Kuningas Numaa koskeva informaatio on vähäistä, mutta johdonmukaista ja yhteneväistä. Antii-kin auktorit ovat yksimielisiä suurimmasta osasta hänen hallituskautensa linjoja, ja vain pienem-mistä yksityiskohdista on epäilystä.28 Numan uskonnollisiin uudistuksiin kuului ensinnäkin ka-lenterin uudistaminen: hän lisäsi vanhaan kalenteriin kaksi kuukautta, tammi- ja helmikuun, ja-kaakseen vuoden kahteentoista lunaariseen kuukauteen ja mukautti sen aurinkovuoteen interka-laatiolla. Tähän kalenteriin sisältyivät dies fasti ja nefasti29, markkinapäivät (nundinae) ja juhlat.
Aluksi Numa otti suorittaakseen perinteiset uskonnolliset riitit, mutta totesi niiltä jäävän liian vä-hän aikaa muille kuninkaallisille velvollisuuksille, ja alkoi uudistaa valtionuskontoa. Numa itse pysyi valtionuskonnon johtajana, mutta häntä avusti flamen Dialis, joka oli pysyvä, ammatillinen pappi. Hän myös nimitti flamenit Marsille ja Quirinukselle, ja todennäköisesti myösflamines mi-noresit vähäisemmille jumaluuksille. Uudistetun uskonnollisen organisaation valvonnan Numa antoi viiden pontifexin tehtäväksi, joille hän antoi uskonnolliset lakinsa kirjoitettuna. Kahdeksasta pappiskollegioista fetiaaleja ja pontifexeja lukuunottamatta kaikki olivat uudelleenorganisoituja versioita vanhoista instituutioista.30
Jos Rooman myyttinen perustaja Romulus on tyypillinen jumalkuningas, Numa edustaa perus-tuslaillista monarkkia. Tämä tulee selväksi, jos tutkitaan niitä kuninkaan velvollisuuksia, jotka tasavalta-aikana siirtyivät rex sacrorumille, ja niitä, jotka Numan uudistuksessa siirrettiin flamen Dialikselle.31 Kuningas säilytti asemansa valtionuskonnon johdossa, mutta hänen velvollisuutensa uskonnollisella kentällä olivat lähinnä muodollisia.32 Flamen Dialis omisti toisaalta koko elämänsä uskonnollisille velvollisuuksilleen. Joka kuukauden Idus-päivänä hän uhrasi pässin (ovis Idulis) Juppiterille33 ja aloitti joka vuosi viininkorjuun uhraamalla uuhen.34 Hän, kuten myös rex, toimitti villaa pontifexeille helmikuussa35 ja suoritti joitakin määrittelemättömiä riittejä Lupercaliassa.36
28 Hooker 1963, 89.
29Dies fasti olivat päiviä, jolloin oli luvallista pitää kansankokouksia ja oikeudenkäyntejä;dies nefasti päiviä, jolloin tämä ei ollut mahdollista ainakaan ilman erityisiä lepytystoimenpiteitä.AKK, s.v. 'fasti'.
30 Hooker 1963, 91–92.
31 Hooker 1963, 103–105.
32 Hooker 1963, 123.
33 Fest. 93 L: "Idulis ovis dicebatur, quae omnibus idibus Iovi mactabatur".; Macr. Sat. 1.15.16: "Sunt qui aestimant Idus ab ove Iduli dictas - - omnibus Idibus Iovi immolatur a flamine; Ov. Fast. 1.587–8: "Idibus in magni castus Iovis aede sacerdos / semimaris flammis viscera libat ovis".
