Autismikirjon aikuisten haastatteluissa nousi esiin useita mielenkiintoisia teemoja, jotka ra-jautuivat pois tutkimuksestani, sillä ne eivät suoraan liittyneet opettajan ja autismikirjon op-pilaan väliseen vuorovaikutukseen vaikuttaviin tekijöihin. Haastatteluissa useampi autismi-kirjon aikuinen koki draaman käyttämisen opetusmenetelmänä miellyttävänä, koska draa-man avulla he pystyivät unohtamaan odraa-man sosiaalisen rajoittuneisuutensa. Olisi mielenkiin-toista tutkia draaman käyttöä autismikirjon henkilöiden sosiaalisten taitojen tukemisessa au-tismikirjon henkilöiden omasta näkökulmasta.
Lisäksi osa autismikirjon aikuisista koki, että tyttöjen ja naisten kommunikaatiota ja ”kir-joittamattomia sääntöjä” on vaikea ymmärtää. Olisi mielenkiintoista tutkia, että vaikuttaako opettajan sukupuoli kommunikoinnin ymmärtämiseen ja kuinka sen voisi huomioida ope-tustyössä, sekä autismikirjon oppilaiden sosiaalisten taitojen ja vuorovaikutustaitojen tuke-misessa.
Tutkimukseeni osallistujat olivat autismikirjon aikuisia, joten monipuolisen tutkimustiedon saamiseksi ja autismikirjoa koskevan ymmärryksen lisäämiseksi, autismikirjon henkilöiden koulukokemuksia voisi myös tarkastella tällä hetkellä koulua käyvien autismikirjon oppilai-den näkökulmasta. Tutkimuksen voisi toteuttaa pitkittäistutkimuksena, jotta olisi mahdol-lista tarkastella, kuinka kokemukset muuttuvat ja vaikuttavat kouluajan edetessä.
LÄHTEET
Alasuutari, P. 2012. Laadullinen tutkimus 2.0. Vastapaino.
American Psychiatric Association. 2013. Diagnostic and statistical manual of mental disor-ders: DSM-5 (5th ed). American Psychiatric Publishing.
American Psychiatric Association. 2016. Neurodevelopmental disorders: DSM-5 selections.
American Psychiatric Publishing.
Ansari, A., Hofkens, T. & Pianta, R. 2020. Teacher-student relationships across the first seven years of education and adolescent outcomes. Journal of Applied Develop-mental Psychology, 71, 1-12.
Arola, P. 2015. Vuosisadan koulumuistot keruukohteena. Teoksessa J. Säntti (toim.) Koulu-muistot – kokemuksia koulusta, tutkimusta muistelusta. Suomen Kasvatuksen ja kou-lutuksen historian seura, 1-15.
Baron-Cohen, S. 2008. Autism and Asperger syndrome: the Facts. Oxford university press.
Bogdashina, O. 2010. Autism and the edges of the known world sensitivities, language and constructed reality. Jessica Kingsley Publishers.
Bottema-Beutel, K., Cuda, J., Kim, S., Crowley, S. & Scanlon, D. 2020. High School Expe-riences and Support Recommendations of Autistic Youth. Journal of Autism and De-velopmental Disorders, 50 (9), 3397-3412.
Brinkmann, S. & Kvale, S. 2018a. Analyzing interviews. Teoksessa S. Brinkmann & S.
Kvale Doing Interviews. Sage Publications, 1-20.
Brinkmann, S. & Kvale, S. 2018b. Ethical issues of interviewing. Teoksessa S. Brinkmann
& S. Kvale Doing Interviews. Sage Publications, 1-10.
Brock, J. & Arciuli, J. 2014. Communication in Autism. John Benjamins Publishing Com-pany.
Cai, R. & Richdale, A. 2016. Educational experiences and needs of higher education stu-dents with autism spectrum disorder. Journal of autism and developmental disorders, 46 (1), 31-41.
Cibangu, S. & Hepworth, M. 2016. The uses of phenomenology and phenomenography: A critical review. Library & Information Science Research, 38 (2), 148-160.
