Venenatum

Vain kaksi auktoria viittaavenenatumin olemassaoloon: toinen on Aulus Gellius, joka ei selvennä aihetta. Flaminicaa koskevien velvollisuuksien listassa Gellius²²¹ kirjoittaa: "quod venenata ope-ritur", hänen tuli peittää itsensä venenatumilla. Tämän vahvistaa myös Servius²²², mutta hänen kommentaarinsa Vergiliuksen teokseen ei ole juuri tarkempi: "vetere caerimoniarum iure prae-ceptum est ut flaminica venenato operta sit". Kuvausten epätarkkuus on johtanut tutkijat useisiin eri tulkintoihin venenatumista.²²³

Varhaisemmissa tutkimuksissa venenatumin on tulkittu viitanneen joko purppuraiseen vittaan, jolla flaminica sitoi hiuksensatutulukseksi, tai itse tutulukseen.²²⁴ Aulus Gellius ja Servius käyt-tävät kumpikin sanaa operire, joka tarkoittaa peittämistä tai verhoamista. Vitta on liian kapea

218 Boëls-Janssen 1989, 120.

219 Morsiamen asussa sama väri toistui hiusverkossa (reticulum luteum) sekä sukissa (lutei socci).

220 Fest. 82 L.

221 Gell. 10.15.27.

222 Serv. Aen. 4.137.

223 Boëls-Janssen 1989, 121.

224 W. Helbig tulkitsivenenatumin tarkoittavanvittaa, R. Schillingtutulusta. Boëls-Janssen 1989, 121–123.

peittääkseen pään, varsinkin, kun sillä on sidottu hiukset. Lukuisat visuaaliset kuvauksetvittaesta todistavat tämän kiistämättömästi. Tulkintaan vittasta venenatumina on johtanut väärä tulkinta Varron²²⁵ tekstistä, jossa tämä kuvaileetutulusta ilmaisulla "crines… vitta velatos".Velatos esiin-tyy kuitenkin tässä "verhoamisen, hunnuttamisen, peittämisen" sijasta merkityksessä "koristaa".

Verbiä velare käytetään usein tarkoittamaan asusteen käyttöä, esimerkiksi seppeleen²²⁶ yhtey-dessä. Teoriaa tutuluksesta venenatumina puolestaan on perusteltu etruskien tutulus-päähineellä, joka olisi roomalaisessa käytössä saanut nimen venenatum. Tässä yhteydessä kuitenkin jätetään huomiotta se, että roomalaiset auktorit käyttävät sanaatutulus kahdesta eri objektista, joita yhdisti niiden erityinen, kartiomainen muoto: pappien pilleus-päähineistä että nutturakampauksesta. Ve-nenatum ei voinut tarkoittaatutulus-kampausta, koska lähteet viittaavat selvästi flaminican peittä-vän (operire) itsensävenenatumilla.²²⁷

Servius²²⁸ antaa luettelon flaminican asusteista: arculum,ricam,venenatum,fibulam. Hän selven-tää myös arculumin olleen eräänlainen seppele, joka oli tehty taivuttamalla granaattiomenapuun oksa ja sitomalla sen päät yhteen villanauhalla; papittaren täytyi kantaa tätä rican päällä osallis-tuessaan uskonnollisiin seremonioihin. Vaikuttaa siltä, että Serviuksen luettelossa on kahdentyyp-pisiä objekteja. Kummassakin ryhmässä on vaatekappale ja siihen liittyvä koriste:rica jaarculus, venenatum ja fibula. Venenatumin voidaan olettaa olleen kiinnitetty fibulalla. Eräät tutkijat ovat olettaneet venenatumin olleen ainoastaan toinen nimi flammeumille,²²⁹ mutta yksikään teksti ei mainitse flammeumin yhteydessä fibulaa, ja useat kuvalliset representaatiot hääseremonioista osoittavat morsiushunnun olleen laskostettu morsiamen ympärille, ei fibulalla kiinnitetty.²³⁰ Ri-tuaaliasuissa erityisesti pronssinen fibula oli yhtenä elementtinä, mutta sen käyttö ei rajautunut yksinomaan uskonnollisiin tarkoituksiin.