34 Varr. L. L. 6.16: "flamen Dialis auspicatur vindemiam et ut iussit vinum legere, agna Iovi facit".
35 Ov. Fast. 2.21: " pontifices ab rege petunt et flamine lanas".
36 Ov. Fast. 2.282: "flamen ad haec prisco more Dialis erat".
Hänen vaimonsa, flaminica Dialis, uhrasi pässin Juppiterille Regiassa jokaisena nundinae-päi-vänä,37 ja joka kerta, kun flaminica kuuli ukkosen jyrinää, tämän tuli lepyttää jumalia.38 Helmi-kuussa flaminica näyttää suorittaneen jonkin rituaalin, jota varten hän pyysi februaa ja sai pin-janoksan.39 Toisin kuin rex, flamen oli jatkuvasti virantoimituksessa (cotidie feriatus) – jokainen päivä oli hänelle kuin uskonnollinen juhla.40 Joka päivä hän pukeutui virka-asuunsa, trabeaan tai toga praetextaan41 ja albogalerukseen, valkoisesta Juppiterille uhratun eläimen nahkasta tehtyyn päähineeseen, jossa oli oliivipuun oksa (apex) ja villanauha kiinnitettynä päälaelle.42 Uhraamaan mennessään hän puki ylleen vaimonsa kutoman laena-viitan, joka kiinnitettiin pronssisella fibu-lalla;43 kulkiessaan hän kantoi toisessa kädessään commoetacula-sauvaa, jolla hän teki itselleen tietä,44 ja käytti uhritoimituksessa secespitaa, uhriveistä, jossa oli rautainen terä ja norsunluinen kädensija, koristeltu kullalla ja hopealla ja kiinnitetty pronssinauloilla.45 Edes yöllä hän ei saanut unohtaa olevansa flamen. Hänen sänkynsä jalkojen tuli olla sivelty ohuella savikerroksella, ja hä-nen täytyi pitää sängynpäädyssä uhrileipiä sisältävää rasiaa.46
Roomalaiset uskoivat, että ennen Numan uskonnollisia uudistuksia flamenin tehtävät olivat kuu-luneet kuninkaalle, ja tästä todistavat flamenin kuninkaalliset arvomerkit ja privilegiot47. Flamenin syntyperää ja avioliittoa koskevat säännöt myös viittaavat siihen, että jumalkuninkaan tehtävät olisivat periytyneet hänelle. Ne viittaavat perinnölliseen kuninkuuteen, jossa kuninkaallista verta
37 Macr. Sat. 1.16.30: "flaminica omnibus nundinis in regia Iovi arietem soleat immolare".Regia toimi kuninkaiden virka-asuntona; tasavalta-ajalla kompleksiin kuului rex sacrorumin ja pontifex maximuksen virka-asunto Domus Publica,AKK, s.v. 'Regia'.
38 Macr. Sat. 1.16.8: "flaminica quotiens tonitrua audisset feriata erat, donec placasset deos".
39 Ov. Fast. 2.27–8: "ipse ego flaminicam poscentem februa vidi; februa poscenti pinea virga data est".
40 Gell. 10.15.16: "Dialis cotidie feriatus est".
41 Liv. 27.8: "datum id cum toga praetexta et sella curuli ei flamonio esse"; Serv.Aen. 7.190: "ancile et trabea communia sunt cum Diali vel Martiali sacerdote".Trabea oli lyhyt, kaarevareunainen, purppurainen tai
purppuraraitainen viitta, jota käyttivät ritarit sekä tiettyjen pappiskuntien edustajat, Bonfante Warren 1973, 613.Toga praetexta oli purppurareunainen toga, jota käyttivät kuruuliset virkamiehet ja alle 16-vuotiaat vapaasyntyiset pojat, AKK, s.v. 'toga'.
42 Fest. 9 L: "Albogalerus a galea nominatus. Est enim pilleum capitis, quo Diales flamines, id est sacerdotes Iovis, utebantur. Fiebat enim ex hostia alba Iovi caesa, cui adfigebatur apex virgula oleagina"; Gell. 10.15.32: "Is solum album habet galerum, vel quod maximus, vel quod Iovi immolata hostia alba id fieri oporteat"; Serv. Aen. 8.664:
"flamines in capite habebant pilleum, in quo erat brevis virga desuper habens lanae aliquid".
43 Fest. 100 L: "Infibulati sacrificabant flamines propter usum antiquissimum aereis fibulis"; Serv. Aen. 4.262:
"Laena genus est vestis - - in qua flamines sacrificant infibulati. - -inaugurato flamini vestem, quae laena dicebatur, a flaminica texi oportere".Fibula oli hakaneulamainen solki vaatteiden kiinnittämistä varten,AKK, s.v. 'fibula'.
44 Fest. 56 L: "Commoetacula virgae quas flamines portant pergentes ad sacrificium, ut a se homines amoveant".
Myös Fest. 49 L viittaa samaan objektiin muodossacommoetaculum.
