Tutkimus on tehty kvantitatiivista menetelmää käyttäen. Kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuuden arvioimiseen kuuluvat käsitteet validiteetti ja reliabiliteetti. Validiteetti tarkoittaa mittarin kykyä mitata juuri sitä, mitä on tarkoitus mitata. Validiteetti voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen validiteettiin. Reliabiliteetti tarkoittaa mittarin toistettavuutta, mittarin kykyä antaa tuloksia, mitkä evät ole sattumanvaraisesti saatuja. (Vilkka 2007, 149-150; Metsämuuronen 2009, 75; Hirsjärvi ym. 2012, 231.)
Sisäiseen validiteettiin liittyy ajatus tutkimuksen omasta luotettavuudesta (Metsä-muuronen 2009, 65). Sisällön validiudesta hieman tarkempaan käsitevaliditeettiin nähdään liittyvän ymmärrys yksittäisestä käsitteestä ja operationalisoinnin onnistumi-sesta sekä mittarin mahdollisuudesta mitata kyseistä käsitettä (Metsämuuronen 2009, 75).
Käsitteiden määrittäminen ja teoriataustan sisäistäminen olivat ohjaamassa tutkittavan il-miön ymmärtämistä ja sen avulla mahdollistui tutkimustehtäviä tarkoituksenmukaisesti palvelevien päätöksien tekeminen. Tutkimuskysymykseni muokkautuivat yhtä aikaa tut-kimuksen teorian sisäistämisen myötä. Samalla muodostui teoriaan pohjautuen oma ymmärrykseni ELVO-hankkeeseen laaditusta mittarista, perustuen valittuihin yleisesti käytettyihin malleihin. ELVO-hankkeessa luodun mittarin kysymyksien muotoilu oli sel- keä, helposti ymmärrettävä (Vilkka 2007, 150). Vastausvaihtoehdot jokaisen kysymyk-sen kohdalla olivat kysymyksiin sopivat sekä mittasivat sillä tarkkuudella, kuin tutkimukseni kannalta oli tarpeellista.
Jo tutkimuksen alussa tein teoriaan perustuen kartoitusta ja valintaa vain valitsemiini kä-sitteisiin ja tutkimukseni ilmiön näkökulmaan sopivista muuttujista ELVO-hankkeessa laaditusta mittarista. Poistin niitä kysymyksiä valinnoistani, mitkä eivät olleet relevantteja tutkimuksen käsitteiden ja näkökulman kanssa. Käsitevaliditeettiin liittyen tulee muuttu-jien olla sellaisia, että ne todella mittaavat taustalla olevaa käsitettä, jolloin kyseisten osioiden tulee olla yhteydessä toisiinsa systemaattisemmin, kuin muihin muuttujiin (Met-sämuuronen 2009, 75). Tutkimuksen käsitevaliditeettia todentavat faktorianalyysin tulokset, missä faktorille latautuneiden muuttujien ja faktorin väliset korrelaatiot olivat
hyvät (Taulukko 3 ja Taulukko 4). Tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseksi jätin pois summamuuttujasta ”Työyhteisön oikeudenmukaiset käytännöt” siihen faktoroinnissa la-tautuneet kaksi muuttujaa niiden teoriaan sopimattomuuden takia.
Ulkoinen validiteetti tarkoittaa kuinka yleistettävissä tutkimus on siinä kohteena olevan joukon ulkopuolelle sekä otokseen liittyvä edustavuus perusjoukosta (Metsämuuronen 2009, 65; Hirsjärvi ym. 2012, 179). Aineiston kerääminen on tapahtunut ELVO-hank-keen työntekijöiden toimesta Kuopion kaupungin julkisen terveydenhuollon yksiköistä.
