Toisen kierroksen ensimmäinen teesi liittyi markkinoiden osaamiseen ja verkostoihin. Kuten tietoperustassa selvitetään, maakunnan on käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa jär-jestettävä alueellaan riittävästi maakunnallisia kasvupalveluja, jotka edistävät työttömien mahdollisuuksia saada työtä. Maakunnan tulee järjestää kasvupalveluja erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseksi.
Ensimmäisessä paneelikierroksessa nousi esille panelistien huoli kolmannen sektorin roolista.
Yhdistyksillä ja järjestöillä on ollut vahva rooli välityömarkkinoiden kehittäjinä. Näiden toimi-joiden rooli kasvupalvelujen ja sote-palvelujen yhdyspinnoilla on vielä osin hahmottumaton.
Kolmannen sektorin roolia ja toimintaa on tuettu työllisyyspoliittisilla avustuksilla, kuntien toimesta sekä erilaisin hankerahoituksin (esimerkiksi ESR).
Pirkanmaan kasvupalveluvalmistelussa on selvitetty, että heikossa työmarkkina-asemassa ole-villa henkilöillä voi olla yhtä aikaa useita erilaisia palveluntarpeita ja heillä on tarve palvelu-jen laaja-alaiseen yhteensovittamiseen vaikuttavien ratkaisupalvelu-jen syntymiseksi. Asiakassetelit eivät välttämättä ole paras mahdollinen tapa hankkia palveluja, vaan ennemminkin on nähty tarpeena synnyttää isompia, vaikuttavampia palvelukokonaisuuksia tai palveluohjelmia. Pal-velukokonaisuudessa yhdistyvät esimerkiksi valmennukset, konsultointi, koulutus, urasuunnit-telu, työkykyyn liittyvä arviointi ja muita tukimahdollisuuksia. Pirkanmaalla on ollut pitkät yhteistyön perinteet lukuisten palveluntuottajien kanssa. Pirkanmaan kasvupalvelujen valmis-telussa on nähty tärkeänä, että tulevaisuudessakin palveluissa voidaan hyödyntää laajasti markkinoiden osaamista, vaikka palvelujen järjestämismuotona olisikin laajemmat ja isommat palveluohjelmat.
Panelistit arvioivat teesin ”Vuonna 2021 Pirkanmaalla on heikommassa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille suunnattuja palveluntarpeiden mukaisia laajoja palvelukokonaisuuksia ja -ratkaisuja, joissa on myös hyödynnetty laajasti markkinoiden ja kolmannen sektorin osaa-mista” todennäköisyyttä sekä tavoiteltavuutta. Tavoitteena oli saada selville järjestäjien ja tuottajien mahdollisia näkemyseroja teesin houkuttelevuudesta sekä realistisuudesta. Panelis-teja pyydettiin kommentoimaan miten verkostoihin liittyvät ratkaisumallit tulisi toteuttaa, kenen vastuulla verkostojen rakentaminen on, sekä nostamaan esille, miten verkostojen tai
Kasvupalvelumarkkinoi-den kehittäminen Järjestäjät Palveluntuottajat Edunvalvojat Järjestöt Muut Yhteensä
Nimetyt henkilöt 19 37 2 4 62
Kyselyyn vastanneet 14 15 1 2 1 33
Osallistumisprosentti 74 % 41 % 50 % 50 % 53 %
konsortioiden tulisi rakentua? Lisäksi toivottiin panelistien näkemyksiä siitä millaista yhteis-työtä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tulisi tehdä välityömarkkinoiden ja kasvupalvelu-markkinoiden kehittämiseksi?
Kuviossa 26 on esitelty vastausten jakautuminen teesin ”Markkinoiden osaaminen ja verkos-tot” todennäköisyyden ja tavoiteltavuuden mukaan. Panelistit näkivät esitetyn tulevaisuusku-van pääsääntöisesti sekä todennäköisenä, että tavoiteltatulevaisuusku-vana. Valtaosa arvioista sijoittuu ne-likentän todennäköinen ja toivottava -kategoriaan.
Kuvio 26: "Vuonna 2021 Pirkanmaalla on heikommassa työmarkkina-asemassa oleville työnha-kijoille suunnattuja palvelutarpeiden mukaisia laajoja palvelukokonaisuuksia ja -ratkaisuja, joissa on myös hyödynnetty laajasti markkinoiden ja kolmannen sektorin osaamista"
Erittäin todennäköisenä ja erittäin tavoiteltavana tulevaisuuskuvana pitävät asiantuntijat pe-rustelivat vastaustaan, että palveluntuottajilla on jo nyt valmiudet laajojen palvelukokonai-suuksien tuottamisessa. Myös kolmannen sektorin roolissa nähtiin kasvua, osana verkostoja.
