Kuviossa 15 on esitelty kooste panelistien näkemyksistä yhteisesti järjestettävistä palveluka-navista. Erityisesti asiakasneuvonta nähtiin järkevänä järjestää yhteistyössä (13 arviota).
Käyntiasioinnin järjestäminen sai kahdeksan arviota, yhteistyössä järjestyt yrityskäynnit seit-semän arviota ja verkkoasioinnin järjestäminen kuusi arviota. Eräässä kommentissa perustel-tiin erityisesti asiakasneuvonnan järjestämistä yhteistyössä olevan asiakasnäkökulmasta te-hokkainta, kun tietoa maakunnan alueella tarjottavista palveluista ja toimijoista saisi katta-vasti yhden luukun periaatteella. Siihen kommentoitiin:
Samoilla linjoilla. Hirveän vaikea nähdä, että mitään näistä voisi vain yksi toi-mija toteuttaa…
Ajattelen myös samoin. Tuo on asiakasystävällinen tapa toimia. Asiakas voi näin valita tarvitseeko henkilökohtaista palvelua vai saako hän tarvittavat tiedot verkosta. Kun tehdään yhdessä, on helppo ohjata asiakas oikeaan paikkaan, mistä saa palvelut omaan tilanteeseensa.
Yleisenä huomiona nostaisin toisen paneelikierroksen työskentelystä, että panelistit olivat ke-hittyneet oman vastauksen perustelussa. Ensimmäisellä kierroksella kerrottiin mielipiteitä teemoihin liittyen ja toisella kierroksella pyrkimystä oli jo kertoa muille panelisteille, miksi oli päätynyt kyseiseen arvioon. Tämä voi johtua myös paneelien kysymystenasettelusta.
5.1.7 Johtopäätökset yrittäjyys, kasvu ja kilpailukyky –paneelista
Yhtä yhdyspintaa verkoston palveluihin nähtiin tarvittavan ainakin maakuntatasolla. Verkos-ton toiminnan keskiössä ovat laaja-alaiset palvelutarvearvioinnit (myös digitaalisena), palve-lujen ”poluttaminen” sekä ohjaus asiakastarpeiden mukaan verkoston tarjoamiin palveluihin.
Palveluvastuiden selkeyttämistä kaivattiin ja palvelut pitäisi olla helposti saatavilla sekä esillä. Yritysasiakkaat haluttiin ottaa mukaan kehittämään palveluja ja tekemään palveluko-keiluja asiakkuudesta kumppanuuteen näkökulmalla.
Jatkokeskustelua tarvitaan vielä siitä, onko uusi yhteistyön malli eri tasoilla toimiva ”toimijoiden ketju”, jossa asiakkaan lähipalvelujen taso on kunta ja maakunnallisesta palvelu-jen tasavertaisesta saatavuudesta vastaa maakunta. Vai toimitaanko alustamaisena verkos-tona, jossa on yhteiskoordinointia palvelukokonaisuuksista? Tämä aiheuttaa mahdollisesti myös kiistakysymyksen siitä kuka vastaa yritysten kontaktoinnista ja palvelujen kartoituksesta sekä ohjauksesta seuraaville toimijoille? Erityisesti kuntataustaisista panelisteista osa nosti tämän pelkästään kunnan toimijoiden tehtäväksi. Laajasti vastauksissa haluttiin selvittää roo-leja ja työnjakoa sekä estää jatkossa päällekkäiset palvelut. Näistä kommenteista syntyi toi-selle paneelikierroktoi-selle palvelujen yhteensovittamisen teesit. Jatkovalmistelussa tulee sel-vittää lisäksi mihin kaikkiin palvelutarpeisiin jatkossa vastataan julkisilla palveluilla ja mitkä palvelut toimivat markkinaehtoisesti. Osa panelisteista nosti huolen mahdollisesta asiakkaiden
”ylipalvelusta” julkisella rahalla. Kysyttiin myös, onko perinteinen yrityspalvelutoimijoiden
malli viritetty liikaa ”vakiasiakkaiden” palveluihin. Osa panelisteista halusi suunnata verkos-ton toimintaa uusien asiakkuuksien tunnistamiseen ja kasvumahdollisuuksien löytämiseen asi-akkaissa.
Yhteistyömalleissa ja -muodoissa panelistit näkivät, että valittava yhteistyönmalli ei ole rat-kaisevaa, vaan se sitoudutaanko ja toimitaanko sovitun mallin mukaisesti. Useilla eri malleilla katsottiin voivan vastata yhteistyötarpeisiin. Pirkanmaalla on pitkät yhteistyön tekemisen pe-rinteet ja lähes kaikki arvioitavana olleet mallit nähtiin potentiaalisesti vaikuttavina. Jatko-työskentelyssä on hyvä selvittää tarkemmin mihin ja kenen (organisaatio, asiakas, asiantun-tija) tarpeeseen yhteistyön mallia valmistellaan? Jatkostyöskentelyn tavoitteeksi toivottiin yh-teistyölle asetettuja tavoitteita sekä toimintojen ja palvelujen yksinkertaistamista.
