4 Uraohjaus yksityisen sektorin palveluna
6.1 Aineistosta tuloksiksi
6.1.1 Alkuperäisilmauksista pelkistettyihin ilmaisuihin
Klusterointivaiheessa aineistoa luokitellaan ja alkuperäisilmauksia ryhmitellään samankaltaisuuksien ja/tai eroavaisuuksien perusteella. Tätä luokittelua tehdessä käsitteitä yhdistellään ja niistä muodostetaan alaluokkia. Klusterointivaihe tiivistää aineistoa, sillä yksittäisiä asioita yhdistetään laajempiin käsitteisiin. (Tuomi & Sarajärvi, 2009, 110.) Muodostin alkuperäisilmauksista kymmenen pelkistettyä ilmausta, kuten taulukko 2.
osoittaa. Tässä luvussa avaan aineiston redusointivaihetta, jossa loin alkuperäisilmauksista pelkistettyjä ilmauksia. Tämän jälkeen osoitan, kuinka etenin klusterointivaiheeseen muodostamalla pelkistetyistä ilmaisuista alaluokkia ja niistä edelleen yläluokkia. Aineistoa esitellessäni merkillä --- ilmaisen sitä, kuinka esiteltävät vastaukset eivät ole samasta puheenvuorosta vaan ne on poimittu eri kohdista haastattelua. Merkki … tarkoittaa kesken katkaistua virkettä. Katkaisemalla virkkeitä, olen pyrkinyt tiivistämään ja tuomaan esiin olennaisimmat asiat tutkimukseni kannalta.
49 Pelkistetyt ilmaukset
1) Urapolku uraohjaajaksi
2) Ohjaajan työnkuva ja ohjausprosessin sisältö 3) Ohjattavien tilanteet, reaktiot ja odotukset
4) Ohjausprosessin tavoite ja ohjaajien käsitys tärkeimmästä osiosta 5) Ohjaajan rooli
6) Ohjaajan taidot 7) Ohjaussuhde
8) Ohjauksen holistisuus 9) Uranmuutos
10) Uraohjauksen tulevaisuus
Taulukko 2. Pelkistetyt ilmaukset
1. Pelkistetty ilmaus: Urapolku uraohjaajaksi
Kolmelta haastatellulta löytyi yliopistotason korkeakoulututkinto (H1, H2, H4) ja yksi oli haastattelun hetkellä suorittamassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa (H3). Kukaan haastateltavista ei kuitenkaan ollut samasta tutkinnosta valmistunut vaan tutkintoja heillä oli monipuolisesti eri aloilta. Haastateltavista kahdella koulutustausta oli sosiaalipuolen koulutusta (H1, H3). Lisäksi joukosta löytyi diplomi-insinööri ja psykologi (H2, H4).
Myös jatkuva kouluttautuminen ja sen tärkeys nousivat aineistossa esiin;
H3: ”Nyt on sit siitä koulutuksesta hyötyy nyt tässä, niinku nyt tässä työvaiheessa. Että itelläki on semmonen prosessi ja aina oon pyrkinyt kouluttautumaan ja aina oon sitten siihen, siihen niinkun mun suunta on ollu että pääsee tekemään ihmisten kanssa kenen kanssa työttömyys ei oo pitkittyny tai sit ne on ollu vähän aikaa työttömänä nii se takaisin työelämään niinkun se palauttaminen ja paluu niitten ihmisten kanssa on se minun juttu.”
50 Korkeakoulutuksen lisäksi monipuolinen työkokemus nähtiin tärkeänä työn kannalta;
H2: … ”on ollu siinä mielessä hyvä et ku mä oon tehny, mä oon ollu tehtaalla siis konepajalla töissä, mä oon ollu ojaan asentamassa kaukolämpöputkia, mä oon ollu haudankaivajan apulaisena, mä oon ollu vähä jokapaikassa. Nii se antaa, antaa sellasen leveyden siihen niinku, siihen ihmisten kohtaamiseen iha eritavalla ku sä oot ite tehny kaikenlaista ni sä ymmärrät paljon helpommi että mitä se toinen ihminen nyt minkälaista hänen työelämänsä on sitten.”
