Rica

Festus²⁵² antaaricasta seuraavan määritelmän: "ricae et riculae vocantur parva ricinia ut palliola ad usum capitis facta".Rica ja sen diminutiivi ricula ovat selvästikin samantapaisia huiveja kuin ricinium, mutta riciniumin täytyi olla suurempi kuin rica.²⁵³ Leskivaimo ilmaisi suruaikaansa käyttämällä pallan sijasta riciniumia.²⁵⁴ Alun perin ricinium näyttää olleen yleisesti naisten käy-tössä ollut vaate, joka oli verrattavissa miesten toogaan, ja jossa oli samanlainen purppurainen raita kuintoga pratextassa.²⁵⁵ Varro²⁵⁶ korostaa asusteen alkuperää kertomalla sen olevan naisilla kaikkein varhaisin vaate, kuten miehillä laena. Hänen mukaansa sana ricinium juontuu verbistä reicere, "heittää taaksepäin", ja kertoo naisten käyttävän asustetta kahtia taitettuna niin, että puolet siitä heitetään taakse.Riciniumia kuvaavaa sanaa duplex käytettiin myös miesten laenasta, koska se laskostettiin molempien olkapäiden yli;riciniumin yhteydessä sana kuitenkin vaikuttaa viittaa-van "kahtia taitettuun".²⁵⁷ 300-lukuun eaa. mennessä riciniumista oli tullut asuste, jota naiset käyttivät surun merkkinä, oli kyse sitten suruajasta perheessä tai julkisesta kriisistä.²⁵⁸Ricinium oli todennäköisesti tummasävyinen, kuten oli miesten suruasu, tummasta villasta kudottu toga pulla.²⁵⁹ Ricinium oli huivin sijasta enemmänkin viittamainen vaatekappale, joka pelkän pään sijasta peitti myös yläruumiin: tätä tulkintaa tukevat lähteet, jotka vertaavat sitä miesten käyttä-mistä vaatteista toogaan²⁶⁰ jalaenaan²⁶¹; samoin Varron²⁶² käyttämä verbiriciniumiin pukeutumi-sesta, amicire, joka viittaa päällysvaatteeseen. Noniuksen²⁶³ aikoihin 200–300-lukujen vaihteessa riciniumin näyttää korvanneenmafurtium, joka oli lyhyt,palliolumin kaltainen viitta.

252 Fest. 342 L.

253 Boëls-Janssen 1989, 130.

254 Sebesta 1994a, 50–51. Ei ole tiedossa, jatkoiko leskiriciniumin käyttöä säädetyn suruajan jälkeen.

255 Fest. 342 L viittaa Kahdentoista taulun lakeihin, jotka säädettiin 451–450 eaa.: "Ricinium omne vestimentum quadratum hi qui XII interpretati sunt esse dixerunt virilem togam qua mulieres utebantur, praetextam clavo purpureo".

256 Varr. L. L. 5.132: "antiquissimi amictui ricinium; id, quod eo utebantur duplici, ab eo quod dimidiam partem retrorsum iaciebant, ab reiciendo ricinium dictum. - - laena, quod de lana multa, duarum etiam togarum instar;

ut antiquissimum mulierum ricinium, sic hoc duplex virorum".

257 Bonfante-Warren 1973, 608–609; Sebesta 1994a, 53 n. 44.

258 Varr. Vit. Pop. Rom. fr. 49 = Non. 542 M: "Ex quo mulieres in adversis rebus ac luctibus, cum omnem vestitum delicatiorem ac luxoriosum postea institutum ponunt, ricinia sumunt". Kahdentoista taulun laeissa rajoitetaan hautajaisiin käytettäviä kustannuksia, sallien mm. kolmericiniumia naisilla, Leg. XII tab. 10.3: "tribus riciniis et tunicla purpurea et decem tibicinibus". Samaan lakiin viittaa myös Cicero, Leg. 2.23.59.

259 Sebesta 1994a, 50.

260 Fest. 342 L.

261 Varr. L. L. 5.132.

262 Varr. L. L. 5.132.

263 Non. 542 M: "ricinium, quod nunc mafurtium dicitus, palliolum femineum breve". Vrt. Isid. Orig. 19.25: "ricinium Latino nomine appellatum eo quod dimidia eius pars retro reicitur; quod vulgo mavortem dicunt"; Serv. Aen. 1.282:

"recinus autem dicitur ab eo, quod post tergum reicitur, quod vulgo maforte dicunt".

Rica voidaan määritellä pieneksi riciniumiksi, joka asetettiin vain hiusten päälle. Se oli tyypilli-sesti naisten asuste, kuten osoittaa Varron²⁶⁴ sille antama etymologia: "rica ab ritu quod Romano ritu sacrificium feminae cum faciunt capita velant".²⁶⁵ Flaminican käyttämärica ei ollut identtinen muiden naisten käyttämien kanssa. Hänen täytyi noudattaa tarkkoja sääntöjä sen valmistamisesta.