Eräässä kommentissa nähtiin nykyiset hankintamallit esteenä:
Palveluntuottajilla on jo nyt valmiudet toteuttaa laajoja palvelukokonaisuuk-sia. Nykyiset hankintasopimukset eivät näitä vielä kuitenkaan mahdollista.
Hankkijan tulee asettaa selkeät kriteerit mitä kaikkea laajaan palvelukokonai-suuteen kuuluu, mutta sen jälkeen on palveluntuottajien vastuulla luoda nämä puitteet ja kumppanuudet.
Suurin osa vastauksista asettui todennäköisen ja tavoiteltavan eri variaatioihin. Esimerkiksi suhteellisen todennäköisenä, mutta erittäin tavoiteltavana teesiä pitävä panelisti ehdottaa, että osana laajempaa kehittämisohjelmaa voisi olla oma kolmannen sektorin ja
tajien välisen yhteistyön kehittämisohjelma. Ehdotus sai myös kannatusta muissa kommen-teissa. Teesiä epätodennäköisenä ja ei tavoiteltavana arvioineet eivät perustelleet arviotaan kommenteissa. Väittämää epätodennäköisenä, mutta tavoiteltavana pitänyt panelisti kom-mentoi:
Välityömarkkinoiden toimintaa on viime vuosina kehitetty kohtia laajempia pal-velukokonaisuuksia mm. välityömarkkinakoordinaattorin, työpajojen ja laajem-pien typo-hankkeiden myötä. Verkostoyhteistyö on lisääntynyt ja palvelujen vaikuttavuus parantunut.
Ennen mainittu oli myös ainoa perustelukommentti teesin epätodennäköisyyden tai ei tavoi-teltavuuden arviointikentässä. Arvioinneista yleisesti voidaan todeta, että teesille oli erittäin laaja hyväksyntä. Kommenteissa nousi eri vastaajataustoilla eroavaisuuksia huolenaiheista, jotka voivat uhata teesin toteutumista. Erityisesti paikallisesti toimivat palveluntuottajat nä-kivät teesin erittäin tavoiteltavana. Paikallisesti toimivat palveluntuottajat ovat usein pie-nempiä yrityksiä ja teesissä esitetty verkostoituminen palvelukokonaisuuksien tuottamiseksi käytännössä mahdollistaa palveluntuottajat mukaan tuleviin hankintoihin. Kansallisesti toimi-vat palveluntuottajat nostitoimi-vat esille jo nykyisen hyvän kyvykkyyden toteuttaa laajempia pal-velukokonaisuuksia. Paneelissa pohdittiin, että tulisiko verkoston kumppanuudet olla ”tasa-vertaisia” vai edellyttäisikö malli vastuullisen koordinoijan? Kommenteissa toivottiin selkeää työnjakoa ja vastuita myös palveluntuottajien välillä:
Ulkoistuksen ja hankinnan tulee olla riittävän suuri, jotta eri palveluntuottajilla on mitä roolittaa (selkeästi) ja mistä jakaa osuuksia kunkin toiminnasta. Tämä vaatii suurta asiakasvolyymiä tasaisesti, mikä on ollut aiempien pilottien haaste, sillä ne ovat olleet sangen pieniä asiakasmääriltään. Englannissa on käytössä nk. Merlin standardi, jolla määritellään päätoimijan (prime contrac-tor) ja alihankkijoiden keskinäinen rooli niin, että alihankkijana olevilla on edellytykset toimia alihankkijoina. kokemuksen mukaan alihankinta on ollut toimiva malli, ja nykyisessä hankinnassa kokeillaan konsortioita. konsortion haasteena voi olla se, että toimijat vastaavat juridisesti toistensa tekemisistä.
Tämä vaatii aika paljon tietoa ja luottamusta yhteistyöltä, ja myös aikaa kon-sortioiden rakentamiseen (hankinnassa otettava huomioon).
Varsinaisina huolenaiheina kansalliset palveluntuottajat nimesivät erilaiset järjestämistehtä-vään, rooliin ja erityisesti hankintaosaamiseen liittyvät asiat kuten kriteerien asettaminen, tavoitteellisen mittaamisen ja palkitsemisen, korvausperusteet sekä hankintojen asiakasvolyy-mit. Kommenteissa kannatetaan ja toivotaan, että olisi yksi taho, joka vastaa asiakkaan oh-jaamisesta asiakaspolulla tuloksellisesti, muutoin riskinä on liika keskittyminen palvelujen tuottamiseen palvelupolun tuloksellisuuden sijaan.
