Panelistien ensimmäinen teesi liittyi teknologiseen kehitykseen. Jo tällä hetkellä käytössä olevat sekä kehittämistyön kohteen olevat digitaaliset palvelualustat, tekoälyratkaisut sekä teknologinen muu kehitys mahdollistavat räätälöidympiä ja robotiikkaan perustuvia palveluja myös työllisyyden hoidossa. Teesin tausta-ajatuksena on, että iso osa työnhakijoista vastaa ensisijaisesti itse omasta työllistymisestään näillä alustoilla ja julkisen hallinnon voimavaroja vapautetaan heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palveluihin.
Panelistit arvioivat teesin ”Arvioi minä vuonna vähintään 50 % kaikista työnhakijoista tulee palvelluksi ainoastaan tekoälyyn perustuvien ohjelmien ja sovellusten avulla” toteutumis-vuotta. Jos panelisti oli sitä mieltä, että tulevaisuuskuva ei toteudu annetulla aikajanalla vuo-sina 2018 – 2030, voi hän jättää kohdan arvioimatta ja siirtyä kommentoimaan.
Kuviossa 21 on esitelty vastausten jakautuminen teesin toteutumisvuoden mukaan. Arvion teesiin antoi yhteensä 29 panelistia. Vastausten mediaaniluku oli 2023, siis noin viiden vuoden
Työllistymisedellytysten
vahvistaminen Kunnat TE-toimisto ELY-keskus Pirkanmaan liitto Muut Yhteensä
Nimetyt henkilöt 18 12 6 3 6 45
Kyselyyn vastanneet 12 11 6 2 4 35
Osallistumisprosentti 67 % 92 % 100 % 67 % 67 % 78 %
päähän. Varhaisin arvioitu teesin toteutumisvuosi oli 2020 ja myöhäisimmän arvion 2030 antoi kaksi panelistia. Eniten yksittäisiä arvioita tuli vuodelle 2022 (yhdeksän arviota).
Kuvio 21: ”Arvioi minä vuonna vähintään 50 % kaikista työnhakijoista tulee palvelluksi ainoas-taan tekoälyyn perustuvien ohjelmien ja sovellutusten avulla.”
Kommenteissa panelisteilla oli varsin yhteneväiset mielipiteet teesin toteutumisesta. Erot tu-livat esille tunnistetuissa haasteissa sekä digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksissa rat-kaista asiakkaiden tarpeita. Kaikissa vastaajataustoissa arviot hajautuivat aikajanalla. Tule-vaisuuskuvan toteutumista annetulla aikajanalla epäilevä kommentoi teesiä:
Työllistymisedellytysten vahvistamista tarvitsevat työnhakijat tarvinnevat muu-takin kuin robottia tai tekoälyä.
Tulevaisuuskuvan toteutumisvuodeksi 2030 arvioiva panelisti kommentoi teesistä:
Työttömien työnhakijoiden osalta kehitys on hidasta ja usein tilanteet ovat niin monimutkaisia, ettei tekoälystä vielä pitkään aikaan ole kokonaisvaltaista hyö-tyä niiden ratkaisemisessa. Työllistymisedellytysten vahvistamisessa ei robotii-kasta ole merkittävää hyötyä.
Tähän kommentoitiin:
Suomessa on paljon pieniä alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yrittäjätkään eivät osaa käyttää sähköisiä palveluja ja siten sekä työnhakijoiden että työnan-tajien taitojen kasvattamiseen menee vielä vuosia.
Toisaalta moni panelisteista näki tulevaisuuskuvan toteutuvat jo heti lähitulevaisuudessa. Tu-levaisuuskuvan toteutumisvuodeksi 2021 arvioinut panelisti perusteli arviotaan:
Työstä työhön siirtyvät työnhakijat mukaan lukien uskon tämän tapahtuvan heti 2020-luvun alkupuolella. Kun palvelut kehittyvät ja tulevat kattaviksi kattaen sekä julkisen että yksityisen työnvälityksen työpaikat, esim. Työmarkkinatori,
kehitys tulee olemaan todella nopeaa. Tällöin valtaosa työnhakijoista tulee pal-velluksi sähköisillä palveluilla. Jatkossakaan kaikki eivät asioita voi tai halua hoitaa digitaalisilla ja tekoälyyn perustuvilla alustoilla vrt. pankkien palvelut tällä hetkellä. Asiantuntijatyön merkitys tulee kohdentumaan ja korostumaan niissä kohderyhmissä, joita sähköiset palvelut eivät tue riittävän hyvin. Työlli-syyden markkinoilla kattavan ja tehokkaan palvelukokonaisuuden luomiseksi tarvitaan sekä high tech (teknologia) että high touch (henkilön tuottama) pal-veluita.
