Hemmo · DIGI

Paijanne,

karpeen imi

cc myo

joka ilmaantuu joka Tiistaiua ^ja Pcrian-

taiua tämäu näyttöuumerou kokoisena. Leh-

deu tarkoitus on ^pitää silmällä ^Iywäslyläu

taupunssiu ja sen maaseutujeu tarpeita ja edistystä niin hengellisessä kuin aineellisessa katsannossa. ^{Sen ohessa tnlee} se ^myöskin

seuraamaan ^{maamme yhteisten asiain kulkua,}

erittäinkin niiden, mitkä paikkakuntaamme kos- kewat, taikka sille johdoksi ja oswiitaksi ^woi-

wat olla, harrastamaan ^{kielemme ja} kansal- lisuutemme edistyttämistä, lyhykäisesti tar-

kastamaa» suomalaisen kirjallisuuden näinä aikoina ilmestyneitä ja ^ilmestywiä tuotteita, kertomaan kotimaan uutisia, setä ^{omieu tirje-}

waihtajailnme kirjoitettawia että muideu leh-

tien mukaan, ^ja ulkomaan ^tärkeimpiä lvalti-

ollisia ^tapauksia, erittäiukiu ^nykyisen sodan waiheita. Nowelli-osassa ^{tulee, jos} suinkin

tila ^myöten antaa, joka nnmerossa ^olemaan

sekä alkuperäisiä että lmeraista kielistä lääM

nettyjä tcltomnlsia.

Lisälehti annettawaksi.

Tilaushinta on postikonttoreissa:

koko wnodelta 5 ^m. 64 ^p.

Folmeneliann. „ 4„23 J

wuo

neljännekseltä „ f „ _H

_J

Weilin ^k

^(Göösin

firjakanpassa!

Iywäskylässä:

pno lanne

folmeneljann. mar

D^"

^Pyudämlm- niMmmmiuiti munakin fanomale^tiä Oikaisemaan ^ylläolewaailmoitusta.

Toimitns.

tulcwaisuudentaan suhteen

^woi

nähdä

^{muuta kuin}

olewan syytä

samaa

^{toiwoa, kun} ajattelemme, mikä sauomakirjallisuudella on tarkoitusperänä. Aitamme käytännöllisyyskokee,näet,

sen

^kautta

saada

^tieteenja

taiteenhyödytystä

ihmiskunnalle

ⁿⁱⁱⁿ

suureksi

^tuin

suinkin, tehden

^niidenkäsitettäwimpicipuolia

mitä

^la-

weimmissa

^piireissä

^tutuiksi, saattaa

^yleisön

^huomioon,

mitä tärkeämpiä pyrinnöltä tullakin

ihmisellisellä

toimi-alalla

^on

olemassa,

kertoa ^yleistä

huomiota ansaitsemia

^{tapauksia, pitää wircillä ja}

herättää

niin

monissa

^tuin

^suinkin,

^ja

sen ^werran

^{tuin tul-}

lakin alalla

siihen

^on

tilaisuutta, omien

ja yhteis-

ten

asiain sclwää

käsitystä ja

toimeliasta harras»

tusta. Että tämmöistä tarkoittawa toimion olewa

awuksi

ja wirtistytseksi

sekä

^muulle kirjallisuudelle

että

^yleensä

kaikille

siwistyspyrinnöille, on

sclwä,

waikka kyllä täytyy myöntää, että

sillä, niinkuin

muillakin

ihmisellisillä tehtäwillä

^{on myös}

haitalli- sia

puolia myötäuä. Saattaa

esim.

^{tapahtua,että}

julkaistaan tai puollustetaan

tieteellisenä

^totuutena

tai

taiteellisena ihanteena

semmoista, joka

niiden

nimeä ei ansaitse,

wähemmän

tietäwille, ja

soais-

taan

heidän

käsitystänsä, eikä maltetaodottaa,_kun-

nes

^kunkin

asian tosi ^arwo

^eli arwottomuus on to-

distettu,

saattaa

^{tapahtua, että}

^tahalla

^jossakin

siwutarkoituksessa waleellisia

^kerrotaan

tosina

^uuti-

sina,

tai että yksipintaisesfa puoluekiihkossa olojen käsitystä

hämmennetään, sen

^{sijaan kun}

^sitä

^pitäisi

selwentää,

tai että

semmoiseen kehoitetaan,

mistä pitäisi

waroittaa. Mutta

nämäkinmyönnettyä,ku-

kahan

aikakauttamme

wähäntin

^tuntewa

tahtoisi siltä

wastustaa juuri sanomakirjallisuuden Euroopan kan-

soilla

^{olleen ja olewan}

^mahtawana

^{apulaisenakan-}

salliseen walistukseen

^{ja wapauteen} pyrkiessään,

taikka

wäittää, että

olisi

^ollutsopiwampi ja hyödylli- sempikäyttää jotakin_muutakeinoa

tämän tarkoituksen

saawuttamisetsi? Estääkscsi

wääriä opetuksia lewiä- mästä, ajattele

se

häwitetytsi,miten

sitte

^{ajatteletkai-}

kilta

tiedon

aloiltanopeaan

oikeita

^{opetuksialaweim-}

missa

^piireissä

tuunctuiksi ^tekewäsi,

^{mitentiedettä,tai-}

detta kaswawaa wiljelysmaata

lawcntawasi? Tahdo

kieltää se

^{olemasta, ettei}

^saisi

^muutamia

^waleelli-

sia

juoru-uutisia lewittää,

tahdo samalla

^monta

wertaa encmmät todet

uutiset

^jäämään

suullisesti

kulkupuheina

wäärcnnettäwiksi,

jota tapa

oikein

^eloon wilkastuu, jos niitä kirjallisesti lewittämästä laka-

taan! Valitetaan

^kyllä,

usein

^syystä,

^usein

^syyttä,

sanomalehtien

^yllyttämän

sokeaan kiihkoon. ^Tuki heidän suunsa, mitä

olet

waituttanut? Luonut sa-

lassa wehteilewää

^ja

kiihkoista

lahkolaisuutta, jota

tyynen järjen on ^miltei

mahdoton

^päästä

walaise-

maan, riistänyt

suurelta

^yleisöltä

tilaisuuden saada

tietoa

ahdasta

^{piiriänsä ulommista} tapauksista ja oloista, tehnyt

hallitsewille

^jotenkin

mahdottomaksi hallittawiensa

mielipiteitten ja tarpeitten tuntemi-

sen, _nukuttanut useimmat

^näistä

huolettomuuden

uneen yhteisten

asiain suhteen

^{ja määrännyt nii-}

den harrastuksen

^muutamille

harwoille tehtäwäksi,

joilla täten

sangen wähän

woi olla kannatusta.

Meillä, jossa sanomakirjallisuus wasta wiimei-

finä

^{aikoina on}

suurempaan waikutukseen

^woimis-

tumtt cilä wielä ole ^päässyt

kaikissa kansaluokissa

perehtymään,

usein

^kyllä ollaan taipuwia

katso-

maan enemmän

sen huonoihin

puoliin, muistamatta ja huomaamatta, mitä hywää

se

wailuttaa. Mutta mitä enemmän

waltiollisen asemamme

säilyttämi- nen ja

kansallisen

edistymiscmme waurastuttaminen meillä tulee yhteiseksi,

elämäksi

pyrinnöksi,

sitä hil-

peämmin rupcemlnc tuntemaan,

sitä ^selwcmmin

^kä-

sittämään, että, _waikka

asuminetin

^{näinsyrjässä ja}

kaukana

suurista

siwistyskansoista, emme^kuitenkaan

saata

näitä toiwcita ^toteuttaa, jos yhä pitkitämme entistä lapsekasta elämäämme, waan että meidän täytyy, syntymistä

haitoista

^liioin peljästymättä, wiljellä

ahkerasti

samoja keinoja, jotta owat

siwis-

tyskansoilla käytännössä olleet.

