Vuorovaikutusta edistävät opettajan ominaisuudet

Autismikirjon henkilöiden ja heidän opettajiensa välistä vuorovaikutusta edistävät opettajien ominaisuudet jakautuvat innostaviin ominaisuuksiin ja luottamusta rakentaviin ominaisuuk-siin. Autismikirjon aikuiset nimesivät opettajien innostaviksi piirteiksi opetettavasta aineesta intohimoisesti kiinnostumisen, kannustamisen ja samaistuttavuuden. Lisäksi sama mielen-kiinnonkohde autismikirjon oppilaan kanssa ja opettajan huumorintaju olivat autismikirjon henkilöiden mainintojen mukaan opettajien innostavia ominaisuuksia.

Haastateltavien koulumuistoista merkittävänä opettajan ominaisuutena nousi opettajan in-nostavuus ja kannustaminen. Seuraavat aineistoesimerkit tutkimuksestani havainnollistavat osuvasti, kuinka opettajan innostus on tehnyt vaikutuksen oppilaaseen ja vaikuttanut oppi-tunnin ilmapiiriin:

”Opettaja oli tosi innostunu jostain asiasta nii se vaikutti muhun tosi voimakkaasti -- et ta-vallaan sit mä saatoin itekki innostua ja sit mä niinku paneuduin siihen ja tajusin sen asian.”

(H9)

”Oli semmonen innostava ja ne siel niinku oppitunnit oli semmosia keskustelevia.” (H7)

Ensimmäisessä aineistoesimerkissä mainitaan, että opettaja saa omalla innostuneisuudellaan oppilaan innostumaan. Niemisen (2014, 49) tutkimuksessa koulumuistoistaan kirjottaneet kuvasivat, että opettajan ”sytyttävä temperamentti” sai oppilaankin innostumaan ja tällainen opettaja sai tehtyä puuduttavastakin oppiaineesta mielenkiintoista. Toisessa aineistoesimer-kissä haastateltava kuvaa opettajaa, joka on ollut innostava ja hänen oppituntinsa ovat olleet keskustelevia. Esimerkiksi Dillon ja kumppanit (2016, 228) ovat havainneet tutkimukses-saan, että oppilaiden hyvien koulukokemuksien luomisen kannalta olisi tärkeää ottaa käyt-töön vuorovaikutuksellisia opetusmenetelmiä.

Eniten innostavista opettajan ominaisuuksista autismikirjon aikuiset kuvasivat opettajia, jotka olivat intohimoisesti kiinnostuneita opetettavasta oppiaineestaan. Intohimoisesti ope-tettavasta aineesta kiinnostunut opettaja teki vaikutuksen autismikirjon oppilaaseen. Haasta-teltavien kuvauksien mukaan opettajan palava intohimo opetettavaa ainetta kohtaan vahvisti oppilaan opiskelumotivaatiota oppitunneilla. Niemisen (2014) tutkimustulokset olivat

samansuuntaisia, sillä tutkimukseen osallistujat mainitsivat arvostavansa opettajia, jotka oli-vat kiinnostuneita omasta oppiaineestaan ja jotka saioli-vat oppilaat motivoitumaan oppimi-sesta. Seuraava tutkimukseni aineistoesimerkki havainnollistaa sitä, kuinka opettajan into-himo omaa opetettavaa ainetta kohtaan on vaikuttanut oppilaaseen:

”Opettaja oli semmonen niinku ehkä jälkeen päin tajunnu et hänellä oli kans todella voi-makkaita nepsypiirteitä -- niinku et todella hän oli ni palavan innokas sen matematiikan suhteen -- se sai niinku innostettuu luokan siihen ja sit hän oli hirveen positiivinen.” (H9)

Yllä olevassa aineistoesimerkissä haastateltava pohtii opettajalla olleen ”nepsypiirteitä” ja kuvaa opettajan palavaa innokkuutta matematiikkaa kohtaan. Hummerstone ja Parsons (2020), sekä Pesonen ja kumppanit (2020) ovat myös tutkimuksessaan havainneet, että au-tismikirjon oppilaalle on tärkeää, että opettaja on kiinnostunut oppilaan kanssa samoista asi-oista. Cromptonin ym. (2020) tutkimukseen osallistuneet autismikirjon henkilöt kokivat yh-teenkuuluvuuden tunnetta muiden autismikirjon henkilöiden kanssa, eivätkä he kokeneet huonommuuden tunnetta heidän seurassaan. Tutkimuksessani opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta ja oppilaan yhteenkuuluvuuden tunnetta on tukenut yhteiset mielenkiinnon-kohteet, sekä yhteiset ”nepsypiirteet”.

