Tutkimuksen luotettavuutta on arvioitava, jotta voidaan minimoida virheiden mahdollisuus.
Tutkijan objektiivisuus asettaa aina virheen mahdollisuuden ja sen vaikutus on tärkeä ottaa huomioon. Myös totuuden ristiriitainen luonne asettaa tutkimukselle omat haasteensa.
Absoluuttisen totuuden tulkitsemisesta on olemassa monta eri näkökulmaa, joissa todellisuuden ja totuuden välistä suhdetta kyseenalaistetaan. Havaintojen puolueettomuus ja luotettavuus ovat aiheita, joita on hyvä käsitellä arvioitessa tutkimusta. Tutkijan havaintojen tulkitseminen objektiivisesta näkökulmasta riippuu siitä, pyrkiikö hän ymmärtämään tutkimuskohdetta itseään vai kertooko hän havainnoistaan oman
”kehyksensä” lävitse. (Tuomi, J. & Sarajärvi, A., 2009, 134-136.)
Omassa tutkimuksessani pyrin aidosti kuuntelemaan haastateltavia ja esittämään heidän kokemukset objektiivisesti. Tutkimuksessa kuin elämässä ylipäätään tulkintoja on monenlaisia, joten absoluuttisesti en voi väittää tässä onnistuneeni. Tutkimuksen edetessä ja litteroinnit tehtyäni lähetin ne haastatelluille kommentoitaviksi, jotta heillä on mahdollisuus korjata jokin virke tai tarjota siihen lisätietoa. Pyrin siis läpi tutkimukseni antamaan objektiivisuudelle tilaa ja tulkitsemaan haastattelujen aineistoa tutkittavien näkökulmasta.
Toisaalta pelkkä virkkeiden korjaus tai täydentäminen, ei yksinään riitä varmistamaan, että tulkintani ovat olleet ”oikeita” suhteessa siihen, mitä haastateltavat ovat niillä alun perin halunneet viestiä. Loppujen lopuksi tutkijalla on vastuu omasta tutkimuksestaan ja siinä tehdyistä tulkinnoista.
Tutkimuksessani voin arvioida myös sitä, onnistuinko tutkimaan niitä teemoja, jotka olin asettanut tavoitteekseni. Tavoitteeni oli tutkia ohjaajien käyttöteoriaa. Koen käyttöteorian tutkinnan hankalaksi, sillä se saattaa olla piilossa myös tutkimuskohteilta itseltään.
Havainnoinnin kautta olisin voinut saavuttaa paremman lopputuloksen, mutta toisaalta myös havainnointia keinona käyttäen olisi tulkinnanvaraisuus aiheuttanut virhearvion riskin.
Koska haastattelin ohjaajia, voi tutkimustani arvioida niin, että olen pikemminkin tutkinut ohjaajien julkiteoriaa. En kuitenkaan ole haastatteluissani kysynyt suoraan ohjaajien käyttö- tai julkiteoriasta vaan pyrkinyt laajempien kysymysten kautta tulkitsemaan laajempaa käyttöteoriakokonaisuutta.
74 Tutkimusta arvioidessa on otettava huomioon tutkimuksen kohde ja tarkoitus (Tuomi, J. &
Sarajärvi, A., 2009, 140). Tutkimuksessani haastattelin neljää uraohjaajaa yksityisen sektorin palveluntarjoajista. Koska halusin aineistooni niin uudelleensijoittumiskentällä toimivia ohjaajia kuin työttömien asiakkaiden uraohjausta toteuttavia, valitsin molemmista näistä kohderyhmistä kaksi ohjaajaa. Tällä valinnalla olen saanut aineistooni tätä monitahoisuutta, jota tavoittelin tutkimuskysymyksiäni asettaessani. Haastateltujen määrä voi aiheuttaa luotettavuuteen kohdistuvaa kritiikkiä. Tutkimukseni tarkoitus on ollut tuoda esiin vain yksityisen sektorin uraohjaajien käsityksiä omasta työstään, jolloin koen, ettei lisäaineisto olisi välttämättä muuttanut tutkimustuloksia radikaalisti. Kun fokuksena on ollut käyttöteoria, on otettava huomioon, että jokaisella yksilöllä käyttöteoriassa on omia vivahde-eroja, jolloin lisähaastateltavien mukaan otto olisi saattanut jopa sekoittaa johtopäätösten tulkintaa. Myös aineiston keruumetodin valintaa on tärkeä arvioida (Tuomi, J. & Sarajärvi, A., 2009, 140). Haastattelujen myötä sain tutkittavien ohjaajien äänen kuuluviin ja pystyin aineiston perusteella tehdä tarvittavat tulkinnat johtopäätöksiäni varten. Skype-haastattelujen valinta muodostui tutkimusekonomisten syiden vuoksi, sillä haastatellut valitsin ympäri Suomen. Nauhoitin haastattelut, jotta pystyin analyysivaiheessa muodostaa johtopäätöksiä litterointien kautta. Kokonaisuutena tutkimuksen raportointi onnistui haluamallani tavalla. Tutkimukseni raporttiasu noudattaa laadullisen tutkimuksen periaatteita ja käyttämäni metodit ovat laadulliselle tutkimukselle ominaisia.
