1
Nousiaisten kirkon interiööri 1800-luvun lopulla
1 ALTTARITAULU, kankaalle tehty öljymaalaus, signeeraus ”J. Z. Blackstadius pinx. 1849.”
Aiheena ylösnousemus: Jeesus nousee haudasta, taivaalla enkeli ja haudan reunassa toinen istuva enkeli, etualalla ja oikealla neljä kauhistunutta sotamiestä. Kehystys on pyörökaarinen, sen sivuilla postamenteilta nousevat pyöreät pylväät, joiden päätteenä kalkki, otsikkona suippokaareen sovitettu säteilevä aurinko. Väreinä on vaalea marmorointi ja kulta. Koko 400 x 200 cm.
2 VIINIKANNU, hopeaa, sisältä kullattu. Kannussa on pyöreä jalka, pullea päärynämäinen kupu, kaareva nokka, kuperan kannen nuppina kullattu säderisti. Kaiverrus: ”Nousiaisten kirkon oma 1875”. Korkeus 49 cm. Leimat: W. Pettersson, Turku 1875.
2 VIINIKANNU, hopeaa, tehty edellisen mallin mukaan. Kaiverrus: ”Nousiaisten kirkon 1895”.
Leimat: F. V. Syrenius, Turku 1895.
3 ALTTARIKAIDE, tehty vuonna 1770. Kaide oli kulmikas, koristeena neliön muotoiset peilit, joihin oli sovitettu ristikuvio. Väriltään kaide oli siniseksi marmoroitu. Vuonna 1816 se maalattiin valkoiseksi. (Alttarikaiteen tekijä oli Koljolan Nikkarin torpassa asunut pitäjän puuseppä Matti Eerikinpoika, syntynyt 1745, kuoli 9.9.1807).
4 LUKKARINPENKKI tehty vuonna.1833.
5 KAAPPIKELLO, rokokootyylinen. Taulussa signeeraus: ”J . Sijlvander Abo”. Kello on maalattu harmaaksi, aikaisemmat värit ruskea ootraus, valkoinen ja kulta. Koneistoon on merkitty
2 valmistusnumeroksi 12. Se on ostettu vuonna 1780 kellotehtailija Jaakob Sylvanderilta.
(Kelloseppänä Turussa vv. 1778–1818, syntynyt 1745, kuoli 19.6.1818 Turun ruotsalainen seurakunta).
6 NUMEROTAULU Biedermeiertyylisen kehyksen sivuilla neljä sorvattua pylvästä; tauluun yhtyy numerokaappi. Korkeus 95 cm. Se on ostettu vuonna 1843. Mynämäen pitäjänmaalari Kaarle Grönholm maalasi sen ”karmosiininruskeaksi” ja mustaksi.
7 NUMEROTAULU Ylhäältä pyörökaarinen, yksinkertainen kehys. Siihen on maalattu kirjoitus:
”Gifwen till Nousis Kyrka af IDS 1769”. Korkeus 81 cm. (Kirjaimet IDS tarkoittavat kalustoluettelon mukaan Juha Degerströmiä.)
8 RIMAUUNIT asennettiin kirkkoon vuonna 1881. Lahjoittaja kirkkoherra Nils Johan Almark.(Kappalaisena 1873–1881, kirkkoherrana 1881–1887).
9 KRISTALLIKRUUNU, empiretyylinen. Kaksi leveää, valettujen ruusukkeiden koristamaa vannetta, joista lähtee 2 x 12 kynttilänhaaraa. Se on ostettu vuonna 1833.
10 KYNTTILÄKRUUNU 3 x 8 kynttilänhaaraa, simpukanmuotoiset talivadit, uurnamaiset kynttilänpesät, tähden muotoiset heijastuskukat. Rungon yläpäässä on enkeli palmunoksa ja torvi käsissään, sileässä pallossa munan muotoinen nuppi. Seurakunnan sotamiehet ovat lahjoittaneet sen vuonna 1804.