Autismikirjon henkilöiden kanssa samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten on nähty he-rättävän autismikirjon henkilöissä innostusta ja saman kiinnostuksen kohteen ja innostunei-suuden on nähty tukevan vuorovaikutustilanteita ja oppimista. Autismikirjon henkilöiden innostumista ja toimintaan osallistumista tukee se, että oppitunneilla käsiteltävät asiat vas-taavat autismikirjon henkilön kiinnostuksen kohteita. (Pesonen ym. 2020.) Autismikirjon henkilöille ominaista on erityiset mielenkiinnonkohteet ja näin ollen motivaatio näiden asi-oiden suhteen voi olla erittäin korkea (Rämä 2015, 39). Tutkimuksessani haastateltavien ku-vaamissa muistoissa esiintyikin mainintoja sekä heidän omasta mielenkiinnostaan tiettyä op-piainetta kohtaan sekä mainintoja opettajan innostuneisuudesta, joka vaikutti vahvistavan autismikirjon henkilön innostuneisuutta oppitunneilla.

Haastattelujen perusteella innostavina opettajien piirteinä haastateltavat kokivat myös sa-maistuttavat opettajat ja opettajat, joilla oli heidän kanssaan samanlaisia mielenkiinnonkoh-teita. Samaistumisen teemoja esiin tuoneet autismikirjon henkilöt kokivat miellyttävinä ja innostavina opettajina sellaiset henkilöt, joihin he pystyivät samaistumaan ja joiden kanssa

he jakoivat samanlaisia mielenkiinnon kohteita, kuten esimerkiksi musiikki tai historia. Seu-raavassa aineistoesimerkissä haastateltava kuvaa sitä, kuinka hän on kokenut opettajan sa-maistuttavuuden ja omistautumisen kiinnostuksen kohteilleen merkittävänä ominaisuutena:

”Että on ollu näit intohimosesti elämäänsä eläviä tyyppejä. Koska jos mä olisin eläny sem-mosten niinku ihmisten joukossa jotka elää semmosta aika hyvin tavallista ja tasapaksua elämää nii mä en ois saanu mitään vahvistusta sille et semmost elämää voi elää, että on intohimoisesti omistautunut jollekin -- et on ollu ihmisiä jotka arvostaa ja pitää hyvänä mun älyllisiä ponnisteluja, johti ne mihinkään järkevään tai ei.” (H3)

Haastatteluissa esiintyi mainintoja, joiden mukaan autismikirjon henkilöt kokevat samaistu-misen kokemukset ja opettajan kanssa jaetut yhteiset mielenkiinnonkohteet tärkeinä ja ky-seiset tekijät vaikuttavat tukevan myönteistä vuorovaikutusta. Sefothon ja Onyishin (2020, 205) ovat puolestaan havainneet, että autismikirjon henkilöiden on vaikeaa löytää ihmisiä, joilla olisi heidän kanssaan samanlaisia mielenkiinnonkohteita ja tämä rajoittaa heidän osal-listumistaan sosiaalisiintilanteisiin, sekä vapaa-ajan toimintaan. Tutkimukseeni osallistuneet autismikirjon henkilöt ovat jakaneet samanlaisia mielenkiinnon kohteita opettajien kanssa ja sama mielenkiinnon kohde on tukenut autismikirjon oppilaiden osallistumista oppitunneilla.

Opettajan innostavana piirteenä aineistossa esiintyi myös opettajan huumorintaju. Eräs haas-tateltavista kuvasi, kuinka hänelle on jäänyt mieleen opettaja, joka on ollut huumorintajui-nen, ”vekkuli” ja ”hassu”. Kuvauksen perusteella opettajan huumorintaju ja kyky heittäytyä, tukevat opettajan ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta ja tällaiset opettajat jäävät myöntei-sellä tavalla mieleen. Hummerstonen ja Parsonsin (2020) tutkimuksessa autismikirjon nuo-rien mukaan on tärkeää, että opettaja on hauska ja mukava. Kannustava opettaja tekee oppi-misesta hauskaa ja tarjoaa oppilaalle onnistumisen kokemuksia, jotka puolestaan vahvistavat oppilaan itseluottamusta (Dillon ym. 2016, 224-228).