75
Lähteet
Amundson, N.E. (2003) Aktiivinen ohjaus, Opas uraohjauksen ammattilaisille (2nd edition) Psykologien Kustannus, Helsinki
Amundson, N.E., and Harris-Bowlsbey, J. & Niles, S.G. (2009) Essential Elements of Career Counseling. Processes and Techniques. 2nd Edition, Pearson Education, USA
Argyris, C., (1992) On Organizational Learning. Blackwell Publishers Inc, Massachusetts, USA
Argyris, C., (2010) Organizational Traps. Leadership, Culture, Organizational Design.
Oxford University Press, New York, USA
Broderick, R. F., & National Research Council Staff, (1996) eds. Issues in Civilian Outplacement Strategies : Proceedings of a Workshop. Washington, DC, USA: National Academies Press
http://site.ebrary.com/lib/uef/reader.action?docID=10055367 (luettu 8.3.2016)
Brown, S. D., and Lent, R. W., eds. (2012) Career Development and Counseling : Putting Theory and Research to Work (2nd Edition). Somerset, NJ, USA: John Wiley & Sons.
http://site.ebrary.com/lib/uef/reader.action?docID=10641844 (luettu 17.2.1016)
Carlsson, M. ja Järvinen, K. (2012). Mielekäs työ, uuden ajan uraopas, Talentum Media http://verkkokirjahylly.talentum.fi.ezproxy.uef.fi:2048/teos/EAFBEXGTFF#kohta:MIELEK((
c4)S((20)TY((d6)((20) (luettu 18.2.2016)
Collin, A. & Young, R., (2000). The Future of Career. Cambridge University Press, Cambridge, UK.
76 Duke Corporate Education Staff. (2006) Changing Roles: Avoiding the Transition Traps.
Chicago, IL, USA: Dearborn Trade, A Kaplan Professional Company
http://site.ebrary.com/lib/uef/reader.action?docID=10132002&ppg=6 (luettu 8.3.2016)
Finlex Työsopimuslaki 55/ 2001, 13 § / 29.12.2016/1467.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055?search%5Btype%5D=pika&search%5B pika%5D=ty%C3%B6suhteen%20purkaminen#L7P13 (luettu 24.11.2017)
Finlex Työsopimuslaki 55/ 2001, 14 § / 29.12.2016/1467.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055?search%5Btype%5D=pika&search%5B pika%5D=ty%C3%B6suhteen%20purkaminen#L7P13 (luettu 24.11.2017)
Foot, Margaret & Hook, Caroline (2008). Introducing Human Resource Management. 5th Edition, Pearson Education Limited, England
Hirsjärvi, S., & Hurme, H., 2000. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki University Press, Helsinki.
Hirsjärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P., (1997) Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä, Tampere
Hämeranta, Heidi., Mäensuu, Maria-Susanna & Peipponen, Sari (1999).
Uudelleensijoittumisohjaus – Irtisanomisesta uusiin haasteisiin. (112-124). Henkilöstön kehittäminen – avain osaamiseen kartuttamiseen yrityksessä. Toim. Poutiainen, Mia-Riitta
& Vanhala, Sinikka. Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja, B-26
Inkson, K., Dries, N., & Arnold, J., (2015). Understanding Careers, 2nd edition SAGE Publications, London.
77 Kiviniemi, K., 2001, Laadullinen tutkimus prosessina. (68-82). Ikkunoita tutkimusmetodeihin II, Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. PS Kustannus, Jyväskylä
Könönen, J., (2015). Tilapäinen elämä, joustava työ. Rajat maahanmuuton ja työvoiman prekarisaation mekanismina. Publications of the University of Eastern Finland.
Dissertations in social sciences and business studies. N:o 93, Joensuu
Littleton, S., Arthur, M., & Rousseau, D., (2000), The Future of Boundaryless Careers, (101-114), Collin, A. & Young, R., (2000). The Future of Career. Cambridge University Press, Cambridge, UK.