Kuntataustaiset asiantuntijat näkivät perusteluissaan digitaaliset palvelut osalle asiakasjou-kosta keskeisenä palvelumallina. Se edellyttäisi asiakastietojen oikeellisuutta sekä asiakkai-den osaamista ja halua käyttää näitä palveluja. Digitaalisilla palveluilla ei voida ratkaista kaikkien asiakkaiden palveluja ja julkisen sektorin tehtävänä pitäisi olla vaikeammin työllisty-vien palveluntarpeisiin vastaaminen. TE-toimiston ja Pirkanmaan liiton asiantuntijat toivat kommenteissaan esille myös digitaalisten palvelujen kehittämismahdollisuuksia sekä niillä saavutettavia hyötyjä. Kommenteissa nostettiin esille työntekijöiden digitaalinen palveluosaa-minen ja yleisesti palvelumuotoilun tärkeys. Digitaalisia ja kasvokkain tehtäviä palveluja ei haluttu asettaa vastakkain. Molemmille palveluille nähtiin tarvetta. Kumppaneiden edustajat näkivät, että henkilökohtaisempi asiantuntijatyö kohdentuu ja korostuu niissä asiakasryh-missä, joita sähköiset palvelut eivät tue riittävän hyvin.
5.3.2 Pirstaleisista palveluista laajempiin kokonaisuuksiin
Paneelien valmistelutyöryhmissä (Asiakkuudet sekä Yhteistyön mallit ja mahdollisuudet) tun-nistettiin, että työllisyydenhoidon markkinat ovat kehittyneet pitkälti yksittäisten palvelujen ympärille (esimerkiksi koulutuspalvelut, valmennuspalvelut, työ- ja toimintakyvyn arviointi, konsultointi jne.). Väittämän tausta-ajatuksena on se, että tulevaisuudessa erityisesti hei-kommassa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat hyötyvät yhteensovitetuista ja laajemmista palvelukokonaisuuksista.
Panelistit arvioivat teesin ”Vuonna 2021 Pirkanmaalla toimii työnhakijoille suunnattuja laa-joja palvelukokonaisuuksia, joissa yhdistyvät esimerkiksi valmennukset, konsultointi, urasuun-nittelu, työkykyyn liittyvä arviointi ja muita tukimahdollisuuksia” todennäköisyyttä. Kuviossa 22 on esitelty vastausten jakautuminen teesin ”Pirstaleisista palveluista laajempiin kokonai-suuksiin” todennäköisyyden mukaan. Vastausten mediaaniluku oli +1, vastaajista suurin osa (25 panelistia) piti väittämää todennäköisenä. Erittäin todennäköisenä teesiä piti yksi listi, epätodennäköisenä tai ei olleenkaan todennäköisenä väittämää ei pitänyt kukaan pane-listeista.
Kuvio 22: ”Vuonna 2021 Pirkanmaalla toimii työnhakijoille suunnattuja laajoja palvelukoko-naisuuksia, joissa yhdistyvät esim. valmennukset, konsultointi, urasuunnittelu, työkykyyn liit-tyvä arviointi ja muita tukimahdollisuuksia.”
Kommenteissa nousi esille laajasti usko teesissä esitellyn tulevaisuuskuvan myönteisistä vaiku-tuksista ja mahdollisuuksia lisätä palvelujen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Vastaajien taustaorganisaatioilla ei ollut merkitystä positiivisten vaikutusodotusten suhteen, mutta eroja tuli tunnistettuihin riskeihin.
Teesiä todennäköisenä pitävät perustelivat kantaansa tulevalla lainsäädäntöohjauksella sekä asiakastulosten ja vaikuttavuuden tavoitteilla:
Tuollainen kehityssuunta vaikuttaa todennäköiselle, mikäli Kasvupalvelulainsää-däntö hyväksytään esitetynlaisena. Uudessa mallissa olisi hyvä olla riittävän pit-kät ja yhden tahon (päävastuullinen palveluntuottaja, prime contractor) koor-dinoimat asiakassuhteet, jotta erilaisia palveluita konsortiossa mukana olevien palveluntuottajien kesken voidaan joustavasti yhdistää. Tällainen mahdollistaa kauempanakin työmarkkinoista olevien asiakkaiden asiakaspolun (customer journey) rakentamisen sellaiseksi, että hankinnassa tavoitteeksi asetettujen vaikuttavuustavoitteiden saavuttaminen on mahdollista.