45 Serv. Aen. 4.262: "secespita autem est culter oblongus ferreus, manubrio eburneo, rotundo, solido, vincto ad capulum argento auroque, fixo clavis aeneis, quo flaminicae, virgines pontificesque ad sacrificia utuntur"; vrt. Fest.
472 L: "… quo flamines, flaminicae, virgines pontificesque ad sacrificia utuntur".
46 Gell. 10.15.14: "Pedes lecti, in quo cubat, luto tenui circumlitos esse oportet - - Apud eius lecti fulcrum capsulam esse cum strue atque ferto oportet".
47Trabea, oikeussella curulikseen(norsunluukoristeinen virkatuoli), paikka senaatissa sekä liktori saattajana.
täytyy suojella saastumiselta, koska se kantaa jotakin jumalallista, joka vähenisi avioitumisesta tavallisten kuolevaisten kanssa.48 Purppurainentrabea oli jumalan asu,49 ja kuninkaan pukeutumi-nen siihen merkitsi tulla oikeutta kunnioitetuksi jumalan ruumiillistumana.50 Jumalkuninkaan ja hänen puolisonsa maagiset funktiot siirtyivät flamen Dialikselle ja hänen flaminicalleen, joita suojattiin rituaalisen murhan uhreiksi joutumiselta ja estettiin maallisen vallan käyttäminen alku-peräisten kuninkaallisten tabujen ja niihin liitettyjencaerimoniaen avulla. Kuninkuus lakkasi pe-rustumasta jumalaiseen oikeuteen ja perinnöllisyyteen, ja siitä tuli henkilökohtaisiin ominaisuuk-siin perustuva valinnallinen virka.51
Patriisistatus säilyi kautta Rooman historian vaatimuksena tärkeimmille flameneille, rex sacroru-mille ja Salii-papeille. Eri pappisvirkoihin valinta tapahtui eri tavoin. Flamenien, rex sacrorumin ja vestaalien tapauksessa pontifex maximus valitsi vaatimukset täyttävien kandidaattien joukosta sopivimman.52 Flamenien ja rexin suhteen näyttää siltä, että koko pontifex-kollegio laati yhdessä kandidaattilistan, josta pontifex maximus teki lopullisen valinnan.53 Useimmat pappisvirat oli helppo yhdistää poliittiseen uraan; perinteisesti Roomassa odotettiin samojen miesten hallitsevan sekä tärkeimpiä poliittisia että uskonnollisia virkoja. Rex sacrorumin tapauksessa poliittinen virka oli kielletty54, ja eräissä tapauksissa pappisvirkaan liitetyt velvollisuudet tekivät poliittisen uran luomisesta käytännössä mahdotonta. Flamen Dialis oli erityisen esteellinen tällä tavalla, koska hänen pappisvirkaansa liittyi suuri määrä rajoituksia.55
Sekä Vanggaard että Simón ovat katsoneet flamen Dialiksen tabujen taustalla olleen käsitteellisen struktuurin, vaikka antiikin auktorit eivät tähän viittaakaan. Simón on ryhmitellyt flamen Dialik-sen kiellot viiteen kategoriaan, Vanggaard taas katsoo kuoleman piiriin liittyviä tabuja lukuunot-tamatta kaikkien sääntöjen palautuvan tarkoitukseen eristää flamen Dialis pysyvästi profaanin piiristä.56 Tämä on perusero flamen Dialiksen ja muiden flamines maioresien välillä: vain
Juppite-48 Hooker 1963, 108–109.
49 Serv. Aen. 7.612: "Suetonius in libro de genere vestium dicit tria genera esse trabearum: unum dis sacratum, quod est tantum de purpura".
50 Hooker 1963, 110–111.
51 Hooker 1963, 123.
52 Beard 1990, 22;DarSag, s.v. 'flamen', 1161;Vanggaard 1988, 47; Wissowa (1912) 1971, 491–492.
53 Beard 1990, 23 n. 5. Kuningasajalla papit valitsi virkaansa kuningas, keisariajalla keisari itse pontifex maximuksen ominaisuudessa. Wissowa (1912) 1971, 487, 489.