Lorey I., (2015). State of Insecurity. Government of the Precarious. Verso Publications, London
Lähteenmäki, S., (1992). Mikä sille nyt tuli? Työura ja sen kriisivaiheet urakäyttäytymisen yksilöllisten erojen kannalta tarkasteltuna. Turun kauppakorkeakoulun julkaisuja, Sarja D-2, Turku
Savickas, M., (2000), Renovating the Psychology of Careers, (53-68). Collin, A., & Young, R., 2000, The Future of Career. Cambridge University Press, Cambrigde, UK
Savickas, M. L. (2014) Work Values. A Career Construction Elaboration. Pope, Mark, Flores, Lisa Y., and Rottinghaus, Patrick J., eds. Role of Values in Careers. Charlotte, NC, USA
http://site.ebrary.com.ezproxy.uef.fi:2048/lib/uef/detail.action?docID=10894576 (luettu 8.3.2016)
78 Savickas M., Nota, L., Rossier, J., Dauwalder J., Duarte M., Guichard, J., Soresi, S., Esbroeck, R., Vianen A., (2009) Life designing: A paradigm for career construction in the 21st century. Journal of Vocational Behavior, 74, 239-250.
Schlossberg, N. K., (1997) A Model of Worklife Transitions. (93-104) Career Transitions in Turbulent Times. Exploring Work, Learning and Careers. Edit. Feller, Rich & Walz, Garry R. Eric/Cass Publications, North Carolina
Sharf, R. S. (2002) Applying Career Development Theory to Counseling. 3rd Edition.
Brooks/Cole, Thomsom Learning Academic Resource Center, USA
Sugarman, L., (2001) Life-Span Development. Frameworks, Accounts and Strategies. 2nd Edition. Psychology Press Ltd. Sussex, UK
Talbott, C., (2013). Essential Coaching Skills and Knowledge: Essential Career Transition Coaching Skills. Florence, KY, USA: Routledge
http://site.ebrary.com/lib/uef/reader.action?docID=10723461 (luettu 17.2.2016)
Tuomi, J. & Sarajärvi, A., 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki
Tuomi, J. & Sarajärvi, A., 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Kustannusosakeyhtiö Tammi, Jyväskylä
Tyler, J. Larry. Tyler's Guide: The Healthcare Executive's Job Search 4th Edition. Health Administration Press, 2011. Chicago, IL, USA
http://site.ebrary.com/lib/uef/reader.action?docID=10478026&ppg=8 (luettu 8.3.2016)
79 Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote, 2016, 8.12.2016 http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/te-palveluja-tehostetaan-henkilostoa-ja-ostopalveluja-lisaamalla (luettu 24.11.2017)
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote a, 2.3.2017 http://tem.fi/artikkeli/- /asset_publisher/maakuntauudistus-ja-uudet-kasvupalvelut-mahdollistavat-kasvun-koko-suomessa (luettu 23.11.2017)
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote b, 10.3.2017 http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/maakunnissa-markkinat-valmiina-tyonhakijoiden-ja-yritysten-palveluissa (luettu 23.11.2017)
80
Liitteet
Haastattelurunko
Keskiössä ohjaaja
1. Millainen on ollut polkusi uudelleensijoittumisohjauksen / uraohjauksen pariin?
(koulutus, työkokemus).
2. Millainen on työnkuvasi uudelleensijoittumisohjaus- vetäjänä/ uraohjaajana?
3. Millaisena koet oman roolisi/ asiakkaan roolin tilanteessa?
4. Millaisia taitoja/valmiuksia koet, että uudelleensijoittumisohjauksen / uraohjauksen toteuttamisessa tarvitaan?
5. Millaisissa tilanteissa uudelleensijoittumisohjaukseen/ uraohjaukseen saapuvat ovat?
6. Millaisia odotuksia kohtaat yksilöasiakkaan taholta? (tavoitteista ja toiminnasta).
7. Kuvaile työuraa. Onko urassa mielestäsi tapahtunut muutoksia?
Keskiössä ohjausprosessin sisältö
1. Kuvaile uudelleensijoittumisohjaus- / uraohjaustilanteen kulkua (rakennetta ja sisältöä).
2. Millaisia teemoja käsittelette tilanteessa?
3. Millaisia tavoitteita uudelleensijoittumisohjauksessa / uraohjauksessa on asetettu?
4. Millainen näkemys sinulla on siitä, mikä uudelleensijoittumisohjauksessa / uraohjauksessa yksilöasiakkaan näkökulmasta on tärkeintä?
5. Millainen keskinäinen suhde prosessin vetäjän ja yksilöasiakkaan välille mielestänne syntyy?
81 6. Millaisia mahdollisia tehtäviä/aktiviteettejä hyödynnätte
uudelleensijoittumisohjauksessa/ uraohjauksessa?
7. Millaisia tulevaisuuden kuvia näette uudelleensijoittumisohjauksessa / uraohjauksessa?