Liikenne- ja viheralueet -13 454,0 -14 844,6 -15 636,6 -792,0 5,3 %

Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 14 691,2 17 442,0 16 631,0 -811,0 -4,6 %

Rakentaminen ja ympäristö -1 638,2 -2 097,3 -1 901,3 196,0 -9,3 %

Toimintakate yhteensä -2 982,9 -2 168,4 -3 882,4 -1 714,0 79,0 %

Muutos 2016 - 2017

In document TALOUSARVIO 2017 (sivua 100-105)