54 Dion. Hal. 4.74.4; Plut. Quest. Rom. 63.
55 Beard 1990, 24.
56 Simón 1996, 87–139; Vanggaard 1988, 88–101. Simón jakaa flamen Dialiksen tabut seuraaviin kategorioihin: 1.
Dialis cotidie feriatus est, 2.Libertas sine vinculis, 3.Adsiduitas, 4. Ruumiillinen symboliikka, 5.Mors / contagio.
rin flamen oli cotidie feriatus57, Marsin ja Quirinaliksen papit olivat feriati vain suorittaessaan uskonnollisia velvollisuuksiaan, joita ei ollut päivittäin.58 Flamen Dialiksen statusta cotidie feria-tus Simón katsoo suojelleen ennen kaikkea praeclamitator-kuuluttajan59, joka kulki flamenin edellä ilmoittamassa ihmisille työn keskeyttämisestä, ettei tämä näkisi kenenkään tekevän työtä.
Säännön mukaan juhlapäivät (feriae) olivat myös lomapäiviä.60 Samaan tapaan kuin työnteko oli vastakohtainen juhlapäivän pyhyydelle, se oli vastakohtainen myös flamen Dialiksen feriatus-sta-tukselle; Festus61 viittaa työnteon näkemisen saastuttavan rituaalin, sacra polluerentur. Myös commoetacula-sauvan62, jolla flamenit kulkiessaan tekivät tietä, Simón63 yhdistää samaan tarkoi-tukseen estää pyhän papin kontakti epäpuhtaan tai profaanin kanssa.
Vanggaard katsoo myös symbolisia ja konkreettisia siteitä koskevien tabujen turvanneen osaltaan flamen Dialiksen pyhyyttä cotidie feriatus, sillä kahleet olivat vastakohtaisia rituaaliselle pyhän piirille.64 Flamenin asussa ei saanut olla solmua65, ja jos hän käytti sormusta, sen tuli olla ontto ja ei-umpinainen66. Roomalaisten auktorien mukaan sama konkreettisia siteitä koskeva kielto oli syynä myös siihen, ettei flamen saanut koskea tai mainita murattia67: se oli roikkuva köynnös-kasvi, joka sitoi itseensä sen, mihin kiinnittyi. Toisaalta on myös osoitettu muratin assosioituneen hautoihin, ja näin ollen tätä koskeva tabu tulisi luokittaa kuoleman piiriä koskeviin. Plutarkhok-sen68 mukaan murattitabu liittyi kieltoon, jonka mukaan flamen Dialis ei saanut kulkea riippuvan
57 Gell. 10.15.16: "Dialis cotidie feriatus est". Ks. myös Simón 1996, 139, kaavio flamen Dialiksen tabujen keskinäisistä suhteista.
58 Vanggaard 1988, 90; Simón 1996, 88; Serv. Aen. 8.552: "neque Martialis neque Quirinalis flamen omnibus caerimoniis tenebatur, quibus flamen Dialis: neque diurnis sacrificiis destinabantur".
59 Macrobiuksen mukaan rex sacrorum ja flamenit eivät saaneet nähdä kenenkään tekevän työtä juhlapäivänä: Macr.
Sat. 1.16.9: "Adfirmabat autem sacerdotes pollui ferias, si indictis conceptisque opus aliquod fieret. Praeterea regem sacrorum flaminesque non licebat videre feriis opus fieri: et ideo per praeconem denuntiabant, ne quid tale ageretur, et praecepti neglegens multabatur"; P. Fest. 250 L: "praecia dicebant qui a flaminibus praemittebantur ut
denuntiarent opificibus, manus abstinerent ab opere, ne , si vidisset sacerdos facientem opus, sacra polluerentur".
Fest. 292 L jättää mainitsematta rexin ja täsmentää säännön koskevanflamines maioreseja: "praeciamitatores dicuntur qui flaminibus Diali, Quirinali, Martiali antecedent<es> exclamant feriis publicis ut homines abstineant se opere, quia his opus facientem videre religiosum est ". Kuuluttajien nimike oli oikeassa muodossaan todennäköisesti praeclamitatores.
60 Cic. Leg. 2.12.29: "Tum feriarum festorumque dierum ratio in liberis requietem habet litium et iurgiorum"; Simón 1996, 88.