Servius²³¹ selittää venenatum-sanan merkitsevän "värjättyä". Etymologisesti venenatum on par-tisiipin perfekti verbistä venenare, joka on muodostettu substantiivista venenum. Merkitys

"myrkky" on vasta historiallisen ajan perua, alun perinvenenumilla oli paljon laajempi merkitys.

225 Varro L. L. 7.44.

226 Verg. Aen. 5.72 käyttää verbiä myrttiseppeleen yhteydessä: "velat materna tempora myrto".

227 Boëls-Janssen 1989, 121–123.

228 Serv. Aen. 4.137.7.

229 Esim. Sensi 1980–81, 73.

230 Boëls-Janssen 1989, 124.

231 Serv. Aen. 4.137 viittaa myös tekstissään flaminicanvenenatumin olleen purppurainen: "venenatum autem infectum: quod ipse ait in bucolicis “alba nec Assyrio fucatur lana veneno”. hic vero cum dicit 'Sidoniam' ostendit Tyriam et purpuream: purpuream declarat infectam".

Venenum saattoi merkitä yhtä hyvin niin parannuskeinoa kuin myrkkyäkin: nämä ovat kaksi toi-siaan täydentävää aspektia maagisissa voimissa. Venenum tarkoittaa yhtälailla myös "vä-riainetta".²³² Venenum saattoi olla alun perin neste, jolla oli maagisia voimia: keitos, jota tehtiin mystisten vaikutusten aikaansaamiseksi. Sitä käytettiin usein sisäisesti, erityisesti ihmisille tar-koitettujen myrkkyjen tapauksessa, mutta se toimi myös kyllästämällä: näin oli objektien laita, joita liotettiin nesteessä maagisen voiman siirtämiseksi niihin. Kangas värjätään nimenomaan kyllästämällä se värillä, ja arvostetuin väriaine oli Roomassa purppura. Tunnetuin esimerkki ky-seisen värin maagisesta merkityksestä oli purppurainen nauha, joka reunusti lasten ja virkamiesten toga praetextaa antaakseen suojaa.²³³ Purppurainen väri assosioitiin vereen, ja niin roomalaiset kuin kreikkalaisetkin puhuivat "purppuraverestä" samassa merkityksessä kuin nykyään puhutaan

"siniverisistä". Koska veri symbolisesti kuvaa elämää, punaisen eri sävyjä – joihin roomalaiset lukivat myös purppuran – on käytetty monissa kulttuureissa suojaamaan niitä, joiden on katsottu olevan erityisen haavoittuvaisia pahoja voimia vastaan.²³⁴ Venenumia ja venenarea värin ja vär-jäämisen merkityksissä käyttävistä lähteistä kolme viittaa purppuraiseen väriin²³⁵. Jos hyväksy-tään, että venenare tarkoittaa "purppuralla värjäämistä", kaikki on selvää: objekti, joka on ve-nenatum, on kyllästetty väriaineella, joka antaa sille maagisen merkityksen. Tästä suunnasta täy-tyy myös etsiä flaminican venenatumin merkitystä: sen täytyi olla värjätty purppuralla, joka antoi sille suojaavan tai maagisen ominaisuuden ja antoi vaatekappaleelle sen nimen.²³⁶ Venenatumin merkitystä suojaavana asusteena tukee purppuraisen värin muu rituaalikäyttö: veriuhreja suoritta-vat papit ja virkamiehet pukeutuisuoritta-vat purppurareunaiseentoga praetextaan.²³⁷ Vestaalit puolestaan käyttivät uhritoimituksissa suffibulumia: valkoista, fibulalla kiinnitettyä huivia, jossa oli purppu-rainen reuna.²³⁸ Praetextan kantaja oli koskematon (sacer), ja hänen lähellään olevat eivät saaneet loukata hänen koskemattomuuttaan sanoin tai teoin, etenkään seksuaalisella kielenkäytöllä, teoilla tai eleillä.²³⁹

232 Boëls-Janssen 1989, 125–126.

233 Boëls-Janssen 1989, 127–128.

234 Sebesta 1994a, 47.

235 Gell. 20.9.2–3: "iam tonsiles tapetes ebrii fuco / quos concha purpura inbuens venenavit"; Hor. Epist. 2.1.207:

"lana Tarentino violas imitata veneno"; Verg. Georg. 2.465: "alba nec Assyrio fucatur lana veneno".

