Paneelin ensimmäisenä teesinä oli, että vuonna 2021 Pirkanmaalla on yhteinen ja systemaat-tinen tiedonkeruu- ja suunnitteluprosessi osaamisen muutostarpeiden tunnistamiseksi ja arvi-oimiseksi. Panelisteja pyydettiin arvioimaan väittämän todennäköisyyttä. Väittämän taustalla on ajatus, että osaamisen kehittämisessä tulee reagoida entistä nopeammin yritysten ja työ-elämän tarpeiden muutoksiin. Näiden muutostarpeiden yhteinen tunnistaminen, analyysi ja toimenpiteistä sopiminen mahdollistaa yhteistyön ja työnjaon koulutusorganisaatioiden ja tu-levan kasvupalvelukoulutuksen välillä.
Kasvupalvelukoulutuksista säädetään hallituksen esityksessä laeiksi julkisista rekrytointipalve-luista ja osaamisen kehittämispalverekrytointipalve-luista, alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoitta-misesta, yksityisistä työnvälityspalveluista sekä taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta (HE 93/2018 vp). Hallituksen esityksen mukaan maakunta järjestää kasvupalvelukoulutuksena ammatillista osaamista ja valmiuksia lisäävää koulutusta, yrittäjyyskoulutusta ja kotoutumiskoulutusta. Kasvupalvelu-koulutuksessa ei suoriteta tutkintoja tai sen osia. Kasvupalvelukoulutus voidaan toteuttaa yh-teishankintakoulutuksena, esimerkiksi yritysten kanssa toteutettavat rekrytointikoulutukset.
(HE 93/2018 vp, 19§, 23§.)
Kuviossa 16 on esitelty vastausten jakautuminen teesin ”Yhteisen kuvan luominen” todennä-köisyyden mukaan. Vastausten mediaaniluku oli +-0. Täysin todennäköisenä tai ei ollenkaan todennäköisenä väittämää ei pitänyt kukaan. Vastaajista suurin osa piti joko varovaisen to-dennäköisenä (12 panelistia) väittämää tai ei toto-dennäköisenä eikä epätoto-dennäköisenä (13 pa-nelistia). Viisi panelistia suhtautui väittämään kriittisesti.
Osaamisen kehittäminen Kunnat TE-toimisto ELY-keskus Pirkanmaan liitto Oppilaitokset Muut Yhteensä
Nimetyt henkilöt 18 13 6 3 5 1 46
Kyselyyn vastanneet 11 10 4 2 5 1 33
Osallistumisprosentti 61 % 77 % 67 % 67 % 100 % 100 % 72 %
Kuvio 16: ”Vuonna 2021 Pirkanmaalla on yhteinen ja systemaattinen tiedon keruu- ja suunnit-teluprosessi osaamisen muutostarpeiden tunnistamiseksi ja arvioimiseksi”
Arvioissa ei ollut merkittäviä organisaatioiden taustoista johtuvia näkemyseroja. Teesissä esi-tettyä tulevaisuuskuvaa pidettiin tärkeänä, mutta väittämässä asetettua aikataulua liian tiuk-kana. Vastaajat pitivät hyvänä pohjana Pirkanmaalla tehtyä yhteistyötä. Väittämän toteutu-misen todennäköisyyteen neutraalisti suhtautunut kommentoi teesistä:
Aikataulu on liian tiukka näin isoon muutokseen. On opittava pois vanhasta ja ajattelemaan asioita Pirkanmaan parhaaksi. Suunnittelua ja sitoutumista tarvi-taan.
Koulutusorganisaatioiden edustajat pitivät kommenteissaan hyvää ja riittävää ennakointia tär-keänä. Toimijoilla on oltava valmius nopeisiin reagointeihin tilanteiden ja suhdanteiden muut-tuessa. Tiedon nähtiin olevan tällä hetkellä hajallaan ja asetettu tulevaisuuskuva edellyttää suunnittelua, sitoutumista sekä poisoppimista vanhoista toiminta- ja ajattelumalleista.