61 Fest. 250 L.
62 P. Fest. 56 L: "Commoetacula virgae quas flamines portant pergentes ad sacrificium, ut a se homines amoveant".
63 Simón 1996, 88–89.
64 Vanggaard 1988, 97.
65 Gell. 10.15.9: "Nodum in apice neque in cinctu neque allia in parte ullum habet".
66 Gell. 10.15.6: " Item anulo uti nisi pervio cassoque fas non est".
67 P. Fest. 72 L: "Ederam flamini Diali neque tangere, neque nominare fas erat, pro eo quod edera vincit, ad
quodcumque se applicat"; Gell. 10.15.12: "Capram et carnem incoctam et hederam et fabam neque tangere Diali mos est neque nominari"; Plut. Quest. Rom. 112.
68 Plut. Quest. Rom. 112.
viiniköynnöksen alta; samaan viittaa myös Gellius69. Teksteistä käy selväksi, että kielto ei koske-nut viiniköynnöstä sinänsä, vaan kasvin riippuvia kärhiä, jotka saattoivat tarttua kulkijaan kiinni.
Flamen Dialiksen tuli olla vapaa myös sosiaalisista siteistä: hän ei saanut vannoa valaa70 eikä olla patria potestaksen alaisena71. Samoin hänen lähellään toimivien henkilöiden tuli olla vapaita si-teistä niiden yhteiskunnallisessa merkityksessä: sekä flamenin uskonnollisen avustajan (camil-lus)72, että hänen parturinsa73 tuli olla vapaasyntyisiä. Kahleettomuus ulottui myös niihin, jotka tulivat kontaktiin flamen Dialiksen tai hänen kotinsa kanssa. Kahlevanki, joka onnistui pääsemään flamenin virka-asuntoon, tuli vapauttaa ja kahleet nostaa kadulle katon compluvium-aukon kautta74; mikäli ruoskittavaksi vietävä vanki lankesi flamenin jalkoihin pyytäen armahdusta, häntä ei tuona päivänä saanut ruoskia.75 Simónin mukaan nämä kaksi sääntöä olivat selvästi yhteydessä toisiinsa ja viittaavat eräänlaiseen "turvapaikkaoikeuteen".76 Valan vannomisen kieltävä sääntö on nähty sekä uskonnollisessa että sosio-juridisessa kontekstissa. Valan vannominen merkitsi jumal-ten kutsumista todistajaksi ja asettumista näiden rankaistavaksi, mikäli vannoja rikkoisi valansa;
Juppiterin maallisena edustajana nähty flamen Dialis ei voisi tällä tavoin asettua tällä tavoin mui-den jumalten vallan alle.77 Sosio-juridisen näkökulman mukaan flamen Dialis pysyvässä feriatus-statuksessaan oli käsitettävissä dies festuksen ruumiillistumaksi: dies festus vastasi juridisten pro-sessien osaltadies nefastusta, jolloin juridiset toimet eivät olleet sallittuja.78
Eräät flamen Dialikseen kohdistuneet säännöt sitoivat hänet käytännössä pysyvästi Roomaan ja pohjautuivat nähtävästi siihen, että flamen Dialiksella oli ainoana flamines maioreseista suoritet-tavanaan päivittäisiä uhrivelvollisuuksia79. Trinoctium-säännön mukaan hän ei saanut nukkua
69 Gell. 10.15.13: "Propagines e vitibus altius praetentas non succedit".
70 Gell. 10.15.5: "Item iurare Dialem fas numquam est".
71 Gai. 3.114: "sine kapitis diminutione exierit de potestate parentis, ueluti morte eius aut quod ipse flamen Dialis inauguratus est".Patria potestas, roomalaisen perheenpään (paterfamilias) yksityisoikeudellinen valta perheensä jäseniin nähden,AKK, s.v. 'patria potestas'.
72 P. Fest. 82 L: "Flaminius camillus puer dicibatur ingenuus patrimes et matrimes, qui flamini Diali ad sacrificia praeministrabat".