Järjestäjätaustaiset panelistit näkivät kolmannen sektorin vahvemman linkittymisen palvelun-tuottajaverkostoon edellyttävän systemaattista kehittämistyötä, esimerkiksi kehittämisohjel-maa. Kommenteissa nousi esille, että asetettu teesi voisi toimia markkinoiden kehittymisen ja kehittämisen visiona. Asiakkaan nähtiin hyötyvän laajemmista ohjelmallisista
palvelukokonai-suuksista sekä markkinoiden osaamisen monipuolisesta hyödyntämisestä. Verkostoja tai kon-sortioita ei tulisi pakolla synnyttää, mutta löytää järjestämisessä kannustimia niiden syntyyn.
Uusien tehtävien nähtiin edellyttävän palveluntuottajien valmistautumista ja markkinoiden osaamisen kehittämistä. Panelisti kuvaa tulevaa kehittämistyötä:
Laajat palvelukokonaisuudet, joiden puitteissa on mietitty verkostoyhteistyötä ja konsortiomallit ovat tavoiteltava toimintatapa. Kyseessä on kuitenkin asteit-tainen kehityspolku ja vuosien työ. Palveluntuottajille tulee paljon uusia tehtä-viä, jotka edellyttävät uudenlaisen osaamisen haltuuottoa. Palvelutuotannon, viranomaisyhteistyön (esim. Kela) ja maakunnan toimijoiden vuorovaikutus ja yhteistyö asiakastilanteissa ovat mallinnettava. Toisaalta maakunnassa saman katon alle sijoittuvien sote- ja kasvupalvelujen järjestäminen on integraation näkökulmasta mahdollisuus, mutta palvelutuotannon monikerroksisuus luo kompleksisen tilanteen, joka on haaste. Toisaalta tilanne pakottaa miettimään palvelutuotantoa entistä vahvemmin palvelu-uudistuksen näkökulmasta.
Tähän kommentoitiin tuoden esille myös järjestämisosaamisen kehittymisen tarpeen:
Pitää tosiaan muistaa, että kyse ei ole vain kolmannen sektorin tai palvelun-tuottajien osaamisesta, vaan myös julkisen sektorin/viranomaisen osaamisesta tehdä ja järjestää näitä kokonaisuuksia aidosti yhdessä yksityisen ja 3-sektorin kanssa. Siihen tarvitaan viranomaispuolellakin voimakasta asenne- ja työotteen muutosta.
Toinen teesi liittyi yhteistyön malleihin tulevissa kasvupalvelupiloteissa. Erityisesti haluttiin saada panelistien mielipiteitä esille tukien ja viranomaistehtävien asemoitumisesta osaksi laa-jempia pilotoitavia palvelukokonaisuuksia.
Teesin taustalla oli Pirkanmaan ELY-keskuksen, TE-toimiston ja kasvupalvelujen valmisteluasi-antuntijoiden valmistelema kasvupalvelujen järjestäjä-tuottaja -pilotin luonnos. Pilotin asia-kaskohderyhmää olisivat heikommassa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat ja tarkemmin kohdejoukko määrittyisi markkinavuoropuhelussa syksyn 2018 aikana. Pilotin tavoitteena on pilotoida ja harjoitella järjestämistehtäviä, määritellä yhteistyömalleja ja mahdollisuuksia kuntakumppaneiden kanssa sekä mahdollistaa asiakkaille muutamasta isommasta palveluoh-jelmasta vapauden valita itselleen sopivin palveluntuottajan tai -tuottajien verkosto. Palve-luntuottajilla olisi nykyistä laajemmat oikeudet ja velvollisuudet asiakkaiden palveluproses-sien hoitamisessa sekä mahdollisuus ratkaista asiakkaiden työllistymisiä omilla innovatiivisilla palveluilla.
Hallituksen esityksen mukaan (HE 35/2018 vp) kasvupalvelujen järjestäjän tehtävä on järjes-tää rekrytointipalveluja, kasvupalvelukoulutusta sekä varata määrärahaa palkkatukiin. Startti-rahan myöntämisestä päättää kukin maakunta itse. Työttömyysturvalausuntojen osalta on ol-lut vielä paljon keskustelua ja epätietoisuuttakin kunkin toimijan rooleista ja tehtävistä siihen liittyen. Oletettavasti maakunnille jäisi jatkossakin joitakin työttömyysturvaan liittyviä tehtä-viä.
