• Ei tuloksia

Metsäkaupoista Kajaanin kihlakunnassa 1880-1890 luvulla · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Metsäkaupoista Kajaanin kihlakunnassa 1880-1890 luvulla · DIGI"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

Metsäkaupoista Kajaanin kihla- kunnassa 1880- . 1890 luvulla.

Kainuun Sanomille kirjoittanut G. Enwald.

' ( ( ~ fo.1,,""""'~ l')1<i,!h·,o-t n'f, l 1~

TurkJdliike Kaijaia,nin kili1a:kiu1nnia.s.- sa alkoi, 1860'-1870·luvu:lla e[i: kohta sen jältkeelll kiUJll i:soja:lm om t.äiällä toim~tettm Shllbiru ClSlteitthlrn ai noastaiam;

,isomrp,ra ,p,uiita,, nbiln1 7-12, mcilr1n pi'- tu1isfa1 j,a; 30, oonttirrnertJr:iäl 1art:1Va[p,ääst,ä, lälpimd:ta:ten. seikäl si.iJt:äi yiloop,äin• j•a, ,m~U,seit.thlin niistä, ka,a.de!ttwtrna,, kucxrit- tuim,a.

riai

vesi1refäiUe ve.dett,y:iJnä 50'- 8'0 peinnri_ä karpJP,aleellta, V uKJSi e n1 kuil. u:- es:sa ruveitti:i,n sitten salrnoillla ehdoiil-- la ost.am11aa1111 25, LSerntti!metriisiäl ·puita, muitta\ vasita. s'a,n\gen, myöh,ääru hinnat hiu1kam1 ;k,ohooåN:ait, ntiru että tämän kdlroiroslt,a, puista, sa,a.tiim 1 m.i.rkika rungallta ja siitä, viähä:n: yllik.iim 'Killln:

1880cl'uvuHai p~J'i ouJ.uJailSta: k,aulplIJiar·

toitmini.meä alkoivat kilpailla keske- nä:än, kohooiva,t tuk'kien hln.na.t sen verran, eittä saatiin 1 ma:rkka 50 ,penniä, vieiläip,ä 2 markka.a ka.nnolta,. MU:tt,a tältä ei ikestä.nyt kauan. Pui- heenalad,set toimdm.iimet yhtyiMät yh- deksi ja hinnat alen1vat yihtä a1ha:i- siksi kudn enne,nkin.

Muutos hintojelll kohoa.miseen :päin on huoma,ttavis.sa 1890-J!Uvulla,. T,ä,..

hän lie•nee vaikuttanut joko kii:lpai- lun pelko taihi aia.vistus sii,tä,, että Oul u1j ä;r,vi läheisesisä tuJevaisu Uidessa y'hföste:tään rauta'tieliä1 nuere,en j,a t,Ulk'ldp,uJden ooto niin muodoin va,- paiutuu muillekim\. Vamn,a, vaan on, ettJä 'hii,nnart:. nid,n .paOjon1 kohosilva:t, et,.

tä 22,5, senlttilmet.rin paUusuisista, :puis- ta maksetHtn 1 m~:rk:kia 50 :p~rnndä', vieläip,äi 2 ma,rlDka.aJ 'kann'Ol'taL SyJ'j,ä'i~

sårmmillä imail1a,, missä, uittosrnhteeit olilvatl va.ilkeamma:t,, saa;bidn. siltä, vas- toilll ty.ytyä paO:jon hm:marr.ipii•n hin,-.

to~hi-n.

Syyruä. tukkiJpudden polikwhintoiihin OuJujärve,rn vasistän, ympäJ>ilLä oli kH1pa:iJun !PUU1te. Metsifä ,näå.1:1ä mail'- la os'tiivat I päJäasiiaJlisesti. oul uil.a:iset liikemiahet,' jotka ,mert:sie·n ostajina toimliessaam1 olivatl yhtynee.ti isoiksi yhtiöi:l~si ni!llleltä ''l:uktk:i,e,n ha;k:;lm U&

j,a lauttausyhtiö', YkJSi.n fäällä osta- jana liilk'kuessaan saJil ima:i.nittu yhtiö pd,ifää trnk'kien hinnat, nii111 .all:!ta.isi:na kuin ha.lusj, OsoitukSEiksi siltä, mitä.

killpaftu tälläikin alalla vaiku.ttaia, voin 'kertoa seuraaivam €Simerkim.:

VuK)lllliftl 1896 rupesi 'ka.,ja,anilainen ka,u:p,pias J. Lilllclih Kaj,a,anin, ka.u:pu,n ..