73 Gell. 10.15.11: "capillum Dialis, nisi qui liber homo est, non detondet".
74 Gell. 10.15.8: "Vinctum, si aedes eius introierit, solvi necessum est et vincula per impluvium in tegulas subduci atque inde foras in viam demitti". Gelliuksen tekstissä katon aukkoon viitataan termilläimpluvium, mutta tämä oli teknisesti ottaen aukon alapuolella oleva sadevesiallas – katossa oleva aukko oli nimeltääncompluvium.
75 Gell. 10.15.10: "Si quis ad verberandum ducatur, si ad pedes eius supplex procubuerit, eo die verberari piaculum est"; Vanggaard 1988, 96–97. Samankaltainen sääntö koski myös vestaaleja: mikäli he kohtasivat teloitettavaksi vietävän vangin, tämän henki tuli säästää, Plut. Num. 10.3.
76 Simón 1996, 99.
77 May 1905, 7.
78 Simón 1996, 90.Festus, juhla.
79 Serv. Aen. 8.552: "neque Martialis neque Quirinalis flamen omnibus caerimoniis tenebatur, quibus flamen Dialis:
neque diurnis sacrificiis destinabantur".
kolmea peräkkäistä yötä muualla kuin omassa sängyssään.80 Useat tutkijat ovat nostaneet esille trinoctiumin yhteyden roomalaiseen usus-avioliittoon, jossa vaimo välttyi joutumasta miehensä manus-vallan81 alle yöpymällä kerran vuodessa kolme peräkkäistä yötä kodin ulkopuolella (usur-patio trinoctii)82. Tämä pohjalta voidaan joko olettaa flamen Dialiksen nähdyn olevan Juppiterin potestaksenalaisena, jota hän ei saanut paeta nukkumalla muualla kuin pyhässä virkasängyssään;
tai joutuvan muutoin takaisin isänsä potestas-valtaan, josta oli virkaan astuessaan vapautunut.83 Flamenin sänkyyn kohdistui muitakin sääntöjä: kukaan muu ei saanut nukkua siinä, sängyn jalat oli siveltävä savella ja sen vieressä oli oltava uhrileipiä sisältävä rasia84. Nämä viittaavat flamenin sängyn pyhyyteen, joka oli yhteydessä myös itse virka-asunnon, flamoniumin, pyhyyteen85; sa-maan viittaa myös kielto viedä flamoniumista tulta muutoin kuin uskonnollisiin tarkoituksiin86. Sääntö, jonka mukaan flamen Dialiksen sängyn jalkojen tuli olla sivelty savella, symboloi eräiden tutkijoiden mukaan jatkuvaa kosketustaUrbs Roman maaperään. Toiset taas viittaavat kosketuk-seen nimenomaan maan kanssa: savella sivellyt sängynjalat olisivat olleet muisto ajoilta, jolloin flamen nukkui paljaalla maalla. Tämän teorian johtopäätöksenä sänky edusti flamenin talossa maalle omistettua aluetta, joka muodosti yksinomaan flamenille omistetun kulttipaikan; samaan viittaisivat sängyn yhteydessä säilytetyt uhrileivät.87 Kuten häävuode (lectus genialis), samoin myös flamen Dialiksen sänky oli sijoitettu atriumiin88, jossa se muodosti osan avioliiton pyhyyttä symboloiviin elementteihin, larariumiin89 ja esi-isien kuviin, assosioidusta sakraalista yhtey-destä.90 Toisen teorian mukaan sängyn sijainti ei symboloinut jatkuvaa kosketusta maahan, vaan oli seurausta flamen Dialiksen jatkuvasta olotilasta "virantoimituksessa" ja näin ollen vierailijoi-den tavoitettavissa ympärivuorokautisesti.91
80 Gell. 10.15.14: "de eo lecto trinoctium continuum non decubat".
81Manus tarkoitti aviomiehen valtaa vaimoonsa tai aviomiehen isän valtaan miniäänsä nähden, mikäli avioliitto oli solmittucum manu,AKK, s.v. 'manus'.
82 Gai. 1.111: "si qua nollet eo modo in manum mariti convenire, ea quotannis trinoctio abesset atque eo modo cuiusque anni usum interrumperet"; ks.usurpatio trinoctiista myös Cantarella 1987, 117–118.
83 Simón 1996, 108–109.
84 Gell. 10.15.14: "Pedes lecti, in quo cubat, luto tenui circumlitos esse oportet et de eo lecto trinoctium continuum non decubat neque in eo lecto cubare alium fas est neque . . . Apud eius lecti fulcrum capsulam esse cum strue atque ferto oportet".
