Yritysmaailmassa on hyödynnetty strategisia alliansseja. Allianssit ovat mahdollistaneet yritys-ten kasvua ja kilpailukykyä. Strateginen allianssi sisältää vähintään kaksi kumppania, jotka säilyttävät edelleenkin itsenäisyytensä allianssin muodostamisen jälkeen. Kumppanit jakavat hyödyt ja johtamisen sovitussa tehtävässä sekä tekevät jatkuvaa osallistumista ja myötävai-kuttamista strategisissa alueissa (Bhatti 2011, 1.). Strategisilla alliansseilla voitaisiin saavut-taa yhteisiä tavoitteita ja samalla saavutsaavut-taa myös suoria hyötyjä osallistujille. Allianssisopi-muksilla mahdollistettaisiin kumppanin resurssien, osaamisen ja kyvykkyyksien hyödyntämi-sen. (Todeva & Knoke 2005, 140.) Kasvupalvelujen ja kuntien välisen yhteistyön näkökulmasta strateginen allianssi voitaisiin nähdä ehkä ensimmäisenä vaiheena ja mahdollisen tiiviimmän projektiallianssin edeltäjänä.
Yhteinen yhteistyön historia, allianssiosapuolten positiivinen maine, osapuolten välinen runsas vuorovaikutus sekä odotettu toiminnan jatkuvuus lisäävät luottamusta strategisissa allians-seissa. Samankaltaisuus allianssiosapuolten yhteiskunnallisessa sekä organisaatiokohtaisessa kulttuurissa liittyvät positiivisesti allianssissa vallitsevaan luottamukseen. Instituutioon poh-jautuvassa mekanismissa luottamusta strategiseen allianssiin voidaan lisätä osapuolten kesken tekemällä allianssikohtaisia investointeja sekä myöntämällä turvatakuita osapuolten välillä.
(Meier, Lütkewitte, Mellewigt & Decker 2015, 233-238.)
Zeng ja Chen mukaan (2003, 593) allianssikumppaneiden motivaatio yhteistyön tekemiseen kasvaa esimerkiksi vakiinnuttamalla ryhmän pelisääntöjä ja lisäämällä luottamusta vastavuo-roisuuden periaatteilla. Motivaatioon liittyy myös pitkän tähtäimen tavoitteiden asettaminen, joiden avulla voidaan ymmärtää ongelman luonnetta paremmin ja osapuolia yhteistyönteke-miseen kannustaen. Matinheikki, Aaltonen ja Walker (2018, 298) mukaan projektialliansseissa organisaatiot voivat muodostaa hydridiorganisaatiota erilaisten institutionaalisten logiikkojen yhteensovittamiseksi.
Delfoi-paneelit muodostettiin kolmen organisaatioita yhdistävän teeman ympärille: yrittäjyys, kasvu ja kilpailukyky, osaamisen kehittäminen sekä työllistymisedellytysten vahvistaminen.
Teemoihin kohdistuvia teesejä on muodostettu suhteessa allianssin muodostamisen vaiheisiin.
Asetetut teesit kohdistuivat allianssin strategiavaiheeseen (strategisen tason tahtotila), muo-dostamisvaiheeseen ja kehitysvaiheeseen (näkemyksiä yhteensovitettavien palvelujen sisäl-löistä ja kehittämissuunnista) sekä palveluvaiheeseen (palveluntuottajien ja järjestäjien väli-set sopimukväli-set ja työnjako). Teesien arvioinneissa saadut näkemykväli-set ja perustelut sekä tu-losten purkaminen kohdistuivat kuitenkin laajasti eri allianssin vaiheisiin.
Opinnäytetyön kehittämishankkeen Delfoi-paneeleissa panelistit näkivät, että valittava yh-teistyön malli ei ole ratkaisevaa, vaan se sitoudutaanko ja toimitaanko sovitun mallin mukai-sesti. Yhteistyön tarpeisiin voidaan vastata useilla eri malleilla. Pirkanmaalla on pitkät yhteis-työn tekemisen perinteet ja lähes kaikki arvioitavana olleet mallit nähtiin potentiaalisesti vai-kuttavina. Kriittisiä huomioita nostettiin kuntien roolista jatkossa erityisesti palveluntuotta-jina sekä työllisyyden hoitoon kokonaisuudessaan suunnatun rahoituksen riittävyys jatkossa.
Kaikissa paneeleissa tavalla tai toisella keskeinen tunnistettu yhteistyön este liittyi tietosuo-jasäädöksiin ja käytettävissä oleviin asiakkuudenhallinnan tietojärjestelmiin. Pohdittiin myös asettaako kasvupalvelulainsäädännön määrittelemät minimipalvelut standardin, jota ei yli-tetä. Seuraavassa valmistelun vaiheessa on hyvä selvittää tarkemmin mihin ja kenen tarpee-seen yhteistyön mallia valmistellaan. Jos valittu yhteistyönmalli ei pidä sisällään selkeää ja vahvaa yhteistä brändiä on ratkaistava, näkyykö asiakkaille ja verkostolle tulevaisuudessa vain yksi verkoston toimija vai kaikkien toimijoiden omat markkinointiviestit.
Panelisteilla oli kiinnostus yhteisesti järjestettäviin palvelukanaviin ja palvelujen yhteensovit-tamiseen Pirkanmaalla. Valtakunnallisesti järjestetyt palvelukanavat nähtiin kommenteissa liian yleisluontoisina. Kansallisesti organisoitu verkkoasiointi edellyttää myös jonkinasteista integraatiota alueellisten verkkoasiointipalvelujen kanssa. Palvelukanavien yhteinen organi-sointi edellyttää strategia ja toimintasuunnitelma -tasoista yhteistyötä pirkanmaalaisten ja kansallisten toimijoiden kesken.
