Rituaalien vertailua

Davis on vertaillut roomalaista, toukokuusta kesäkuun alkuun ulottuvaa avioliittokieltoa vastaavan ajankohdan juhliin muualla Välimeren kulttuureissa. Kreikassa touko–kesäkuuhun sijoittuvan Thargelion-kuukauden aikana vietettiin kolmea viljankorjuuseen liittyvää juhlaa: Thargelia, Kal-lynteria ja PKal-lynteria. Thargelos tarkoitti uudesta sadosta leivottua ensimmäistä leipää; täten Thar-gelia-nimen merkitys on selvä, ja juhlan tarkoituksena oli ensisijaisesti uutisviljan tarjoaminen uhrilahjaksi. Juhlaan liittyi myös symbolinen farmakoksen, syntipukin, uhraaminen. Ateenassa syntipukeiksi valittiin kaksi miestä, jotka vietiin kaupungin ulkopuolelle ja ruoskittiin, varhaisem-pina aikoina tapettiin, kaupungin puhdistamiseksi. Davis seuraa Frazerin teoriaa farmakoksesta kasvillisuuden jumalan representaationa, joka tuli vuosittain symbolisesti tappaa sen jumalallisen voiman säästämiseksi ikääntymisen aiheuttamalta heikentymiseltä.⁴⁸⁸ Ateenassa Thargeliaan yh-distyivät läheisesti myös Kallynteria- ja Plynteria-juhlat, joita vietettiin kaupungin suojelusjuma-lattaren, Athene Poliaan, kunniaksi. Kallynterian päivänä (19. Thargelion) nuoret neidot lakaisivat Athenen temppelin puhtaaksi. Suuressa Plynteria-juhlassa (25. Thargelion)Praxiergidai-papittaret riisuivat Athene Poliaan kulttikuvan vaatteista ja koruista sekä käärivät sen kankaaseen, minkä jälkeen veistos kannettiin kulkueessa pestäväksi meressä. Illalla patsas tuotiin soihtukulkueessa takaisin temppeliinsä ja puettiin puhtaisiin vaatteisiin ja koruihinsa.⁴⁸⁹ Vaikka Argei eivät perus-tuisikaan varhaisempiin ihmisuhreihin tai kasvillisuuden jumalan uhraamiseen, kuten Ateenan Thargeliassa, Davisin mukaan rituaalin merkitys on sama: kaupungin puhdistaminen.⁴⁹⁰ Vestalian menot puolestaan muistuttavat Kallynteriasta ja Plynteriasta: vestaalit uhrasivat tuolloin aiemmin

486 Warde Fowler 1899, 151.

487 Fest. 296 L: "<Penus v>ocatur locus intimus in aede Vestae tegetibus saeptus, qui certis diebus circa Vestalia aperitur. i dies religiosi habentur".

488 Davis 1956, 37. Latte (1960, 413) kiistää teorian: hänen mukaansa kasvillisuuden jumalaa ei missään tapauksessa olisi uhrattu viljan vielä kypsyessä pelloilla.

489DarSag, s.v. 'Kallynteria', 799–801.

490 Davisin (1956, 38) mukaan Argei-seremonian olkinuket olivat selvästifarmakoi. Pötscher (1998–99, 226–227) kiistää tämän teorian, sillä seremoniasta puuttuvat täysinfarmakoinoleelliset piirteet, kuten syntipukkien

kestitseminen ensin ja pieksäminen niitä karkotettaessa – lisäksi kahden Argei-riitin välillä on kahden kuukauden väli.

Kaupunkia ja väestöä valittiin edustamaan yksi tai kaksi syntipukkia; Argein tapauksessa taas 27 nukkea edustaa eri kaupunginosia.

toukokuussa poimimastaan speltistä tehtyä mola salsaa ensimmäisen kerran vuoden aikana, ja juhlan päättyessä 15. kesäkuuta he suorittivat Vestan temppelin rituaalisen puhdistuksen.⁴⁹¹ Vaikka Vestan kultti keskittyikin aedes Vestaessa palavan ikuisen tulen varjelemiseen, sillä oli oma yhteytensä myös maan tarjoamaan satoon:⁴⁹² Vestalian juhlapäivä 9. kesäkuuta oli leipurien ja myllärien vapaapäivä, ja Ovidius kertoo tuolloin seppelöidyn sekä myllynkivet että niitä pyö-rittävät aasit orvokeilla ja pienillä leivillä.⁴⁹³