gin ympälriställä me,tsfä ootelamaa.n~

ja sitä seu:ra,arvana parina vuonna hän tätä. ostohommaa,nsai ylhä jatkoi, nili/n etllä hänen hallussa,an lotp,ulli- ses,1.i lienee oil.lut noin s1a,takunta1 met- sä,p,alstaa • .Sittemmin ru1P_esi. oululai- mm Bergmanin :perilliste,11, toimini- mi', va.ikka oliki.n osakas Ouluyhtiössä, vähemmäs.sä :ma:ara.s:t;:a ostelemaan metsiä näillä! seu'duiilila .. Tämä. väih,äii-

nen 'kilpailu jo vaJ'lmtt~ sen,, etfä

varsilllkin, Sotkamon reitrn varsilla,

(2)

maksetti'in yk:sityisellekfa melkein toinen verta hi,ntaa puista, lrnh1• en- rue,n.

Tämä adlroi edes, jossa,in määrin vastata 'kohtuuden vaa,t:imu1ksia, jos metsiä yleensä oliisi os:tettrn ka,ntolu- vulla,. Mutta niini ei use1i.n tapaihtu~

nut, vaam astetrtiilll metsiä. sangen paljon 's.wmmallrn.UJpoin'. N.ä.in on, var- s:Lnki!Il taipahtumut Kaija:a.nin läih:Lm- missä y;mrpäristfössä,, jossa, 'kuitenkin kiJlp,a.ilun; olisd. luullut ollerva,n suur:Lm.0

maJI] siitäi s:y,yistä, ettäl sikäläiset maat ai-na,kin u.itoru ta;kia ovat sopineet:

etelä.n1puoleisil'Wldn osta,jime. Vuootna 1896-1899 .klinniitettiin SotlkaJmon ,ia, PaJ.tannoru kä1rä,jillä lälhes 100 ,metsär kontrahtia, joi'sta näkyy, ett:ä ainoas.- taa.n .kymme,nkwrnnassa t.apa.uiksessa .metsä:äi on ostettu: k:antdka.u1Palla.

Kailltki muut k:awpat oliivat swmma- lmuppoja. Näistä: .kontra-hde:ilsta1 nä.- . 'kyy myös, ett:ä mainituist,a metsäkau,- :P:ois,ta :mell.rein ,puoLet käsitUvät ta-

10111 lroko metsäimaa:n.

Kwn ostajat nä:in mu.odoi.n muuta,- mien satojen markkqjen ta.il pa.r_~

hatrrnmaissa ta1paulksiessa, truhannen ta,- hi ,parintUJha;nme,n mark1a,n, hinnasta, olivat useaksi vuodeksi vuolkralle saaneet talojen koko metsämaat1 huo- maa ku,inllm. eip,äiedwllis,et tämmöiset summakaupat ovat myyj'ille olleet.

On ·n.umd.ttäirn ihlllOill,attava,a,, että talot Kaj,a,a,nin kiJhla:ku:nna:s.sa, må,ssä, Laiil- lis,i:a m:a,al]mittarinja:kaja, vaista, vuo- sina 1880---1890 on a.lettUJ totmitta~

ma.a,n1 yleensä vielä olivat 1,okonu.m,e- roirna j,a siis verra.te,n i'soja. Kun vie~

läi muistaa, eitt.ä isossaijaassa, Kaja,a-

I1llilll kli,hlailrnnnassai sääni111öW.s.iss.ä taipaUJksiss.a cm .mainttaalia kohti ver rallista ja verotonta: maa,ta a:nnettu yihteens:ä noin 6,000 tynuyrinaJaa, vieläip:ä erinäisissä taip·au:k:sissa pal- jk:m eneimmä,n'kin, niirn voi käsittää, 'kuinka, suuret metsäailat. aivan ·polku-

hinnasta pitkiksi ajoiksi. joutu'ivat sahojen omistajille. Korntra:hdit olivat tehty ta.valLisestt 5-10. vuodeiksi, vaan, oli korntraht:ej,a, jot,ka olivat teh- ty ipailJjon, pitemmiksi: ajQi.ksi eli 25.

vuodeksi.

Syy,nä siilhen, ettäJ kiJhlaik:untamme tila,namistajat möivät tilallaan, kasva- vartJ tukkipuu:t suanmakau.pa.lla,, lienee ollut :se, etteivät he e'des ltkimaille- ka,an tietämeet eikä voineet laskea, paJ.joIJJko puita heidän metsissään oli.