10 JÄLJITELMÄ EDELLISESTÄ Sorvatusta puisesta rungosta lähtee 3 x 8 kiemurahaaraa, pellistä leikatut simpukanmuotoiset talivadit ja litteät heijastuskukat. Heikki Juhanpoika Pikku-Heikkilä on valmistanut sen vuonna 1833.
11 ENTINEN ALTTARITAULU, kankaalle tehty kaksiosainen öljymaalaus, signeeraus ”J. G.
Gejtell pinxit D:6 Julius 1756”. Taulun alaosassa on ehtoollisen asettaminen, yläosassa kuollut Ristiinnaulittu. Keskeltä pyörökaarisen, mustaksi maalatun kehyksen sisälista kullattu, päätteenä laudasta sahattu karitsa; Geitel on itse valmistanut kehyksen. Koko 300 x 177 cm.
12 VIIMEINEN TUOMIO, kankaalle tehty öljymaalaus. Signeeraus: ”I. Hertzberg Mållt Detta”.
Etualalla enkeli erottaa vuohia lampaista, lampaiden puolella enkelit johtavat autuaat taivaaseen, vuohien puolella paholaiset ajavat kadotetut helvettiin. Enkelit ovat rokootyylisissä puvuissa.
Kirjoitus: ”H. Fagerholm, E. Enberg... kla E. Elg, I:Kreijare, H:Trahna, A Ahl Anno 1770. Jumalan kunniaksi ja Nousiaisten Kirkon kaunistuxexi Tämän Taulun lahjottaneet Seurakunnan Sotamiehet Nim. F Forsen. in, M Ekberg, I:Ide...”. Musta kehys. Koko 202 x 319 cm.
(Lahjoittajia olivat mm. Tappurin sotamies Henric Fagerholm (syntynyt 1731, kuollut 27.4.1791), Kaiselan sotamies Eric Enberg (syntynyt 1732, kuollut 27.1.1805), Nutturlan sotamies Eric Elg (syntynyt 1730, kuollut 6.4.1811), Ahdasmäen sotamies Joh: Kreijare (syntynyt 1723, kuollut 15.11.1780), Laaleisten sotamies Henric Trana (syntynyt 1730, kuollut 2.5.1782), Aatolan sotamies:
Anders Ahl, (syntynyt 1744) Kytöisten sotamies Fredric Forsén? (syntynyt 1766, kuollut 17.12.1834), Järäisten sotamies. Jacob Ide (syntynyt 1735, kuollut 16.6.1802).
13 KENOTAFI on tehty mustasta, luultavasti belgialaisesta kalkkikivestä. Se on pohjaltaan suorakaiteen muotoinen ja suorasivuinen, ala- ja yläreunassa on ulkoneva profiloitu lista. Alareunan kouruun on veistetty nelilehtiset kukat. Seinien syvennyksiin on sovitettu kaiverruksin koristetut messinkilevyt, jotka melkein peittävät seinien ulkopinnat, jalkopäästä nämä levyt voi ovien tapaan avata. Sisältä karkeapintainen kenotafi on tyhjä, mutta siinä on luultavasti alkuaan ollut pyhäinjäännöksiä sisältävä (puu)arkku. Rungon pohja 105 x 230 cm, korkeus listoineen 105 cm;
jalkalistan mitat 126 x 250 cm, pöytälevyn 122 x 246 cm. Sokkelin nykyinen korkeus 55 cm, v. 1674 se oli vain 15 cm. Levyjen koko 50,5 x 44 - 53,7 cm, kansilevy 229,5 x 105 cm.