Kysely on kohdennettu koko henkilöstölle, mukaan lukien sijaiset ja määräaikaiset kesä-työntekijät. Kyselyn lähettäminen kesäaikana on ollut hankaloittamassa vastausten saamista, johtuen loma-ajanjaksosta. Luotettavuuden lisäämiseksi ja suuremman vastaa-jamäärän saamiseksi ensimmäisen kyselykierroksen jälkeen vastaanottajille oli lähetetty kaksi muistutusta. Lopullinen vastausprosentti oli 48 %, mitä voidaan pitää hyvänä vas-tausprosenttina. Vastaajien sähköiseen kyselyyn vastaamisessa voi olla tutkimuksessa vaikuttamassa myös muita tekijöitä, kuin loma-ajanjakso. Vastaajan vastaamiseen vai-kuttaa mahdollisesti vastaushetkellä ollut tunnetila, mikä voi heti loman jälkeen näkyä positiivisempina vastauksina tai myös vaihtoehtoisesti negatiivisina vastauksina. Sähköi-seen kyselyyn on mahdollista unohtaa vastata tai sen vastaaminen voidaan jättää kesken.
Sukupolvia tarkastellessani luotettavuutta ja myös yleistettävyyttä lisäsi kahden nuorem-man sukupolven Y-ja Z-sukupolven yhdistäminen tutkimuksen analyysiä varten.
Syntymävuosien mukaan luokitellun Z-sukupolven vastaajamäärä oli vähäinen (n=10).
Y-ja Z-sukupolvien syntymäajat menevät myös taustateoriassa päällekkäin, joten siihen-kin pohjaten yhdistäminen on perusteltua. Yhdistämisen seurauksena näiden sukupolvien vastaajien erilliset näkökulmat jäivät tässä tutkimuksessa saamatta. Tutkimuksessa ai-noana työhyvinvoinnin johtamisen ja työhyvinvoinnin voimavarojen tarkasteluun liitty-vänä taustanäkökulmana ovat sukupolvet. Tämän johdosta tutkimuksen tuloksista ei voida päätellä esimerkiksi muiden taustamuuttujien vaikuttavuutta tutkimuksen tuloksiin.
Tutkimuksen reliabiliteettia arvioitaessa tarkastellaan mittaukseen liittyviä asioita sekä tutkimuksen toteutuksen tarkkuutta. Reliabiliteettia olisi tarkoituksenmukaista arvioida jo tutkimuksen aikana. (Vilkka 2007, 149.) Mittarin reliabiliteettia voidaan mitata mitta-rin sisäisen konsistenssin eli yhtenäisyyden kautta tai mitta-rinnakkaismittauksella
(Metsämuuronen 2009, 75). Tutkimuksen mittarin sisäistä yhtenäisyyttä arvioin Cronbachin alpha-kertoimen avulla ennen summamuuttujien muodostamista. Reliabili-teettianalyysissä tarkastellaan, mittaavatko faktorille latautuneet muuttujat samaa asiaa (Metsämuuronen 2009, 544-545; Tähtinen 2011 ym. 2011, 53). Tutkimuksessani Cronbachin-alpha arvot vaihtelivat välillä 0,77 - 0,90 (Taulukko 3 ja Taulukko 4). Tulosta voidaan pitää luotettavana alpha-arvon ollessa vähintään 0,60 (Metsämuuronen 2009, 549; Tähtinen ym. 2011, 53). Tutkimuksen summamuuttujien reliabiliteetti oli näin ollen hyvä. Summamuuttujien lisäksi vaikuttamismahdollisuuksia ja stressituntemuksen esiin-tyvyyttä mitattiin yksittäisenä muuttujana. Näitä yksittäisiä muuttujia tutkimuksessa ei testattu rinnakkaismittauksella. Tällä olisi saavutettu lisää luotettavuutta.