Kuntataustaiset edustajat toivoivat yhteisiä ennakoinnin prosesseja ja pitivät reagointikykyä yhteishankintakoulutuksissa ja yrittäjyyskoulutuksissa hyvänä, mutta isossa kuvassa sen nähtiin ohjaavan liikaa sitä mitä yrityksille tarjotaan. Huolena nousi esille myös rahoituk-sen riittävyys niissä koulutuksissa, joissa ei ole tutkintotavoitteisuutta. Tarve tiedon keräämi-selle ja analysoinnille reaaliaikaisesti tunnistettiin. Osaamisen kehittämisen reagointi muutos-tarpeisiin nähden on helposti myöhässä. Yhteistyön syventämiseen nähtiin tarvetta, vaikka esitetyt lakimuutokset eivät etenisikään aikataulussa. Nostettiin esille myös tarve käydä läpi eri organisaatioiden reunaehtoja rahoituksiin ja tuloksiin liittyen sekä selkeämpien strategis-ten linjausstrategis-ten tekemistä. Väittämän toteutumista todennäköisenä pitävä kommentoi asiasta:
...Suunta on jo nyt oikea, mutta selkeämpiä strategisia linjauksia tulee asettaa tämän osalta. Tarvitaan yhteinen suunta ja rohkeutta uudistaa laadukasta toi-mintaamme vieläkin enemmän ratkaisemaan tulevaisuuden työelämän tarpeita ja innovatiivista kehittämistä.
ELY-keskus, Pirkanmaan liitto ja TE-toimisto -taustaiset panelisti pitivät tärkeänä yhteistyötä tulevaisuustyön näkökulmasta. Myös muutosten merkitysten pohtimista tarvitaan. Yhteinen suunnittelutyö takaa paremman kokonaisuuden osaamisen kehittämisessä. Tiedon keruun sys-tematiikkaa pidettiin haastavana ja tähän ehdotettiin sopivan menetelmän tai työkalun valin-taa sekä oikeiden avainhenkilöiden osallistumista prosessiin. Osaamisen kehittämistarpeiden haasteena on kyvykkyys nähdä tulevat muutokset. Asetettu tulevaisuuskuva edellyttää toi-meen tarttumista: suunnittelua ja monen toimijan yhteistyötä sekä samansuuntaista ajatte-lua. Ehdotettiin avointa tiedonkeruuta ja heikkojen signaalien keräämistä yhteisiin datapank-keihin. Väittämän toteutumista todennäköisenä pitävä kommentoi osaamisen kehittämisen prosesseista:
Prosessi on vuonna 2021 varmasti jo hyvässä vaiheessa, mutta tuskin vielä val-mis. Osaamisen kehittämistarpeiden haasteena on mielestäni se, että siinä pi-täisi osata ennakoida, nähdä toimintaympäristön muutokset/tulevat muutokset, ja kehittää osaamista etupainotteisesti. Muutos on nyt sen verran nopeaa, että pelkkä reagointi kulloinkin vallitsevaan tilanteeseen tuskin enää riittää.
5.2.2 Teknologiateollisuuden tulevaisuus
Paneelien valmistelutyöryhmissä (Asiakkuudet sekä Yhteistyön mallit ja mahdollisuudet) to-dettiin, että viimeisten vuosien aikana teknologiateollisuuteen tähtäävien koulutusten (nuori-soasteen ammatillinen sekä aikuiskoulutukset) hakijamäärät ja valmistuneiden määrät ovat olleet laskusuunnassa Pirkanmaalla. Panelistit arvioivat teesin ”vuoteen 2021 mennessä on varmistuttu, että teknologiateollisuuden osaamisen kehittämisen ”ketju” on kunnossa ja uu-det avaukset (tekoälyyn liittyvät ratkaisut, kiertotalous, jakamistalous) näkyvät kaikilla tek-nologiateollisuuden koulutustasoilla väittämän todennäköisyyttä. Väittämän taustalla on aja-tus, että Pirkanmaalla onnistutaan luomaan uusia ratkaisuja ja alan vetovoima koulutus-hauissa saadaan nousuun. Väittämän taustalla on myös ajatus, että talouden trendit ja mega-trendit näkyvät koulutuksissa poikkitieteellisesti, ja tällä osaamisella vahvistetaan myös yri-tysten kyvykkyyttä hyödyntää liiketoiminnan uusia mahdollisuuksia. Panelisteja pyydettiin nostamaan esille tarvittavia toimenpiteitä tulevaisuuskuvan mahdollistamiseksi sekä väittä-män toteutumisen esteitä.