Tuuren

maail- man turmelus on jo

entisen

luontoperäisen ehjyy-

temme sywimmissä juurissaan häwittänyt, meidän täytyy

saada suuren

^maailman apukeinojakin

wa-

paasti ja lawealta

seassamme

wailuttamaan, woi-

daksemmc

arwostella,_mikä

muuttuneissa oloissalnme

onhywää,mikä pahaa.

Kaikilla

aloilla

maassamme, sitä

^emme woi kieltää emmekä estää, jos

tahtoi-

simmekin,_ollaantätänykyämuuttumistannalla.

Jos tahdomme sanoa: ollaan wanhoillaan

^{waan", niin}

mitä se ^auttaa?

Uudet olot tunkewat painollaan päälle ja

wanhat

^laitokset,

^wanhat

^{perusteet ei-}

wät kestä

niiden edessä,

eiwättä

waikuta samaa

kuin ennen.

Jos

^talonpoika

sanoo: ^{tällä tiedolla}

ja toimella

tässä

^{ennenkin on aikaan}

tultu/'

^onko

hän sillä suurentanut

tulojaan elintarpeittensa

hank- kimiseksi,

jotta

hctkiintään

^eiwät

tähän ^aitaan

^ole

yhtäpienet tuin

ennenkin?

Onko

sillä saanut

^tar-

peeksi kykyä

hoitaakseen asioitaan

^{nykyisissä oloissa,}

jotka eiwät ole yhtä yksinkertaiset kuin ennenkin, säilyttääkseen

itseään

^ja

omaisiaan

^{nyly-ajan tur-}

melukselta, joka ei

kohtaa heitä samanmuotoisena

kuin ennenkin. Tai jos on

waltiomichiä,

jotta yhä

wacm katsoen

^{siihen, miten ennen on ollut,}

wiiwyttclewät

kieltämme

pääsemästä oppisaleissa

opastumaan ja

lakituwissa lausuttawaksi,

owatto

sillä

tyynnyttäneet nykyisen mielten

kiihkon,

^tyy-

dyttäneet loukatun

oikeuden

^tunnon,

wähentäneet eri tansaluokkain

toinen toistaanwieromistn,

awan-

nect sulut, jotta nyt estäwät siwistytscn

lähteet kaitissa kansamme kerroksissa luonuollisesti uhku- masta? Tai

jos

sanotaan: ei

Suomen kieli ja

sitä

^{puhuwa yleisö wielä ole kypsynyt teaateria}

hyödyllä wiljelcmään," onko

sillä saatu

^mainitun

kielen

hienot

^puolet

huomatuiksi

ja puheessa nou- datettawiksi, tai opittu wälttämään

sitä,

mitä

siinä ehkä

on karkeata, tai

tehtti

^jotakin

suomenkielisen

yleisön

aistillisuuden hienonnuttamiseksi

^{ja jalos-}

tuttamiseksi?

^Sanalla

sanoen: wilkaise

mille alalle hywänsä, taikkiaalla

oloissamme

^olet

huomaawa

uuden taistelewan

wanhan kanssa

ja niin lujasti, niin

selwästi

puolestaan puhuwan, että

sitä

^wäliä

ei

ratkaista

ainoastaan

sanomalla: ^ollaan wan- hoillaan

^waan."

Mutta kaikki^uusi,

^mitä

tahtoo

päästä waltaan,ei ole hywä

siihen

^{päästää, kaikki}

wanha, mitä

uusi tahtoo ^tieltään

^{tuntea, ei}

siltä ole kuolemantuomiotansa ansainnut. Eroittaaksemme Lukijalle.

Omituisimpia

wuosisatamme

siwistys-olojen il- miöitä on

sen

sanomakirjallisuus. Paljon

se

^on

woittanut alaa

ja näyttää yhä enemmän

woitta- wan. Tästä

päättäen muutamat owatpcloittaneet

wihdoin sen

^ajan tulcwan, jolloin ei muuta kirjal-

lisuutta

wiljelläkään. Siihen luuloon ei kuitenkaan näytä olewan syytä, ei

ainakaan tähän saakka saa-

dun kokemuksen

^nojassa.

Onhan

päinwastoinerit- täinkin meillä muun kirjallisuuden wiljeleminen

sen

ohessa

^{enentynyt, ja}

suuresti

^{enentynyt. Emmekä}

patjanne

Tiistaina ⁴ päiwli Joulukuuta

Aio 0. 1577.

Nlosannetaan Weilin ja Göos'in kirjakaupassa Iywäsknlässä jota Tiistai ^ja

Per-

jantai-aamu,missä ^myöskinilmoituksia wastaanotetaan10 ^p:stäpieneltäriwiltä.

—

Toimittajat: .^. ^{(^öös,}»vastuunalainen toimittaja,

H.

^Hcllqrcn,

F.

Canth.

koko ^{wuotelta m.,} kolmeneljännekseltä 3 ^m., puolelta 2^>n.,neljän-

nekseltä ^{1 m.}

—

_{koko wuodclta 5m. <jj} p., kolmeneljänn.

im. 2:i p., puolelta '2 m.!^2 p., neljännekseltä 1m.-ilp.

—

yksityiset numerot 10 p.

TilllUS-ilmgitNS.

Tulewan wuoden alusta toimitetaan ^Iy-

wiislyliin laupunssissa sanomalehti ^nimeltä

Vhtejisen

anomutscn chdoitus ^Tuomen

kielen

»virallisesta asemasta

^{on rauennut}

tyhjiin.^

Arm.

^esitys

muutoksesta

⁵⁵

tz:ssä

^arm.

asetuk- sessa'

^{9 p:ltä}

Kesäk.

1^73, palowiinan wal- mista)nisesta, myynnistä,

warastossa

^pi-

dosta

ja kuljetuksesta, on ^jaettu säädyille, ja lähetetty talous-waliokunnan käytcltäwäksi.

Kuten tietty, oli papis-, porwaris- ja _talon- poikais-säädyitzsä _yhteensä i!i anomusta

esiintuotu,

kaikki

tarkoittaen wiina-tulwan

rajoittamista maas-

samme;

mutta näillä

anomuksilla

^ei

walitettawasti

ole mitään

sanottawaa

^woitettu.

Toiwottawa

^on tumminkin, että tämän

wiimeisen

arm. esityksen johdosta, wiinan

»vähittäin

^{myyminen rommin,}

konjakin ja muiden

wäkewäin

^{juomainnimellä,} tul- lee rajoitetuksi.

Koron

»vapauttamista koskewan _anomuk-

sen s.

^{o. että}

saataisiin

^{ottaa enemmän}luin 6 pro-

senttia

^korkoa,

—

_on

hr F.

^K.Nybom

ehdotellut

porwarisfäädyssä hywätsyttäivätsi.

Rautatie-kysymys on

osakseen

ollut teskus- tcltawanatalollis-säädyssä, jotaon hywälsynyt

wa- liokunnan ensimäisen

^momentin, rautatien rakentami-

sesta Taawetista Mikkelin

ja Iywäskylän _kautta

Waasaan.

^Sitä paitsi hywäksyttiin

waliokunnan ehdotus

^rautatien

rakentamisesta

Tampereelta

edellä-

sanottuun

^{tiehen, muttamitä}

_tinosaan Ähtäri-Oulu

tulee, hylättiin

se ^kokonansa.