Tutkimusaiheen valinnan nähdään olevan eettinen valinta. Tutkimusaiheen valinnassa tu-lisi ottaa huomioon kenen ehdoilla tutkimusaiheen valinta tehdään ja mikä on perustelu sen valintaan. (Hirsjärvi ym. 2012, 24.) Tutkimukseni aihe on yleismaailmallinen, nyky-päivän työelämään kiinteästi liittyä asia. Aiheen valintaan on ollut vaikuttamassa oma mielenkiintoni tutkittavaa ilmiötä kohtaan sekä mahdollisuus olla tekemässä pro gradu -tutkimus Elinvoimaa organisaatioon (ELVO)-hankkeeseen.
Tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi tulee olla tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaista (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2009). Tutkimuksessa käytetty aineisto on Elinvoimaa organisaatioon (ELVO)-hankkeen työntekijöiden keräämä. Mi-nulla tutkijana on lähtöoletus ja luottamus siihen, että aineiston kerääminen on suoritettu eettisiä periaatteita noudattaen. Tutkimusaineiston keräämisessä tutkimukseen osallistu-ville osallistumisen vapaaehtoisuus on tärkeää saada osallistujien tietoon (Hirsjärvi ym.
2012, 25). Kysely toteutettiin hankkeessa sähköisenä kyselynä, kohdentuen koko Kuo-pion kaupungin julkisen terveydenhuollon yksiköihin. Kysymyksiin sähköisesti vastaaminen voidaan katsoa tietoiseksi suostumukseksi osallistua tutkimukseen.
Teoria ja analysointiosuudessa toisten tutkijoiden tutkimustulokset ja niiden käytettävyys tämän tutkimuksen osalta otetaan huomioon kunnioittaen eettisiä periaatteita. Tähän liit-tyy muiden tutkijoiden työn arvostaminen ja asiallinen viittaustekniikka sekä sidonnaisuuksien ilmoittaminen. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2009.) Tutkimuksen lähdeviittauksien ilmaisussa on toimittu yleisten periaatteiden mukaisesti. Tutkijan tarkka
ja yksityiskohtainen selostus tutkimuksen toteutuksesta sekä muista tutkimuksen vai-heista on lisäämässä tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä. Tulosten tallentamisessa ja raportoinnissa sekä muiden tutkijoiden tekemien tutkimusten ja niiden tulosten arvioin-nissa toimitaan tutkimuksessa huolellisesti ja tarkasti.
Tätä tutkimusta varten saamani aineisto on ELVO -hankkeen vastuutoimijoiden vas-tuulla. Tutkittava aineisto annettiin minulle tutkijana vain tätä tutkimusta varten.
Tutkijana olen huolehtinut saadun aineiston eettisten periaatteiden mukaisesta käsitte-lystä ja säilytyksestä, huomioiden tutkittavien yksityisyyden säilymisen (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2009). Tutkimusaineiston tulen poistamaan tiedos-toistani tutkimuksen tullessa valmiiksi. Tutkittavien yksityisyyden säilyminen on huomioitu tutkimuksessa myös yhdistämällä analysointia varten kaksi nuorinta sukupol-vea Y-ja Z-sukupolvet. Z-sukupolveen kuuluvien vastaajamäärän oli tutkimuksessa vähäinen.
Tutkijana asemointini tämän tutkimuksen tutkimuskohteina oleviin yksiköihin on täysin ulkopuolinen. Näin ollen tutkimuksen tekemisessä tutkimusote on säilynyt mahdollisim-man objektiivisena. Tutkijan pitkähkö työura terveydenhuollon yksiköiden osastonhoitajan tehtävässä on kuitenkin tuonut esiymmärrystä tutkittavasta aiheesta. Tä-hän liittyy myös työelämän mukanaan tuoma kokemus eri sukupolvista ja työhyvinvoinnin voimavaratekijöistä, mukaan lukien johtamisen. Kvantitatiivisen tutki-muksen tulosten tulkinnassa merkitsevyyksien testauksella voidaan lisätä objektiivisuutta. Tutkijana olen tehnyt tilastollisten testauksien johtopäätökset yleisesti hyväksyttyjen tieteellisten periaatteiden mukaisesti.