2. Pelkistetty ilmaus: Uraohjaajan työnkuva ja ohjausprosessin sisältö
Haastattelujen vastauksista ohjaajan työnkuvasta ja uraohjauksen sisällöstä muodostin yhteisen pelkistetyn ilmauksen, sillä vastaukset solmiutuivat väistämättä yhteen.
Aineistosta H1, H2, H4 haastateltavien osalta nousi esiin niin ryhmä- yksilöohjauksen tarjoaminen osana ohjausprosessia. H3 ilmaisi suurimman osan työajastaan menevän yksilötapaamisiin, sillä hän kertoi tapaavansa n. 24-32 asiakasta viikossa.
Kaikki haastatelluksi tulleet kertoivat räätälöivänsä ohjauksen asiakkaantarpeen mukaan.
Kartoitus lähti käyntiin asiakkaan tilanteen selvittämisestä;
H4: … ”elikkä täytyy olla aika herkkä siinä niinkun kontaktissa huomaamaan ja havaitsemaan mitä sen niinkun yksittäisen ihmisen toi-toivet ja tarpeet on ja siitä lähtee rakentaa sitä, sitä ohjelmaakin vähän yksilöllisemmin …
Ohjausprosessin konkreettisista toimenpiteistä kaksi haastatelluista (H2, H4) kertoivat teemana olevan myös työnhakutaitojen, kuten CV:n parantaminen. Mielenkiintoista on, että juuri nämä haastateltavat toimivat uudelleensijoittumisohjaajina.
51 H2: … ”ihan myös päivän mittasia esimerkiks ihan cvn ja hakemuksen tekemistä tehään valmennuspäiviä elikkä käydään sen ihmisten kanssa ihan koulutetaan niille et tämmöset asiat kuuluu cv:heen, et tämmöset asiat siihen kannattaa laittaa” …
---
H2: Erityyppisiä meillä on, et tota nii me käytetään tämmöstä persoonallisuusprofiilia ja toinen on sit, sit ihan se CV kautta LinkedIn profiili jonka ne on meille antanu, antanu etukäteistehtävänä.”
Kaikki haastateltavat kertoivat ohjausprosessinsa sisältöön kuuluvan asiakkaan oman osaamisen tunnistamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Yksi haastateltavista (H2) kertoi sanoittavansa asiakkaan osaamista;
H2: ”Sit on tietysti se henkilö-, henkilökohtainen uratapaaminen jossa öö, aika paljon siinä myöskin sanoitetaan sitä ihmisen osaamista elikkä ihminen on omalla tavallaan aika sokee sille että mitä hän itseasiassa osaa. Varsinki jos tulee tommosesta firmasta jossa on tehny pitkän uran yhessä paikassa, sä et oikein hahmota et missä sä oot hyvä tai ei ylipäätänsä osaat, ennenku joku, joku niinkun että maailma on semmonen paikka että tää sun osaaminen on itseasiassa aika ainutlaatuista. Mut se ei liity näihin järjestelmiin vaan se liittyy taas toimimiseen. Se on semmonen asia mitä ihmiset ei niinku hahmota et missä se paras osaaminen on.”
Haastateltavista kolme (H1, H2, H4) kertoivat tähtäävänsä asiakkaidensa kohdalla myös itsetuntemuksen vahvistamiseen. Haastateltava (H2) kertoi prosessin jakautuvan osiin teemojen mukaisesti;
H2: ”Ensimmäisenä päivänä käydään työmarkkina- ja itsetuntemus, toisena päivänä koulutuspolut ja mahdollisuudet ja vähän itsekartotuksia ja viimesellä kerralla niitä mitä ryhmältä nousee, yleensä jotain yritykseen, eurooppaan töihin tai näitä näin et mikä se on sillä hetkellä sillä ryhmällä. Ja sit on se kaks tuntii yksilövalmennusta, jossa kartotetaan asiakkaan tarpeet … ”
52 3. Pelkistetty ilmaus: Ohjattavien tilanteet, reaktiot ja odotukset
Aineistosta nousi esiin ohjaukseen saapuvien asiakkaiden tilanteiden olevan erilaisia ja lähtökohtien vaihtelevan voimakkaasti.
