Flammeum

Flaminican virka-asun parhaiten tunnettu asuste on flammeum, morsiushuntu. Se oli morsiusasun keskeisin elementti, ja morsiamen hunnuttaminen antoi koko hääseremonialle sen nimen, nuptiae.

Festus¹⁹⁶ yhdistää naimisiinmenoa tarkoittavan verbinnubere sanaannubes, pilvi: "Häitä (nuptiae) kutsutaan sillä nimellä, koska morsiamen pää kiedotaan flammeumiin, mitä muinoin kutsuttiin sanalla obnubere".¹⁹⁷ Huntu ei peittänyt ainoastaan päätä, vaan laskeutui edessä alas ja verhosi osin myös kasvot.¹⁹⁸ Festus¹⁹⁹ käyttää hunnusta ilmaisua "flammeo amicitur nubens": verbi ami-cire viittaa vaatteeseen kietomiseen, ja sitä voitiin käyttää toogaan tai palliumiin pukeutumisesta.

Caper²⁰⁰ kuvaa flammeumin peittävän morsiamen päästä polviin: "Vir ducit, mulier nubit, quia

193 Boëls-Janssen 1993, 7–8.

194 Serv. Aen. 4.518: "neque supra genu succinctam esse".

195 Sebesta 1997, 537.

196 Fest. 174 L: "nuptias dicant esse - - quia flammeo caput nubentis obvolvatur, quod antiqui obnubere vocarint".

Obnubere viittaa etymologisesti "pilvellä verhoamiseen", pilvistymiseen jne. Vrt. Fest. 201 L: "obnubit: caput operit, unde et nuptiae dictae a capitis opertione".

197 La Follette 1994, 55; Boëls-Janssen 1993, 129. Verbiänubere käytettiin vain naisesta, Sebesta 1997, 535.

198 Boëls-Janssen 1989, 119.

199 Fest. 79 L: "Flammeo amicitur nubens ominis boni causa, quod eo assidue utebatur flaminica, id est flaminis uxor, cui non licebat facere divortium.".

200 Caper De orth.GLKeil 7.103.

pallio flammeo obnubit caput suum genasque".²⁰¹ Festus²⁰² myös kertooflammeumista flaminican käyttävän sitä jatkuvasti. On olemassa tietty symmetriaflammeumin ja flaminican sekäseni crines -kampauksen ja vestaalien välillä.Seni crines oli vestaalien erityinen merkki, kuten flammeum oli flaminican: sen tarkoitus oli identifioida hänet flaminicaksi eikä tavalliseksi matroonaksi.²⁰³ Huo-mattavaa on, että sekäseni crines ettäflammeum kuuluivat morsiamen asuun.

Sana flammeum on johdettu liekinkaltaista tarkoittavasta adjektiivista, ja kirjalliset lähteet tekevät selväksi, että huntu oli väriltään syvänkeltainen, liekin värinen. Plinius²⁰⁴ kuvailee flammeumin väriä sanalla luteum, keltaisen sävy, jota hän kertoo käytetyn ainoastaan morsiushuntuihin. Toi-sessa yhteydessä Plinius²⁰⁵ käyttää sanaa luteum myös munankeltuaisesta, mikä viittaa oranssiin vivahtavaan syvänkeltaiseen. Keltaiseen väriin viittaa myös Festus²⁰⁶, joka kertoo flammeumin olleen salaman värinen.²⁰⁷ Siitä, mistä kasvista saatiin flammeumin värjäämiseen käytettyä lu-teumia, on kahta eri tietoa: J. L. Sebesta viittaa artikkeleissaan sekä krookuksen (Crocus sativus) heteistä että väriresedasta (Reseda luteola) tehtyihin väriaineisiin.²⁰⁸ Flammeum-sanan etymolo-gia juontuu liekistä, flamma, ja viittaa edelleen siihen, että huntu saattoi symboloida kotilieden elämää antavaa tulta, josta morsian huolehti uudessa kodissaan.²⁰⁹

Eräät historiantutkijat ovat hyväksyneet Festuksen²¹⁰ selityksen siitä, että morsiamet olisivat omaksuneet flammeumin käytön tuomaan hyvää onnea siksi, että sitä käytti jatkuvasti flaminica, jolta avioero oli kielletty. Flammeum olisi näin taannut tulevan avioliiton kestävyyden.²¹¹ Toden-näköisesti tämä selitys on muodostunut vasta myöhemmin perusteluksi samankaltaisuuksille

näi-201 Boëls-Janssen 1993, 128–129.