236 Boëls-Janssen 1989, 127–128.

237 Sebesta 1994a, 51 n.12; Warde Fowler 1922, 176.

238 Fest. 474 L: "Suffibulum vestimentum album praetextum quadrangulum oblongum, quod in capite Vestales Virgines sacrificantes habebant, idque fibula comprehendebatur". Myössuffibulumin purppurareunaan viitataan tässä sanallapraetexta.

239 Sebesta 1997, 532.

Boëls-Janssenin johtopäätöksen mukaan, koskastola peitti jo flaminican vartalon,venenatuminoli oltava pään peittämiseen tarkoitettu vaatekappale, ja näin ollen se ei voinut olla muu kuin jonkin-lainen huivi.²⁴⁰ Hän uskoo flaminican venenatumin olleen fibulalla kiinnitettävä huivi ja näin ver-rattavissa ennen kaikkea suffibulumiin. Lähdeaineiston pohjalta voidaan uskottavasti kumota kä-sitykset siitä, että venenatum olisi ollut synonyymi vittalle,tutulukselle tai flammeumille.²⁴¹ Yksi mahdollisuus, joka toisinaan tutkimuskirjallisuudessa esitetään oletuksena, olisi venenatum tar-koittamassa flaminican stolaa.²⁴² Arkikäytössä hänen stolansa olisi mahdollisesti eri väriä kuin uskonnollisissa toimituksissa, joissa sääntöjen mukaan hän pukeutuisi purppuraan. Ainoa lähde, joka mielestäni voisi tukea tätä tulkintaa, on Lex de flamonio Provinciae Narbonensis, joka mää-rää flamenin vaimon pukeutumaan juhlapäivänä valkoiseen tai purppuraiseen vaatteeseen: "Uxor flaminis veste alba aut purpurea vestita festis diebus"²⁴³. On kuitenkin huomattava, että laki kos-kee provinsiaalista keisarikulttia, ja edellä mainitussa tekstissä kyseessä ei ole keisarikultin fla-minica, vaan nimenomaan flamenin vaimo.

Vihje venenatumin merkityksestä löytyy Serviukselta. Hän pyrkii Aeneis-kommentaarissaan to-distelemaan Vergiliuksen kuvanneen Aeneasta ja Didoa flamen-pariskuntana, ja tämän vuoksi pyrkii etsimään Didon vaatetuksen jokaisesta yksityiskohdasta flaminica Dialiksen asuun kuulu-van elementin. Vaikka Serviuksen hypoteesi onkin ilmeisen virheellinen, hän tulee tarjonneeksi tietoa flaminican asun yksityiskohdista. Tekstissä, jossa Servius²⁴⁴ analysoi Didon metsästysasua, venenatumiin viitataan seuraavasti: "vetere ceremoniarum iure praeceptum est ut flaminica ve-nenato operta sit. operta autem cum dicitur pallium significatur - - 'chlamydem' autem pallium esse quis dubitet? - - Vergilius ergo propter nominum et intellectus difficultatem aliter omnia conprehendit: nam pro pallio chlamydem, pro venenato, id est infecto, Sidoniam". Flaminican tuli siis peittää itsensä (operta sit) venenatumilla. Samaa verbiä, operire, käytettiin palliumista, jota Serviuksen mukaan Vergilius tarkoittaa kirjoittaessaan Didon chlamyksesta. Chlamys²⁴⁵ oli

villai-240 Boëls-Janssen 1989, 123. Boëls-Janssen ei kuitenkaan esitä minkäänlaisia perusteluja sille, miksivenenatum ei olisi voinut olla synonyymi flaminicanstolalle.

241 Boëls-Janssen 1989, 121–123.

242 Esim. RE, s.v. 'stola', 59–60: "Flaminica trug eine Stola aus purpurfarbener Wolle"; Vanggaard 1988, 93: "Her dress proper was thevenenatum".

243CIL XII 6038.6. Samasta virkanimikkeestä huolimatta keisarikultin flamenit eivät ole verrattavissa alkuperäiseen flamen-papistoon. Keisarille omistetut flaminicat toimivat itsenäisinä papittarina, eikä heidän virkansa ollut yhteydessä aviomieheen, kuten flaminica Dialiksella. Tästä syystä edellä siteeratussa tekstissä kyseessä on keisarikultin flamenin vaimo. Keisarikultin flaminicoista provinsseissa, ks. Hemelrijk 2005 ja 2007.