Kysymys

kihlakunnan-oikeuksista

^näyt-

tää näillä waltiopäiwillä rau'enneen tyhjiin,

sitte

kun talonpoikais- ja papissääty

eiwät suostuneet

aatclis- ja porwarissäädyn esitykseen hywäksymään

waliokunnan

mietintöä.

A

s ^ew

^{elw oo lli}

ss

^uv

^{s -ww}

^{alio kuun an mie-}

tintö,_joka ei wielä ole julkaistu, arwellaan

käsit-

täwän

seuraawaa: Suomalaisen sotawoiman

^tar-

koituksena

tulee olemaan

Walta-istuimen

ja

isän-

maan puolustaminen,

sekä sen

^kautta

keisarikunnan

puolustusta

lisääminen.

^Sanotun

sotawoiman

tekee

«

pataljoonaa, kaartiin pataljoonalla 9:tenä, johon, niin paljon tuin

mahdollista,

otetaan

wa-

paaehtoisia

asewelwollistcn

^joukosta.

Arwan-heit-

toon

wuosittain

^{tulcwistn, arwiolta 7,O<M,}

otaksu-

taan l,?

00

^otettawcm

warsinniseen

palwelukseen, johon kuuluu, _ell'ciwät erityiset

suhdat

^myönnä

huojennusta, kolmiwnotinen ^palwelus

warsinaisessa sotawäessä

^ja

taksiwuotincn warawäessä. ^Ne

5,!l<)0, jotka arwan _kautta owat wapailsi pääsneet

kuulu-

wat 5 wuotta warawälecn.

Waltiopäiwilta.

Kysymys naiskouluista on

ratkaistu seuraa-

walla tawalla: Aatclissääty päätti anoa

sekä

^ruot-

sin-

^että

suomen-kielisten

naiskoulujenperustamista tarpeen mukaan,

—

suomenkielisen esim.

^Iywäs-

kylään.

—

Porwarissääty yhtyi aatelis säädyn päätökseen,

tehden

^kuitenkin määrityksen »vieläkin yleisemmäksi

sen suhteen, ettei

»viittaamallakaan maininnut mitään erityistä paikkakuntaa. Muut säädyt

sitä

^ivastaan hywäksyiwät waliokunnan

eh- doituksen suomenkielisten

naiskoulujen ^perustami-

sesta

Iywäskylään ja ^Kuopioon, lisäämällä, että Kuopion

ruotsinkielinen

^naiskoulu

»vähitellen

^lak-

kautettaisiin,

jos waltion warat eiwät riitä

kahden

koulun

kannattamiseen.

Ncali-

ja teollisuus-koulujen ^perusta-

misesta

^kolme säätyä hywäksyiwät walitus-walio- kunnan

anomus-ehdoituksen,

jonka mukaan ei

uusia

realikouluja

ehdotella,

kun eiwät ole woittaneet yleisön luottamusta,

waan

^anotaan

ainoastaan

toista

suomalaista teollisuus-koulua

Tampereelle perustettawaksi, jonka

anomuksen

kumminkin por-

waris-sääty hylkäsi.

siis, mitä

wanhassa

on säilytettäwää,mikä

uudessa

hywäksyttäwää, ja ymmärtääksemme, miten hywäk- symäämmc _uutta oikeinkäyttäisimme,onmeillä tar- wis

suurinta

walppautta,

sclwää

^{käsitystä jamalt-}

tia, ci ainoastaan ylhäisissä,

waan

^myös

alhai- sissa. Ia tähän suuntaan

waikuttaminen juurion sanomakirjallisuuden

asiana.

Minkä

wähäiscn osan lehtemme

on tästä tär- keästä toimesta

tchtäwäkseen

^{määrännyt, käymme}

nytlyhyesti

selittämään.

Niinkuin

edellä olemasta

ilmoituksesta

^nähdään,

tulee

lehtemme

^olemaanpaikkakunnallinen.

Jos sillä tahtoisimme

^{ymmärtää, että}

senlaisen asiana

on

waan

^kertoa, mitä

huwittawaa

^ja

huomiota ^he-

rättämää

setä

paikkakunnalla että muualla maail-

massa

^tapahtuu,

olisi se werrannolliscsti

^helppoa

tointa. Ettemme

kuitenkaan, waikka

sitäkin

^kat-

somme

hyödylliseksi ja

huwittawaksi,

ole

tahtoneet tchtäwäämme tähän

^{rajoittaa, tulee}

^siitä,

^ettemme,

niinkuin

^{lukija jo}

edellisestä

^{woi päättää,}

^katso

paitkakunnalliscn

lehden

^{enää ainoastaan}

^sillä sisäl-

löllä

kohtuullisia

^ajan

»vaatimuksia

tyydyttämän.

Opi

itseäsi

tuntemaan" on koko maakunnalle, _koko

kansalle

^yhtä

noudatettawa kchoitus

^{kuin yksityi-}

selle. ^Mutta

maakunnalle

se

^ainoastaan

siten

^täypi

mahdolliseksi,

että tuon tuostakin,

asian haarain

niin

waaticssa,

julkisesti

keskusteltawaksi

esitellään, mitä

edullisia,

mitä

haitallisia

^puolia

^sillä

^on

maanlaadussa,

kulkuneuwoissa, clintawoissa, talou- dessa, maanwiljelykscssä ja

muissa

elinkeinoissa, yhteisissä

suhteissa ^y.

^m.

^{Ia tämä}

^on

^{niiden leh-}

tien

tchtäwä,

joita

maakunnissa

toimitetaan.

Pää-

kaupungin

lehtien toimitukset siksi

^{owat liian kau-}

kana ja

sentähdcn ^sangen harwoin tilaisuudessa sy-

dänmaan

^olojen

kanssa

^oman

^huomioon

^otonkautta

tutustua ja

heidän

^tuleekin

sitä

^paitsi pääasialli-

sesti

^{pitää koko} maan yhteisiä, erittäinkin waltiol-

lisia asioita ^silmällä,

johon paikkakunnallisilla

leh-

dillä ei

niin ole tilaisuutta. ^Nämä

^{taas woiwat}

olla

edellisille

^{hywänä johtona,mitä}

seudun

^olojen

kanssa tutustumiseen

^tulee.

^Mutta

wälttäätseen,

cttciwät

^{joutuisiminkään}yksipuolisen,muustamaa-

ilmasta

seutulaisuuden ^kannat-

tajiksi, tulee

näiden

^myös

sekä uutisilla ^että

^ylei-

sillä

silmäyksillä

koko

maan, wieläpä maailmankin oloja

seurata.

^Titen

^usein

^helpommin

^saattawat scutunsatin omituisuuksia käsitettäwiksi

^{ja walais-}

tuiksi tehdä.

Tällä toimitustaawallamme

^{tietysti yhtäwähän}

tahdomme

^kuin

woimine muiden

wirkaweljiemme

waikutus-alaa suunnitella. ^Meistä se

^{on näyttänyt}

Mene!" lausui isä

^selkeästi;

—

mene!"

kuului

äidinti

»väriselviltä

^{huulilta, ja}

—

mene!"

kuiskasi

myös

morsian

sulo, äänellä, joka oli

sammumainen

kuin tyyntymän tuulen »viimeinen hengähdys.

Ia Hemmo

^meni.

rauhaisen

^{totinsa, jätti}

arinaansa

^{kaikki ja}

samosi

^pois

sotaan

^jataisteluun.

Hemmo.

Kertonut Wiljll.

Hän

^{oli kylän lemmikki.}

Wanhat häntä suosi-

ivat, nuoret

häntä ihaeliivat

^{ja lapset}

häntä

^ystä-

mäminsä

rakastuvat. Ei ollut aatetta niin ylemää, jot'ei sydämensä

olisi

^{omistanut, ei määrää niin} korkeata, jonka

saamuttamisesta olisi

^epäillyt.