Crompton, C., Hallett, S., Ropar, D., Flynn, E. & Fletcher-Watson, S. 2020. "I never real-ised everybody felt as happy as I do when I am around autistic people”: A thematic analysis of autistic adults’ relationships with autistic and neurotypical friends and family. Autism: the International Journal of Research and Practice, 24(6), 1438-1448.
Dillon, G., Underwood J. & Freemantle, L. 2016. Autism and the U.K. Secondary School Experience. Focus on Autism and Other Developmental Disabilities, 31 (3), 221-230.
Eckdahl, T. 2018. Autistic spectrum disorder: he prefers to play alone. Momentum Press.
Eisenhower, A., Blasher, J. & Bush, H. 2015. Longitudinal associations between externaliz-ing problems and student -teacher relationship quality for young children with ASD.
Research in Autism Spectrum Disorders, 9, 163-173.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Estola, E., Uitto, M. & Syrjälä, L. 2017. Elämäkertahaastattelu. Teoksessa M. Hyvärinen, P, Nikander & J. Ruusuvuori (toim.) Tutkimushaastattelun käsikirja. Vastapaino. E-kirja.
Faras, H., Ateeqi, N. A., & Tidmarsh, L. 2010. Autism spectrum disorders. Annals of Saudi Medicine, 30 (4), 295-300.
Flick, U. 2018. Managin Quality in Qualitative Research: Process and Transparency. Teo-ksessa U. Flick. Managin quality in qualitative research. 2nd edition. SAGE Publi-cations Ltd., 1-11.
Frith, U. 2008. Autism: a very short introduction. Oxford University Press.
Gaona, C., Palikara, O. & Castro, S. 2019. ”I”m ready for new chapter´: The voices of young people with autism spectrum disorder in transition to post-16 education and employ-ment. British Educational Research Journal, 45 (2), 340-355.
Goodall, C. 2020. Inclusion is a feeling, not a place: a qualitative study exploring autistic young people’s conceptualisations of inclusion. International Journal of Inclusive Education 24 (12), 1285-1310.
Gubrium, J. & Holstein, J. 2001. Handbook of Interview Research: Context and Method.
SAGE Publications.
Happé, F. 2018. Why are savant skills and special talents associated with autism? World Psychiatry, 17 (3), 280-281.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2015. Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Gaudeamus.
Huhtinen, A-M. & Tuominen, J. 2020. Fenomenologia: ihmisten kokemukset tutkimuksen kohteena. Teoksessa P. Juuti & A. Puusa (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökul-mat ja menetelmät. Gaudeamus, 296-307.
Hummerstone, H. & Parsons, S. 2020. What makes a good teacher? Comparing the perspec-tives of students on the autism spectrum and staff. European Journal of Special Needs Educations, ahead-of-print, 1-15.
Husserl, E. 2014 Ideas: General Introduction to Pure Phenomenology. Routledge.
Juuti, P. & Puusa, A. 2020. Johdanto: mitä laadullisella tutkimuksella tarkoitetaan? Teok-sessa P. Juuti & A. Puusa (toim.) Laadullisen tutkimuksen näkökulmat ja menetel-mät. Gaudeamus.
Kalkan, F. & Dağli, E. 2021. Views of secondary school students on ideal teacher qualifica-tions: A phenomenological analysis. International Journal of Evaluation and Re-search in Education, 10(1), 317-329.
Kauppila, R. 2011. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot: vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Juva: PS-kustannus.
Ke, F., Whalon, K. & Yun, J. 2018. Social Skill Interventions for Youth and Adults With Autism Spectrum Disorder; A Systematic Review. Rewiew of Educational Research, 88 (1), 3-42.
Keltikangas-Järvinen, L. 2010. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. Juva: WS Bookwell Oy.
Kerola, K. & Kujanpää, S. 2015. Autismin kirjo. Teoksessa K. Kerola, S. Kujanpää & T.
Timonen. Autismin kirjo ja kuntoutus. Jyväskylä: PS-kustannus. E-kirja.