Järjestämisen ja tuottamisen sekä viranomaistehtävien eriyttäminen on uusi asia niin tuleville järjestäjille kuin tuottajillekin. Uudessa kasvupalvelupilotissa halutaan varmistua, että vai-kuttavat asiakasratkaisut mahdollistuvat myös järjestäjälle jäävien tehtävien osalta. Esimer-kiksi ei-tutkintoonjohtava ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus, palkkatuki, starttiraha ja mahdolliset erikseen hankitut palvelut olisivat mahdollisimman integroituneena palvelukoko-naisuuksissa.
Panelisteja pyydettiin arvioimaan miten koulutus, palkkatuki, starttiraha, koulutuskokeilu, työ- ja toimintakyvyn arviointi ja palvelusetelit tulisi integroida osaksi vaikuttavia palveluko-konaisuuksia uusissa piloteissa. Yhteistoiminnan vaihtoehtona olivat laskennalliset resurssit, yhteinen pooli, yhteispäätökset ja ei tarvetta integraatioon. Laskennallisella resurssilla tar-koitetaan, kullekin palveluntuottajalle tai palveluntuottajaryhmittymälle määriteltyä mahdol-lisuutta ohjata asiakasta käyttämään kyseistä palvelua. Esimerkiksi palkkatuen osalta määri-teltäisiin jokaiselle palveluntuottajalle oma "potti" jota voisi käyttää asiakasratkaisuihin. Ris-kinä tässä mallissa voi olla se, että palveluun ohjautunut asiakaskohderyhmä ei tarvitsekaan kyseistä palvelua ja huomataan liian myöhään, että rahaa jää käyttämättä. Yhteisellä poolilla tarkoitetaan, että pilotin toimijoille suunnataan yksi yhteinen pooli, josta kukin palveluntuot-taja voi hyödyntää resurssia asiakastarpeen mukaan. Riskinä tässä mallissa voi olla se, että joku palveluntuottaja saattaa hyödyntää poolia enemmän kuin toinen ja tämä koetaan epätoi-vottavana palveluntuottajien keskuudessa. Yhteispäätöksillä tarkoitetaan, että palvelun jär-jestäjä ja palveluntuottajat määrittelevät yhdessä käytettävissä olevien resurssien osalta pe-lisäännöt ja resurssia käytetään alliansseista opitulla yksimielisellä päätöksenteon -mallilla.
Riskinä tässä mallissa voi olla päätöksenteon hitaus. Ei tarvetta integraatioon tarkoitetaan, että kyseisen resurssin kohdalla toimitaan samalla tavalla kuin tälläkin hetkellä palveluoh-jauksessa. Asiakas ohjataan tekemään resurssiin tai päätökseen kohdentuva hakemus tai selvi-tys TE-toimistoon.
Vastaukset hajosivat jonkin verran riippuen vastaajan taustasta, erityisesti yhteispäätösten tekemisessä. Yleinen näkemys kommenteissa oli, että pilotin laajuus määrittelee toiminta-mallin. Jos pilotissa on suhteellisen pienet asiakasmäärät, toivotaan selkeää laskennallista re-surssia käyttöön. Jos kyseessä on laaja hanke ja isot asiakasmäärät, niin yhteinen pooli tai yh-teispäätökset korostuivat toivottuina malleina. Palveluntuottajat toivoivat mahdollisimman selkeää ja yrityskohtaisesti määriteltyä resurssia. Tämä mahdollistaisi palveluntuottajille no-peasti tehtävät päätökset koko kohdennetusta budjetista. Yhteinen pooli voisi palvella koulu-tusten ja kokeilujen hankintaa. Yhteinen pooli edellyttäisi kuitenkin resurssien seurantaa ja puuttumista, jos joku palveluntuottaja hyödyntäisi sitä muiden kustannuksella. Selkeitä peli-sääntöjä kaivattiin myös. Isoissa kokonaisuuksissa nähtiin myös yhteispäätösten tekemisen ja
allianssimaisen menettelytavan mahdollisuudet saavuttaa joustoa. Järjestäjä ja tuottajat voi-sivat yhdessä varmistaa, että ratkaistaan juuri oikeaa ongelmaa. Edunvalvontataustainen pa-nelisti näki yhteispäätökset tuloksekkaiden toimintatapojen edellytyksenä:
…Tällöin yhteispäätöksellä sovitaan keskinäiset pelisäännöt ja erikoistumiset, joista on jo tarjousvaiheessa tehty alustavat sopimukset. Yhteiseen pooliin voi-daan laittaa ko. verkoston omaan tuotantoon vähiten kanavoituvia rahavirtoja esim. palkkatuen, starttirahan ja koulutuskokeilun neuvontapalvelut. Yhteis-päätöksellä valmistellaan linjaukset ja toimenpidesuunnitelmat palveluista, joissa verkoston palveluntuottajilla on selkeästi enemmän omaa laskutusta esim. koulutus, asiakas/palvelusetelillä hankittavat palvelut sekä työ- ja toi-mintakyvyn arviointi. Tällainen malli tarjoaa myös mahdollisuuden kohdentaa koko hankintasopimuksessa ko. verkostolle kohdennettua rahoitusta asiakastar-peiden mukaan. Lisäksi siinä voidaan joustavasti innovoida ja oppia mahdolli-simman tehokkaita ja verkostossa hyväksi koettuja tapoja jakaa vastuualueita sekä rahoitusta palveluntuottajien kesken.