Kuviossa 17 on esitelty vastausten jakautuminen teesin ”Teknologiateollisuus” todennäköisyy-den mukaan. Vastausten mediaaniluku oli -1. Arviot olivat kaikista kolmesta paneelikokonai-suudesta kaikista kriittisimmät tässä teesissä. Kysymykseen arvion antaneista peräti 67 % (20 asiantuntijaa) piti tulevaisuuskuvan toteutumista epätodennäköisenä.
Kuvio 17: ”Vuoteen 2021 mennessä on varmistuttu, että teknologiateollisuuden osaamisen ke-hittämisen ”ketju” on kunnossa ja uudet avaukset (tekoäly, kiertotalous, jakamistalous) näky-vät kaikilla koulutusasteilla”
Koulutusorganisaatiotaustaiset asiantuntijat eivät pitäneet teknologiateollisuuden imago- ja hakijaongelmia pelkästään Pirkanmaan ongelmana, tosin asian nähtiin vaikuttavan voimak-kaasti Pirkanmaan kilpailukykyyn sen ollessa teknologiateollisuusvetoinen maakunta. Esitelty-jen uusien liiketoimintamallien ja ”avausten” ei nähty rakentuvan tyhjän päälle vaan edellyt-tää perusosaamista. Koulutusta ja osaamista nähtiin tarvittavan kaikilla tasoilla. Toimialan imago ja kiinnostavuus nähtiin keskeisimpänä ongelmana. Väittämän toteutumista epätoden-näköisenä ja jälkimmäinen kommentoija erittäin epätodenepätoden-näköisenä pitävät kommentoivat asiasta:
Osaavan työvoiman saatavuuteen pitää kiinnittää huomiota. Koulutusta ja osaa-mista tarvitaan kaikille tasoille. Myös aivan tavallinen tehdastyöntekijätason koulutus on myös varmistettava (asentaja). Samalla henkilöstön urapolku vaati-vampiin tehtäviin ja siihen tukevaa koulutusta.
…Isolle yritykselle ei ole mikään ongelma rekrytoida tätä osaamista muualta kuin Suomesta. Mutta Pirkanmaa elää vahvoista pk-yrityksistään, kuka varmis-taa, että perusosaajia löytyy myös heille? Korkeakoulut eivät näin epäitsek-käälle alueelle saa/hae juurikaan tutkimusrahaa tai opiskelijoita. Toisen asteen kiinnostavuus on samaa luokkaa. mistä rautalangasta tämä asia pitäisi vääntää, että asialle tehdään jotain?
Kuntataustaiset panelistit pitivät arvioitavaa tulevaisuuskuvaa alueen kilpailukykyä lisäävänä ja välttämättömänä. Yritystukien toivottiin ohjautuvan innovatiivisiin ja kehittymishaluisiin yrityksiin ja ylipäänsä innovaatiotoiminnan linkittyvän läheisesti koulutuksiin yrityksissä (yri-tysten erityisosaaminen, tutkimustoiminta, kehittäminen ja työssäoppiminen linkittyvät yh-teen). Osaamisen kehittämisen ratkaisuihin toivottiin mukaan lisää palvelumuotoilua ja mark-kinointia. Teknologiateollisuus kilpailee samasta työvoimasta, joka soveltuu muillekin aloille,
eikä perinteinen mielikuva alasta houkuttele uusia työnhakijoita. Toimialojen rajat nähtiin hämärtyvän ja osaaminen korostuu alasta riippumatta. Kysyttiin jopa, että olemmeko liikaa kiinni aloissa ja ammateissa? Teknologiateollisuuden imago-ongelmat eivät tule hoidetuksi kertaluontoisella ratkaisulla, vaan nähtiin tarvetta systemaattiselle toimialan työpaikkojen, koulutuksen ja imagon kehittämistyölle. Myös teknologiateollisuuden omia panostuksia veto-voimaisuuden parantamiseksi tarvitaan. Väittämän toteutumista epätodennäköisenä pitävä kommentoi asiasta:
Tätä toimialaa (ja muitakin ammatteja) pitäisi markkinoida enemmän jo ylä-kouluikäisille, jotta oikea kuva alasta ja sen mahdollisuuksista syntyisi jo mah-dollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös lukioissa painotetaan vain korkeakou-luhakuja, vaikka iso osa opiskelijoista ei kuitenkaan päädy amk/yliopisto-opis-kelijoiksi. Tämä tietoisuuden edistämisen kohta ei ole kuitenkaan oikein kenen-kään vastuulla. Lisäksi teknologiateollisuuden pitäisi itse tehdä huomattavia pa-nostuksia alan vetovoimaisuuden parantamiseen ja markkinointiin. Mallejakin on jo olemassa, mm. Varsinais-Suomessa toteutetun hankkeen kautta. Tekoälyn mahdollisuudet, kiertotalouden ja jakamistalouden mahdollisuudet voisivat tuota vetovoimaisuutta lisätä, jos niitä oikein tuotaisiin esille. Mutta en tiedä kuinka monessa alan yrityksen toiminnassa nämä jo näkyvät.