Palvelujen päällekkäisyyksien poistaminen ja asiakaslähtöisempi palvelujen järjestäminen edellyttää palvelujen yhteensovittamista ja työnjakoa palvelujen järjestämisessä. Panelistit nostivat esille tarpeen selkeyttää osaamisen kehittämisen työkaluja sekä tehdä työnjakoa koulutusten rahoitusten muotojen osalta. Keskusteluissa nousi esille asiakkaille näkyvä runsas koulutusten määrä ja tähän liittyen tarve ratkaista koulutusten keskinäinen kilpailu hyvistä hakijoista. Näkökulmat vaihtelivat sen suhteen, että kuinka paljon voidaan lopulta vaikuttaa paikallisella sopimisella. Koulutusten järjestäminen ja rahoitus perustuu kansalliseen lainsää-däntöön ja ohjaukseen.
Palvelujen pirstaleisuus nähtiin heikommassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden koh-dalla ongelmallisiksi. Teesi ”Pirstaleisista palveluista laajempiin kokonaisuuksiin” sai kanna-tusta laajasti vastaajataustasta riippumatta. Työllisyydenhoidon resurssien painotuksen koh-teena tulisi olla asiakkaat, joilla on paljon palveluntarpeita ja ongelmia työllistymisessä. Toi-mijat odottavat hyötyjä ja säästöjä palvelujen välisten ketjujen yhteensovituksesta, sotein-tegraatiosta sekä osin tulosperusteisista hankinnoista. Panelistit näkivät, että palveluntuotta-jien osaamista tulisi vahvistaa laajojen palvelukokonaisuuksien palveluntuottajina. Riittävästä alihankkija-, yritysverkosto- tai konsortiorakenteesta tulisi huolehtia markkinoiden kehittä-mistoimenpiteissä. Nostettiin esille palvelujen ja resurssien yhteensovittamisen mallien löytä-misen ja hyödyntälöytä-misen tärkeys sekä jo nyt toimiviksi todettujen mallien soveltaminen tule-vaisuudessa.
Järjestäjätaustaiset panelistit näkivät osaamisen kehittämisen tarvetta palvelutuotannossa ja taas palveluntuottajat näkivät tarvetta kehittyä järjestämisessä ja hankintaosaamisessa. Tu-losperusteisiin hankintamalleihin liittyen paneelissa nousi esille myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden heterogeenisyys ja tarve tarkastella tulosta siirtymisinä lähem-mäksi avoimia työmarkkinoita. Viranomaistehtävien ja tukien allianssimaisessa integroinnissa palvelutuotannon laajempien palvelukokonaisuuksien kanssa sai kannatusta. Kriittiseksi kysy-mykseksi nousi palveluntuottajien mahdollinen kilpailutilanne asiakkaiden valinnanvapauden kasvaessa. Millaisia vaikutuksia tällä olisi yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi?
Valmistelua tulisi jatkaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön mallintamisessa. Palvelun-tuottajat toivoivat lopputuloksessa selkeyttä ja taas järjestäjät mahdollisuutta muuttaa tar-vittaessa sisältöjä ja toiminnan painopisteitä.
Opinnäytetyöni tutkimusongelmana oli, voisiko allianssiyhteistyönmalli ratkaista kasvupalvelu-jen ja kuntien elinvoimapalvelukasvupalvelu-jen yhteistyöhön liittyviä tavoitteita ja haasteita? Opinnäyte-työn tehtävänä oli saada selville, onko järjestäjäosapuolilla valmiudet lähteä tiiviiseen alli-anssimaiseen yhteistyöhön, vai edeltääkö mahdollisia alliansseja jotkin kevyemmät sopimuk-selliset yhteistyönmallit.
Delfoi-paneelien avulla selvitettiin yhteistyön edellytyksiä ja sisältöjä Pirkanmaalla. Paneelei-hin osallistui laajasti asiantuntijoita Pirkanmaan liitosta, Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja TE-toimistosta, kunnista sekä kumppaneiden edustajista. Työskentelyn lopputuloksena saavutet-tiin elementtejä erityisesti strategisen tason yhteistyölle. Konkreettisen yhteistyön mallin va-linta sekä yhteisesti järjestettävien palvelujen tuotantovaihe edellyttää säädöspohjan selkiy-tymistä kasvupalvelu-uudistuksen kaaduttua. Panelistit toivoivat seuraavaksi työnjaon parem-paa suunnittelua.
Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja Sastamala sekä TE-toimisto ja ELY-keskus ovat käynnis-täneet neuvottelut sopimuksellisista palvelualustoista Pirkanmaalla. Tavoitteena on laajentaa
neuvottelut koskemaan kaikkia Pirkanmaan kuntia. Neuvottelut kohdentuvat erityisesti työlli-syydenhoidon ja TE-palvelujen yhdyspinnoille, monialaisten palvelutarvearviointien ja palve-lujen organisointiin sekä yrittäjyys- ja työantajapalvepalve-lujen yhteensovittamiseen. Toteutues-saan sopimukselliset alustat ilmentäisivät osin strategista allianssia ja uuden tyyppistä alusto-jen järjestämistä, jonka lopullista mallia ja muotoa on vielä vaikea ennakoida. Alustayhteis-työssä käynnistetään asiakaslähtöisiä palvelupilotteja, kehitetään monialaista palvelutarvear-viointia ja palveluohjausta sekä mallinnetaan yhteisjärjestämiseen liittyvän johtamismallin tarpeita. Onnistuessaan alustayhteistyön avulla saavutetaan lisääntyvää luottamusta toimijoi-den välille.