Vaikka teesin toteutumista pidettiin todennäköisenä ja toivottavanakin, se herätti myös kysy-myksiä työnjaosta:
Näkisin, että tähän suuntaan mennään. Mielestäni on tärkeää kilpailuttaa riittä-vän suuria palvelukokonaisuuksia sote-keskus malliin, jolloin voidaan tosiasialli-sesti päästä malleihin, joita katsotaan kokonaisuus edellä. Kuntien rooli tässä kokonaisuudessa on kuitenkin vahvasti hämärän peitossa.
Väittämän toteutumista epätodennäköisenä pitävä panelisti nosti esille samankaltaisen huolen rooleihin ja intresseihin liittyen:
Päinvastoin, uhkakuvana entistä pirstaleisemmat palvelut. Kunnilla on nyt toi-mivia malleja, joissa tehdään tiiviistä, hyvin asiakaslähtöistä, työtä yhdessä
koulutuspalvelujen, yritysten, soten, Kelan ja TE-palvelujen kanssa. Kunnissa tunnetaan paikallisia toimijoita ja etenkin pienissä kunnissa vuoropuhelu toimi-joiden välillä on mutkatonta. Kunnalla on intressi hyvässä ja vaikuttavassa asia-kastyössä. mikä on kunnan rooli työllisyydenhoidossa, jos lakiuudistus menee tällaisenaan läpi?
Samojen lainsäädäntöesitysten vaikutuksia palvelujen hankintaan ja markkinoiden syntyyn on tulkittu myös eri tavoin:
Pidän väittämän mukaista kehityssuuntaa erittäin toivottavana, mutta lainsää-dännön pohjalta riskinä on palvelujen entistä vahvempi pirstaloituminen ja sii-loutuminen sekä merkittävä resurssikato työllistymistä edistävistä palveluista.
Allianssi ratkaisumallina nousi esille joissakin kommenteissa. Allianssien hyötyjä ja vaikutuksia tarkasteltiin kahdesta eri näkökulmasta: kuntien ja maakunnan strategisena resurssien ja työnjaon työkaluna ja toisaalta palveluntuottajien ja järjestäjän välisenä mallina vähentää osaoptimointia ja lisätä kaikkien osapuolten ”projektin parhaaksi” työskentelyä:
…Tilanne voisi olla vältettävissä riittävän laajan ja kokonaisvaltaisen allianssin avulla, mutta siihen on pystyttävä kytkemään kattavasti sektorirajat ylittävät palvelut ja resurssit. Kasvupalvelujen rinnalla allianssiin pitää kytkeä myös Sote-palvelut ja kuntien elinvoimapalvelut (koulutus mukaan lukien).
Tämän suuntainen kehitys olisi kovin toivottavaa. Voisivatko palveluntuottajat muodostaa allianssin?
Kuntataustaiset panelistit nostivat esille, että palvelukokonaisuudet tulisi olla riittävän katta-via, jos tavoitellaan heikommassa työmarkkina-asemassa olevien vaikuttavia palveluja. Pit-kään tehtyä verkostoyhteistyötä tulisi hyödyntää jatkossakin sekä tulisi tavoitella vaikuttavia yhteistyön malleja riittävien resurssien ja palvelujen yhteensovittamisen turvaamiseksi. Jo pilotoituja kohteita, esimerkiksi alueellisen kokeilun aikana, tulisi hyödyntää valmistelussa.
TE-toimiston edustajat nostivat myös yhteistyön mallit esille kommenteissa. Pohdittiin millai-silla malleilla ja asiakassegmentoinnilla markkinoiden osaaminen kehittyisi parhaiten ja kas-vupalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio toteutuisi parhaiten. Yksittäisten toimenpiteiden ja palvelujen sijaan tulisi tähdätä vaikuttavuuteen ja lopulliseen asiakastulok-seen.