Vastaavasti myös ELY-keskuksen ja TE-toimiston panelistien kommenteissa nostettiin esille tarve konkreettisiin ponnisteluihin alan kiinnostavuuden lisäämiseksi. Panelistit nostivat esille myös nykyisten toimialan osaajien osaamisesta huolehtimisen, että he pysyvät mukana toi-mialan kehityksessä. Osaajien puute nähtiin todellisena ja alat kilpailevat keskenään heistä.
Koulutus tulisi saada kiinnostavammaksi. Tulisi myös lisätä ennakkoluulottomuutta, yhteis-työtä ja yritysten vahvaa osallistumista. Väittämän toteutumista erittäin epätodennäköisenä pitävä kommentoi:
Olisin kyllä huolissani tästä asiasta. Kiinnostus alan koulutuksen on varsin lai-meaa - etenkin toisen asteen koulutukseen. Digitalisointi ja muu kehittäminen varmasti lisää jonkin verran alan kiinnostavuutta, mutta kyllä se samalla lisää vaatimustasoakin niin suorittavassa työssä kuin asiantuntijatyössä. Alan pitäisi vahvasti markkinoida asiaansa ja samoin kaikkien muidenkin toimijoiden siinä ympärillä. Tässä pitäisi valjastaa parhaat markkinointiviestintätoimistot asialle ja myös julkinen puoli pitäisi saada talkoisiin mukaan. Lähellä kohtalon kysy-mystä.
Pirkanmaan liiton edustaja nostaa perusteluissa esille, että jonkun tietyn toimialan imagoa on vaikea ajaa julkisen sektorin toimintana. Teollisuus hakeutuu itse esitettyyn suuntaan, jos se on sille kannattavaa ja yritysten asiakkaiden muodostama paine ohjaa tähän suuntaan. Syntyy tuloja ja toiminta tehostuu.
5.2.3 Ennakointimalli
Panelisteja pyydettiin arvioimaan teesin ”vuoteen 2021 mennessä Pirkanmaan ennakointitoi-mijat ovat kehittäneet joukkoistetun reaaliaikaisen ennakointimallin, jonka seurauksena Pir-kanmaalla on muita maakuntia nopeampi reagointikyvykkyys ja korkea työllisyysaste” toden-näköisyyttä. Osaamisen kehittämisen tueksi tarvitaan kokonaisvaltaista ennakointiosaamista
ja -tiedon jakamista. Perinteisesti julkisen hallinnon ennakointitiedon on katsottu jalkautuvan tiedemaailmasta "alaspäin", mutta väittämän tausta-ajatuksena on luoda ennakointimalli, jonka pohjana on pirkanmaalaiset asukkaat ja yritykset. Ennakointitiedon joukkoistamisella saadaan esille heikkoja signaaleja ja trenditietoa esimerkiksi työllistymisen mahdollisuuksista sekä työllistymisen muotojen muutoksista.
Kuviossa 18 on esitelty vastausten jakautuminen teesin ”Ennakointi” todennäköisyyden mu-kaan. Vastausten mediaaniluku oli +-0. Suurin osa kysymykseen vastanneista (13 arvioijaa) vioi tulevaisuuskuvan olevan ennemmin todennäköinen kuin epätodennäköinen. Seitsemän ar-vioijaa ei pitänyt väittämää todennäköisenä.