Agraariyhteisöissä kiinnitettiin erityistä huomiota sadonkorjuuta edeltäviin päiviin, jolloin suo-ritettiin yleinen talojen, eläinsuojien ja työkalujen puhdistus. Vestalian ajankohta on liian varhai-nen, jotta voitaisiin olettaa sen olleen todellinen sadonkorjuujuhla; oikeat sadonkorjuujuhlat sijoit-tuivat roomalaisessa kalenterissa elokuuhun. Keski-Italiassa viljankorjuu tapahtui kesäkuun lo-pulla ja heinäkuussa, eikä juhlia vietetty, ennen kuin sadonkorjuu oli tehty. Vestalian aikaan sato oli kuitenkin kypsymässä: toukokuussa vestaalit olivat poimineet ensimmäiset tähkät, ja lustratio segetum suoritettiin Ambarvalia-juhlassa 28. toukokuuta.⁴⁹⁴ On myös muistettava, että penus Vestae oli symbolinen varastohuone, ja sen siivoaminen saattoi merkitä symbolisesti varastotilan valmistamista kypsyvää satoa varten. Flaminica Dialista Vestalian aikaan koskevissa kielloissa on nähtävissä analogia ennen kaikkea Argei-riitin kanssa: rajoitukset loppuvat, kun puhdistus on suo-ritettu. Argein tapauksessa puhdistus on rituaalinen ja koskee kuolleiden henkiä; Vestalian päät-tyessä aedes Vestae puhdistetaan konkreettisesta liasta, ja kummassakin tapauksessa saastumisen aiheuttaja heitetään Tiberiin. Se, että poisheittämisen suorittivat juuri vestaalit, tukee käsitystä riittien puhdistavasta merkityksestä: yksi vestaalien uskonnollisten tehtävien aspekteista oli puh-distaminen, ja nimenomaan heidän roolissaan korostettiin rituaalista puhtautta⁴⁹⁵.

Myös Warde Fowler on ehdottanut kaikkien kolmen rituaalin – Salii-tanssien, Argein ja Vestalian – merkitykseksi puhdistusta ja pahojen vaikutteiden karkottamista. Jokainen näistä ajankohdista markkeeraisi vanhan ajanjakson päättymistä ja uuden alkamista, johon tuli suhtautua erityisellä

491 Kreikassa Thargelia-, Kallynteria- ja Plynteria-juhliin ei näytä liittyneen avioitumiskieltoa, mutta Davis (1956, 38–

41) on löytänyt muinaisilta heprealaisilta vastaavan sarjan keväisiä sadonkorjuuseen ja puhdistamiseen liittyviä juhlia, joihin yhdistyy huhtikuun puolivälistä kesäkuun alkupuolelle ulottuva avioliittokielto.

492 Davis 1956, 38. Vestaalit osallistuivat myös elokuussa Consualiaan (21.8.) ja Ops Consivan juhlaan (25.8.).

Consus oli korjatun viljan varaston jumala; Ops-jumalatar assosioitiin häneen, ja todennäköisesti myös Opsilla oli jonkinlainen yhteys viljaan ja sadonkorjuuseen. Scullard 1987, 177, 180–181.

493 Scullard 1987, 150; Ov. Fast. 6.311 sqq.: "Ecce coronatis panis dependet asellis / et velant scabras florida serta molas…"; 6.469: "At simul auritis violae demuntur asellis".

494 Warde Fowler 1899, 154.Lustratio segetum oli viljapeltojen rituaalinen puhdistus. Ambarvaliassa arvaaliveljesten papisto kiersi pellot kulkueessa rukoillen ja uhraten sadon kasvun turvaamiseksi, Warde Fowler 1899, 114.

495 Ks. Wildfang 2006, 7–16, 22–28.

huolella. Tämä on selvää Salii-kulkueiden suhteen, jotka osuvat sakraalivuoden ja uuden satokau-den alkuun, mutta pätee myös Vestaliaan, jonka voidaan tulkita merkitsevän valmistautumista sadonkorjuuseen.⁴⁹⁶ Warde Fowler näkee näissä kolmessa rituaalissa ja erityisesti niihin liittyvissä vestaalien tehtävissä yhdistyvän sadonkorjuuseen valmistautumiselle tyypillisiä piirteitä. Vestaalit olivat aktiivisina Argein ja Vestalian lisäksi myös maaliskuun alussa, jolloin Salii aloittivat kul-kueensa: kuun ensimmäisenä päivänä he koristelivat Vestan temppelin tuoreilla laakerinlehvillä ja sytyttivät pyhän tulen uudelleen kahta puunpalaa hankaamalla.⁴⁹⁷