Kiviniemi, K. 2018. Laadullinen tutkimus prosessina. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2: Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyyttisiin menetelmiin (5. painos). Jyväskylä: PS-kustannus, 62-74.
Krahn, T. & Fenton, A. 2012. Funding Priorities: Autism and the Need for a More Balanced Research Agenda in Canada. Public Health Ethics, 5 (3), 296-310.
Laajalahti, A. & Herkama, S. 2018 Laadullinen analyysi ATLAS.ti-ohjelmistolla. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 2: Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustan-nus, 106-133.
Laine, T. 2018 Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin: Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jyväskylä: PS-kustan-nus, 29-50.
Leavy, P. 2014. The Oxford handbooks of qualitative research. Oxford University Press.
Lerkkanen, M-K. & Pakarinen, E. 2018. Opettajan merkitys oppimismotivaatiolle. Teok-sessa K. Salmela-Aro (toim.) Motivaatio ja oppiminen. Jyväskylä: PS-kustannus, 181-196.
Lichtman, M. 2017. Qualitative research for the social sciences. SAGE Publications Ltd.
Longobardi, C., Prino, L., Marengo, D. & Settanni, M. 2016. Student-teacher relationships as a protective factor to school adjustment during the transition from middle to high school. Frontiers in Psychology, 7, 1-9.
Lubetsky, M., Handen, B. & McGonigle, J. 2011. Autism spectrum disorder. Oxford Uni-versity Press.
Mason, B., Hajovsky, D., McCune, L. & Turek, J. 2017. Conflict, Closeness, and academic Skills: A longitudinal Examination of the Teacher-Student Relationship. School Psy-chology Review, 46 (2), 177-189.
Miles, M. B. & Huberman. A. M. 1994. Qualitative data analysis. California: SAGE.
Mitchell, P., Sheppard, E. & Cassidy, D. 2021. Autism and the double empathy problem:
Implications for development and mental health. British Journal of Developmental Psychology, 39 (1), 1-18.
Milton, D. 2012. On the ontological status of autism: the ”double empathy problem.” Disa-bility & Society, 27 (6), 883-887.
Moilanen, I., Mattila, M., Loukusa, S. & Kielinen, M. 2012. Autismikirjon häiriöt lapsilla ja nuorilla. Duodemic (Helsinki, Finland: 1961), 128 (14), 1453-1462.
Nieminen, M. 2014. Opettajat Turun tyttölyseon kouluhistoriikkien muistelukirjoituksissa.
Kasvatus & Aika, 8 (4), 36-54.
Office of Autism Research Coordination, National Institute of Mental Health, on behalf of the Interagency Autism Coordinating Committee (IACC). 2012. 2010 IACC autism spectrum disorder research portfolio analysis report.
Office of Autism Research Coordination, National Institute of Mental Health, on behalf of the Interagency Autism Coordinating Committee (IACC) 2019. 2016 IACC autism spectrum disorder research portfolio analysis report.
Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.
PEICAS-hanke, 2020, saatavilla: https://www.peicas.fi/ [luettu 5.12.2020]
Pellicano, E., Dinsmore, A. & Charman, T. 2014. What should autism research focus upon?
Community views and priorities form the United Kingdom. Autism: the Interna-tional Journal of Research and Practice, 18 (7), 756-770.
Pellicano, L., Mandy, W., Bölte, S., Stahmer, A., Lounds Taylor, J. & Mandell, D. 2018. A new era for autism research, and for our journal. Autism: the International Journal of Research and Practice, 22 (2), 82-83.
Pesonen, H. V., Nieminen, J. H., Vincent, J., Waltz, M., Lahdelma, M., Syurina, E. V. &
Fabri, M. 2020. A socio-political approach on autistic students’ sense of belonging in higher education. Teaching in Higher Education, ahead-of-print, 1-19.
Pinchover, S., Shulman, C. & Bundy, A. 2016. A comparison of playfulness of young chil-dren with and without autism spectrum disorder in interactions with their mothers and teachers. Early Child Development and Care 186 (12), 1893-1906.