5.3.3 Yhteistyö
Työllisyyspalveluja kehitetään ja tuotetaan julkisten ja yksityisten toimijoiden toimesta yh-teistyönä. Teesin tausta-ajatuksena on ollut, että onnistuminen työllistymisedellytysten vah-vistamisessa edellyttää tiivistä yhteistyötä sekä yhteistyön malleja maakunnan kasvupalvelu-jen, sosiaali- ja terveyspalvelukasvupalvelu-jen, kuntien elinvoimapalvelujen sekä koulutuspalvelujen vä-lillä.
Panelisteja pyydettiin arvioimaan teesin ”Vuonna 2021 Pirkanmaalla on yhteensovitettuja pal-velukokonaisuuksia ja -ketjuja, joiden seurauksena Pirkanmaan yrityksen saavat osaavaa työ-voimaa ja työnhakijat laadukkaita ja tuloksekkaita palveluja työllistymisensä varmista-miseksi” todennäköisyyttä. Panelisteja pyydettiin esittämään kommenteissaan näkemyksiä, millaisia toimenpiteitä väittämän toteutuminen vaatii sekä nostamaan esille mahdollisia es-teitä. Kuviossa 23 on esitelty vastausten jakautuminen teesin ”Yhteistyö” todennäköisyyden mukaan. Vastausten mediaaniluku oli +1, vastaajista 16 piti teesin toteutumista todennäköi-senä tai erittäin todennäköitodennäköi-senä ja vastaavasti epätodennäköitodennäköi-senä yhteensä 8 panelistia.
Kuvio 23: ”Vuonna 2021 Pirkanmaalla on yhteensovitettuja palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja, joiden seurauksena Pirkanmaan yritykset saavat osaavaa työvoimaa ja työnhakijat laadukkaita ja tuloksekkaita palveluja työllistämisensä varmistamiseksi.”
Kommenteissa nousi esille runsaasti näkemyksiä onnistumisen edellytyksistä sekä myös huolia tai esteitä onnistumiselle. Teesiä todennäköisenä pitävät perustelivat kantaansa hyvillä koke-muksilla yhteistyön tekemisessä sekä paineena yhdistää osittain kasvupalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnassa. Teesiä erittäin todennäköisenä pitävä panelisti nostaa esille, mitä teesin toteutuminen edellyttää:
Tämä vaatii jokaiselta sektorilta oman työn tarkastelua laajemmasta ja yhteis-työn näkökulmasta. Pois omista poteroista ja mukavuusalueilta.
Väittämän todennäköisyyteen neutraalisti suhtautuva panelisti nostaa esille sekä edellytyksiä, että mahdollisia esteitä:
Tavoite on hyvä. Toteutuakseen se tarvitsee kuitenkin tahon, joka tuntee asi-akkaiden palvelutarpeet henkilötasolla ja koordinoi asiasi-akkaiden palveluketjuja eri palveluntuottajien välillä. Nykyiset tietosuojakäytännöt sekä hajanaiset ja
prosessinhallintaan huonosti soveltuvat tietojärjestelmät vaikeuttavat tavoit-teen saavuttamista.
Myös useissa kommenteissa nostettiin palveluntuottajayritysten rooli ja tärkeys olla mukana kehittämässä osaamista ja toimintaa:
Jollain tavalla yritykset pitäisi saada innostumaan tästä mahdollisuudesta myös, ja myös uskomaan siihen. Tarvitaan myös yritysten aitoa näkökulmaa siihen, millaista osaamista he tarvitsevat ja toisaalta heidän panostaan (tuetusti) po-tentiaalisten työnhakijoiden osaamisen lisäämiseksi (vrt. rekrykoulutukset).
Koulutuksen osuvuus pitäisi varmistaa.
Teesin toteutumista epätodennäköisenä pitävät perustelivat usein kommenteissaan teesissä esitetyllä tiukalla aikataululla. Tavoite tunnistettiin hyväksi, mutta yhteistyömallien sekä tar-vittavan osaamisen ja luottamuksen rakentaminen nähtiin kestävän kauemmin:
En usko näin nopean aikataulun toteutumiseen. Moniammatillisesta yhteistyöstä ei ole kovin paljon pilotteja Pirkanmaalla ja siksi valmistuminen tähän malliin vie aikaa. Yhteiset asiakasalustat (rakentaminen), palvelutarpeen määrittely-vastuu ja toimijoiden keskinäisestä vuorovaikutteisesta substanssiosaamisesta sopiminen ja maksatusasiat ovat isoja kokonaisuuksia. Puhumattakaan inno-voinnista uusien mallien ja menetelmien suhteen. Enemmän siis pilotteja ja riittävästi siirtymäaikaa adekvaattien yhteistyömallien rakentamiseksi (kuten nyt esim. työllisyyskokeilu Pirkanmaalla).