Järjestäjät korostivat perusteluissaan joustavuutta sekä ”projektin parhaaksi” -ajattelua. Alli-anssimainen toimintamalli mahdollistaisi palveluntuottajien erikoistumisen esimerkiksi asia-kaskohderyhmän osalta tai painotukset ratkaisumallien käytössä, esimerkiksi kohdistuen kou-lutuksiin tai palkkatukeen. Järjestäjät pitivät tärkeänä, että palveluntuottajat pääsevät mu-kaan neuvottelemaan ja sopimaan yhteisten resurssien käyttämisestä ja yhteiset ratkaisut nähtiin lisäävän integroitavien palvelujen ja tukien vaikuttavuutta. Myös esitettyjen mallien päällekkäinen käyttäminen nähtiin mahdollisena:
Yhteinen pooli mahdollistaa asiakaslähtöisen toiminnan, jossa resursseja suun-nataan palvelutarpeen mukaan. Resursseja voidaan hyödyntää tehokkaammin kuin laskennallisessa mallissa ja erikoistumiset mahdollistuvat. Yhteisen poolin sisällä voisi olla laskennallisia resursseja, joita ei olisi rajattu palveluittain vaan niissä olisi joustoa asiakkaiden palvelutarpeen mukaan.
5.3.7 Johtopäätökset työllistymisedellytysten vahvistaminen –paneelista
Panelistien mielestä tekoälyyn liittyviä sovelluksia ja innovaatioita sekä automaatiota tarvi-taan. Digitaaliset palvelut voivat onnistuessaan tyydyttää osan asiakkaiden palvelutarpeista kokonaan. Vallitseva mielipide oli, että digitaaliset palvelut eivät kuitenkaan ratkaise koskaan laajamittaisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palvelutarpeita ja rinnalle tarvi-taan toimivat muut työllisyydenhoidon palvelut. Panelistit pohtivat miltä osin digitaalisiin pal-veluihin panostetaan alueellisesti, ja mikä on jatkossa roolijako julkisen ja yksityisen työnvä-litysdigipalvelujen kesken. Pohdittiin myös, että tukeeko nykyinen kehityssuunta valmiste-lussa olevia työllisyydenhoidon palvelukokonaisuuksia.
Pirstaleiset palvelut nähtiin erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkai-den kohdalla ongelmallisiksi ja teesi laajempien palvelukokonaisuuksien järjestämisestä sai kannatusta laajasti vastaajataustasta riippumatta. Työllisyydenhoidon resurssien näkökul-masta pääasiallinen panostuksen kohde tulisi olla asiakkaat, joilla on paljon palveluntarpeita
ja ongelmia työllistymisessä tai digitaalisten palvelujen käytössä. Hyötyjä odotetaan palvelu-jen välisten ketjupalvelu-jen yhteensovituksesta, soteintegraatiosta sekä vaikuttavuushankinnasta.
Panelisteja huolestutti tulevaisuuden resurssien riittävyys palveluihin jatkossa, kun kasvupal-velujen rahoitus tulisi yleiskatteellisesti maakunnan päätettäväksi, osana kaikkea muuta mo-nilaisen maakunnan palvelutarjontaa. Panelistit näkivät, että palveluntuottajien osaamista tulisi vahvistaa laajojen palvelukokonaisuuksien palveluntuottajina, myös riittävästä alihank-kija-, yritysverkosto- tai konsortiorakenteesta tulisi huolehtia markkinoiden kehittämistoi-menpiteissä. Kommenteissa nostettiin uusien palvelujen ja resurssien yhteensovittamisenmal-lien löytämisen ja hyödyntämisen tärkeyttä sekä jo nyt toimiviksi todettujen malyhteensovittamisenmal-lien sovelta-misen tulevaisuudessa.