Vaikka Salii-kulkueiden, Argei-seremonian ja Vestalian taustalla voidaan nähdä puhdistava mer-kitys, flaminica Dialis ei kuitenkaan ole osallisena kaikissa julkisissa puhdistusriiteissä. Esimer-kiksi Ambarvalian⁴⁹⁸ peltojen sekä Amburbiumin⁴⁹⁹ kaupungin alueen lustration yhteydessä fla-minicaa ei mainita; hänen tabuillaan ei näytä myöskään olevan suoraa yhteyttä armeijaa⁵⁰⁰ koske-viin lustratioihin. Näin ollen flaminica Dialiksen tabut näyttäisivät yhdistyvän nimenomaan kau-pungin rajojen sisäpuolella suoritettuihin kaukau-pungin alueen (ei sen väestön) puhdistusrituaaleihin – ainakin kahdessa näistä eli Salii-kulkueissa ja Argeissa puhdistus kohdistuisi yliluonnollisten voimien edustamaan uhkaan. Salii-pappien tanssit näyttävän liittyvän suoraan kuningas Numan uskonnollisiin uudistuksiin; Argein ja Vestalian tapauksessa yhteys on epäsuora, ja Argei-seremo-nia on ajoitettavissa Numan kuningaskauden sijasta todennäköisemmin etruskikuninkaiden aikaan.

Kaikki kolme rituaalia viittaavat kuitenkin arkaaiseen alkuperään. Numan kerrotaan ottaneen vas-taan Juppiterin lahjana taivaasta pudonneen ancile-kilven, valinneen kaksitoista nuorta patriisia

496 Warde Fowler 1899, 115.

497 Warde Fowler 1899, 153.

498 Ambarvalia oli roomalainen maalaisjuhla, jota vietettiin toukokuun lopulla, yleensä 28. tai 29. päivänä,

arvaaliveljesten johdolla viljasadon turvaamiseksi. Siihen sisältyivät juhlakulkue pyhitettävän peltoalueen ympäri ja Cerekselle toimitettu uhri. Juhlaa vietettiin sekä yksityisesti maatiloilla että julkisesti kaupungeissa; samalla alueiden rajat uudistettiin ja vahvistettiin symbolisesti. AKK, s.v. 'Ambarvalia'; Scullard 1987, 124; Warde Fowler 1899, 114, 124–127.

499 Amburbium oli ajankohdaltaan liikkuva seremonia, jota vietettiin nähtävästi helmikuussa. Siihen liittyvät riitit olivat todennäköisesti samanlaisia kuin Ambarvaliassa: uhrieläimet kuljetettiin kulkueessa kaupungin rajojen ympäri ja uhrattiin rukoillen puhdistusta ja siunausta kaikelle pyhän kehän sisällä sijaitsevalle. Scullard 1987, 82–83.

500 Näitä olivat vuotuiset Tubilustriumit ja Armilustrium sekälustratio exercitus, jossa armeija puhdistettiin ennen lähtöä taisteluun; tästä rituaalista muotoutui myöhemmin poliittinencensus, jonka lopuksi suoritettiin kansalaisten lustrum, ks. Bailey 1932, 17. Tubilustrium merkitsicomitia curiatan kokoonkutsumiseen käytettyjen rituaalisten torvien tai sotatorvien symbolista puhdistusta uhritoimituksella, joka suoritettiin 23.3. sekä uudelleen 23.5. –comitia curiata kokoontui näitä seuraavina päivinä. Armilustriumissa 19.10. puhdistettiin armeija aseineen sotakauden päätyttyä. Scullard 1987, 94–95, 123; 195; Warde Fowler 1899, 62–64; 250–251. Koska Salii pitivät viimeisen kulkueensa Armilustriumin aikaan, jolloinarma sekäancilia puhdistettiin ennen niiden laittamista säilöön talveksi, ja koska kyseistä päivää koski myös avioitumiskielto, on todennäköistä, että flaminica Dialista koski myös tässä yhteydessä kielto kammata hiuksiaan, vaikka lähteet eivät tätä eksplisiittisesti kerrokaan. Maaliskuun Tubilustrium osuu samaan päivään, jolloin Salii pitivät toisen kulkueensa, mutta koska toukokuun juhlan yhteydessä flaminica Dialista ei mainita, voidaan olettaa Ovidiuksen olevan luotettava lähde hänen yhdistäessään flaminicaa koskevan tabun juuri aseiden, i.e.ancilian, "liikkumiseen".