Poi-

kana

heilui hän

korkeimpien puiden latma-oksilla,

nuorukaisena

^taisteli

hän »netsän

^{»väkemäin asujanten}

kanssa

^ja moni kaatunut otus kertoi

hänen ^nuolensa

tarkasta iskusta.

Hän

^{oli Suomenraikas, touvo-}

rikas nuorukainen, tuo iloinen

Hemmo.

Anna oli

hänFn morsiamensa.

^{Anna olinuori,}

suloinen

neito, jonka poskilla

ruusut heloittimat

^ja

jonka

silmistä

taimaan loiste säihkyi.

Hemmo

^oli

hänen

lapsuutensa ystämäja

nuoruutensa

^ylkä.

_Hem-

moa oli Anna rakastanut aina siitä, _kun

tuntonsa heräsi

^ja ajatuksensa_eloon

»virkosi.

^{Mitä parhainta}

ja jalointa

hän ^elämässä

^tunsi,

sen

^{lempimä sydä-}

mensä' Hemmossa

^löysi toteutuneena.

Joulun

^{aattona oli}

Hemmon isä

^{julkaisnutaiko-}

muksensa kesän

tultua luopua

talonsa hallituksesta

ainoan poikansa eduksi, ja

samaan

^{aikaanpäätettiin}

nuorten

haatkin nnetettämiksi.

Silloin tuli Annalle kiire.

Päimät

^pitkään

hän

^{istuiuutterana,}

^kehräten,

kutoenjaneuloenmyötäjäisiään. Mitkä

ihanat

^tule-

»vaisuuden

^unelmat

siinä

^{lankojen »väliin} liittyimät, mitkä toimot

suloiset haartoimat hänen

silmissään, hyppisten

siemästi liikkuessa!

Annaa onnellisempaa

morsianta ^tuskin

taimaan alla löytyi.

Maantien

poskessa oli yksinäinen talo, jota

asui

mies

»vaimonsa

^{ynnäneljänlapsensa}

kanssa.

^Sinne

»vihollis-laumasta

hyökkäsikymmenkuntamerta

himoa-

maasotilasta, jotka

metsän

petojen tamoin,raatelimat, ryöstimät kaikki,

sitoimat miehen

^{nuoriin ja}

miskasi-

mat

hänet

^ulos kankaalle. Mutta

hänen ^maimonsa

ja lapsensa

telkesimät he

^tupaan,

keräsimät

^lastuja

ja olkia ulkonurkkim, sytyttiwät ne tuleen ja

—

_nyt

selmeni miehelle heidän

^julma

aikomuksensa —

elämiltä

tahtoimat he

^polttaa

hänen ^»vaimonsa

^ja

^»viattomat

lapsi-raukkansa. Oimettomain

surkeat hätä-huudot

kuuluimat

sisästä

^ja »nies »väänteli tuin »nato ruu-

»nistaan

kanenvikossa;

^mutta, woi!

—

turhaan hän

»voimiaan ponnisteli:

—

siteet

^{eimät heltyneet,}

lie-

kit löilvät ylös ja raiwostunut »nies kangistui kau-

histuksesta. Hän

^kätki

kasivonsa

^{maahan, »välttääk-}

seen

^tuota

_hirmuista

^{näkyä, mutta}»vapaasti tunki

hänen konniinsa

»viattomain ^»valitus, tulenräiskeja

soturien

^{ilkeänauru. Mutta}

—

eikö kuulunut myös hiljaiset,

hiivimät

^{askeleet nyt}

häntäkin

lähestymän?

Niinpä tekikin, ja, kasmojaan maasta kääntämättä, toimoi mies

kohta

^jo

saaivansa

kuoleman iskun.

Wielä

hetkinen

^ja... ei... kuolema ei tullutkaan, tulimaanpelastus jaapu

odottamaton.

Ole ^hiljaa!"

kuiskasi

^{tuttu ystäwänääni}

hänen korwaansa samalla

Mutta äkkiä

nousi

Suomessa huuto,

—

_huuto,

kamala ja

kauhea,

jokanuolea nopeammin kiidätti kautta ^maan, idästä ^länteen,etelästäpohjoiseen. Se

huuto

^{leweni kylästä} kylään, kaupungista kaupun-

kihin, se

^{kaikui wuorella, kaikui laaksossa,}

se

^kuului

korwenki

loukerohon

^ja

^salon

hiljaisuuteen.

Wih- ollinen

^on

maassa!" —

_tämä

oli huuto, joka

sai

miesten sydämet

kauhistumaan,

waimot wapisemaan ja lapset »vaikeroimaan.

—

Wihollinen

^on

maassa!"

se

^{tieto iski}

salaman

^tawoin

siihenki

^kylään,

missä Hemmon

^ja Annan rakkaus oli

saanut rauhassa

kaswaa ja juurtua.

Nauha

häwisi, synkät pilwet

kohosimat

^ja kaukaa kuului jo

uhkaaman

^myrskyn

kumina.

Hajamielisenä istui

Hemmo morsiamensa

^rin-

nalla. ^Silmä, joka ennen

silmään

^{waipui, häilyi}

nyt leivottomana ^{ympäri ja} käsi, joka ennen kättä puristi, oli

waarassa,

»veljein

herwottomaksi

nieri »vuotaa, ja^käynyt. minä istun kun

Isäinmaa

^on

kunnoton pelkuri täällä toimetonna." Tuo ajatus poltti tulena

nuorukaisen

^suonissa,

se

^{»vei lewon}

hänen

^{rinnastaan ja}

sai

^{häpeän punan}

nousemaan

hänen

kaswoilleen.

Hän kawahti

^{jo ylös.}

Isä, äiti, tyttöniarmas," puhui hän, _{en moi} täällä ^enään laiskana ^»virua, kun Suomi poikiaan taisteluun

kutsuu.

^{Sallikaa mun mennä maatani}

puolustamaan!"

Kirkas säde wälähti isän

^{silmissä, mutta äidin}

sydämestä

nousi

^{raskas huokaus, ja}ikäänkun kukka- nen myrskyn pauhatessapelwolla painuu alasmaata

kohden,

niin kallistui ^nyt. Annanki

kelta-kiharainen

pää wasten kättä, johon

suloiset kaswonsa

^lymyuvät.

paraalta maakunnan lehdelle, ja

sen tähden

^olemme

sen noudattaakscmme

^ottaneet,

waikka

^kyllä

sclwästi

näemme

siten useita waikeuksia

^meitä

kohtacwan.

Käytännöllisissä

toimissa

^liitkuwatmiehet, jotka pa- raiten owat

tilaisuudessa

^omin

silmin tähän

^kuu-

luwia seikkoja nähdä, meillä yleensä eiwät ole tai- puwia sanomakirjallisuutta

tämmöisissä

^auttamaan;

muille taas

useinkin

^on

se ^waara

tarjona, että^lyö- mät

kirwcensä

^kiween.

^Tästä

peljästymättä me puolestamme olemme ajatelleet: jos, waikka paras- tamme koetamme,

se ^wahinko

meillekin tapahtuisi, niin

eiköhän

^{lukewa yleisö}

sitä muistutuksillaan mahtane

^jälleen

teroittaa? Jos siis semmoisia

meille tehdään, pätewiä perusteita

esiin

^tuomalla,

olemme aina

siitä

^olewat

kiitollisia. Ansiomme

^on

kuitenkin

siinä

tapauksessa olcwa, että puheeksi ot- tamamme

asian

^{olemme yleisön}

huomion alaiseksi tehneet. Ia

kun aina tasapuolista, maltillista ja

totuutta rakastamaa mieltä ja kirjoitustapaa nou- datamme, niin tiedämme, ettei kelläkään ole oikeaa syytä

meidän

waikutustamme wieroa tai

wihata.