3 14 SAARNASTUOLI, tehty vuonna 1640. Kalkin muotoisen jalustan kannattama, monikulmion muotoinen runko, jonka kulmissa on konsolien päältä nousevat pylväät, joiden alaosassa lyötekohokuviot. Rungon ala- ja yläosassa on kaksi listaa, ylälistojen koristeina hammaslistat ja munasauva. Alakulmissa ovat sorvatut nupit. Sivujen T:n muotoisiin peileihin on maalattu Vapahtajan kuva sekä apostolien kuvia, joissa kirjoitukset: ”S: Thomas, S: Johannes", ”Jesus Christus”, ”S: Petrus” ja ”S: Simon”; kuvien alapuolella kullatut serafinpäät. Porraskaiteessa on yksinkertaiset vinoneliöpeilit. Katoksen alareunassa on sahatut koristelevyt ja nupit, hammastuksen koristaman listan yläpuolelta nousevat nupilliset, sahatut koristepäädyt, joihin on maalattu Stjernkors- suvun vaakuna, jossa kirjaimet ”H SK”, kirjoitus INRI, vuosiluku 1640 sekä Jägerhorn -suvun vaakuna, jossa kirjaimet ”L:H S:H”. Katoksen sivuihin on maalattu kirjoitus: ”Tänäpäivä jos Te kuulette Herran äänen niin älkät paaduttakon sydändänne Ps. 95. 7. 8”. Katostaivaasta riippuu kyyhkynen auringon keskeltä.(Lauri Hannunpoika Jägerhorn, Sukkisten omistaja, kuoli vuonna 1655, hänen puolisonsa Hebla Stjernkors kuoli vuonna 1680.)
15 TUNTILASI, nelilasinen. Rautainen, puupalloon päättyvä tanko kannattaa puukoppaa, jonka pohjalaudat ovat koristeellisiksi sahatut ja nuppien koristamat; niitä yhdistävät sorvatut pienat.
Sivuihin on kiinnitetty rokokootyyliset veistetyt kiemurat. Siihen on maalattu kirjoitus ” I A 1746”. (Nimikirjaimet tarkoittavat turkulaista kauppiasta Jaakob All eenia, jonka isä Johan Allenius oli Nousiaisten kappalaisen avustajana ja pitäjänapulaisena (1722–1729).
16 JEHOVAN AURINKO, maalattu pilariin, mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1888.
17 PIISPA HENRIK, kirkon toinen suojeluspyhimys. 1400-luvun alkupuolelta, kotimaista alkuperää, tammea. Se on samaa tyyppiä kuin kenotafin Piispa Henrik. Pyhimys seisoo jäykkänä polkien pienikokoista, lakkia käsissään pitävää Lallia. Piispan asu: hiippa, kasukka, dalmatika ja alba, vasemmassa kädessä sauva. Värit ovat harvinaisen hyvin säilyneet: ihonväriä, hiukset ruskeat, hiippa valkoinen, kultakoristeinen, kasukka jäljittelee viininpunaista hopeabrokadia, vuori sininen, kasukan haarukkaristi kultaa, dalmatika vihreä, kultareunuksinen, alba valkoinen, kultareunuksinen, kengät punaiset, käsineet valkoiset, kultakoristeiset. Lallin päälaki on punainen, samoin säärykset ja kengät, puku tummanruskea. Lehtipuusta veistetty piispansauva on punainen ja kullattu. Korkeus 190 cm.
Yksinkertainen pyhimyskaappi on suorapäätteinen, sisäpuolella on läpikuvioisen koristekatoksen jäännökset, ovet ovat siniseksi maalatut ja niissä on valkoiset tähdet. Niissä on mahdollisesti alkuaan ollut Kristusta esittävät kuvat (vuoden 1755 rovastintarkastuspöytäkirjan mukaan kuva oli tuolloin alttarilla).
18 PENKIT tehnyt vuonna 1792 turkulainen kirvesmies Mikael Friman. (Syntynyt 1754, kuollut 1809 Turun suomalainen seurakunta).
Sisustuksen sinisen marmorointimaalauksen suoritti vuonna 1770 turkulainen maalari Matti Björkegren. (Syntynyt 1720, kuollut 1773, Turun ruotsalainen seurakunta).
19 SEINÄKYNTTELIKKÖ Pakotettua messinkipeltiä, vuoden 1700 paikkeilta. Seinäkupuraan pakotettu puolipyörylät, suomut, suippoja lehtiä ja tulppaaneja, sama koristelu toistuu talivadissa.
Käyrässä kierrevarressa on pakotetuin pyörylöin koristettu solmu. Seinäulkonema 38 cm. (Mainitaan olleen saarnastuolissa jo vuonna 1729).
Koonnut: Jukka Sainio