Haastatteluissa esiintyneiden mainintoja perusteella luottamusta rakentavat opettajan omi-naisuudet muodostuivat kahdesta ominaisuudesta, joita olivat opettajan auktoriteetti ja tur-vallisuus. Haastateltavat kertoivat sellaisista koulumuistoista, joissa luottamusta rakenta-vana piirteenä haastateltavat mainitsivat opettajan turvallisuuden. Eräs haastateltavista ku-vasi turvallista opettajaa äitihahmona ja puolestaan toinen osallistuja kuku-vasi turvallisen opet-tajan ottaneen luokassa isähahmon roolin. Lisäksi mukavaa opettajaa muistellessa kolme

haastateltavista yhdisti mukavaan opettajaan myös kuvauksia rauhallisuudesta ja turvan tun-teesta. Eräs haastateltavista kertoi, että mukavan opettajan tunnilla hän uskalsi olla roh-keampi ja kyseisen opettajan tunneilla oleminen oli yleisesti helpompaa, sillä hän koki mu-kavan opettajan läsnäolon helpottaneen luokassa opiskelua ja olemista. Niemisen (2014) tut-kimuksessa osallistujat ovat myös kuvailleet joitakin opettajia turvallisen äidillisiksi ja täl-laiset opettajat ovat herättäneet oppilaissa kunnioitusta. Tutkimuksessani haastateltavat ku-vasivat myös tilanteita, joissa opettajan turvallisuus vaikutti myönteisesti luokan ilmapiiriin.

Eräs haastateltava kuvaa opettajan luomaa turvallista ilmapiiriä näin:

”Se positiivinen asenne heillä kummallakin -- kumpikin mies opettajia, et he, se positiivinen asenne heillä kummallakin -- he osas niinku sellast turvallisuutta luoda siihen ilmapiiriin.”

(H9)

Tutkimukseni aineistoesimerkissä positiivisesti asennoitunut opettaja on toiminnallaan tun-tunut luovan turvallista ilmapiiriä koko luokkaan. Pesonen ja kumppanit (2020) ovat tutki-muksessaan havainneet, että autismikirjon oppilaiden kuuluvuuden tunnetta luokassa lisää hyväksyväilmapiiri. Aiemmin on havaittu, että opettajat, joilla on lämmin suhde oppi-laidensa kanssa, pyrkivät edistämään myönteistä yhteisöllisyyttä luokassa, sekä pyrkivät edistämään myös oppilaiden välistä yhteistyötä (Lerkkanen & Pakarinen 2018; Longobardi ym. 2016).

Autismikirjon aikuisten koulumuistojen perusteella selvisi, että opettajan auktoriteetti on tärkeä luottamusta rakentava ominaisuus, sekä vuorovaikutuksen rakentumista edistävä te-kijä. Viiteen haastateltavaan teki vaikutuksen sellainen opettaja, joka asetti tiukat rajat ja oli yhtä aikaa jämäkkä, mutta kannustava ja positiivinen. Autismikirjon henkilöiden kertoman perusteella he tulivat hyvin toimeen rajat asettavan ja johdonmukaisesti toimivan opettajan kanssa. Eräs haastateltavista muisteli opettajaansa näin:

”Teknisen opettaja sillee meillä, meillä meni silleen hyvin, et sit ku se, silleen et se pisti kyl, se piti tiukat säännöt.” (H12)

Niemisen (2014) tutkimuksessa osallistujat kuvasit 1950- luvulle sijoittuneissa koulumuis-toissa opettajia auktoriteeteiksi, joiden kuvattiin pitävän tiukkaa kuria, mutta samalla heitä kunnioitettiin. Tutkimuksessani haastateltavat kuvasivat arvostavansa ja kunnioittavansa

johdonmukaisesti toimivaa ja selkeät rajat asettavaa opettajaa. Autismikirjon henkilöillä voi olla vaikeuksia asettaa itsensä toisten asemaan ja ennustaa muiden käyttäytymistä ja näin ollen muiden ihmisten toiminta voi näyttäytyä heille arvaamattomana (Baron-Cohen 2008, 57; Happé 2018, 280). On havaittu, että autismikirjon oppilaat suhtautuvat myönteisemmin opettajiin, jotka ovat selkeitä ja johdonmukaisia (Dillon ym. 2016, 228).