202 Fest. 79 L: "eo assidue utebatur flaminica".

203 Staples 1998, 146.Seni crines -kampauksessa hiukset jaettiin kuudeksi suortuvaksi tai palmikoksi.

204 Plin. Nat. 21.46: "lutei video honorem antiquissimum, in nuptialibus flammeis totum feminis concessum".

205 Plin. Nat. 10.148: "ipsum animal ex albo liquore ovi corporatur. cibus eius in luteo est".

206 Fest. 82 L: "Flammeo vestimento flaminica utebatur, id est Dialis uxor et iovis sacerdos, cui telum fulminis eodem erat colore".

207 La Follette 1994, 55.Flammeumia on tutkimuskirjallisuudessa kuvattu ilmeisen virheellisesti myös punaiseksi tai purppuraiseksi, esim. Pötscher 1968, 236; Scheid 1992, 382; Sensi 1980–81, 72; Torelli 1984, 33. Kuitenkin myös kuvalliset representaatiot vahvistavatflammeumin keltaisen värin, esim. Pompejin Villa dei Misterin freskot sekä Vatikaanin museoiden kokoelmiin kuuluva Aldobradinin häät -fresko, jossaflammeum lojuu sohvalla morsiamen vieressä.

208Crocus sativus:Sebesta 1997, 540 n. 33;Reseda luteola: Sebesta 1994b, 66.

209 La Follette 1994, 56.

210 Fest. 79 L: "Flammeo amicitur nubens ominis boni causa, quod eo assidue utebatur flaminica, id est flaminis uxor, cui non licebat facere divortium.".

211 Boëls-Janssen 1989, 119–120. Käsitysflammeumin omaksumisesta morsiamen käyttöön, esim. Sensi 1980–81, 73–

74.

den kahden vaatetuksen välillä.²¹² Tätä selitystä ei kuitenkaan voi hyväksyä: olisi ollut häväistys käyttää maallisessa yhteydessä uskonnollista asustetta, joka oli osa papin virkapukua.²¹³ Flam-meumin rituaalisen kellanpunertavan värin on myös katsottu suojelleen morsianta, kun hän siirtyi oman perheensä laarien suojeluksesta puolisonsa laareille. Morsiamen hunnuttaminen olisi näin verrannollinen siihen, kuinka hänen aviomiehensä peitti uhratessaan päänsä toogallaan merkkinä osallistumisesta uskonnolliseen toimeen, ja myös suojeli häntä näkemästä pahoja enteitä. Kun morsian oli saanut sulhaseltaan vettä ja tulta tervetulotoivotuksena uuteen perheeseensä, hän asetti kolikon sulhasensa laarien alttarille ja toisen kolikon kaupunginosan laarien alttarille. Tällöin vaa-rallinen transitio oli ohi.²¹⁴

Boëls-Janssen tyrmää teoriatflammeumista initiaation merkkinä tai pahoilta enteiltä suojelevana ja vertaa hunnun käyttöä siihen, kuinka siveyslupauksensa rikkonut vestaali kannettiin hautauspai-kalle kokonaan peitetyssä kantotuolissa ja johdatettiin hautakammioonsa hunnulla peitettynä, koska hän oli saastunut ja näin ollen vaarallinen koko kaupungille. Selityksen mukaan morsian olisi yhtä lailla vaarallinen katsoa; kysymys olisi eräänlaisesta "pahasta silmästä".²¹⁵Flammeumin funktio olisi ollut eristää objekti, joka oli sacer. Morsian itsessään olisi tabu; tässä yhteydessä Boëls-Janssen viittaa yleismaailmalliseen käsitykseen neitsyen veren ja defloraation vaarallisuu-desta.²¹⁶ Flammeumin värin Boëls-Janssen katsoo olleen hyvää onnea tuova, ja yhdistää hunnun myös nuoren morsiamen hedelmällisyyteen. Hän viittaa hunnulle nimen antaneen tulen hedel-möittävään voimaan, josta roomalaisessa kulttuurissa kertovat legendat, joissa jumalallinen tuli hedelmöittää neitsyen. Kuten morsian, myös flaminica Dialis edustaisi tämän näkemyksen mu-kaan potentiaalista hedelmällisyyttä.²¹⁷ Tämä selitys ei kuitenkaan ota huomioon Boëls-Janssenin omaa teoriaaflammeumin käytöstä eristämään ympäristölleen vaarallinen objekti. Koska flaminica Dialiksen tuli käyttää flammeumia jatkuvasti, teoriasta siitä, kuinka "syyn siihen, että morsian ja