Alustataloudella ja digitalisaatiolla nähtiin olevan vaikutuksia tulevissa yrityspalveluratkai-suissa. Panelistit kuitenkin pääsääntöisesti näkivät, että tekoälyä ja digitalisoituja palveluja sekä ihmisten välistä kasvokkain tapahtuvaa palvelua pitää kaikkia olla saatavilla. Valmiita alustaratkaisuja yhteistyön tekemiselle ei vielä ole ja se vaatii kehittämistyötä ja resursseja.
Panelisteilla oli selvästi erilaisia käsityksiä siitä kuinka suuri osuus digitalisoiduilla palveluilla tulisi olla palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Jatkotyöskentelyssä on syytä pohtia tu-lisiko tunnistaa yritysasiakkaissa erilaisia tarpeita ja kiinnostuksia sekä valmiuksia käyttää te-koälyä ja digitaalisia ratkaisuja. Tämä näkökulma haastaa aikaisemmin esille nostetun työn-jaon selkeyden ja lähipalvelujen toimintamallin. Kuinka pian asiakkaat asioivat pääsääntöi-sesti digitalisoiduilla alustaratkaisuilla, missä ei ole yhtä selkeää vastuuorganisaatiota? Yh-deksi jatkokeskusteluaiheeksi nostaisin, tulisiko volyymiluonteiset palvelut (esimerkiksi rekry-tointi, tukien hakeminen, perusneuvonta) järjestää jatkossa lähinnä digitalisoidusti verkossa ja asiantuntijaverkosto keskittyisi asiakkaiden kompleksisimpiin palvelutarpeisiin henkilökoh-taisella neuvonnalla?
Tarve yhteiselle asiakastiedolle oli kaikkien panelistien mielestä olemassa ja tästä nähtäisiin hyötyvän niin asiakas kuin toimijaverkoston toimijat. Mahdollinen kiistakysymys voi muodos-tua siitä nähdäänkö asiakkuudet niin suurena yksittäisen toimijan ”kilpailutekijänä”, että se vähentää tiedon vaihtamishalukkuutta verkoston sisällä. Jatkotyöskentelyn selvitettäviä asi-oita on tietosuojakysymykset ja erilaisten tiedonvaihtotapojen kartoitus.
Yrityspalvelujen ekosysteemi teesi nähtiin hyvin tavoiteltavana ja mahdollisena tulevaisuusku-vana. Ekosysteemiajattelulla nähtiin saavutettavan isoja asiakashyötyjä, kun julkiset ja yksi-tyiset toimijat työskentelevät yhdessä asiakkaiden hyväksi. Jatkovalmistelussa olisi hyvä kes-kustella tarkemmin haetaanko alustoilla ja ekosysteemeillä yksityisen ja julkisten toimijoiden todellista kumppanuutta vai järjestäjä – tuottaja asetelmaa, missä yksityiset toimijat ovat julkisen sektorin tekemän tilauksen tuottajina? Millaisia ratkaisuja ekosysteemiajattelu vaatii verkoston kannalta, toimitilojen kannalta, työnjaon kannalta sekä järjestelmien ja alustojen
kannalta? Panelistit nostivat esille huolen, miten riittävä luottamus toimijoiden välillä saavu-tetaan ja miten koko Pirkanmaa pääsisi mukaan ekosysteemiajatteluun, ettei se olisi vain kaupunkikeskuksen toimintamalli.
Toisella paneelikierroksella keskityttiin työnjaon ja yhteisjärjestämisen kysymyksiin. Panelis-teilla oli kiinnostusta yrityspalvelujen yhteisjärjestämiseen ja yhdessä järjestettävien palvelu-jen asiakassegmenteistä ei ollut suuria näkemyseroja. Yrityspalveluissa nähdään karkeina ja-koina alkavan yrittäjän palvelut sekä toimivan yrityksen palvelut. Mikro- ja pk-yritysten ja suuryritysten palveluvastuun nähtiin eroavan palvelutarpeesta riippumatta. Suuryritysten pal-veluvastuu nähtiin useammin kansallisilla toimijoilla ja pienempien yritysten palpal-veluvastuu useammin paikallisilla ja alueellisilla toimijoilla. Maakuntauudistuksen valmistelussa kaiva-taan linjauksia maakunnan tahtotilasta yrityspalvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa. Mikä on maakunnan panostus yritysten kasvun edistämisessä?
Eri vastaajatausilla panelisteilla oli toisistaan poikkeavia mielipiteitä asiakasvastuiden jakau-tumisesta ja yksiselitteisiä organisaation tahtotilaa kuvaavia kannanottoja oli vaikea löytää.