Myös tämän teesin ympärillä nousi joissakin kommenteissa huoli kuntien roolista jatkossa:
Työllistymistä vahvistava kokonaisuus ei voi syntyä, jos kunnilla ei ole palvelu-jen tuottamisessa roolia. Kuntien osaaminen ja palvelurakenne työllisyyspalve-luissa on tällä hetkellä todella vahva mutta maakuntaan tämä osaaminen ei ole siirtymässä ja kunnille ei näytä jäävän mitään roolia. kunnat huolehtivat jat-kossakin omista lakisääteisistä tehtävistä. Maakunta ja sote-uudistuksen jäl-keen rahat ei riitä muuhun. Kulukehitys tulee uudistusten myötä räjähtämään käsiin.
Kuntataustaiset panelistit antoivat teesin toteutumisesta muita kriittisemmän arvion (Md 0).
Keskeisimmät huolet liittyivät kuntien rooliin jatkossa työllisyydenhoidossa, resurssien riittä-vyyteen sekä palvelutarveosaamiseen. Teesin toteutuminen nähtiin edellyttävän laajemman näkökulman omaksumista, valtion ohjauksen integraatiota, asiakkaiden palveluketjujen koor-dinoinnin sekä työkyvyn arviointiin panostamista. ELY-keskus taustaiset panelistit nostivat esille palveluntuottajien roolin ja yhteistyön tulevaisuuden mallien kehittämisessä, myös työnantajanäkökulma työvoiman saannissa nähtiin tärkeänä. TE-toimiston asiantuntijat näki-vät teesin toteutumisen edellyttävän muutosvalmiutta kaikilta sekä raja-aitojen purkamista.
Haasteena nähtiin eri suuntiin vetävät omat agendat ja yhtenä ehdotuksena nousikin esille tarve yhteisesti tunnustetuista tavoitteista.
5.3.4 Kolmannen sektorin rooli
Yhdistyksillä ja järjestöillä on ollut vahva rooli välityö- tai siirtymätyömarkkinoiden kehittä-jinä. Kolmannen sektorin roolia ja toimintaa on tuettu TE-hallinnon työllisyyspoliittisilla avus-tuksilla, kuntien toimesta sekä erilaisilla hankerahoituksilla (esimerkiksi Euroopan sosiaalira-hasto). Teesin tausta-ajatuksena on, että kolmannen sektorin rooli kasvupalvelujen ja sosi-aali- ja terveyspalvelujen yhdyspinnoilla on vielä osin hahmottumaton.
Panelistit arvioivat teesin ”Vuonna 2021 Pirkanmaan kolmannen sektorin rooli on jäänyt kas-vupalvelu-uudistuksessa ja markkinoiden kehittämisessä vähäiselle huomiolle ja tämä on osit-tain vähentänyt kolmannen sektorin roolia välityömarkkinoiden kehittäjinä ja toimijoina” to-dennäköisyyttä. Kuviossa 24 on esitelty vastausten jakautuminen teesin ”Kolmannen sektorin rooli” todennäköisyyden mukaan. Vastausten mediaaniluku oli 0, vastaajista suurin osa suh-tautui väittämän todennäköisyyteen neutraalisti. Väittämää epätodennäköisenä piti 6 panelis-tia ja todennäköisenä 4 panelispanelis-tia.
Kuvio 24: ”Vuonna 2021 Pirkanmaan kolmannen sektorin rooli on jäänyt kasvupalvelu-uudis-tuksessa ja markkinoiden kehittämisessä vähäiselle huomiolle ja tämä on osittain vähentänyt kolmannen sektorin roolia välityömarkkinoiden kehittäjinä ja toimijoina”
Asetettua tulevaisuusväittämää pidettiin aiheellisena. Kaikkien yhteinen näkemys oli, että kolmannen sektorin roolia ja osaamista ei haluta hukata uudistuksessa. Vastauksissa nousi esille tarve osana kasvupalvelujen järjestäjä-tuottajamallia sekä kuntien elinvoimapalvelujen järjestämistä organisoida kolmannen sektorin kehittämisohjelma. Kehittämisohjelmassa tuet-taisiin yhdistysten verkostoitumista sekä markkinointi ja tuotteistusosaamisen kehittymistä.