Ia

syyttä wihaajain

tähden

^{taas ei}

maksa

^waiwaa

olla

huolcllisna.

^{Pyytäen niitä}

seutulaisia

^jamuita

kansalaisia,

jotka pyrintöjämmehywäksywät,hywän-

tahtoisesti

^{awullaan ja} neuwoillaan meitä kannat- tamaan, suljemme täten

itsemme

^yleisön

suosioon.

Uutta

kirjallisuutta.

^{Vcilin ja Göösinkir-}

japainosta on äskettäin ilmautunut:

..Kristillinen Kalenteri

Suomen Lapsille, toimittanut M. E."

Hinta

paperikansissa mk l:^{80. Kirja} on

marus-

tettuna kolmella tcräspiirrokselln. Nimitetty:

tirltobclia

Helsingissä,

tohtori I.

^A.

Hornborg

tuomioromasti^

Hippakunnan

sanomia.

(Kuopion.) Määrät!n:

kirtrodcrran ^apulainen

Paltamossa

^{G. Nyman w.t. kap-}

palaiseksi lokijärwclle.

nimismies A. Stark on hiljakkoin

kuollut Kristi-

nassa

^{85 muodcn ijässä.} Vainaja, joka miimei-

sccn

elopäimäänsä asti

hoiti ^Mirkaansa,

^{oli koon-}

nut kauniin

omaisuuden,

jonka luullaan

sisältämän

noin 300,000aina^500,000markan Malille. (Sat.)

Lehtori Mustialan

maamiljelvskoulussa,

Henrik

August

Kullhem

^{on Maraskuun 22 päimänä} kuol- lut 37 muoden

manhana.

^-

^Marraskuun

^{18 päi-}

mänä on

Värtsilän

^ruukilla TohmajärMenpitäjässä miclä poimittu ormotkia, ja

usean laatuisia

^muita-

lin

nnitimaan

tukkia, jota on

merkittämä harmi- naisnus tähän

Muoden aikaan (H. D.)

—

Viime

kestimiittoua, Ätarrasluun 28 ^päimänä on luut- nantti

Hasselblatt

^lähtenyt Suonen kaartiin

ma-

rajoukon

kanssa Pietarista sotatantereelle.

Kauppa-yhtiö Iylväskylässä. ViimePerjan- taina olimat kaupungin ^kauppiaat

kutsutut

^ma-

jistraattiin keskustelemaan kauppa-yhtiön ^perusta- misesta, ja, kun kokous

katsoi tämmöisen

^yhtiön

sangen

tarpeelliseksi, malittiin

herrat

^E.

Lindh, K.

Göös ja M.

Paulin

^tekemään

ehdotusta

^yhtiön

säännöiksi.

Tupakki-tehtaan

Inmästnlän

^{kaupunkiin perustaa}

kauppias A.

Turdiainen.

!»,l55,!»i!»: >'»!

jU|^yi'iiiH

bullia 1877 ^Syyskuun

Tullin

^ylöskanto,

käsittämä sisäcintulewan

^ja

ulosmencwän

^{tullin, ynnämuut yleiset}Maltio-Marat:

LJL'ofaf

10,7i!U'K.>: !n>.

|h,t!^hUUtthl^Uilil.

.

^{, n,!,,!.,, .ii.4.,}

JB7ölamaan aitaan , 10,208,367:.>?.

Hirmuinen

myrsky on raimonnut Englannin

seuduilla

^{yöllämiime kuun 25} päimää masten,ker- too

H.

^{D. 30 laimaa on joutunut}

haaksirikkoon

Ramsgatcn ja Dcalin

mälillä.

Suuri määrä on

ihmisiäkin hukkunut.

Weuäjän ruisjauhoja on kaupunkiimme

kesän kuluessa

^{tuotu noin 6,000} kulin paikkeille, joista kuitenkin kolmas

osa

^{eli 2,000} kulia lienee miina-

keittiötä

^{Marten. Suoloja on tuotu2000tynnyrin}

Maiheilla,

tai jotenkin ^puolet

siitä,

mitä wiime

muonna

tuotiin.

Huolnalaiscn ^kustannus

^yhtiön

asiamichilsi

^on

otettu: kansakoulun-opettaja Karl

Rudolf

^Aurancn

Salon kauppalassa ja neiti

Sofia Masalin Vehka- lahden

^{pitäjässä.}

Käytännöllinen keino.

Nyky aikaan, kun melkecn ^joka

talossa

^löytyy

hallalta

mikuutettuja rukiita, joista tietysti leipä ci tule

oikein

maukkaaksi, on

se

^keino käytettämä, että taikinaan,

sen

metelimmällä

ollessa

^{eli ennen-}

kuin

se

alustetaan, pistetään

hvmin

kuumennettu timi, parhaiten tiilikimi, joka

sitä

^{ennen tietysti}

pitää oleman^hyminpuhdistettu. Sen kautta pois- tetaan muuten imelä maku.

Varkauksia. löllä

^{t. k. 20 päimää mavteu}

murtautuimat markaat kauppias Häggmau'in leipä- puotiin, josta

eimät

^kumminkaan

suurempaa saalista

saaneet, kun markan

merran rahaa

^ja

mähcmmän

määrän mehnä-leipomutsia. Myöskinomatnuo Mii- me talmclta muistellut ^päällys

maatteidcn märkandet

asumusten ctcishuoneista

^jälleen

^uusineet,

^jonka

muoksi maromaisuus

^{lienee tarpeen Maatima.}

Huonon ^liikkeen

on kaupungissamme syksyn pitkään kestänyt keli-rikko

aikaansaattanut,

_{ja on}

se

maminkin

^{ollut kauppi}

^oillemme haitaksi

^{kun eimät}

ole moinect

saada

tamaroitaan kaupaksi menemään, josta taas monelle onollut

sitäkin

^{suurempimastus}

kun pankit omat supistaneet

mekscliliikettänsä.

Tulewan talwen

kylmyydestä kuullaan monen-

laisia ennustuksia. Vanhat

^{ennustajat täällä}

sa-

nomat, ett'ei toimoa ole

makinaisesta

^{talmesta en-}

ncntun ^masta joulun jälteen. Ulkomaan

lehidssä

on eräs mehiläis-hoitajajulkaisnut

seuraaman

^miet-

teen:

Mehiläiset,

joilla näyttä oleman tarkka Mainu ilman ennustajina,

sulkemat Mahalla

^{joka syksy}

suu-

r

emmassa

^tai

mähemmässä määrässä

^{pesiensälento-}

reitit. Koman talmen

tullessa sulkemat he

^nämä

reiät niin

ahtaiksi,

että ^pesän asujamista

maan

^yksi

erältään pääsee niistä kulkemaan.

Tänä

Muonna ci

hän

Mielä ole mitään sulku-työtä huomannut,

maan

päinmastoin löytyy pesissäMicläkin kuhnuria, jotta muutoin jo

Elokuussa

^{otetaanhengiltä.}

^Kai-

kista merkeistä

mehiläisten suhteen

^päättää

sama

hoitaja

saataman

^tamattoman

_lauhkean

^talmen.

Kaikenlaisia

^tietoja

kotomaalta. Valtio-

päimäin yhteiset menot on

maliokunta

laskenut 245,000

markaksi,

jos nimittäin waltiopäimät kes- tämät

Joulukuun

^{15 päiwään asti.}

^Kun siihen mielä

^lasketaan

edusmiesten

päimäpalkat, on Tapio armannut

tasaisessa summassa

Maltiopäimäin kus-

tannukset

^{noin 780,000}

markaksi siis

^{enemmän tuin}

2/4

miljonaksi.