85 Simón 1996, 104.
86 Gell. 10.15.7: "Ignem e flaminia, id est flamini Dialis domo, nisi sacrum efferri ius non est".
87 Simón 1996, 110–111.
88 Plut. Quest. Rom. 111.
89 Laarit, tienristeyksien ja kotien suojelijat. Kodeissalar familiarista palveltiin yleensä atriumiin sijoitetussa kappelissa,larariumissa.AKK, s.v. 'laarit'.
90 Simón 1996, 112.
91 Simón 1996, 114; Vanggaard 1988, 90–91.
Tacitus92 viittaa flamen Dialista koskeneen kiellon poistua Italiasta. Yhteys Rooman alueeseen näkyy pysyvyytenä (adsiduitas), jonka Numa sääti oleelliseksi osaksi flamenin virkaa, jotta ku-ninkaan velvollisuuksiin kuuluvat uhritoimitukset eivät tulisi hänen sotaretkiensä aikana laimin-lyödyiksi93. Adsiduus näyttää olleen tarkoitettu tarkassa merkityksessään, sidottuna läsnäoloon tietyssä paikassa. Flamenin viran ehdoton yhteys läsnäoloon Roomassa oli yhteydessä myös kiel-toihin ratsastaa hevosella ja nähdä taisteluun valmista sotajoukkoa pomeriumin ulkopuolella94. Kielto ratsastaa hevosella esiintyy sekä Plutarkhoksen95 että Serviuksen96 teksteissä; Pliniuksen97 mukaan flamen ei saanut edes koskettaa hevosta. Festus98 antaa selitykseksi kiellolle sen, että fla-men matkustaessaan pidemmälle laiminlöisi uskonnollisia velvollisuuksiaan.99 Myös kielto nähdä aseistettua sotajoukkoapomeriumin ulkopuolella oli osa Numan flamen Dialikselle asettamaa ad-siduitaksen ehtoa kuninkaan lähtiessä johtamaan sotaa. Nämä kiellot erottivat flamenin selvästi sodankäynnistä ja muodostivat esteen militääriselle uralle; Gellius100 mainitseekin, että tämän takia flamen Dialiksesta tuli harvoin konsulia.101
Osa flamen Dialista koskevista tabuista liittyi ruumiilliseen symboliikkaan. Gelliuksen102 mukaan flamen ei saanut olla ulkona ilmanapexiaan, joka oli pappisviran ehdoton tunnus, eikä myöskään riisua ulkona tunica intimaansa. Plutarkhos103 viittaa samaan tabuun kertoessaan, että flamen ei saanut peseytyä ulkona. Gelliuksen104 mukaan flamen Dialiksen hiuksia ei saanut leikata kuin vapaasyntyinen mies, ja leikattujen hiusten sekä kynsien jäänteet tuli haudataarbor felixin, "on-nekkaan" puun alle. Nämä kaksi sääntöä ovat suorassa yhteydessä toisiinsa: hiusten sakraali luonne tunnetaan useissa kulttuureissa. Serviuksen105 mukaan flamen Dialiksen hiukset tuli leikata pronssiterällä; tämä perustui pronssin luonteeseen roomalaisessa uskonnossa pyhänä metallina.
92 Tac. Ann. 3.58: "frustra vulgatum dictitans non licere Dialibus egredi Italia".
93 Liv. 1.20: "ne sacra regiae vicis desererentur, flaminem Iovi adsiduum sacerdotem creavit".
94 Gell. 10.15.3–4: "Equo Dialem flaminem vehi religio est; item religio est classem procinctam extra pomerium, id est exercitum armatum, videre".Pomerium oli augurien määrittelemä kaupungin pyhä raja, joka saattoi yhtyä kaupunginmuuriin tai sijaita sen sisä- tai ulkopuolella.AKK, s.v. 'pomerium'.