Rämä, I. 2015. Yhdessä luotua: tutkimus autismin kirjon vuorovaikutuksesta peruskoulun kontekstissa. Helsingin yliopisto, 1-53.
Sefotho, M. & Onyishi, C. 2020. Transition to Higher Education for Students with Autism Challenges and Support Needs. International Journal of Higher education 10 (1), 201-213.
Suter, W. 2012. Introduction to educational research a critical thinking approach. 2nd ed.
SAGE.
Tainio, L. 2007 Osallistujaroolit, valta ja sukupuoli. Teoksessa L. Tainio (toim.) Vuorovai-kutusta luokkahuoneessa: näkökulmana keskusteluanalyysi. Gaudeamus. E-kirja.
Taylor, S. J., Bogdan, R. & DeVault, M. L. 2016. Introduction to qualitative research meth-ods: a guidebook and resource. 4th ed. Wiley.
Timonen, T., Castrén, M. & Ärölä-Dithapo, M. 2019. Autismikirjo: tausta, diagnostiikka ja tutkimus. PS-kustannus.
Tobin, M., Drager, K. & Richardson, L. 2014 A systematic review of social participation for adults with autism spectrum disorders: Support, social functioning, and quality of life. Research in Autism Spectrum disorders, 8 (3), 214-229.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (uudistettu laitos).
Kustannusosakeyhtiö Tammi. E-kirja.
Trang, K. T. & Hansen, D. M. 2021. The Roles of Teacher Expectations and School Com-position on Teacher-Child Relationship Quality. Journal of Teacher Education, 72 (2), 152-167.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). 2019. Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eetti-set periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Hel-sinki. https://tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioin-nin_ohje_2019.pdf [luettu 28.11.2020]
Uitto, M. 2012. ”Behind every profession is a person”: Student’s written memories of their own teacher-student relationships. Teaching and Teacher Education, 28 (2), 293-301.
Uitto, M. 2011. Humiliation, unfairness and laughter: students recall power relations with teachers. Pedagogy, Culture & Society, 19 (2), 273,290.
Vilkka, H. 2021. Tutki ja Kehitä. 5. päivitetty painos. Jyväskylä: PS-kustannus. E-kirja.
Volkmar, F. &Reichow, B. 2013. Autism in DSM-5: Progress and challenges. Molecular Autism, 4, 1-6.
White, S.W. 2011. Social skills training for children with Asperger syndrome and high-func-tioning autism. Guilford Press.
World Health Organization (WHO). International Classification of Diseases (ICD-11). https://icd.who.int/browse11/l-m/en [luettu 17.11.2020]
LIITE 1. Haastattelurunko
PEICAS – elämänkulku
Haastattelu: Autismikirjon henkilöiden peruskouluaikaiset muistot
HAASTATTELURUNKO
1. HAASTATTELUN ALOITUS
• Kerrotaan lyhyesti haastattelun luonteesta ja sisällöistä
• Kerrataan ajankäyttöön, tallentamiseen yms. liittyvät käytännön asiat
• Kerrataan haastattelun luottamuksellisuuteen, henkilötietojen käsittelyyn ja haas-tatteluaineiston käsittelyyn sekä jatkokäyttöön liittyvät seikat
2. PERUSKOULUAIKA
Siirrytään nyt keskustelemaan kouluaikaisista muistoistasi. Kerro ensin, oletko käynyt kansakou-lun ja kansalaiskoulun tai oppikoulun, vai peruskoulun ala-asteen ja yläasteen. Käytän sitten jat-kossa oikeaa käsitettä.
Muistele hetki yleisesti aikaa, kun kävit koulua. Mitä sinulle tulee mieleen ensimmäisenä, kun muistelet kouluaikaasi?
2.1 Luokkayhteisö
• Kuinka monessa eri luokassa eli opetusryhmässä olit kouluaikanasi?
• Minkä verran luokissa oli oppilaita?
• Miltä luokassa/luokissa oleminen ja opiskeleminen tuntui?
• Miten toimit osana luokkaasi koulupäivien aikana?