Ohjelman avulla tuettaisiin yhdistysten kumppanuusverkostojen sekä potentiaalisen palvelun-tuottajan roolin kehittymistä.
Teesin toteutumista todennäköisenä pitävät perustelivat kantaansa kehityssuunnalla, missä kaikki palvelut ostetaan markkinoilta. Väittämää todennäköisenä pitävä kommentoi asiasta:
Kolmannen sektorin rooli uhkaa jäädä valitettavan pieneksi kasvupalvelu-uudis-tuksessa. Tämä on harmi, sillä toimintaa on kehitetty määrätietoisesti useita vuosia. Tällä hetkellä Pirkanmaalla on useita toimijoita, jotka tarjoavat mata-lan kynnyksen työpaikkoja kaikkein vaikeimmin työllistyville henkilöille. monet näistä toimijoista tekevät yritysyhteistyötä, kouluttavat ja tukevat asiakkaitaan varsin laadukkaasti. On valitettavaa, jos tämä osaaminen nyt hukataan.
Väittämän toteutumiseen neutraalisti suhtautuvat nostivat esille tarpeen huomioida asetettu epätoivottava teesi jatkovalmistelussa. Rahoitusmallin tarkastelun nosti useampi panelisti esille:
En tunne tulevaa lainsäädäntöä riittävän laajasti, mutta mieleeni kyllä herää kysymys siitä, että mikäli palvelut avataan avoimeen kilpailuun, nii sopiiko työllisyyspoliittiset avustuksen tms. siihen yhtälöön. Markkinaosaaminen on myös vahvasti kysymysmerkin alla ainakin pienemmissä järjestöissä.
Mielestäni meidän uudistusta suunnittelevien pitäisi ottaa tosissaan tämä huoli 3. sektorin roolista. Jos haaveilemme palvelukokonaisuuksista, joissa kasvupal-veluasiakasta tuetaan, valmennetaan ja koulutetaan kohti työllistymistä, olisi 3. sektorin toimijoilla varmaan monta paikkaa tuossa ”palvelutarjottimella”.
Jonkun asteinen kumppanuus-, pooli- tai allianssimalli varmaan tarvittaisiin, sillä yksittäisinä toimijoina osa esim. järjestöistä on liian heikkoja tai haavoit-tuvia. Työllisyyspoliittiset projektit ovat ehkä tulleet tiensä päähän, mutta jo-tain vastaavaa välityömarkkinatoimintaa tarvitaan ehdottomasti. Kaikilla se ei ole suora polku avoimille työmarkkinoille, mutta merkittävä ”etappi”.
Teesin toteutumista epätodennäköisenä pitävät panelistit näkivät kolmannen sektorin toimi-jat tärkeänä osana vaikuttavia ja isoja palvelukokonaisuuksia. Kolmannen sektorin osaamista arvostettiin, mutta myös uudistumista edellytettiin erityisesti verkostoitumisen ja markki-noinnin sekä tuotteistuksen osalta:
3. sektorin rooli on kysymysmerkki. Tällä hetkellä kentällä liian paljon erilaisia tahoja, joista osan toiminta merkittävää asiakkaiden jatkotyöllistymisen kan-nalta, osan toiminta on puhtaasti yhdistykselle tuottavaa lisäresurssia. Nykyi-nen toimintamalli ei riitä tulevaisuudessa. Myös 3. sektorin tulee tuotteistaa omat palvelunsa ja erikoistua. Välityömarkkinoiden ylläpitäjänä sillä on ole-massa olon oikeutus, mutta spesifimpää roolitusta, skarppausta brändäykseen ja vuoropuhelua yhteisteistoimijoiden kesken. pilotointiin ehdottomasti ny-kyistä ”uudistetumpaa” versiota tarvitaan.
Kumppaneiden edustajat nostivat kommenteissaan esille järjestöjen roolin työllistää heikom-massa aseheikom-massa olevia pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistettäviä henkilöitä. Tulevaisuu-den rahoitus huolestuttaa ja paine toiminnan kehittämiseen nähtiin kasvaneen. Yhteistyön tii-vistymisen kautta toiminnan vaikuttavuus arvioitiin parantuneen. Kuntataustaiset panelistit
näkivät kolmannen sektorin edustajilla olevan paljon potentiaalia laajempiin ja uusiin tehtä-viin. Teesin kehityssuunta nähtiin todennäköisenä, jos järjestäjätahot eivät reagoi asiaan.