Yhteensovitetut palvelukokonaisuudet nähtiin hyvänä tavoitteena ja tässä onnistuminen edel-lyttää pilotointia, osallisuutta, yhteistyöhalua sekä tavoitteellista yhteistoimintaa. Palvelutar-vearviointi ja palveluketjujen koordinointi nähtiin nousevan tärkeään asemaan onnistuneen kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Panelistit näkivät myös, että on olemassa hyvää pohjaa, mille rakentaa yhteistyömalleja. Kriittisiä huomioita nostettiin kuntien roolista jatkossa eri-tyisesti palveluntuottajina. Pohdittiin myös asettaako lainsäädännön määrittelemät minimi-palvelut standardin, jota ei ylitetä. Valmistelussa tulee jatkossa kiinnittää huomiota sotein-tegraation mahdollistamiseen seuraavissa piloteissa. Tulee myös tunnistaa tietosuojaan ja tie-tojärjestelmiin liittyviä yhteistyöesteitä. Ehdotettiin myös muiden osaamisen kehittämisen työkalujen integrointia palvelukokonaisuuksiin.
Kolmannen sektorin toimijoissa nähtiin paljon potentiaalia ja osaamista, mikä olisi tärkeä tu-levaisuudessakin hyödyntää. Toiminnan nähtiin tarvitsevan jatkossakin rahoitusta ja toimi-joilla nähtiin olevan erityisesti roolia kuntien elinvoimapalvelujen tuottajina, hankerahoittei-sen matalan kynnykhankerahoittei-sen välityömarkkinoiden toimijoina sekä potentiaalisina kasvupalvelujen palveluntuottajina. Kolmannen sektorin pärjääminen työllisyydenhoidon toimialalla edellyttää verkostoitumista sekä kykyä ja halua kehittää omaa toimintaa. Jatkovalmistelussa tulisi kehit-tää, mallintaa ja palvelumuotoilla järjestäjien ja palveluntuottajien kanssa tulevaa työllisyy-denhoidon kokonaisuutta. Kehittämistyön kohteena tulisi olla kolmannen sektorin yritys- ja koulutusyhteistyö, yhdistysten verkostojen kehittäminen sekä markkinointi, tuotteistus ja ke-hittämisosaaminen.
Panelistien mielipiteet jakautuivat markkinoiden osuuden kasvuun liittyen. Erityisesti pohdit-tiin voivatko markkinat onnistua palveluissa markkinoiden kasvaessa rajusti? Kaikista paneelin teeseistä tässä vaikutti olevan eniten systemaattisen suunnittelun tarvetta. Valmistelussa odotetaan kiinnitettävän huomiota siihen, miten varmistetaan, että markkinoilla on riittävän laaja-alaiset verkostot ja osaaminen tehtävän hoitamiseen. Panelistit tunnistivat tarpeen strategiselle markkinoiden kehittämissuunnitelmalle sekä asiakastarpeen ja asiakaslähtöisyy-den varmistumisesta toiminnan perustana.
Paneelin toiselle kierrokselle pyydettiin mukaan markkinoiden edustajia, kansallisia ja paikal-lisia palveluntuottajia, kolmannen sektorin edustajia sekä tulevan maakunnan järjestäjänäkö-kulman edustajia (ELY-keskuksesta, TE-toimistosta ja Pirkanmaan liitosta). Markkinoiden osaamisen ja verkostoitumisen näkökulmasta nähtiin laajasti, että asiakas hyötyy pirstaleisten ja yksittäisten palvelujen sijasta laajemmista palvelukokonaisuuksista ja pidempikestoisesta asiakasvastuusta. Kolmannen sektorin rooli pohditutti myös paneelin toisella kierroksella ja vahvisti ajatuksia kehittämissuunnitelmasta ja laajemminkin markkinoiden kehittämisohjel-masta. Kriittisinä tekijöinä pidettiin tulevaa lainsäädäntöä ja järjestäjien tahtotilaa; mahdol-listaako laki ja haluaako maakunta hankkia laajat palvelukokonaisuudet? Riittävä asiakasvo-lyymi on myös ratkaisevaa. Ilman skaalautumismahdollisuutta riittävän laajalla asiakasmää-rällä, mallista voi tulla kallis sekä palveluntuottajille, että järjestäjälle. Valmistelussa tulisi pohtia mahdollista koordinoivan palveluntuottajan roolia sekä järjestäjän ja markkinoiden rooleja palveluntuottajaverkostojen tai konsortioiden synnyttämisessä. Panelistien huolenai-heet kohdistuivat järjestäjä- ja tuottajaosapuolten osaamiseen. Järjestäjät näkivät osaamisen kehittämisen tarvetta palvelutuotannossa ja taas palveluntuottajat näkivät tarvetta kehittyä järjestämis- ja hankintaosaamisessa. Tulosperusteisiin hankintamalleihin liittyen paneelissa nousi esille myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden heterogeenisyys ja tarve tarkastella tulosta siirtymisinä lähemmäksi avoimia työmarkkinoita.