• Koitko, että sinulta oli luokassa jonkinlainen rooli, johon liittyvät odotukset olisivat ohjanneet toimintaasi? Jos, niin millainen?
2.2 Vertaisvuorovaikutus ja suhteet peruskoulussa
• Kerro suhteista oppilastovereihisi koulussa.
• Minkälaisena koit yhdessä työskentelyn ja kanssakäymisen oppilastoveriesi kanssa.
• Muistuuko mieleesi tilanteita, joissa yhdessä toimiminen tai työskentely oli erityi-sen mieluisaa? Entä tilanteita, joissa yhdessä olo, toimiminen tai työskentely oli vä-hemmän mieluisaa? Kerro näistä kokemuksista.
• Oliko sinulla kavereita tai ystäviä omalta luokaltasi tai muilta luokka-asteilta? Ku-vaile kouluaikaisista kaveri- tai ystävyyssuhteistasi.
2.3 Vuorovaikutus opettajien kanssa
• Millaisia opettajia sinulla oli koulussa?
• Onko joku opettaja, joka on jäänyt erityisesti mieleen? Miksi hän on jäänyt sinulle mieleen?
• Minkälaisena koit yhdessä työskentelyn ja kanssakäymisen opettajiesi kanssa.
• Oliko sinulla opettajia, joiden kanssa tulit erityisen hyvin toimeen? Entä opettajia, joiden kanssa tulit erityisen huonosti toimeen?
• Millaisia opetustapoja opettajat käyttivät?
• Muistatko tilanteita, joissa opettaja olisi tukenut oppitunneilla tai välitunneilla o hyvän ilmapiirin muodostumista?
o oppilaiden välistä vuorovaikutusta?
o sinun osallistumistasi yhteiseen toimintaan?
• Kerro joku erityisen mukava muisto opettajan kanssa toimimisesta. Mikä siitä teki erityisen mukavan?
2.4 YHTEENVETO: peruskouluajan merkitys itselle
• Miten ajattelet kertomiesi kouluaikaisten kokemusten vaikuttaneen elämääsi?
• Onko kouluajalle antamasi arvo tai merkitys muuttunut elämän aikana? Millä ta-valla?
• Millaista arvoa annat kouluaikaisille ihmissuhteille elämässäsi? Mikä niiden merki-tys on sinulle?
• Miten ajattelet kouluaikaisten kokemusten vaikuttavan siihen, minkälaisessa elä-mäntilanteessa olet nyt?
• Kun nyt muistelet omia kouluaikojasi, millä tavoin opettajat olisivat mielestäsi voi-neet tukea sinun osallistumistasi oppitunneilla? Entä välitunneilla?
3. HAASTATTELUN PÄÄTTÄMINEN
Olemme puhuneet monenlaisista kouluaikaisista muistoistasi ja kokemuksistasi. On ollut mielen-kiintoista ja tärkeää kuulla niistä.
• Haluatko vielä lopuksi lisätä tai tarkentaa jotakin, josta olemme puhuneet aiem-min?
• Onko jotakin, jota en ole ymmärtänyt kysyä, mutta josta vielä haluaisit kertoa?
• Miltä tämä haastattelu on sinusta kaiken kaikkiaan tuntunut?
• Haluatko kysyä jotakin liittyen siihen, miten tämän jälkeen käsittelen antamaasi haastattelua?
LIITE 2. Opettajan ja autismikirjon oppilaan välistä vuorovaikutusta edistävät tekijät VUOROVAIKUTUKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
Pääluokka Yläluokka Alaluokka Pelkistetty ilmaus
LIITE 3: Opettajan ja autismikirjon oppilaan välistä vuorovaikutusta rajoittavat tekijät Pääluokka Yläluokka Alaluokka Pelkistetty ilmaus
VUOROVAIKUTUSTA
LIITE 4: Autismikirjon aikuisten ehdottamat tukitoimet vuorovaikutuksen ja oppimisen tu-kemiseen
AUTISMISKIRJON AIKUISTEN EHDOTTAMAT TUKITOIMET
Pääluokka Yläluokka Alaluokka Pelkistetty ilmaus
EHDOTETUT