Kolmannen sektorin rooli nähtiin matalan kynnyksen palveluissa, ruohonjuuritason paikalli-sessa toiminnassa, matalan kynnyksen työtilaisuuksien tarjoajana sekä toimintakykyä ylläpitä-vissä tehtäylläpitä-vissä. ELY-keskus ja TE-toimistotaustaiset asiantuntijat nostivat esille, että toimin-taa on kehitetty useita vuosia ja jatkossa kolmannen sektorin toimijat halutoimin-taan kasvupalvelu-markkinoiden kehittämiseen. Kolmannen sektorin kehittämisohjelman tavoitteena tulisi olla oman toiminnan kehittämistä, tuloksellista työotetta, yritys- ja koulutusyhteistyön vahvista-mista, tuotteistus- ja erikoistumisosaamisen lisäämistä. Paneelissa todettiin, että yhdistykset tarvitsevat jatkossakin julkista tukea ja kasvupalvelumarkkinoille pääsy edellyttää kehitty-neitä kumppanuusmalleja sekä palvelumuotoilua työotteena.
5.3.5 Markkinoiden kehittyminen
Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista tavoit-teena on organisoida julkishallinnon rahoittamat ja järjestämisvastuulla olevat tehtävät sekä palvelut maakuntien itsehallinnon järjestettäväksi. Maakunnat vastaisivat siitä, että sen alu-eella on riittävät kasvupalvelut, jotka edistävät työttömien mahdollisuuksia saada työtä ja edistää työmarkkinoiden toimivuutta sekä turvaa osaavan työvoiman saatavuuden. TEM hallin-nonalan maakunnille siirtyvistä talouskasvua, työllisyyttä, työllistymisen ja yritysten toiminta-edellytysten edistämistä koskevista aluehallinnon palveluista rakennettaisiin kasvupalvelu-asiakkaiden valinnanvapautta ja tuottajien kilpailullisuutta edistävällä monituottajamallilla.
Maakunta voisi tuottaa kasvupalvelut itse tai hankkia ne markkinoilta. (HE laiksi alueiden ke-hittämisestä ja kasvupalveluista 35/2018 vp, 1-2.) Työllisyydenhoidon markkinat ovat kehitty-neet pitkälti yksittäisten palvelujen ympärille (esimerkiksi koulutuspalvelut, valmennuspalve-lut, työ- ja toimintakyvyn arviointi, konsultointi jne.). Kasvupalveluvalmistelun yksi tausta-ajatus on ollut, että tulevaisuudessa erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat hyötyvät yhteensovitetuista ja laajemmista palvelukokonaisuuksista. Markkinoiden hyödyntäminen on nähty myös Pirkanmaan kasvupalvelujen valmistelussa mahdollisuutena vaikuttavuuden lisäämiseen ja uusien palveluinnovaatioiden synnyttämiseen.
Kasvupalvelumarkkinoilla on Suomessa reilut 10 000 yritystä. Palveluntuottajien määrä on ol-lut viime vuosina kasvussa. Kasvupalvelujen kilpaiol-lutus voi uudistaa ja monipuolistaa palvelu-markkinaa sekä laajentaa palveluntuottajien tarjontaa. (Owal Group, 2017.) Elokuussa 2018 TEM teetti kyselytutkimuksen potentiaalisille kasvupalvelupalveluntuottajille. Tutkimuksessa selviteltiin kasvupalvelujen nykyisten ja potentiaalisten palveluntuottajien mahdollisuuksia ja kiinnostusta toimia työnhakijoiden ja yritysten palvelujen tuottajina. Selvityksen johtopää-töksenä todettiin, että kasvupalvelumarkkinat kiinnostavat palveluntarjoajia. Kuitenkin tietä-mys kasvupalveluista ja niiden luomista mahdollisuuksista on suhteellisen vähäistä.
Kasvupal-velut eivät ole palKasvupal-velutuottajien liiketoiminnan näkökulmasta yksi yhtenäinen markkina, palk-kiomallit ja palkkiohinta ovatkin keskeisiä elementtejä ja ajureita uuden liiketoiminnan ja kasvupalvelumarkkinoiden synnyttämisessä. Markkinoiden luomisen näkökulmasta on oleellista tunnistaa periaatteet sille, mistä elementeistä tulospalkkioperusteisen mallin ja palvelujen hinnoittelun tulisi koostua. (TEM Näkymiä tulevaan kasvupalvelumarkkinaan, 2018.) Yksityiset palveluntuottajat ovat toimineet suhteellisen kapeilla työllisyydenhoidon markkinoilla. Teesin tausta-ajatuksena on se, että palveluntuottajilla ei ole vielä tällä hetkellä riittävää osaamista ratkaista yksin laajan asiakasryhmän ja erityisesti vaikeammin työllistyvien palveluntarpeita.