Kuvio 18: ”Vuoteen 2021 mennessä Pirkanmaan ennakointitoimijat ovat kehittäneet joukkois-tetun reaaliaikaisen ennakointimallin, jonka seurauksena Pirkanmaalla on muita maakuntia nopeampi reagointikyvykkyys ja korkea työllistymisaste”
Teesi ei herättänyt panelisteissa runsasta kommentointia tai ratkaisuesityksiä. Panelistit eivät juurikaan nostaneet esille teesiin liittyviä huolia tai intressejä. Asetettu teesi ei onnistunut riittävällä tavalla herättämään keskustelua panelisteissa. Tulevaisuuskuva nostettiin yleisesti kommenteissa kiinnostavaksi ajatukseksi, jonka sisältöä pitäisi suunnitella tarkemmin. Väittä-män toteutumista todennäköisenä pitävä kommentoi asiasta:
Kiinnostava idea. Kuinka usein materiaalia kerätään ja keneltä? Kenellä on ai-kaa vastata kyselyihin? Millä varmistetaan, että mallista todella tulisi riittävän kattava? Ennakointitiedon hyödyntämisessä tulee olla myös riittävä asiantunti-juus ja "toimitusketju", jotta on mahdollisuus reagoida ketterästi esim. osaami-sen kehittämiosaami-sen työkaluilla mahdollisiin työvoimapulasignaaleihin.
Koulutusorganisaatiotaustaiset panelistit nostivat esille tarpeen ylimaakunnalliseen yhteistyö-hön:
Heikkojen signaalien esiin saaminen ja ison massatiedon irrottaminen tarpeel-lista. Voi olla olemassa segmenttejä jotka eivät seuraa valtavirtaa ja joissa kui-tenkin on monelle alalle suuria mahdollisuuksia. Maakuntarajat eivät saa muo-dostua esteiksi yhteistyölle ja kasvulle. Omia poteroita ei saa tässä kohtaa lii-kaa puolustaa. Viranomaisten on huolehdittava maakuntien yli menevien tar-peiden saatavuudesta. Yrityselämä ei noudata maakuntarajoja.
Kuntataustaiset panelistit toivoivat painopisteen valintaa mikro- ja pienyritysten tarpeisiin ja mallin tulisi yhdistää joustavat työmarkkinat. Tampereen seudun syvenevää yhteistyötä tulisi laajentaa ja hyödyntää maakunnallisesti. Kouluttamisen painopiste tulisi olla osaamisessa, ei tutkinnossa, vaikka edelleen on ammatteja, joihin edellytetään tutkintoa tulevaisuudessakin.
Vastauksissa toivottiin panostuksia kokeilukulttuuriin ja saadun tiedon vertailua kansallisesti ja kansainvälisesti. Yritysten oma ennakointi todettiin toimivan usein varsin lyhyellä jän-teellä.
ELY-keskuksen, TE-toimiston ja Pirkanmaan liiton -taustaiset panelistit pitivät myös tulevai-suuskuvaa tavoiteltavana, mutta erittäin vaikeana saavuttaa:
Tälle on tarvetta ja ilmeisesti halukkuuttakin, mutta Pirkanmaa on aika iso, monitoimijainen ja koordinaatiomielessä hankala alusta yhteisen ennakointi-mallin soveltamiseen monine isoine, itsellisine toimijoineen.
Keskusteluissa nostettiin esille, että yhteinen ennakointimalli voisi vastata siihen haastee-seen, että Pirkanmaalla on liian vähän ennakoinnin näkökulmaa ja nimettyjä asiantuntijoita.
Nopea reagointikyvykkyys nähtiin haastavan myös johtamisen:
…Nopea reagointikyky vaatii rohkeata johtamista ja käytettävissä olevan tie-don asiantuntevaa tulkintaa. Aiemman väittämän kommenteissa visioitu yhtei-nen kokemus- ja ennakkotiedon datapankki voisi olla hyödylliyhtei-nen.
Kiinnostusta lähteä kehittämään esiteltyä mallia oli keskustelujen pohjalta olemassa ja kom-menteissa tuotiin esille, että tehokas ennakointimalli edellyttää sekä pitkän tähtäimen suun-nittelun, että nopean reagoinnin yhdistämistä.
5.2.4 Työnhakijoiden koulutuksen rahoitus
Ammatillisen koulutuksen reformissa on uudistettu koulutuksen rahoitusta, ohjausta, tutkinto-rakennetta, koulutuksen toteuttamismuotoja sekä järjestäjärakennetta (opetus- ja kulttuuri-ministerö 2019). Paneelien valmistelutyöryhmissä (Asiakkuudet sekä Yhteistyön mallit ja mah-dollisuudet) tunnistettiin, että osaamisen kehittämisen työkaluja ja rahoitusmuotoja työnha-kijoille ovat tällä hetkellä esimerkiksi omaehtoinen opiskelu (päätoimisena, sivutoimisena), omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella (OMO), oppisopimuskoulutus, kasvupalvelukoulu-tus (nyt työvoimakoulukasvupalvelukoulu-tus) ja hallituksen uusi esitys työttömien mahdollisuudesta opiskella työttömyysetuutta menettämättä enintään kuusi kuukautta. Näille koulutuksen malleille ja rahoituksille on erilaisia kriteereitä ja päätöksentekoon liittyviä toimintaprosesseja.