Vastauksista erottui kaksi yhteistyön teemaa jatkokeskusteluihin: alkavan yrittäjän palveluko-konaisuus sekä kasvavien ja kehittyvien yritysten palvelut Pirkanmaalla. Panelistit kaipasivat rohkeaa priorisointia ja palvelutarpeisiin vastaamista. Jatkotyöskentelyssä on tärkeää käyn-nistää kansallisen ja ylimaakunnallisen yhteistyön ja työnjaon keskusteluja.
Esitetyille palvelukanaville nähtiin olevan jatkossakin tarve. Yhteisesti ja alueellisesti organi-soituja palvelukanavia perusteltiin asiakasnäkökulmalla. Asiakkaan on helpompi asioida ”yh-den luukun” kautta kaikkien palvelujen järjestäjien kanssa. Mahdollisena kiistakysymyksenä on, näkyykö yritykselle vain yksi verkoston toimija vai koko verkosto yhdellä yhteisellä brän-dillä? Valtakunnallisesti järjestetyt palvelukanavat nähtiin kommenteissa liian yleisluontoi-sina. Myös verkkoasiointi edellyttää integraatiota alueellisten verkkoasiointipalvelujen kanssa.
Palvelukanavien yhteinen organisointi edellyttää strategia- ja toimintasuunnitelmatasoista yh-teistyötä.
5.2 Osaamisen kehittäminen
Osaamisen kehittäminen –paneeliin osallistui yhteensä 33 kuntien, oppilaitosten, ELY-keskuk-sen, TE-toimiston, Pirkanmaan liiton edustajaa. Kutsutuista panelisteista 72 % hyväksyi kutsun ja osallistui työskentelyyn. Osaamisen kehittämisen -paneelista järjestettiin vain yksi kierros, koska selkeitä jatkopaneeliaiheita ei noussut vielä tässä vaiheessa esille. Taulukossa 2 on esi-telty osaamisen kehittämisen paneelin nimettyjen asiantuntijapanelistien jakautuminen taus-taorganisaation sekä osallistumisprosenttien mukaan.
Taulukko 2: Osaamisen kehittämisen panelistit 5.2.1 Yhteisen kuvan luominen
Paneelin ensimmäisenä teesinä oli, että vuonna 2021 Pirkanmaalla on yhteinen ja systemaat-tinen tiedonkeruu- ja suunnitteluprosessi osaamisen muutostarpeiden tunnistamiseksi ja arvi-oimiseksi. Panelisteja pyydettiin arvioimaan väittämän todennäköisyyttä. Väittämän taustalla on ajatus, että osaamisen kehittämisessä tulee reagoida entistä nopeammin yritysten ja työ-elämän tarpeiden muutoksiin. Näiden muutostarpeiden yhteinen tunnistaminen, analyysi ja toimenpiteistä sopiminen mahdollistaa yhteistyön ja työnjaon koulutusorganisaatioiden ja tu-levan kasvupalvelukoulutuksen välillä.
Kasvupalvelukoulutuksista säädetään hallituksen esityksessä laeiksi julkisista rekrytointipalve-luista ja osaamisen kehittämispalverekrytointipalve-luista, alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoitta-misesta, yksityisistä työnvälityspalveluista sekä taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta (HE 93/2018 vp). Hallituksen esityksen mukaan maakunta järjestää kasvupalvelukoulutuksena ammatillista osaamista ja valmiuksia lisäävää koulutusta, yrittäjyyskoulutusta ja kotoutumiskoulutusta. Kasvupalvelu-koulutuksessa ei suoriteta tutkintoja tai sen osia. Kasvupalvelukoulutus voidaan toteuttaa yh-teishankintakoulutuksena, esimerkiksi yritysten kanssa toteutettavat rekrytointikoulutukset.
(HE 93/2018 vp, 19§, 23§.)
Kuviossa 16 on esitelty vastausten jakautuminen teesin ”Yhteisen kuvan luominen” todennä-köisyyden mukaan. Vastausten mediaaniluku oli +-0. Täysin todennäköisenä tai ei ollenkaan todennäköisenä väittämää ei pitänyt kukaan. Vastaajista suurin osa piti joko varovaisen to-dennäköisenä (12 panelistia) väittämää tai ei toto-dennäköisenä eikä epätoto-dennäköisenä (13 pa-nelistia). Viisi panelistia suhtautui väittämään kriittisesti.
Osaamisen kehittäminen Kunnat TE-toimisto ELY-keskus Pirkanmaan liitto Oppilaitokset Muut Yhteensä
Nimetyt henkilöt 18 13 6 3 5 1 46
Kyselyyn vastanneet 11 10 4 2 5 1 33
Osallistumisprosentti 61 % 77 % 67 % 67 % 100 % 100 % 72 %
Kuvio 16: ”Vuonna 2021 Pirkanmaalla on yhteinen ja systemaattinen tiedon keruu- ja