Onhan se

^{koko nätti}

summa. ^—

^Suo-

malaisen

^tcaterin puhe-osasto on syksyn

kuluessa

antanut näytäntöjä Helsingissä, jossa erittäin

hra Wilho

^{on moittanut yleisön}

^suosion,

^päättäen

Hel"

singistätulemien

lehtien kertomuksista.

Epäilemättä

hra Vilho

onkin eteminnäyttelijämme,

hänen

^taide-

kykynsä mannaan herättäisi huomiota suurimmillatin

näyttämöillä.

—

Laulajattaremme,

suloinen satakie-

lemme, _neiti

Ida

^Basilier, jota nykyjään on liitty- nyt mainion madame Trcbellin

taide-seuraan,

on

Irlandissa,

jossa tämän

seura

^on laulajaisiaanta- nut,

saanut

^yleisön

suostumuksen osakseen.

^{- Ru-}

nebergin

teoksia

on hiljattain

saksan

kieleen kään- tänyt

rouma Ida

^{Mcmes. Englannin}kieleen niitä parastaikaa

kääntää hrat

^D.Magnusson ja E.

H.

Palmer.

^- Tolollis-sääty on miime tiistai-iltana pitänyt juhlakemut puhemiehcnsä ja

sihleerinsä

^kun-

niaksi. Suomalaisen ^tcaterin

apurahaston hy-

Maksi

pidetään Helsingissä arpajaiset tuleman tam- mikuun ?2 päimänä.

—

Suomalainen Kirjallisuu-

den

Seura

lehoittaa

kirjailijoita kilpailemaan 500 markan

suuruisesta

palkinnosta, joka annetaan ete- Mimmälle alkuperäiselle,

suomeksi

kirjoitetulle

dra- malliselle teokselle. ^{Määrä-aika}

ulottuu Maalis- kuun ll> päimään. -_Kilpa-ajot Viipurissa pide- tään tuleman tammikuun ³⁰p:nä.

—

_Lapmäärtin

ruumiit täyttimät kentän ja synnyinmaa oli

saanut

maistaa ^{monen uljaimmcm} poikansa sydän-merta.

kun

siteitä

katkaistiin ja

ase

^painettiin

hänen

^kou-

raansa.

s)stämä ja anmn tuoja oli Hemmo, kylän lem- mikki. Mies

karkasi

^{ylös, ja}kuin ukonnuolet iski- mät

he

^{nyt molemminällistymän}

mihollisen

^niskaan,

löimät puoletmaahan,karkoittimat

toisen

^{puolen pa-}

kosalle

^japelastuvat äidin lapsineen liekkien mallasta.

Hämmästyksestätuskintoinnuttuaan,

kokosi

^maimo

lapsensa ympärilleen, niinkuin lintu kerää poikiaan maaran uhatessa, ja taitamasti mci

hän heitä

^kor-

men

mutkaisia

^{polkuja myöten kauas sydänmaan}

turmaan. Mutta

hänen miehensä kiiruhti Hemmon kanssa mihollisen

^jälkiä

tiedustelemaan.

Olimat

he

kulkeneet noinmirstcm pari, kun

Hemmo

luuli

kuulleensa laukauksen. He seisahtuimat,

^pai- noimat

konnansa maahan

^{ja kuuluvat nyt}

^selmaan

ratinaa ja paukauksia. Ei aikaa ollut miipnmään, joka

hetki ^maksoi

^{merta. Niinkuin}tuuliaispääkiitää kankaalla, niin

riensimät miehetkin

^{eteenpäin,kunnes}

joutuimat

sota-kentällen.

^{Eteenpäin ja yhä eteen-}

päin ryntäsimät

he

mieläki; ja

missä

^maan

kulkunsa

kämi,

siinä

^kaatui

mihollista

^kuin

heinää

^{terämänmii-}

takkeen

edessä. Hemmo

^{häilyi rimien etupäässä,}

uroita urhokkaampana;

martalossaan asui

^moimaa

ja

miehuutta

^ja

silmistään

^loisti

sankarin

^nero.

Uutta moimaa jäntereihin ja uutta intoa sydämihin

sai

^mäsynyt mies-joukko,

nähdessään

^maaran

suussa

tuon uljaan nuorukaisen, jonka

he

^{kaikkihymin tun-}

simat.

^{Ennen auringon laskua oli} työ päätetty ja kolme kertaa suurempi

mihollismoima maahan

^lyöty.

Mutta helppo ei aiman moitto ollut. Kaatuneiden

Muutaman päimän jälkeen

nähtiin

^{eräänäiltana}

kirkkomaalla ^äänetönihmisjoukko

seisoman

^amoiinen

haudan

partaalla. Likinnä oli

kaksi

^{»vanhusta, mies}

ja maimo,

sekä

^nuori, kalmea neitonen.

Wanhutset

mapisimat,

murheelta

^{lyötyinä,mutta neitonen}

seisoi

hiljaa, niin hiljaa,kuin luonto

kesä-iltana

^auringon

mailleen rientäessä,

konsa lehti

ei liiku eikä meden kalmo

märähtele

^{ja lintukin on leivolle mennyt,}

lieneekö

hänenkin ^elämänsä

^{aurinkomajommt tuonne}

haudan

^{symyyteen, jonne niin} kiinteästi,

silmiään rämähtämättä katsoi?

Ken

siis

^lepäsi

^tuossa arkussa haudan

^pohjalla?

Ketä moinen wäen paljous kyynel-silmin oli

saatta-

maan tullut? Kysy

sitä

maitta lapselta tuolla äi-

tinsä käsiwarrella

^ja

wastaukseksi ^saat:

^{Se on}

Hemmo, kylän lemmikki, minne taistelun kaatunut

sankari. "

Ia hän se

^oli;

^—

nuorukainen, jonka jän- teret

teräksestä

^{olimat, jonka}

rinnassa

^{into ja rak-}

kaus

hehkui, —

nuorukainen,jokaolisynnyinmaansa kunnia, wanhempainsa toiwo ja

morsiamensa

^kaikki

kaikessa.

Kangistuneet ^nyt oluvat »voimakkaat jäj>

net kylmennyt oli jalo sydän ja

sammunut

^kuoleman yöhönoli

silmäin

^loiste,

kuunsa murheella

^kätket-

tiin maan mustaan multaan, _mutta

maineensa

^ja

työnsä jäiwät

hänen

jälkeensä, jäuvät

ainaiseksi ^kirk-

kaana

tähtenä

loistamaan Suomen tumman

siniselle

taiwaalle.

Sotatantereelta.

Venäläisten malloitukset Armeniassa

^omat

me-

tänect

suurta huomiota

^puoleensa.

^Wähän

^ajan

sisään,

Lokakuun l4päimästä, omat

he kolmessa ankarassa

^tappelussa toistamastilyöneet

mihollisen, Maikka

^{tämä on}

malttamattomiksi

katsottujen

marus- tuksiensa sisällä

ollut moimatas ja

lukuisa.

Karsin malloitus

Marraskuun

18 päimänä, joka oli mii-

meinen näistä Moitoista, on ylt'ympäri Europassa ja etenkin Englannissa nostanut

suurta tohinaa.

Englannin

sanomalehdet osoittamat sen ^Moiton

^joh-

dosta

lemottomuutta japcltäämät

siitä

Englannille yntymän

suuren ^maaran,

^{jos M}

ieläkin toimctonna

aikaansa

^miettää.