Panelisteja pyydettiin arvioimaan väittämän ”vuonna 2021 pirkanmaalaisilla työnhakijoilla ja työntekijöillä on tarjolla selkeät osaamisen kehittämisen työkalut sekä yhteensovitetut koulu-tuksen rahoikoulu-tuksen muodot” todennäköisyyttä. Väittämän tausta-ajakoulu-tuksena on, että eri kou-lutuksen rahoituksen muodot voivat näkyä asiakkaille epäselvinä ja aiheuttavat osaamisen ke-hittämisen halukkuuteen epävarmuutta, koska pelätään katkoksia toimeentulon rahoitukseen tai jopa tukien takaisinperintää.
Kuviossa 19 on esitelty vastausten jakautuminen teesin ”Työnhakijoiden koulutuksen rahoi-tus” todennäköisyyden mukaan. Vastausten mediaaniluku oli +1. Teesiin vastanneista 62 % piti väittämän toteutumista ennemmin todennäköisenä kuin epätodennäköisenä.
Kuvio 19: ”Vuonna 2021 pirkanmaalaisilla on selkeät osaamisen kehittämisen työkalut sekä yh-teensovitetut koulutuksen rahoituksen muodot”
Yleisesti kommenteissa tunnistettiin tarve koulutusmallien selkeyttämiselle. Ohjauksen si-sältö, rooli ja velvoittavuus nousi myös puheenaiheiksi. Palvelujen ja koulutusten keskinäinen kilpailu samoista hakijoista keskustelutti myös tämän teesin kommenteissa. Väittämän toteu-tumista epätodennäköisenä pitävä kommentoi asiasta:
Palvelujen keskinäinen kilpailu ja niiden erilaiset edellytykset/vaatimukset ja teho pitäisi miettiä niin, että asiakas saa tarvitsemansa osaamisen ilman byro-kratialoukkua toimeentulosta tai osaamisen hankkimisen tarkoituksenmukaisuu-desta. Tiedot ovat kouluttautumaan pyrkijöillä hyvin hajanaisia, ristiriitaisia, päällekkäisiä sekä toimeentulon että koulutustarjonnan suhteen ja asiaa mo-nesti myös pyritään optimoimaan. Mikään ohjauspalvelu yksin ei pysty tätä isoa asiaa suuntaamaan tasapuolisesti ja kaikille, ellei näihin löydy järkevyyttä esim. koulutusten tarjonnan, laadun, mallin, kohdennuksen, ym. hyvällä suun-nittelulla ja haltuunotolla. Pidän palvelujen keskinäistä kilpailua kohtalonkysy-myksenä tässä teemassa.
Koulutusorganisaatiotaustausten asiantuntijoiden kommenteissa toivottiin tehokasta koulutus-ohjausta ja palveluihin osallistumisen velvoittavuutta. Ammatinvaihto pitäisi olla tulevaisuu-dessakin mahdollista. Toimeentulon nähtiin olevan koulutuksen aikana asiakkaalle näkyvä konkreettinen asia, mutta ei itse koulutuksen rahoitus (kenen rahoilla kyseinen koulutus on mahdollistettu). Koettiin, että yritys- ja henkilöasiakkaat eivät tunne riittävän hyvin koulu-tuksen vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia.
Kuntataustaiset asiantuntijat nostivat esille ohjauksen vastuita, toimivuutta ja laatua. Koet-tiin, että yritysten halukkuus osallistua henkilöstönsä (myös tulevan) koulutuksen kustannuk-siin vaihtelee suuresti ja tavoiteltavaa olisi lisätä työssäoppimisen menetelmiä. Koulutusten aloitusta toivottiin joustavaksi jatkuvan aloituksen periaatteella (koulutuksen voi aloittaa mi-hin aikaan vuodessa tahansa). Valtionosuuspaikkaiset työvoimakoulutukset ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella rinnakkain nähtiin osin sekavana. Digikehitykseltä odotetaan yh-tenäisyyttä tietojärjestelmiin ja byrokratian vähenemistä sekä tiedonkulun parantumista.