Siitä. syystä, myötiinkin erinomaisia, metsä.palstoja vaJla,rn ,pol,ku:hinnoista ja aina moniksi vuosi'k:s:i. Kun ostaja sitten al'koi puita vedättä'mään osta- miltaain metsäsaroiltai, saa,titn, · useas- tilkin ja e!llsimmä.iseJ.Ui kerirallai tu:k-' kia twhainsittain, niin että, 'P.u:u:n hin- naksi j,äi vain, joku. kymme.nkun1.a penniä.. Puheena olevana aika.na. oli 'Kaijaanin Lehdessä.' luettavana täl- laisia metsäkauppoja 'kuvaaiva uu,ti- nem. Erään yhtiön asiaimies: osti näet hyvärnpuoLeisen ;metsän 300. markan h:in1nasta sekä kymmenen. vuoden hak- kuua,jaksi. Metsässä löytyi ,paljon vanhoja petä1jiä. ja, kuusip,uita vallan kasalta. Noil] 10-15 ipenniä jäi myy- j:älle tä:ss1äkin .tapauksessa puun hin- naksi, .sen, si-jaa,rn ettäi hänen, jos jär- kevällä tavalla olisi kaupat tehnyt, olisi 'P:itä,ny,t saada: airnaki111 1 ma.rk- ka 50 ,penniäi--2 mar.klkaa 1rnnnolta eli 'lroko sanotusta metsästä noin 3,000 marl~kaa.

Paljon lrnmmerrnlpiia, tuJilkikauppoja tehtlin Paltamossa ja: Ka,jaanin maa,- seuraJmnnassa talvella 1890. Ennen ei metsiä myyty muuta kuin· poikke- usta_pau'lrnissa alle 8. tuuma.n. elL 20.

sent,in, mutta sanottuna talvena möi moni,ki:n taluk:as metsänsä, paljon pie- nemipänäi. Nii'r1J_pä, kiinnitettiin Palta- mon 1890 vuoden ta1'vikäräjissä met- säkontraihteja, joissa metsiä oli myy- ty kahden metlrin korkeudeJta mitat- - 2 . -

(3)

tu1na kuoren päält,ä! 8-10. senttimet- 11iin eli 3-4. tuUJmaan. Täimä mä1ärä- ys koski luumminJkiin va.a.n, kuusipui- ta. Mänty, hon,kru ja, lBhti:puut, oli- ,vai1.1pai ne kwi:via ta,i tuoreita, s.ai os- taja ottaai n'iirn pie,neen kuirn !halusi.

KunJ iklontrahdin mä.äräaja,ksi mel- kein jdlrn. tapaulmessa ali 'P.a.ntu 25 vuotta ja osta,ja koko tuon. a,j,an, ku-. lue:ssa oli oikeutettu, ha:kka.u.ttaunaan maiinitun m1tan tä:yt:t.ä:vät. kuuset se- kä Jraildti muut puulajit nitn pie- neen kuiJJi tahtoi, käy selville kuinka tu.rmiollisia ka.u\p1poja oLi tehty.

Hinnat: tämmöisii:ni ka,111p,poi:hin nälhdenJ eivät olleet karikeat. Tavalli- sesti 1ma:ksettiin: va.an rnuwtamia, sa- toj ai ma,rkkoja. Ainoastaan harvoissa ta1p,auksissa, jolloin metsämaat olivat isot ja hyvät, nousivat kauppaihinnflit mu utamiiin trnha,rnsiin markkoihin.

l{un ottaa, huomioon, että. näimä. kau- pat pä.ä.a.siallisesti tar,koitta;va.t kuusi- putta, joita otetaan niin pieninä kuin ylempänä, on mainittu, huoma,a ,jo tastä, että täällälki111 aJettiin ostaa. jo p_aperipuumetsiä. Ja k.u.ni samoihin ka•u:ppoihJn oli yhdistetty kaikki muutkin puulajit, niiin pienii,n kuin osta.ja kehtasi otta.a, voi tästä päiät- tää, että metsän ostaja varasi itsel- leen halkometsä,ä:kin.

Jos vielä tarkastamme 1,yseessäole.- via metsälmuppoja,, huomaamme, että n~ monessa muussakin kohdassa ovat '(lleet myyjälle sangen e(päedulliset.

Ostaja.n ei ole tarvinnut suorittaa mitään korvausta puiden kaadossa

j:ai ajossa taipalhtuvast.a, piene,mmi.in metisän sortumisesta, jota kru1I1Jmj,n- kin tapaihtui suuressa, määri,n, kun metsän näin ylen pieneen sa.a haka.ta.