Kahta

^{kiiwaammin Englantinyt}

kokee

saada liittolaisia

^{Venäjää Mastaan, mutta}

siihen

^{ei näytä} muilla maltatunnilla

halua

oleman.

Karsin linnassa

^on

Venäläisillä

^nyt

Aasian

puolella hymä turma talmea mastaan. Kummin-

kin

^luullaan

Venäläisten

^{mielii ennen}

talmen

^tu- loa kokeman malloittaa Armenianpääkaupungin, Er-

zerumin.

Ihmetellään, ett'eimät

sitä

^{jo ole}

teh-

neetkin, maan antoimat

mihollisclle

aikaa tointu- maan hälnmästytsestään.

Siihen ^lienee

^kumminkin

huonot

ilmat olleet syynä.

Europan puolella

seurataan

^tätänykyä

suurella uteliaisuudella asiain

^menoa

Plewnasfa. ^Nenä- läisct saartamat wihollisen

aina ahtaampaan pii- riin;

kahdessa ^kohden

^{kuulumat jo} tunteuneen niin- kin lähelle, että

moisiwat

^jutella

toistensa kanssa.

Wenäjän uljaimmat

sankarit Plemnassa

^{omat ken-}

raalit Gurto ^{ja Skobelem.}

Edellinen

malloitti

Lo-

kakuun 24 paimänä Gorny

Tubniakin

tukemat

marustukfet,

ja

siinä

rynnäkössä Suomen ^kaartikin kunnialla toimitti

tehtämänsä. Urhoollinen

^Stobe-

lew taas malloitti

miheriät ^kukkulat,

^joista

turkkilaiset

^{tuon tuostakin omat kokeneet}

häntä

^kar-

toittaa.

Ne

^yritykset

tumminkin

^omat

turhia

^olleet,

maikka olimat

lähellä suuren

Mahingon mattaan-

saattaa.

^Siinä

^nimittäin

^{tuo ylemä ja pelkäämä-}

tön Stobelem

sai

^pari tärähdystä.

Tautimuoteel-

taan

hän

^{tumminkin on johtanut}joukkoaan jakym- menen päimän kuluttua luulimat lääkärit

hänen

^jäl-

leen

^kykenemän

hcmoisen selkään nousemaan.

Osmaⁿ pascha,

Turkin määrällinen

^jalopeura, joka

iki-muistettamissa Plewnan

tappeluissa on

kaa-

tunut

wenäläisiä

^kymmeniä

^tuhansia, hän

^nyt

siis

on

saarrettuna, ahdistettuna linnoituksiensa sisässä.

Mä tiedä

^kukaan,

mitkä aikcm^set

^{tuon wakacm}

miehen aiwoissa ^liiktuwat.

^{Neuwoja ei}

hän

^kenel-

täkään

^{pyydä, eikä}

hän

^liioin

urotöillään

^ylwästele

Harlvinaista. Joulukuun

^{lpäiwänä poimittiin}

töällä wielä ulkoa Uintimaasta kukkakimppu jossa oli orwottia, lcwtojia ja muitakin tutkia.

Waltuumiesten

^{maalin johdosta, jola tapahtuu} 14 p.

tässä

kuussa, tahtoisimme, jos jotakin muu- tosta

wuorossa

poismcnemicn

suhteen

^tulee

tehtä-

wäksi,

walitsewien huomioon saattaa semin.

^joht.

Leinberg'in ja läkkiseppä Pohjolaisen. ^{Kuopiossa on wiime} perjantaina

suomalainen

Seura" micttännt muosijuhlaansa ja on

siinä

^tilai-

suudessa

ollut saapumilla noin

henkeä.

^Koskahan

Ivmästylään perustetaan..Suomalainen Seura?"

»" ^M

lnyöpi

Tehtaan hintoihin loh.^ttammonen.

/puolaa,

^{karkeata ja}

hienoa sekä

Pöytäsuolaa.

Ruisjauhoja,

katsintertasisfa matoissa.

Häggman ja Kumpp.

Pcinlll'll!,iili, aötioittain.

Häggman ja ^Kumpp.

A romatisk ^Saippuvia,

Ä Glycerin

Mandel

Espoace

Eaudecologne

myöpi

Joh. Kammonen.

<^V

Saakuryyniä, Tattariryyniä, Makaruuni- ryyniä,

Tärkkiä,

Perunajauhoja.

Häggman jaKumpp.

huhtia,

^Mustaa

nahkaa, Lakceri-nahkaa, tasaanin

<^F Wasitan-nahkaa, Eahwiaania.

Häggman ja Kumpp.

fia

^ja

Luistimia.

c^

Häggman ja Knmpp.

«FU.

„

^punaista.

Jamaika

^Rommia,

Portwiiniä, Valkoista. „ _Punaista.

Malaga.

Muscat

^Lynel.

Picardon.

Vischoffia,

Sampanjaa,

Punssia ^y.

^{m. myöpi}

loh. Kammonen.

Masiina-

^ja Tampuri-lantaa.

lalUi-lauttlija, ^1,,l,!,!l

Häggman ja Kumpp.

/pilkki-lantaa,

Siltki-scnncttia,

Liinapalttinaa. Hägssman ja Kumpp.

Päijänteelle.

Lennätin-sanomia

Belgrad 27 p. Marraskuuta. Serbia- laiuen pataljona on mennyt rajan yli Ka- tani.qau luona, suojelemaan waimoja ja lap-

sia Turkkilaisten rääkkäämisiltä. Turkkilaiset

peräyttiwät Serbialaiset, jossa tilaisuudessa

molemmin ^puolin useita ^{kaadettiin ja} haa-

woitettiin. Toimikunta on lähetetty asiata

tutkimaan.

Yogat 1 p. loulukmlssa. Prawetzin walloitutsen ^{jälkeen owat} Turkkilaiset lähte-

neet Nowatschen'ista, Skriwen'istä, Orcha-

niesta, perääntyen Wratschek solaan. ^Venä- läiset ^ottaneet waltaansa Belobrod'iu ^ja i!ew-

tschowan. Assaf-pasha wetäyuyt Kadikiöihin Perintöruhtinaan ^{edellä. Suostnmus We-}

näjäu ja Serbian wälillä. Ignatjeff kut-

suttu keskustelemaan Osmanin kanssa. —

— Paawi sydän-wesitaudissa. Hengen an-

nossa ^{30 P.} Marraskuussa.

Lasi- ^ja Porslini-astioita ^{myöpi helppoon}

hintaan loh. ^Kammonen.

Hyttiin lasitettu ^warasto

Rauta ^tawaroita,

Wcilin ^ja Göösin lirjatanpassa mWiiwiillli:

Knwa loh. ^{Ludw. Runebergin} haudasta

«porwoon _{kaupungin Hinta}

₃

_markkaa. hautuumaalla.

75 p.

Uutta kirjallisuutta jouluksi,

Weilin ^ja Göösin liriataupassa Iywiistyliissii ^ja useammissa

maamme kirjakaupoissa ^{myytäwänä:}

Kristillinen Kalenten Suomen LWlle.

Toimittanut Ht. E. ^Toinen wuosilerta.

Hinta paperikansissa 1 m. ⁹⁰ p. Klothkansissa ²

UMPP.

nssgman _ia n omaiiuuna.

WM^WMiunen _Perustettu Mmlllmutllö-Ww.

touonira 1827.

Vakuuttaa meidän

kautta helpoilla

maksuehdoilla

Tehtaita, Sahoja ja ^Lautoja sekä taikenlaistairÄ Iywiistylässii, Weilin ^jaGöös'in kirjapainossa, 1877.