Joustavuus ja räätälöidyt mallit nähtiin tavoiteltavina sekä yrittäjyyteen ohjaaminen eri opin-tojen vaiheissa tärkeänä. Oppisopimuskoulutuksessa suurten ikäluokkien osaaminen ja asenne voidaan valjastaa uusien työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Väittämän toteutumista to-dennäköisenä pitävä kommentoi asiasta:
Omaehtoinen koulutus on hyvä juttu. Nyt olisi kuitenkin tärkeämpää kehittää oppisopimuskoulutusta, jossa eläkkeelle siirtyvän suuren ikäluokan osaamisen ja asenne pystyttäisiin siirtämään nuorille. Kannustaminen työssäoppimiseen hyödyttäisi kaikkia osapuolia. Tätä kautta myös yksilölliset opinpolut toteutuisi-vat. Tätä kautta yrityksille löytyisi osaavaa työvoimaa ja pienyritykset saisivat jatkajia. Yrittäjyyteen ohjaaminen opintojen eri vaiheissa on tärkeää.
ELY-keskus, TE-toimisto ja Pirkanmaan liitto -taustaiset asiantuntijat toivat esille, että koko-naiskuva ei ole vielä riittävän hahmottunutta ja on tarve sopia pelisäännöistä sekä eri koulu-tusten tavoitteista. Nähtiin myös mahdollisuutena selkeyttää tarjontaa ja palvelua. Asiantun-tevan ja kantaaottavan koulutuksen ohjauksen rooli korostui. Toivottiin palvelumuotoilua osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Monet eri rahoitusmahdollisuudet nähtiin toisaalta myös positiivisena ”ongelmana”. Kriteerit haluttiin selkeimmiksi:
Kriteerit eri rahoitusmuotoihin, joilla opintoja voisi rahoittaa, pitäisi olla yksi-selitteiset, ei harkinnanvaraisia. Ja henkilölle, joka pohtii kouluttautumista, pitäisi olla selkeää jo ennen opintojen miettimistä, mistä toimeentulo opinto-jen aikana tulee. Tämä voisi kummasti kannustaa opintoihin ja itsensä kehittä-miseen.
Asiantuntijoiden mukaan mielikuvat koulutuksista ohjaavat liian usein hakijoita. Työnantajat ja työtehtävät olisi hyvä tuoda esille jo hakeutumisvaiheessa ja ylipäänsä koulutusten välinen keskinäinen kilpailu tulisi muuttaa asiakaslähtöisiksi ratkaisuiksi. Keskusteluissa tuotiin esille, että koulutuksiin hakijoilla on paljon erilaisia käsityksiä ja väärinymmärryksiä siitä mihin eri
rahoitusmuodot taipuvat ja mitä opiskeluilta edellytetään. Nostettiin esille tarve yhteiselle
”koulutusyksikölle”:
Eri rahoitusmuodot tuskin 2021 ovat vielä valtakunnallisesti yhtenäistetty eikä sitä myöten Pirkanmaallakaan voida tehdä suuria muutoksia, mutta olisi tär-keää, että kaikki ohjaustyötä tekevät tietävät eri rahoitusvaihtoehdot ja niihin liittyvät kriteerit. Jos eivät ymmärrä kriteerejä, niin maakunnassa voisi olla jo-kin neuvontataho, josta ohjausalan ammattilaiset voivat kysyä sujuvasti ja no-peasti apua yleisiin linjauksiin harkinnanvaraisten tukien ehdoista ja lain tulkin-nasta yms. Yhteiset pelisäännöt ovat tärkeitä opiskelijoiden yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta ja sitä varten pitäisi oppilaitosten ja kasvupalveluiden (ruohonjuuritason) toimijoiden kokoontua riittävästi yhteisen ymmärryksen li-säämiseksi. Tällä hetkellä kentällä on erilaisia käsityksiä ja väärinymmärryksiä siitä, mihin eri rahoitusmuodot taipuvat ja mitä opiskelulta edellytetään.