H ä.n on saan u b ilmaiseksi talon met- sästä otta.a vetoa, varten ta.rv.ittava,l kainget, keksinlva,rre,t ja. lernkkinäreet;

eri pa.Lkkiota ei hänen ole tarrvin.nut maksaa ajoteistäi .y.m. Ka,upipaan lmuluvai,n rpuiden _ latva.t on ostaja

saanut ott:a.a niin pieneen kuin, on tahtonut. Mutta. jos myyjä rmiLlä ta.- vallai ta'ha,nsai olisi sattunut vahin- go1ttama,an jotaikin ·pientä. kauppaan k11ulU1vaa purnta, on hänlen siitä: ol- lut maiksettava lJ.alk1dota ostajalle ·1 mai11kkaa p,urnlta.. Löytyjrpä sEll111moisia- kin konrt:.rahtejla, joissa tämä p,aLkkio oli, määrätty 10. I~,r'kallrsi .. p,uult.a. .

Sitäl !Paitsi sislittyi vumeks~ma1.- nittuilhi111 ,metsäkontrahteilhin vielä.

eräs sangen omituinen pykälä. Osta- jat pidättivät nimittäin, turvatak- S€en, kuten kontrahdeissa. mainita.an, omistus1- ja hakkausoik:eurt:ens·ai myy- tythin, :JJ,u-ihin, itselLeen oikeuden ha- kea laillinen kiinnitys myyjäi,n oinistamaa1n tilaan. paljon kcmkeam- m,a.sta summasta kuin mitä kau,ptpa sisäJ.tää. Niin1Pä Palta:mon 1890. vuo- den talvikärä,jissä 'kiinnrtet.tiiJ11 eräs 750. markan kontrahti 10,000. ma,r- kasta, eräs 5,200'. markan ,kontrahti 60,000. markasta j,n.e. eli siis noin kaksi ja 'Jrolmfäertaiisesti niiden arr- vosta. Tämä, voi tU111tua, uskomatto- malta,, mu.tta todellrukin on: tämmöi- siä metsäikontra.hteja telhty j,a, sittem- mti n: tila,a;1 kiinnitetty.

'fällai's'ten ka,nrppojen ka.utta, myö- tiin useamma,n talon metsä aivan 7,5 -10. sentti.m. saakka neljä.nnesvuosi- sada.n .aja,ksi ja. monestikin a,i,van pollmhinnasta. T.ilalle ei enää jä:änyt juuri ,mitätän. a.rvoa eikä, omistaja voinut saada siilhen kii,nnityslain(J..a, vielä väJhemmcin kunnollista ka,uip;p,a- hin taa tilaa myydessä.

Kun ,ra,ufatie saatiin Ka,j!aaniin, syntyi ;kilpailua 1metsä'lrn.upoissa ja tu1ddpuiden, hi,nna,t kohosivat melkoi- sesti. Paiil~ma.kun,nnallamme on fähän m'ltet enim vaikuttanut Kajaanin Puuta!v-a,ra, Osa:keyhtiön, perustami- nen, joka heti alk(',j ma,ksaa kunnolli- sia !hintoja ostamistaan tiloista. ja.

metsä palstoista.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Hauskoja asioita otetaan esiin ja mik¨a t¨arkein- t¨a, perustellaan kunnolla, mutta helppotajuisesti.. Juu- ri n¨ain matematiikkaa voidaan

Harjoitus 1, kevät

vektori n 6= 0, joka on kohti- suorassa jokaista tason

Konstruoi jatkuva kuvaus f siten, että suljetun joukon kuva kuvauksessa f ei ole suljettu.. Todista

[r]

Vaikka t¨ ass¨ a rajoitutaan staattisiin va- rauksiin johdepintojen l¨ ahell¨ a, kuvamenetelm¨ a¨ a voidaan k¨ aytt¨ a¨ a my¨ os ajas- ta riippuvissa tilanteissa sek¨ a

Ku,n Kajaanin 1kau- pungin pormestarin vir1ka ·1S21 oli tul- lut avonaiseksi Carl Ge,org Fhnderin ,iä:lkeen, joka 1821 nimitettiin Kajaanin tLwmiokunnan tuomariksi,

siin 30 vuodessa. Ollila sekä kunnan esimies Kasper M enerus ja lautakunnan esimies F .F. Ekqvist etsimään sopivaa taloa. T odellisuudessa lykkäys kuitenkin merkitsi