244 Serv. Aen. 4.137.

245 Bonfante Warren 1973, 606; Isid. Orig. 19.24: "Chlamys est qui ex una parte induitur, neque consuitur, sed fibula infrenatur".

nen viitta, joka kiinnitettiin olkapäältäfibulalla. Samantyyppinen asuste, mutta pidempi, oli myös pallium. Saman yhteyden venenatumin ja palliumin välillä Servius²⁴⁶ vahvistaa toisessakin koh-dassa: "flaminica enim venenato operiri debet: nam cum 'amictus' dicit, opertam dicit, quae res ad pallium refertur". Serviuksen mukaan Vergiliuksen käyttämä sana amictus²⁴⁷ tarkoittaisi siis sa-maa kuin opertam, joka viittaa hänen mukaansa palliumiin. Boëls-Janssen²⁴⁸ torjuu Serviuksen käsityksen venenatumista palliumina perustelematta mitenkään, miksi Servius olisi väärässä tai miksivenenatum olisi nimenomaan huivi, eikä näin ollen hänen teoriaansa voida pitää validina.

Venenatumin voidaan näin ollen päätellä olleen pallium tai lähinnä sitä muistuttava viitta, joka kiinnitettiin pronssisella²⁴⁹ fibulalla. Venanatum oli värjätty purppuralla, josta se sai myös ni-mensä; värin suojeleva merkitys viittaa rituaalikäyttöön. Flaminican venenatumin lähin vastine ei siis olisi vestaalien suffibulum, joka oli vain pään peittävä huivi, ja väriltään valkoinen, purppu-rareunainen. Venenatum on mielestäni paremminkin verrattavissa laenaan²⁵⁰, joka oli rituaa-liasusteena käytetty viitta. Se oli auguurien virallinen asu, samoin flamenit käyttivät sitä uhrates-saan.Laena laskostettiin molempien olkapäiden yli ja kiinnitettiinfibulalla. Servius²⁵¹ kertoo lae-nasta seuraavasti: "laena genus est vestis. est autem proprie toga duplex, amictus auguralis. alii amictum rotundum, alii togam duplicem, in qua flamines sacrificant infibulati - - togam autem duplicem, quam purpuream debere esse non dubium est, hoc versu declarat 'Tyrioque ardebat murice laena'." Yhtäläisyyksiävenenatumiin löytyy useita: laena oli flamenien rituaaliasuste, ku-ten venenatum oli flaminican; kumpikin vaatekappale kiinnitettiin pronssisella fibulalla; Servius myös viittaa flamen Dialiksen käyttämänlaenan olleen väriltään purppurainen.

246 Serv. Aen. 12.602.

247 Verbiäamicire käytettiin pukeutumisesta (tyypillisesti päälle kiedottaviin) päällysvaatteisiin, kutenchlamys, pallium,laena, taitoga. Substantiivimuotoamictus tarkoitti päällysvaatetta.

248 "Perusteet" sille, miksi Servius ei olisi oikeassa, ovat seuraavat: "le court manteau que porte la chasseresse de Virgile n'a probablement que peu de ressemblance réelle avec le venenatum… " (Boëls-Janssen 1989, 124); "Le venenatum, en dehors de sa couleur, ne devait guère ressembler au petit manteau que Virgile nomme chlamyde… "

(Boëls-Janssen 1991, 42–43). Boëls-Janssen (1989, 121) "perustelee" teoriaavenenatumista huivina seuraavasti: "Il s'agit vraisemblablement de couvrir la tête de la prêtresse, car le reste de son corps était déjà dissimulé par la longue robe matronale appeléestola". MyösPauly's Realencyclopädiessa flaminicanvenenatum käsitetään viitaksi juuri Serviuksen kommentaarin perusteella: "… so ist auch der Mantel der Flaminica, dasvenenatum, purpurfarben" (RE, s.v. 'flamines', 2409).

249 Uskonnollisissa toimissa käytettiin materiaalina nimenomaan pronssia, ks. esim. Haack 2006, 172, n. 58. Fest. 100 L täsmentää flamenien käyttäneen pronssifibulaa: "Infibulati sacrificabant flamines propter usum antiquissimum aereis fibulis".

250 Bonfante Warren 1973, 608.

251 Serv. Aen. 4.262.