Festus²⁶⁶ antaa tästä yksityiskohtia: "rica on neliskulmainen kankaanpala, joka on reunustettu hapsuilla, purppuranvärinen, jota flaminicat käyttävät huivina (palliolum). Toiset kertovat sen olevan tehty luonnonvalkeasta villasta; vapaasyntyisten neitojen, kansalaisten, joilla molemmat vanhemmat ovat elossa, kutoma, ja värjätty taivaansinisellä värillä". Festuksen²⁶⁷ alkuperäinen, fragmentaarinen teksti lisää tähän kaksi yksityiskohtaa: kangas olitriplex ja se pestiin juoksevassa vedessä ennen värjäämistä.²⁶⁸

Rican materiaalina oli villa, vanhin Roomassa tunnettu tekstiili, jolla oli myös tärkeä rooli roo-malaisessa uskonnossa yleisesti. Flaminican pappisasun tuli olla kokonaan villaa. Luonnollisesti hänenstolansa oli villainen, kuten kaikilla muillakin naisilla varhaisina aikoina, mutta edes hänen tunicansa valmistamisessa ei saatu käyttää muuta tekstiiliä: yksikin lanka pellavaa olisi ollut hä-väistys²⁶⁹. Kaikki muut säännöt, jotka koskevat rican valmistamista, vastaavat vaatimukseen täy-dellisestä puhtaudesta, joka johtuu flamenin pyhästä statuksesta. Ingenuae, patrimae, matrimae vaatimuksina rican kutoville tytöille esiintyvät säännöllisesti uskonnollisissa yhteyksissä. Rican valmistajien neitsyys oli tae siitä, että he olivat välttyneet kaikelta seksuaaliselta saastumiselta, ja patrimae, matrimae kuoleman aiheuttamalta saastumiselta. Cives täydentää heidän statuksensa täydellisyyden; tämä oli usein vaatimuksena uskonnollisissa funktioissa, joissa mukana oli koko kaupungin intressi.²⁷⁰ Flaminicaa hänen uskonnollisissa tehtävissään avustaneiden tyttöjen nimi-tyksenä oli flaminiae.²⁷¹ Heidän tehtävänsä heijastelee varhaisia aikoja, jolloin lanificium tehtiin

264 Varr. L. L. 5.130.

265 Boëls-Janssen 1989, 128.

266 P. Fest. 369 L: "Rica est vestimentum quadratum, fimbriatum, purpureum, quo flaminicae pro palliolo, mitrai…

existimat. Alii dicunt quod ex lana fiat sucida alba, quod conficiunt virgines ingenuae, patrimae, matrimae, cives, et inficiatur caeruleo colore".

267 Fest. 368 L: "Titius… quod ex lana fiat sucida alba vestimentum dici ricam, idque esse triplex, quod conficiant virgines ingenuae, patrimae, matrimae, cives... tum lavetur aqua pe… caeruleum".

268 Boëls-Janssen 1989, 130.

269 Serv. Aen. 12.120: "Cum flaminica esset inventa tunicam laneam lino habuisse consutam, constitisse - - piaculum esse commissum".

270 Boëls-Janssen 1989, 130.

271 Fest. 82 L: "Flaminia dicebatur sacerdotula, quae Flaminicae Diali praeministrabat; eaque patrimes et matrimes erat, id est patrem matremque adhuc vivos habebat".

kokonaan kotona, raakavillan pesusta vaatteiden ompeluun asti. Langan kehrääminen ja kankaan kutominen olivat eksklusiivisesti naisten tehtäviä ja ideaalin matroonan hyveitä.²⁷²

Eri määritelmien mukaanrica oli pieni huivi, jolla peitettiin pää, mutta Festuksen²⁷³ sanakirjassa rica on myös cingulum capitis, jolla flaminica ympäröi päänsä vittan sijasta. Tämä herättää ky-symyksen siitä, oliko rica huivi vai pääpanta. Festuksen alkuperäinen teksti²⁷⁴ täydentää lyhen-nystään: flaminican rica oli triplex. Tämä epäilemättä tarkoittaa, että kankaanpala taitettiin kol-minkertaiseksi, jolloin se muodosti suorakulmionmuotoisen pannan, ja tämä kiedottiin papittaren nutturan ympärille. Tämän tulkinnan vahvistaa toinen Festuksen²⁷⁵ huomio, jonka mukaan "rica est vestimentum - - quo flaminicae pro palliolo utebantur", lisäys:palliolo mitrai.Mitra on kreik-kalainen sana, jota käytettiin vanhan latinalaisen sanan capital²⁷⁶ tilalla, joka tarkoitti kankaista hiuspantaa ja jota vielä klassisella ajalla käytettiin papittaria avustaneiden tyttöjen (sacerdotulae) hiusasusteesta. Tämäntapaiseksi täytyy kuvitella myös flaminicanrica: eräänlainen turbaani, joka kiedottiin hänentutuluksensa ympärille.²⁷⁷