Markkinoita voidaan kuitenkin kehittää julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteensovitetuilla palveluilla ja palveluntuottajien asiakaslähtöisillä yhteistyöverkostoilla tai konsortioilla.
Panelisteja pyydettiin arvioimaan minä vuonna yksityiset palveluntuottajat hoitavat suurim-man osan (70-90 %) kasvupalvelujen palvelujen tuottamisesta. Jos panelisti oli sitä mieltä, että tulevaisuuskuva ei toteudu annetulla aikajanalla vuosina 2019 – 2030, voi hän jättää koh-dan arvioimatta ja siirtyä kommentoimaan. Kuviossa 25 on esitelty vastausten jakautuminen teesin toteutumisvuoden mukaan. Arvion teesiin antoi 24 panelistia. Muissa teeseissä vastaa-jia oli keskimäärin 31. Vastausten mediaanivuosiluku oli 2026. Varhaisin annettu arvio oli vuonna 2022 (kaksi panelistia) ja myöhäisimmän arvion 2028 antoi kuusi panelistia.
Kuvio 25: "Arvioi minä vuonna yksityiset palveluntuottajat hoitavat suurimman osan (70-90 %) kasvupalvelujen tuottamisesta”
Teesi onnistui saamaan hyvin vähän perusteluja ja kommentteja panelisteilta. Vain kunta ja TE-taustaiset panelistit perustelivat näkemyksiään. ELY-keskus ja kumppanitaustaiset panelis-tit arvioivat tulevaisuuskuvan toteutuvan hieman aikaisemmin (keskiarvo 2024) kuin muut.
Kuntataustaiset asiantuntijat arvioivat tulevaisuuskuvan toteutumisvuodeksi myöhäisemmän
ajan (keskiarvo 2027). Kuntataustaisten panelistien kommenteissa nousi esille huoli palvelun-tuottajien osaamisesta heikommassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden palveluntar-peissa, rahoituksen riittävyydestä palveluihin ylipäänsä sekä asiakkaiden valikoiminen, niin sanottu ”kermankuoriminen”. Ostajan on pystyttävä valvomaan palvelujen laatua ja toteutta-mista sekä kehittyä hankintaosaamisessa suhteessa asiakkaiden palveluntarpeisiin. Sekä julki-sia, että yksityisiä palveluntuottajia nähtiin tarvittavan pitämään riittävää tasapainoa yllä.
Markkinoiden synnyttäminen edellyttää riittäviä ja laaja-alaisia yhteistyöverkostoja:
Palveluntuottajien tulisi ensin tutustua perusteellisesti asiakaskuntaan ja nykyi-seen verkostoon. Toiminta vaikeammin työllistettävien asiakkaiden kanssa on hidasta ja vaatii asiakaslähtöistä, laajapohjaista ja yhteisymmärryksessä toimi-vaa yhteistyöverkostoa.
TE-toimistotaustaiset panelistit nostivat esille osin samankaltaisia huolia palveluntuottajien palvelujen laatuun ja palvelutarveosaamiseen liittyen. Erityisesti TE-toimiston asiantuntijoi-den rooli tulevaisuudessa huolestutti mahdollisten henkilöstövähennysten näkökulmasta. TE-toimiston asiantuntijoilla nähtiin olevan osaamista ja potentiaalia palvelutuotannossa. Palve-luntuottajilla nähtiin olevan tarve kehittyä innovatiivisuudessa sekä
TE-toimistotaustaiset panelistit nostivat esille osin samankaltaisia huolia palveluntuottajien palvelujen laatuun ja palvelutarveosaamiseen liittyen. Erityisesti TE-toimiston asiantuntijoi-den rooli tulevaisuudessa huolestutti mahdollisten henkilöstövähennysten näkökulmasta. TE-toimiston asiantuntijoilla nähtiin olevan osaamista ja potentiaalia palvelutuotannossa. Palve-luntuottajilla nähtiin olevan tarve kehittyä innovatiivisuudessa sekä