Hyviin tutkimuskäytänteisiin kuuluu tutkimusta ohjaavien sääntöjen tunteminen ja omaan tutkimukseen liittyvien valintojen arvioiminen (Juuti & Puusa 2020). Laadullisen tutkimuk-sen luotettavuuden tarkasteluun ei ole olemassa yhtä ainoaa selkeää mallia, vaan laadullitutkimuk-sen tutkimuksen oppaissa luotettavuuden tarkasteluun on olemassa useita erilaisia ja eri asioita painottavia käsityksiä (Tuomi & Sarajärvi 2018). Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan pohtia uskottavuuden, luotettavuuden ja eettisyyden näkökulmista (Juuti & Puusa 2020). Tutkijan on tarkasteltava laadullisen tutkimuksen luotettavuutta koko tutkimuspro-sessin ajan, mikä tarkoittaa teoriaan, analyysimenetelmään, tutkimiseen, tulkintoihin, tulok-siin ja johtopäätöktulok-siin liittyvien valintojen arviointia, kuvaamista ja perustelemista (Flick 2018, 8; Vilkka 2021). Tutkijan tehtävänä on vakuuttaa lukija omilla kattavilla ja vakuutta-villa perusteluilla, että tutkimuksessa on käytetty oikeanlaisia lähestymistapoja ja menetel-miä asetetun tutkimustehtävän toteuttamiseen (Juuti & Puusa 2020).
Luotettavuuden parantamiseen liittyvissä keskusteluissa voidaan puhua myös tutkimuspro-sessin julkisuudesta, jolla tarkoitetaan tutkijan seikkaperäisesti tekemän raportin lisäksi sitä, että tutkijakollegat arvioivat tutkimusprosessia (Tuomi & Sarajärvi 2018). Tässä tutkiel-massa kokenut PEICAS-tutkijatiimi antoi minulle kehittäviä ja rakentavia kommentteja työskentelyni tueksi, sekä arvioi tutkimusprosessini kulkua alusta loppuun asti. Tutkimuksen uskottavuudella tarkoitetaan sitä, että tutkimus on toteutettu niin, että tutkimuksen lukijat ja tutkimuksen kohteena olevat henkilöt kokevat tutkimuksen tulokset todenmukaisiksi ja voi-vat luottaa siihen, että tutkimuksen aineiston kerääminen ja analysointi on toteutettu asian-mukaisesti ja huolellisesti (Juuti & Puusa 2020). Hyvin tehty tutkimusraportti on erittäin merkittävässä roolissa tutkimuksen uskottavuuden ja luotettavuuden kannalta (Kiviniemi 2018).
Tässä tutkielmassa olen kuvannut ja perustellut kaikki tekemäni tutkimukselliset valintani, sekä pyrkinyt raportoinnissa avoimuuteen. Olen käyttänyt teoreettiseen viitekehykseeni, sekä tutkimustuloksieni vertailuun muiden tutkijoiden julkaisuja ja pyrkinyt tekemään sel-vän eron omien tulosteni, sekä muiden tutkijoiden tutkimustuloksien välille. Lisäksi olen noudattanut tutkimukseni suunnittelussa ja toteuttamisessa huolellisuutta ja tarkkuutta.
Vilkan (2021) mukaan laadullisin menetelmin toteutettua tutkimusta ei voida lähes koskaan toistaa sellaisenaan, koska laadulliset tutkimukset ovat kokonaisuutena uniikkeja ja muut tukijat saattavat päätyä eri tuloksiin luokitellessaan ja tulkitessaan tutkimusaineistoa, vaikka koko tutkimusprosessi olisi kirjattu ja perusteltu tutkimusraporttiin tarkasti. Tavoitteena kui-tenkin on, että toinen tutkija löytää tekemiensä tulkintojen lisäksi vähintään sen tulkinnan, jonka tutkimuksen alkuperäinen toteuttaja on tutkimuksensa perusteella esittänyt. (Emt.) Luotettavuuden tarkastelun lisäksi tutkijan tehtävänä on tarkastella tutkimuksen eettisiä ky-symyksiä läpi koko tutkimusprosessin. Eettisten kysymysten tarkastelu tulisi huomioida tut-kimuksen teeman valinnassa ja rajaamisessa, tuttut-kimuksen suunnittelussa, haastattelutilan-teessa, litteroinnissa ja raportoinnissa. (Brinkmann & Kvale 2018b, 2-3.) Tutkimuseetti-nen neuvottelukunta TENK (2019) on laatinut ohjeet ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisistä periaatteista ja ihmistieteiden eettisestä ennakkoarvioinnista. Kaikkia tieteenaloja ohjaa Suomessa yleiset eettiset periaatteet, joita ovat tutkittavien henkilöiden ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, aineellisen ja aineettoman kulttuuriperin-nön ja luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen, sekä tutkimuksen toteuttaminen niin, että tutkittavana oleville ihmisille, yhteisöille tai muille tutkimuskohteille ei aiheudu merkit-täviä riskejä, vahinkoja tai haittoja. (TENK 2019, 7-9.) Olen noudattanut Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (2019) hyvälle tieteelliselle käytännölle laadittua ohjeistusta, sekä PEI-CAS-tutkimusryhmältä saamiani ohjeita koko tutkimusprosessini ajan.