Panelistit pitivät selkeiden mittareiden ja tavoitteiden määrittelyä tärkeänä. Jos asiakaskoh-deryhmä on heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, tulisi pohtia uudelleen tulospe-rusteisuuden mittareita. Viranomaistehtävien ja tukien allianssimaisessa integroinnissa ”pro-jektin parhaaksi” laajempien palvelukokonaisuuksien kanssa sai kannatusta. Toisaalta kriit-tiseksi kysymykseksi nousi palveluntuottajien mahdollinen kilpailutilanne asiakkaiden valin-nanvapauden kasvaessa ja millaisia vaikutuksia tällä olisi ”projektin parhaaksi” työskentelyyn?
Valmistelussa tulisi jatkaa paneelissa esitettyjä integroinnin mallien arviointia sekä näiden mallien mahdollisia yhdistämisiä. Palveluntuottajat toivoivat lopputuloksessa selkeyttä ja taas järjestäjät mahdollisuutta muuttaa tarvittaessa sisältöjä ja toiminnan painopisteitä.
5.4 Työpajat ja tilaisuudet paneelien jälkeen
Paneelien jälkeen käynnistyi tulosten koonti ja analyysivaihe. Opinnäytetyön kehittämispro-sessin viimeisenä vaiheena oli tulosten jalkauttaminen käytännön kehittämistoimenpiteiksi sekä kasvupalvelujen yhteistyömallien valmisteluksi. Tässä koosteessa esittelen keskeiset foo-rumit tulosten läpikäynnin ja analyysin syventämisessä sekä käytännön kehittämistoimenpitei-den muodostamiseksi.
5.4.1 Alustamallin valmistelu
24.8.2018 käynnistyivät Pirkanmaan kuntien, TE-toimiston, ELY-keskuksen ja maakuntauudis-tuksen neuvottelut sopimuksellisista palvelualustoista Pirkanmaalla. Pirkanmaan ELY-keskuk-sen ylijohtaja kutsui Tampereen elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtajan, TE-toi-miston johtajan, maakuntauudistuksen projektijohtajan sekä näiden organisaatioiden keskei-siä vastuuvalmistelijoita neuvotteluun mahdollisista sopimuksellisista alustoista erityisesti työllisyydenhoidon ja TE-palvelujen rajapinnoilla. Neuvottelun lopputuloksena käynnistettiin alustojen valmistelutyö, jota laajennettiin koskemaan myös yrittäjyys- ja työantajapalveluja sekä alueellisesti valmisteluun tuli mukaan myös Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja Sasta-mala. Alustojen ja yhteistyömallien valmistelu jatkuu vielä kevään 2019 aikana, tavoitteena käynnistää tiiviimpi sopimuksellinen alustayhteistyö viimeistän maaliskuussa 2019 yrittäjyys- ja työnantajapalveluissa sekä heikommassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden monia-laisissa palveluissa.
5.4.2 Tulosten esittelyä ja kehittämisehdotusten valmistelua
Pirkanmaalla on perustettu Innoforum -verkosto julkisten yrityspalvelutoimijoiden yhteistyön edistämiseksi ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Innforum -tilaisuuksia on perinteisesti 2-3 vuo-dessa ja niiden järjestäjänä on ollut Pirkanmaan ELY-keskus. Tilaisuuksiin osallistuu 50 – 100 yrityspalvelutoimijaa, riippuen ajankohdasta ja käsiteltävistä teemoista. Esittelin yrittäjyys, kasvu ja kilpailukyky -paneelin tuloksia ja analyysiä noin 100 henkilön Innoforum tilaisuudessa 24.8.2018. Erityisenä mielenkiinnon kohteena kuulijoilla oli työnjakoon ja yhteistyön mallei-hin liittyvät teesit ja esitetyt ratkaisuehdotukset.