Mars Gradivuksen Salii-papistoksi ja varustaneen nämä rituaalejaan varten kilvillä, jotka yhtä lukuunottamatta olivat seppä Mamuriuksella ancilesta teetettyjä kopioita. Vestaalit Numa muutti palkatuksi papistoksi; hän myös rakennutti aedes Vestaen ja antoi vestaaleille tehtäväksi valvoa siellä palavaa pyhää tulta. Vestalia-juhlan alkuperä sinänsä on tuntematon, eikä lähteistä ilmene, mielsivätkö roomalaiset sen olleen Numan asettama vai periytyvän jo Alban Longan⁵⁰¹ vestaalien rituaaleista. Numan kerrotaan määränneen useita uhrirituaaleja, joiden suorittamista varten hän pystytti Argeiksi kutsutut alttarit.Pons Subliciuksella suoritettua seremoniaa ei lähteissä yhdistetä Numaan, mutta pontifexien pappiskollegio oli alun perin ehkä luotu huolehtimaan sillasta ja siihen liittyvistä uskonnollisista riiteistä. Niin flamenit, Salii kuin vestaalitkin papistoina perustuvat van-hempiin instituutioihin, jotka Numa uudelleenorganisoi; sen sijaan pontifexien mainitaan olleen hänen oma innovaationsa.⁵⁰²

Flaminica Dialiksen oli kolmessa eri yhteydessä kiellettyä käyttää tunnusomaisia asusteitaan: tu-tulusta ja huntuja. Paralleeli esimerkki löytyy myös kuolleille omistetun Parentalian yhteydestä, sillä juhlan ajaksi virkamiehet luopuivat tavallisesti käyttämistään viran merkeistä⁵⁰³. Parentalia, Feralia ja Caristia olivat läheisesti yhteydessä toisiinsa. Kuolleiden lepyttämisen aika (placandis Manibus) alkoi 13. helmikuuta kuudennella tunnilla ja jatkui joko 21. (Feralia) tai 22. helmikuuta (Caristia / Cara Cognatio) asti. 21. päivään asti kaikki temppelit olivat suljettuina, naimisiinmeno kielletty ja virkamiehet luopuivat viran merkeistään (insignia). Toisin kuin Lemurian pelottavien kummitusten suhteen, Parentalia oli hiljaisempaa muistamisen aikaa, jossa elävät suorittivat kun-nioittavasti velvollisuutensa ystävällismielisiä kuolleita kohtaan ja näin varmistivat molemmin-puolisen hyvinvoinnin. Muistoseremonia oli tarkoitettu kaikkien kuolleiden sijasta ennen kaikkea kuolleille sukulaisille ja erityisesti omille vanhemmille.⁵⁰⁴

Flaminican mainitaan kaikkien kolmen tabuperiodinsa aikana pidättäytyvän hiusten kampaami-sesta, mikä tavallisesti liittyi surun ilmaisemiseen. Gagén⁵⁰⁵ mukaan naisten hiusten avaamisella oli alun perin ennen kaikkea suojeleva merkitys: surun ilmaisut olivat osa riittejä, joiden tarkoitus oli suojella eläviä kuolleiden edustamalta uhkalta. Flaminican hiuksiin kohdistuvista tabuista

501 Alba Longan vestaalit liittyvät varhaisimpiin roomalaisiin traditioihin: Romuluksen ja Remuksen äidin, Rhea Silvian, mainitaan olleen vestaali. Dion. Hal. 1.76.3; 2.65.1; Liv. 1.20: "virginesque Vestae legit, Alba oriundum sacerdotium et genti conditoris haud alienum".

502 Yhteenveto Numan uskonnollisista uudistuksista ja niistä kertovista lähteistä, ks. Hooker 1963, 90–93.

503 Lyd. Mens. 4.29.

504 Scullard 1987, 74.

505 Gagé 1963, 174.

käytetyt ilmaisutinpexas comas⁵⁰⁶,non mihi detonso crinem depectere buxo⁵⁰⁷ sekä neque capil-lum depectit⁵⁰⁸ vaikuttavat kuitenkin poikkeavan tavanomaisista suremiseen liittyvistä ilmaisuista siinä, että kaikissa niissä painottuu nimenomaan kielto kammata. Surun ilmaisemiseen sekä eräi-siin riitteihin liittyvään hiusten kampaamattomuuteen naisilla viitataan latinankielisissä teksteissä sen sijaan yleisesti termeillä, joissa painottuu hiusten vapauttaminen kampauksesta valloilleen:

capillo dissoluto⁵⁰⁹,solutis crinibus⁵¹⁰,passis capillis⁵¹¹ taicrinibus passis⁵¹². Tämä viittaa siihen, että flaminica Dialiksen esiintyminen kampaamattomana ei merkitse suruasua, vaan kysymyksessä on nimenomaan kampaamista koskeva kielto – poikkeuksena mahdollisesti Argei-riitti, jonka yh-teydessä flaminican edellytetään lisäksi olevan peseytymättä ja koristautumatta sekä esiintyvän vakavana.