PEICAS-tutkimushankkeella on oma tietosuojaseloste, joka on saatavilla tutkimushankkeen nettisivuilta. Tietosuojaselosteesta selviää muun muassa henkilötietojen keräämiseen ja suo-jaamiseen, aineiston arkistoimiseen liittyvät asiat, sekä osallistujien oikeudet. Tutkimukseen osallistuvat henkilöt ovat täysivaltaisia aikuisia, joten eettisen toimikunnan lupaa ei tässä tutkimuksessa tarvittu. Tutkimuksessa osallistujilta on kysytty suullinen suostumus osallis-tumiseen ja heidän yksityisyytensä suojaamisesta on huolehdittu koko tutkimusprosessin ajan. Henkilötietoja tai muita salassa pidettäviä tietoja ei ole missään vaiheessa siirretty tai luovutettu tutkimusryhmän ulkopuolelle. (PEICAS-hanke 2020.)
Tähän tutkimukseen liittyy myös rajoituksia, jotka tulee ottaa huomioon tutkimuksen luotet-tavuutta tarkastellessa. Tähän tutkimukseen osallistuneilla autismikirjon aikuisilla kielelliset taidot ja sosiaaliset taidot olivat verrattain hyvät ja heidän sosiaalinen ahdistuneisuutensa ei todennäköisesti ollut kovin suurta, koska he halusivat ja pystyivät osallistumaan
haastatteluun. Osallistujilla ei myöskään ollut haastatteluun osallistumisen tukena esimer-kiksi avustajaa tai puhetta tukevaa, puhetta täydentävää tai puhetta korvaavaa kommunikoin-ninmenetelmää. Osallistujien sosiaalisilla taidoilla ja sosiaalisen ahdistuneisuuden vähäisyy-dellä on voinut olla vaikutusta tutkimukseni tuloksiin. Lisäksi haastatteluiden etätoteutus on voinut vaikuttaa tutkimuksen luotettavuuteen. Etähaastattelun tuoma etäisyys haastattelijaan on voinut myönteisesti vaikuttaa haastateltavan kokemukseen haastattelusta. Toisaalta etäyhteyden mukana tulleet yhteysongelmat ja esimerkiksi haastattelutallenteiden pätkimi-nen huonojen yhteyksien takia ovat voineet vaikuttaa tutkimukseni luotettavuuteen.
Lisäksi tutkimukseni tuloksiin on voinut vaikuttaa se, että autismikirjon oppilaan ja opettajan välinen vuorovaikutus ei välttämättä esiintynyt aineistoissa jokaisen koulumuistoissa suo-raan sellaisena vuorovaikutuksena, kuin me tyypillisesti sen voisimme ajatella. Joissakin haastateltavien kuvaamissa tilanteissa opettajan ja autismikirjon oppilaan välinen vuorovai-kutus esiintyi haluna olla vuorovaikutuksessa, opettajan kanssa toimeen tulemisena ja oppi-laan asenteena opettajaa kohtaan. Lisäksi on muistettava, että jokainen määrittelee ja kokee onnistuneen vuorovaikutuksen eri tavalla. Joku voi kokea vuorovaikutuksen onnistuneeksi silloin kun hänen ei tarvitse olla aktiivinen toimija, vaan hän voi rauhassa keskittyä kuunte-lemaan. Tässä tutkimuksessa olen hyödyntänyt aineistosta sellaisia koulumuistoja, jotka mi-nun tulkintojeni mukaan ovat olleet onnistuneita vuorovaikutustilanteita opettajan kanssa.
Tutkimuksen tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että osallistujista suurin osa oli naisia. Tässä tutkimuksessa sukupuolella ei kuitenkaan ollut merkittävää roolia, joten en ole tarkastellut sen merkitystä tässä tutkimuksessa sen tarkemmin. Lisäksi tutkimuksen luotettavuuteen voi vaikuttaa myös se, että haastateltavat ovat olleet eri ikäisiä ja osalla kouluajasta on kulunut jo huomattavasti pidempi aika. Joidenkin haastateltavien muistot sijoittuivat kansakoulu-, kansalaiskoulu-, ja oppikouluaikaan ja puolestaan toisilla ne sijoittuivat peruskouluaikaan.
Opetuskulttuurien ero on voinut vaikuttaa tutkimukseni tuloksiin. Haastateltavat ovat myös itse saaneet päättää mitä haluavat kouluajastaan kertoa ja osalla tapahtumista on kulunut pitkä aika, eivätkä he välttämättä muistaneet enää kaikkia tapahtumia tarkkaan. Toisaalta voidaan olettaa, että haastateltavien kertomat kokemukset ovat olleet heille merkittäviä ja näin ollen heidän kuvaamansa kokemukset ovat olleet erittäin arvokasta tietoa autismikirjon tutkimuksen kannalta.
Luotettavuuteen vaikuttavia rajoituksia tarkastellessa on otettava huomioon myös se, että haastateltavilla oli jäänyt selkeämmin mieleen kouluaikaan liittyviä kielteisiä muistoja. Kiel-teisien muistojen korostuminen on voinut vaikuttaa autismikirjon oppilaan ja opettajan väli-sen positiiviväli-sen vuorovaikutukväli-sen tutkimiseen, sekä siihen, että vuorovaikutusta rajoittaviin tekijöihin liittyviä ilmauksia esiintyi tutkimusaineistossa enemmän, verrattuna vuorovaiku-tusta edistäviin tekijöihin. Lisäksi tein sellaisen huomion, että teoreettista viitekehystä ja tu-loksien vertailua varten etsimääni aiempaa tutkimusta oli melko vähän. Pohdin, että voiko aiempien tutkimuksien vähyys ja erilaiset näkökulmat vaikuttaa tutkimustuloksien vertai-luun. Toisaalta aiempien tutkimuksien vähäinen määrä kertoo siitä, että opettajan ja autismi-kirjon oppilaan välistä vuorovaikutusta autismiautismi-kirjon henkilöiden omasta näkökulmasta, tu-lisi tutkia jatkossa enemmän.