Syyskuussa 2018 esittelin paneelien tuloksia Pirkanmaan Työvoima- ja yrityspalvelut -neuvot-telukunnan kokouksessa, maakuntauudistuksen johtoryhmässä sekä Järjestöt kuntien ja maa-kunnan kumppaneina tuetun työllistymisen palveluissa -tilaisuudessa. Jälkimmäisessä tilaisuu-dessa käsiteltiin ehdotusta kolmannen sektorin kehittämisohjelmasta yhtenä paneelien kehit-tämisehdotuksena ja asiaa pohdittiin myös tilaisuuden työpajassa. Seminaarin jälkeen perus-tettiin työryhmä valmistelemaan kolmannen sektorin kehittämisohjelmaa, toimenpide-ehdo-tuksia ja budjettia. Kehittämisohjelma käynnistyi maaliskuussa 2019. Sovittuina konkreetti-sina toimenpiteinä on muun muassa Pirkanmaan paikallisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin yhteinen verkostokiihdyttämöpalvelu sekä verkostoitumistilaisuudet vuoden 2019 ai-kana. Verkostokiihdyttämössä osallistujia valmennetaan palvelumuotoilun, tuotteistamisen, verkostoliiketoiminnan ja sopimusjuridiikan teemoissa sekä tuetaan ensimmäisien verkostojen syntymistä konsultointiavulla.
Maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä käsitteli valmistelussa esille nousseita yhteis-työn malleja ja mahdollisuuksia lokakuussa 2018. Lokakuussa minut kutsuttiin myös Elinkei-noelämän keskusliitto EK:n alaisen Henkilöstöpalveluyritysten liiton (HPL) maakuntaryhmän
kokoukseen. HPL on henkilöstöä vuokraavien sekä muita henkilöstöpalveluita tarjoavien yri-tysten työnantaja- ja toimialaliitto. HPL maakuntaryhmän kokouksessa keskusteltiin erityisesti järjestäjien ja tuottajien näkemyksistä markkinoiden osaamisessa ja verkostoitumisen mal-leissa. Esittelin siellä myös Pirkanmaan kasvupalvelupilotin ensimmäisiä suunnitelmia tuotta-mismallin osalta. Valmisteltu malli nähtiin myös palveluntuottajien mielestä hyvänä pohjana pilottien jatkoneuvotteluissa ja markkinavuoropuheluissa.
5.4.3 Kasvupalvelupilotit ja Pirkanmaan TE palvelumarkkinoiden kehittämissuunnitelma Tärkeimmät hyödyt Delfoi-paneeleista saatiin Pirkanmaan kasvupalvelupilotin järjestäjä-tuot-tajamallin ja myöhemmin sote- ja maakuntauudistuksen sekä kasvupalvelu-uudistuksen kaa-duttua TE-palvelupilotin valmisteluun. Paneelien avulla on tunnistettu kumppaneiden ja markkinaosapuolten näkemyksiä vaikuttavuudesta, houkuttelevista yhteistyön malleista sekä kehittämiskohteista. Kasvupalvelupilotin markkinavuoropuhelu pidettiin marraskuussa 2018 ja kehittämistyöpajan teemoina olivat Pirkanmaan pilottiluonnoksen esittely, verkostojen ja konsortioiden mahdollisuudet, asiakkaiden profilointi ja tarjottavat palvelut, yhteistyö palve-lujen tuottamisessa ja palkkiomallit. Työpajassa syvennettiin yhteistä näkemystä ja
5.4.3 Kasvupalvelupilotit ja Pirkanmaan TE palvelumarkkinoiden kehittämissuunnitelma Tärkeimmät hyödyt Delfoi-paneeleista saatiin Pirkanmaan kasvupalvelupilotin järjestäjä-tuot-tajamallin ja myöhemmin sote- ja maakuntauudistuksen sekä kasvupalvelu-uudistuksen kaa-duttua TE-palvelupilotin valmisteluun. Paneelien avulla on tunnistettu kumppaneiden ja markkinaosapuolten näkemyksiä vaikuttavuudesta, houkuttelevista yhteistyön malleista sekä kehittämiskohteista. Kasvupalvelupilotin markkinavuoropuhelu pidettiin marraskuussa 2018 ja kehittämistyöpajan teemoina olivat Pirkanmaan pilottiluonnoksen esittely, verkostojen ja konsortioiden mahdollisuudet, asiakkaiden profilointi ja tarjottavat palvelut, yhteistyö palve-lujen tuottamisessa ja palkkiomallit. Työpajassa syvennettiin yhteistä näkemystä ja