Servius²⁷⁸ viittaa Aeneas-kommentaarissaan flaminican ricaan seuraavasti: "fibula on kyseessä hänen [=Vergiliuksen] sanoessaan: 'kultainen fibula kiinnittää purppuravaatteen'. - - 'Vaatteeksi' voimme hyväksyärican, koskarica on yhdenlainen vaate." Vaikka Vergiliuksen kuvaama Didon asu onkin tulkittu soljella tai soljellisella vyöllä kiinnitetyksi metsästysviitaksi²⁷⁹, Servius selvästi-kin mieltääfibulaa käytetynricankiinnittämiseen. Vaikka muutricaan viittaavat kirjalliset lähteet eivät mainitse sen yhteydessä fibulaa, niiden käyttö yhdessä saattoi silti olla mahdollista: tällöin kolminkertaiseksi pannaksi taitellun ja nutturan ympärille kiedotun rican päät kiinnitettäisiin sol-mimisen tai hiusten lomaan pujottamisen sijasta toisiinsafibulalla.

272 Boëls-Janssen 1989, 131.Lanificium, (villa)kankaan valmistaminen.

273 Fest. 342 L: "Gran<ius> quidem ait esse muliebre cingulum capitis, quo pro vitta flaminica redimiatur." Verbi redimire tarkoittaa sitomista, kruunaamista tai ympyröimistä.

274 Fest. 368 L: "ricam, idque esse triplex".

275 Fest. 368 L.

276 Varr. L. L. 5.130: "texta fasciola, qua capillum in capite alligarent, dictum capital a capite, quod sacerdotulae in capite etiam nunc solent habere.Mitra et reliqua fere in capite postea addita cum vocabulis Graecis".

277 Boëls-Janssen 1989, 131–132.

278 Serv. Aen. 4.137.15–19: "nam de fibula manifestum est cum ait 'aurea purpuream subnectit fibula vestem'. -'vestem' vero possumus ricam accipere, quia rica genus est vestis".

279 Esim. Päivö OksalanAeneis-suomennos: "solkikin kultainen vyön purppuramanttelin liittää" (Verg. Aen. 4.139).

Rican väriä koskevat tekstit ovat ristiriitaisia. Toisaalla sitä kuvaillaan purppuraiseksi, toisaalla taivaansiniseksi²⁸⁰. Purppuran maaginen merkitys viittaa siihen, että sitä käyttivät henkilöt, jotka olivat erityisen alttiina yliluonnollisille vaaroille: toga praetexta oli virkamiesten ja lasten käyt-tämä vaate. Purppuralla on todistettavasti myös oleellinen rooli pappien asuissa, ja flamen Dia-liksen laenan tuli olla tätä sävyä. Samaa vaadittiin myös flaminican ricalta, joka erotti hänet muista matroonista. Caeruleum on vaikeampi hahmottaa. Tämän nimityksen tiedetään kattaneen laajan kirjon värisävyjä sinisestä mustaan sekä useita vihreän sävyjä. Roomalaiset olivat kiinnos-tuneita enemmän värin valööristä kuin tarkasta sävystä. Vaikuttaa siltä, että caeruleus viittasi tummaan väriin, jonka sävy saattoi vaihdella, mutta jolla ei ollut mitään tekemistä purppuran kanssa. Paras keino selvittää ristiriita on olettaa, ettärican väri riippui olosuhteista. Purppura olisi ollut flaminicanrican tavanomainen väri hänen uskonnollisesta roolistaan johtuen, sillä myös fla-minicantutulukseen punottu vitta oli myös purppurainen²⁸¹. "Sinertävästä" väristä Servius²⁸² ker-too, että naiset pukeutuivat tämän värisiin vaatteisiin viettäessään suruaikaa. Flaminica osallistui suruasussa Argei-riittiin toukokuussa. Hän suoritti myös puhdistusriittejä pinjanoksalla; Ovidius²⁸³ ei täsmennä tämän riitin päivämäärää, mutta suurella todennäköisyydellä se oli helmikuussa, koska siihen viitataan Fastin toisessa kirjassa. Helmikuu oli vanhan kalenterin viimeinen kuu-kausi, ja omistettu kuolleiden lepyttämiseen tarkoitetuille riiteille. Mahdollisesti tämäntyyppisissä seremonioissa flaminica käytti tummasävyistäricaa.²⁸⁴