212 Boëls 1973, 80–81.

213 Boëls-Janssen 1989, 120.

214 Sebesta 1994a, 48. Vanhan tavan mukaan morsian sulhasensa kotiin siirtyessään kantoi mukanaan kolmea kolikkoa, joista ensimmäisen hän antoi sulhaselleen ja kaksi muuta uuden kotinsa sekä kaupunginosansa laareille.

Treggiari 1991, 166–167; Varr. Vit. Pop. Rom. 1.25 = Non. 531 M: "Nubentes veteri lege romana asses III ad maritum venientes solere pervehere…".

215 Boëls-Janssen 1993, 130–133. Boëls-Janssen vertaa käytäntöä nykyiseen taikauskoon, joka kieltää sulhasta näkemästä morsianta hääpuvussa ennen vihkiseremoniaa eli ennen kuin tämä jättää isänsä talon hunnutettuna: "donc c'est que la vue de la fiancée est dangereuse". Boëls-Janssenin teoria ei kuitenkaan vakuuta tältä pohjalta.

Siveyslupauksensa rikkonut vestaali haudattiin rangaistuksena elävältä maanalaiseen kammioon, esim. Plut. Num.

10.4–7.

216 Boëls 1988, 21.

217 Boëls 1973, 81; Boëls 1988, 25–28; Boëls-Janssen 1989, 120. Erityisen kaukaa haetulta tuntuu Boëlsin (1988, 29–

30) esitys siitä, kuinka morsiamen hääseremoniassa kutsuma Gaia Caecilia olisi ollut nimensä kautta yhteydessä Cacus- ja Caca -nimisiin vanhoihin tulenjumaliin.

flaminica käyttivät samaa huntua, täytyi olla sama"²¹⁸ seuraisi loogisesti, että samoin kuin mor-siamen, myös flaminica Dialiksen oltaisiin katsottu omaavan "pahan silmän" ja näin olevan pako-tettu käyttämään hänet päästä polviin peittävää huntua. Muussa tapauksessa olettaisi käytetyn

"potentiaalista hedelmällisyyttä" turvaamaan muitaluteumin²¹⁹ värisiä asusteita.

Tutkimuskirjallisuudessa on nähdäkseni yhtenä selityksenäflammeumin värin merkitykselle jäänyt käsittelemättä Festuksen²²⁰ kahdesta flammeumia koskevasta huomiosta jälkimmäinen: "Flammeo vestimento flaminica utebatur, id est Dialis uxor et iovis sacerdos, cui telum fulminis eodem erat colore". Tässä yhteydessä Festus ei lainkaan viittaa flammeumiin morsiushuntuna, vaan selityk-sessä korostuu sen ensinnäkin olevan flaminican käyttämä asuste; toiseksi Festus täsmentää tämän olevan (flamen) Dialiksen vaimo ja Juppiterin papitar; kolmanneksi kuvaillaan flammeumin värin olevan saman kuin salamalla. Koska Juppiter oli taivaan ja sen ilmiöiden, kuten ukkosen, jumala, flammeum saattoi värillään muistuttaa jumalasta, jonka palveluksessa flaminica toimi. Näin mor-siamenflammeumin väri voisi viitata tuleen – oli kysymyksessä sitten hedelmällisyyttä edistävä tai kotilieden tuli – flaminicanflammeum taas Juppiterin taivaalliseen tuleen, salamaan.