Tori^kertomus. Huonon kelin takia on ^maa- tawaran tuonti kaupunkiimme jo monta wiikkoa ollut warsiu wähäpätöinen. Scnpätähden omatkin hinnat ^tun- tuma^tikohonneet. ^Noi,joka muutamia »viikkoja taka- perin uhkasi ^mennä marsin polkuhintaan,maksetaan ^nyt 16 markalla leimiskältä. Lammas-lihaa ^{ontänä syk-}

synä ollut»verrannollisesti »vähemmän ^jasekin »vähä huo-

nompaakuin edellisinä ^{»vuosina, on}maksettu ^tätä nykyä

<>

markkaa leiwiskältä. Saman onmyöskin nau- dan paisti-liha ^maksanut,mutta kylki^ihamaan mark- kaa. ^(s'ikä ne myyjät olekaan pitkiä aikoja tarwinneet woi- ^ja

lihakuormiensa

^{kanssa torilla seisoa, ennen kuin}

omat tamaransa ^kaupaksi saaneet. Maidosta on tänä syksynäollut tiukempikun ennen milloinkaan. Sitä kil- wan ^»viedään, kun »vaan lekkerissä tai pullossatorin kul- maan ^ilmestyy. Heiniä on jokapäimälähesollut kaupan,

ja kun »vaan on hymää nurmi-heinää, jossa ei kanva- kortteit-a ^ilmaunnu, on siitä maksettumarkkakin leimis- kältä;kylmö-heinistä1»n. 2.» ^p.

Puu-kuormia

^onmyös-

kin ^rumennutilmestymään ja on niistämaksettu ^koimu- sista ^{5: 50 jatt,} ja petäjistä 4 ja5» markkaa kuormalta.

Perunat

^{12 markkaa tynnyri. Glojen hintaa ei moi}

määrätä,kun ei niitä koskaan ^ole tarjonakaan. Kauppi- villamaksaa ruis-jauhot2m.20 ^penniä leimiskä. Los-

kus syksyn

kuluessa

on tuorrcita muikkuja, ja jopawä- listä suurempaakin kalaa ilmestynyt kaupaksi.

—

_mies

waanse, _joka silloin torilla

osuu

olemaan. Kyllä pohjan maan

miehet

suola-kalasta hmvän huolen pitämät ja ot- tnvat silakoilta ³ ja 4 ^ja siioilta ⁷ markkaa leiwiskältä.

S^;g[iiolv&ilttifiå Kenintutanfaita,

Willasia

„

TI

^{s^cvfin,}

"^¦^7 Meriuo mustaa japunaista,

U^ Aaresclna,

1

'

Parakaania,

anelli^a,punaista ^{ia harmaata,}

V^JTa

Tarlataania, ramattaa,

m^L

^Vuoniiniä,

M M Alpakkaa,

.

^Satilnia,

glL* ⁿ-kanka i^ta,

UH»

^tyattnti_Twillia,^Hanlpttia,

Pellawas-palttinaa, y^Äf^f^tinairt.

sorsan

^{ja Tamperen.}

Willa kiinoja (^afd)ltftttfar), Silkki Vilnoja, myöpi

loh. ^Kammonen.

Zoljan Herman

Kuollut:

Ilmoitetaan

että

hellästi rakastettu poikamme

wiisi wuorokautta sairastettuansa rauhallisesti »vaipui kuolemanuneen Iywäötylässä, Torstaina Marraskuun 23p:nä t^{,^77,}

kello '/.2 ^{5 j.p.p.,(i kuuk. ja 20 p. wanhana;}

suureksi suruksi ja kaipaukseksi wanhemmille sekä Maria (5-lisalicth ia

I.H.

^Masalin.

W. L.Wirsik. ^{:^s>,2 ja !<} w.

muille sukulaisille.

Erikoita,

Topfelia, Werkoja

c-^

Myöpi

loh.

^Kammonen.

HW" Tuuri warasto

Naiswäen topfeli Paltoita,

nykyaikaisia,

loh. ^ammonen.

Mnffia,

Miesten Turkkia,

Bisamill- ja Majawall-nahkaisia inyopi hel^

W^ ^Kaupaksi:

Suuri warasto

punasta ja walloota.

Konjakkia,

sainoin,

erittäinhywää.

Tcherryä ja

Muscat

lunel

setä ^Renstan

^wiiniä.

Häggman ja Kumpp.

ooria.

Rommia.

Punssia

ja Samppcmja-Konjattia.

Häggman ja Kumpp.

autuuttia,

<^V Wakstuukki

lattia-mattoja myöpi

loh. Kammonen.

/ptearini

ja Palmukyntteliä.

Pumpuli_lankoja. Häggman ja Kumpp.

willa-rliijnjä, !iuiN'ia ja lenkiä.

Häggman jaKumpp Millä tawalla

hän ^aikoo

^{wapautcenpyrkiä,}

siitä

^ei

warmuudella mitään tiedetä, enemmänkun siitäkään, tuinka pitkäksi aikaa

hänellä

muona-waroja

Plew-

nassa

^riittää.

Toiset

luulewat niiden

tuokiossa

^ole-

wan

^lopussa, mutta turkin ^puolelta makuutetaan niiden riittäwän wieläloulutuun^puolimäliin._Muu-

tamat

sanowat hänen

^jo

lähettäneen sanansaatta-

jan wenäjän leiriin

keskustelemaan antaumisen eh-

doista, mutta turkin^puolelta

sitäkin

^{wäitctäänW il-}

heeksi. Toiset

^{taas päättämät Osman} paschan pi- akkoin aitowan ^rynnätä Wenäjän armeijan

läwitsc

yhtyäkseen Suleiman paschan

kanssa.

^Lewisipä

scm-

moinenti huhu, että

Mehcmed-Ali

pascha oli 3o-

fiassa

^koonnutNO,WO

suuruisen

^{armeijan, jolla aikoi}

rientää

Plewuan ^awuksi.

Tittemmin tulleet tiedot supistimat

hänen

joukkonsa 25M0, ja wcnäläisten

wiimeiset

äktipikaiset liikunnot

länteen

päin,arwel- laan

tarkoittaman Mehemed-Alin

^{erilläänpitämistä}

Plewnan

läheisyydestä.

Tällä

retkelläänowatwe-

näläiset

^jo walloittaneet Etropo lin kaupungin ja

Prawatz'in

linnoitukset, johon

wiimcksi

^mainit-

tuun

walloitukseen

Suomen pojatkin owat

osaa

^ot-

taneet.

Venäläisten

tappio ci ollut

siinä ^suuri,

ainoastaan 60

sotamiestä

^ja2upseeria

haawoitettiin,

mutta

hirmuisia ^waikeuksia

^oli

heillä Wuorisen

^ja

hankalan

paikkakunnan

suhteen

woitettawina.

Len- nätinsanomat

tcrtowat, että

haawoitettuin

^jou-

kossa

^on Tuomen taartiista wänrikti Brunou, joka on

saanut

^{molemmat jalkansa}

rikki-ammutuiksi.

Wenäläisiä

^on

sodan

alusta aiua Marraskuun 14 päiwään kaatunut 67, 303 miestä.

Turkkilaisia

on joutunut

sodassa

wangilsi yleensä :i9,^40 miestä 19,

ftaschaa

^ja

saaliksi

^{on muun}

muassa

tullut 617 kanuunaa.

MU^^liustoa,

^Silliä,

3öaf«&ufia

^ja

MU^D ^tuhma

^{taloja. Häggman ja Kumpp.}

#jJMtffa=2eetä,

^{ufiampaa laatua.}

«^

_{Häggman ja} Kumpp.

Surun JtattfrteOtaan ^leoftfta: