kolmannen sektorin roolia välityömarkkinoiden kehittäjinä ja toimijoina”
Asetettua tulevaisuusväittämää pidettiin aiheellisena. Kaikkien yhteinen näkemys oli, että kolmannen sektorin roolia ja osaamista ei haluta hukata uudistuksessa. Vastauksissa nousi esille tarve osana kasvupalvelujen järjestäjä-tuottajamallia sekä kuntien elinvoimapalvelujen järjestämistä organisoida kolmannen sektorin kehittämisohjelma. Kehittämisohjelmassa tuet-taisiin yhdistysten verkostoitumista sekä markkinointi ja tuotteistusosaamisen kehittymistä.
Ohjelman avulla tuettaisiin yhdistysten kumppanuusverkostojen sekä potentiaalisen palvelun-tuottajan roolin kehittymistä.
Teesin toteutumista todennäköisenä pitävät perustelivat kantaansa kehityssuunnalla, missä kaikki palvelut ostetaan markkinoilta. Väittämää todennäköisenä pitävä kommentoi asiasta:
Kolmannen sektorin rooli uhkaa jäädä valitettavan pieneksi kasvupalvelu-uudis-tuksessa. Tämä on harmi, sillä toimintaa on kehitetty määrätietoisesti useita vuosia. Tällä hetkellä Pirkanmaalla on useita toimijoita, jotka tarjoavat mata-lan kynnyksen työpaikkoja kaikkein vaikeimmin työllistyville henkilöille. monet näistä toimijoista tekevät yritysyhteistyötä, kouluttavat ja tukevat asiakkaitaan varsin laadukkaasti. On valitettavaa, jos tämä osaaminen nyt hukataan.
Väittämän toteutumiseen neutraalisti suhtautuvat nostivat esille tarpeen huomioida asetettu epätoivottava teesi jatkovalmistelussa. Rahoitusmallin tarkastelun nosti useampi panelisti esille:
En tunne tulevaa lainsäädäntöä riittävän laajasti, mutta mieleeni kyllä herää kysymys siitä, että mikäli palvelut avataan avoimeen kilpailuun, nii sopiiko työllisyyspoliittiset avustuksen tms. siihen yhtälöön. Markkinaosaaminen on myös vahvasti kysymysmerkin alla ainakin pienemmissä järjestöissä.
Mielestäni meidän uudistusta suunnittelevien pitäisi ottaa tosissaan tämä huoli 3. sektorin roolista. Jos haaveilemme palvelukokonaisuuksista, joissa kasvupal-veluasiakasta tuetaan, valmennetaan ja koulutetaan kohti työllistymistä, olisi 3. sektorin toimijoilla varmaan monta paikkaa tuossa ”palvelutarjottimella”.
Jonkun asteinen kumppanuus-, pooli- tai allianssimalli varmaan tarvittaisiin, sillä yksittäisinä toimijoina osa esim. järjestöistä on liian heikkoja tai haavoit-tuvia. Työllisyyspoliittiset projektit ovat ehkä tulleet tiensä päähän, mutta jo-tain vastaavaa välityömarkkinatoimintaa tarvitaan ehdottomasti. Kaikilla se ei ole suora polku avoimille työmarkkinoille, mutta merkittävä ”etappi”.
Teesin toteutumista epätodennäköisenä pitävät panelistit näkivät kolmannen sektorin toimi-jat tärkeänä osana vaikuttavia ja isoja palvelukokonaisuuksia. Kolmannen sektorin osaamista arvostettiin, mutta myös uudistumista edellytettiin erityisesti verkostoitumisen ja markki-noinnin sekä tuotteistuksen osalta:
3. sektorin rooli on kysymysmerkki. Tällä hetkellä kentällä liian paljon erilaisia tahoja, joista osan toiminta merkittävää asiakkaiden jatkotyöllistymisen kan-nalta, osan toiminta on puhtaasti yhdistykselle tuottavaa lisäresurssia. Nykyi-nen toimintamalli ei riitä tulevaisuudessa. Myös 3. sektorin tulee tuotteistaa omat palvelunsa ja erikoistua. Välityömarkkinoiden ylläpitäjänä sillä on ole-massa olon oikeutus, mutta spesifimpää roolitusta, skarppausta brändäykseen ja vuoropuhelua yhteisteistoimijoiden kesken. pilotointiin ehdottomasti ny-kyistä ”uudistetumpaa” versiota tarvitaan.
Kumppaneiden edustajat nostivat kommenteissaan esille järjestöjen roolin työllistää heikom-massa aseheikom-massa olevia pitkäaikaistyöttömiä ja vaikeasti työllistettäviä henkilöitä. Tulevaisuu-den rahoitus huolestuttaa ja paine toiminnan kehittämiseen nähtiin kasvaneen. Yhteistyön tii-vistymisen kautta toiminnan vaikuttavuus arvioitiin parantuneen. Kuntataustaiset panelistit
näkivät kolmannen sektorin edustajilla olevan paljon potentiaalia laajempiin ja uusiin tehtä-viin. Teesin kehityssuunta nähtiin todennäköisenä, jos järjestäjätahot eivät reagoi asiaan.
Kolmannen sektorin rooli nähtiin matalan kynnyksen palveluissa, ruohonjuuritason paikalli-sessa toiminnassa, matalan kynnyksen työtilaisuuksien tarjoajana sekä toimintakykyä ylläpitä-vissä tehtäylläpitä-vissä. ELY-keskus ja TE-toimistotaustaiset asiantuntijat nostivat esille, että toimin-taa on kehitetty useita vuosia ja jatkossa kolmannen sektorin toimijat halutoimin-taan kasvupalvelu-markkinoiden kehittämiseen. Kolmannen sektorin kehittämisohjelman tavoitteena tulisi olla oman toiminnan kehittämistä, tuloksellista työotetta, yritys- ja koulutusyhteistyön vahvista-mista, tuotteistus- ja erikoistumisosaamisen lisäämistä. Paneelissa todettiin, että yhdistykset tarvitsevat jatkossakin julkista tukea ja kasvupalvelumarkkinoille pääsy edellyttää kehitty-neitä kumppanuusmalleja sekä palvelumuotoilua työotteena.
5.3.5 Markkinoiden kehittyminen
Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista tavoit-teena on organisoida julkishallinnon rahoittamat ja järjestämisvastuulla olevat tehtävät sekä palvelut maakuntien itsehallinnon järjestettäväksi. Maakunnat vastaisivat siitä, että sen alu-eella on riittävät kasvupalvelut, jotka edistävät työttömien mahdollisuuksia saada työtä ja edistää työmarkkinoiden toimivuutta sekä turvaa osaavan työvoiman saatavuuden. TEM hallin-nonalan maakunnille siirtyvistä talouskasvua, työllisyyttä, työllistymisen ja yritysten toiminta-edellytysten edistämistä koskevista aluehallinnon palveluista rakennettaisiin kasvupalvelu-asiakkaiden valinnanvapautta ja tuottajien kilpailullisuutta edistävällä monituottajamallilla.
Maakunta voisi tuottaa kasvupalvelut itse tai hankkia ne markkinoilta. (HE laiksi alueiden ke-hittämisestä ja kasvupalveluista 35/2018 vp, 1-2.) Työllisyydenhoidon markkinat ovat kehitty-neet pitkälti yksittäisten palvelujen ympärille (esimerkiksi koulutuspalvelut, valmennuspalve-lut, työ- ja toimintakyvyn arviointi, konsultointi jne.). Kasvupalveluvalmistelun yksi tausta-ajatus on ollut, että tulevaisuudessa erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevat asiakkaat hyötyvät yhteensovitetuista ja laajemmista palvelukokonaisuuksista. Markkinoiden hyödyntäminen on nähty myös Pirkanmaan kasvupalvelujen valmistelussa mahdollisuutena vaikuttavuuden lisäämiseen ja uusien palveluinnovaatioiden synnyttämiseen.
Kasvupalvelumarkkinoilla on Suomessa reilut 10 000 yritystä. Palveluntuottajien määrä on ol-lut viime vuosina kasvussa. Kasvupalvelujen kilpaiol-lutus voi uudistaa ja monipuolistaa palvelu-markkinaa sekä laajentaa palveluntuottajien tarjontaa. (Owal Group, 2017.) Elokuussa 2018 TEM teetti kyselytutkimuksen potentiaalisille kasvupalvelupalveluntuottajille. Tutkimuksessa selviteltiin kasvupalvelujen nykyisten ja potentiaalisten palveluntuottajien mahdollisuuksia ja kiinnostusta toimia työnhakijoiden ja yritysten palvelujen tuottajina. Selvityksen johtopää-töksenä todettiin, että kasvupalvelumarkkinat kiinnostavat palveluntarjoajia. Kuitenkin tietä-mys kasvupalveluista ja niiden luomista mahdollisuuksista on suhteellisen vähäistä.
Kasvupal-velut eivät ole palKasvupal-velutuottajien liiketoiminnan näkökulmasta yksi yhtenäinen markkina, palk-kiomallit ja palkkiohinta ovatkin keskeisiä elementtejä ja ajureita uuden liiketoiminnan ja kasvupalvelumarkkinoiden synnyttämisessä. Markkinoiden luomisen näkökulmasta on oleellista tunnistaa periaatteet sille, mistä elementeistä tulospalkkioperusteisen mallin ja palvelujen hinnoittelun tulisi koostua. (TEM Näkymiä tulevaan kasvupalvelumarkkinaan, 2018.) Yksityiset palveluntuottajat ovat toimineet suhteellisen kapeilla työllisyydenhoidon markkinoilla. Teesin tausta-ajatuksena on se, että palveluntuottajilla ei ole vielä tällä hetkellä riittävää osaamista ratkaista yksin laajan asiakasryhmän ja erityisesti vaikeammin työllistyvien palveluntarpeita.
Markkinoita voidaan kuitenkin kehittää julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteensovitetuilla palveluilla ja palveluntuottajien asiakaslähtöisillä yhteistyöverkostoilla tai konsortioilla.
Panelisteja pyydettiin arvioimaan minä vuonna yksityiset palveluntuottajat hoitavat suurim-man osan (70-90 %) kasvupalvelujen palvelujen tuottamisesta. Jos panelisti oli sitä mieltä, että tulevaisuuskuva ei toteudu annetulla aikajanalla vuosina 2019 – 2030, voi hän jättää koh-dan arvioimatta ja siirtyä kommentoimaan. Kuviossa 25 on esitelty vastausten jakautuminen teesin toteutumisvuoden mukaan. Arvion teesiin antoi 24 panelistia. Muissa teeseissä vastaa-jia oli keskimäärin 31. Vastausten mediaanivuosiluku oli 2026. Varhaisin annettu arvio oli vuonna 2022 (kaksi panelistia) ja myöhäisimmän arvion 2028 antoi kuusi panelistia.
Kuvio 25: "Arvioi minä vuonna yksityiset palveluntuottajat hoitavat suurimman osan (70-90 %)