5.2.5 Koulutuksen alustat
Koulutus on totuttu näkemään suhteellisen pysyvänä ja paikallisena toimintana sekä koulutus-organisaatioiden fyysiset tilat toiminnan pääasiallisena paikkana. Panelisteja pyydettiin arvi-oimaan minä vuonna koulutuksen toteutus on siirtynyt 90 %:sti digitaalisille alustoille (tiepuolinen) tai työpaikoille (käytäntö). Jos panelisti oli sitä mieltä, että tulevaisuuskuva ei to-teudu annetulla aikajanalla vuosina 2018 - 2030, voi hän jättää kohdan arvioimatta ja siirtyä kommentoimaan. Väittämä lähtee ajatuksesta, että tulevaisuudessa koulutusta on mahdollista saada entistä enemmän koulutusjärjestelmän ulkopuolelta, esimerkkeinä yhteisöt, vertaisop-pimisalustat ja työpaikat. Teknologinen kehitys ja digitalisaatio mahdollistaa suomalaisten koulutusorganisaatioiden ja myös kansainvälisen koulutustarjonnan tuomisen ihmisten kotei-hin ja työpaikoille.
Kuviossa 20 on esitelty vastausten jakautuminen teesin ”Tulevaisuuskuvan toteutumisvuosi”
toteutumisvuoden mukaan. Arvion teesiin antoi yhteensä 26 panelistia. Vastausten mediaani-vuosiluku oli 2028, siis noin 10 vuoden päähän. Varhaisin annettu arvio oli vuonna 2020 ja myöhäisimmän arvion 2030 antoi viisi panelistia.
Kuvio 20: ”Arvioi minä vuonna koulutuksen toteutus on siirtynyt 90 %:sti digitaalisille alus-toille (tietopuolinen) tai työpaikoille (käytäntö)”
Asetettu teesi haastoi jonkin verran panelistien arvomaailmaa. Erityisesti tulevaisuuskuvan vaikutukset aiheuttivat pohdintaa. Kysymys oli suurimmaksi osaksi ymmärretty niin, että kou-lutuksen toteutumisen siirtyminen digitaalisille alustoille tarkoittaa sitä, että ihmisten välistä (opettajat, opiskelijat jne.) vuorovaikutusta ei enää olisi. Tulevaisuuskuvan toteutumisvuo-deksi 2029 arvioiva panelisti kommentoi teesistä:
Koulutusta ei voi ulkoistaa pelkästään työpaikoille ja digitaaliseksi, myös vuoro-vaikutusta ja oppimisen ohjausta tarvitaan edelleen. Tässä mallissa kävisi niin, että vain lahjakkaimmat pärjäisivät ja hukkaisimme suuren osan potentiaalia, jos tämä kuva toteutettaisiin.
Toisaalta vastakkaisiakin mielipiteitä esiintyi. Tulevaisuuskuvan toteutumisvuodeksi 2020 ar-vioiva panelisti kommentoi teesistä:
Resurssitilanne ja muuttuva maailma pakottavat hyödyntämään erityisesti työs-säoppimista mutta myös kehittyneitä digitaalisia palveluita. Jo nyt on tehok-kaita koulutusohjelmia, joissa 90 % tilanne on hyvin lähellä todellisuutta. Di-gialustojen kehitys ja koulutuspalvelujen muotoilu mahdollistavat kyllä ihmis-kontaktin ja yhteisöllisyyden säilymisen. Herätkää.
Koulutusorganisaatiotaustaiset asiantuntijat pitivät tulevaisuuden kehityssuuntaa kuvatun lai-sena, joskin radikaali muutos vie aikaa ja kaikkea ei nähty olevan taloudellista siirtää digitaa-liseen muotoon. Muutosagentteja tunnistettiin olevan opettajien joukossa tekemässä pionee-rityötä. Opettamisen ytimessä nähtiin jatkossakin olevan vuorovaikutus opiskelijoiden ja opet-tajien kesken. Tulevaisuuskuvan toteutumisvuodeksi 2030 arvioiva panelisti kommentoi ai-heesta:
Opettamisen ytimessä on nyt ja toivottavasti myös tulevaisuudessa vuorovaiku-tus oppilaiden ja opettajien kesken. Ihmiseksi ei kasva vain digimaailmassa.
Siksi digijuttuja pitää käyttää oppimisessa siihen, missä ne parhaiten toimii.
Tämän oppiminen on vielä kesken.
Myöskään kuntataustaiset asiantuntijat eivät täysin pidä tulevaisuuskuvaa tavoiteltavana ja
Myöskään kuntataustaiset asiantuntijat eivät täysin pidä tulevaisuuskuvaa tavoiteltavana ja