95 Plut. Quest. Rom. 40.
96 Serv. Aen. 8.552: "[flamini Martialis et Quirinalis] equo sine religione vehi licuit".
97 Plin. Nat. 28.146: "flamini sacrorum equum tangere non licet, cum Romae publicis sacris equus etiam immoletur".
98 Fest. 71 L: "Equo vehi flamini diali non licebat, ne, si longius digrederetur, sacra neglegerentur".
99 Simón 1996, 115.
100 Gell. 10.15.4: "idcirco rarenter flamen Dialis creatus consul est, cum bella consulibus mandabantur".
101 Simón 1996, 117. Martorana (1980, 1457) täsmentää sääntöjen tekevän eron nimenomaan pyhänpomeriumin sisä-ja ulkopuolisen alueen välillä.
102 Gell. 10.15.17: "Sine apicem sub divo esse licitum non est"; 10.15.20: "Tunica intima in locis tectis non execuit".
103 Plut. Quest. Rom. 40.
104 Gell. 10.15.11: "Capillum Dialis, nisi qui liber homo est, non detondet"; Gell. 10.15.15: "Unguium Dialis et capilli segmina subter arborem felicem terra operiuntur".
105 Serv. Aen 1.448: "denique flamen Dialis aereis cultris tondebatur".
Serviuksen teksti viittaa raudan tabuun: kyseessä on tyypillinen konservatiivisuus rituaaliesineiden suhteen. Syy rautaa koskevalle tabulle oli se, että pronssi oli vanhempi materiaali, ja uskonnon piirille oli tyypillistä epäluulo innovaatioita kohtaan.106 Hiusten ja kynsien katsottiin olevan sym-paattisen magian kautta yhteydessä henkilöön itseensä; tämän takia oli välttämätöntä hävittää ne tavalla, joka esti niiden käytön pahoihin tarkoituksiin. Vastaavanlainen sääntö koski myös vestaa-lien heidän virkaan astuessaan leikattuja hiuksia, jotka tuli kiinnittää tiettyyn lootuspuuhun107. Vaihtoehtoisena teorialle magiasta säännön perustana on myös esitetty, että sakraalin henkilön ruumiin rajat edustivat yhteisön rajoja, ja näin ollen hiuksia ja kynsiä kehon rajatilana tuli koh-della erityisellä huolellisuukoh-della.108
Kuolemaan liittyvät tabut koskivat lähteiden valossa vain flamen Dialista, ei muita flameneita.
Nämä tabut eivät merkinneet sakraalin ja profaanin piirin erottamista; on lisäksi huomattava, että kuolemaan liittyviä tabuja käsittelevät latinankieliset tekstit eivät viittaa kuoleman piiriin "epä-puhtaana". Konkreettisella tasolla flamen Dialis ei saanut astua haudalle eikä koskettaa ruu-mista109. Hänen oli kuitenkin sallittua osallistua hautajaisiin110, mutta ei kuulla hautajaishuilun ääntä.111 Flamen Dialistacotidie feriatus on myös tässä yhteydessä paikallaan verrata juhlapäiviin, feriae, sillä julkisina juhlapäivinä oli kiellettyä haudata kuollutta.112 Kuolemaa koskeviin tabuihin on nähty kuuluvan myös flamenin kiellot koskettaa tai nimetä kuttua, raakaa lihaa, murattia tai papuja,113 kielto koskea hiivaan sekoitettua jauhoa (leivänjuuri)114 sekä kielto kulkea riippuvan
Nämä tabut eivät merkinneet sakraalin ja profaanin piirin erottamista; on lisäksi huomattava, että kuolemaan liittyviä tabuja käsittelevät latinankieliset tekstit eivät viittaa kuoleman piiriin "epä-puhtaana". Konkreettisella tasolla flamen Dialis ei saanut astua haudalle eikä koskettaa ruu-mista109. Hänen oli kuitenkin sallittua osallistua hautajaisiin110, mutta ei kuulla hautajaishuilun ääntä.111 Flamen Dialistacotidie feriatus on myös tässä yhteydessä paikallaan verrata juhlapäiviin, feriae, sillä julkisina juhlapäivinä oli kiellettyä haudata kuollutta.112 Kuolemaa koskeviin tabuihin on nähty kuuluvan myös flamenin kiellot koskettaa tai nimetä kuttua, raakaa lihaa, murattia tai papuja,113 kielto koskea hiivaan sekoitettua jauhoa (leivänjuuri)114 sekä kielto kulkea riippuvan