H1: ”Justiisa se et kun siellä tulee vastaan vaikka minkä näkösiä ihmisiä, siellä tulee ihmisiä jotka on työkkärin kurssilla saattaneet istuu siellä luokassa ja olla et mä en tätä paskaa jaksa.
---
H1: Sit on sellasia jotka tulee jotka on vastahakosia niin ei heillä oo mitään odotuksia et he vaan istuvat siellä sen takii et heiltä ei oteta pois päivärahaa.”
H3: … Maatalous lomittajasta niin, nii nii asiantuntijoihin, korkeisiin insinööreihin jotka on pitkään tehny työtä et ihan niinku joka, joka tuota lajista sitä tullee.”
Myös reaktiot vaihtelivat;
H4: … ”reaktiothan voi vaihdella tosi paljon että, että toi-toiset pystyy niinkun orientoitumaan nopeesti uuteen ja toiset taas tarvii tosi paljon aikaa sen tilanteen käsittelyyn … … tulee nyt esimerkkeinä vaan mieleen että on sellasia henkilöitä ollu jotka on on niinkun tavallaan tosi nopeesti niinku pystyny orientoituu uuteen et heille se melkein niinku se eh tavallaan selvitymiskeino on ollu että he ei oo halunnu jäädä sitä nyt pyörittää sitä tapahtunutta sen enempää vaan halunneet lähtee sitten eteenpäin että tottakai siinä tullaan sitte siihen ammattitaitokysymykseen että, että osaa sitten neuvoa ja tukea ja konsultoida sen uuden polun löytämiseen.”
Ohjattavien odotuksia ohjausprosessista tehtiin näkyväksi kartoittamalla niitä (H1, H2, H4).
Aineistosta nousi esiin odotuksien olevan yksilöllisiä, joillain ne saattoivat olla hyvinkin korkeat, kun toisilla odotuksia ei ollut lainkaan (H3). Yksi haastateltavista näki asiakasryhmänsä jakautuvan osiin suhteessa odotuksiin;
53 H3: ”No tota nii, niin niin osa, jos tän jotenki prosentuaalisesti jakas niin mitä vähempi koulutusta ja pätkittäinen työhistoria nii heillä ei oo mitään odotuksia. Et he tule ikään kuin et saahan tässä käydä mut ei tuu tulosta. Et niitä on ainaki neljäkyt prosenttia. Ja sitte tulee semmonen nelkytprosenttia semmosia että odotukset on tosi korkeella et tästä se nyt et tuo se etsii mulle työpaikan ja tästä minä saan sen työpaikan. Ja sitte on semmonen, semmonen kaksytprosenttia semmosta et ne ne tullee tänne ku on pakotettu ja sitte ku ne on pakotettu ni sitte täällä niinku haetaan se punanen lanka että mitä lähetään menemään.”
4. Pelkistetty ilmaus: Ohjausprosessin tavoite ja ohjaajien käsitys tärkeimmästä osiosta
Ohjausprosessin tavoitteena nähtiin ohjattavan oman suunnan löytäminen. Tavoitetta kohti lähdettiin ohjaajien (H1, H2, H3) kertoman mukaan ”avaamalla ohjattavien silmät” oman osaamisen ja mahdollisuuksien suhteen.
H2: ”Sanotaanko että mun henkilökohtanen mielipide-pide-pide niin kyllähän näillä ihmisillä kuitenkin selkein tavoite, on, on hyvin eksplisiittisesti niin työllistyä et senhän niinku kaikki, kaikki nimeää mut kyl se niinku se, se-e o-oikeestaan se kaikkein tärkein asia mu-mun mielestä on se että se ihminen löytää uuden suunnan ja se lähtee, elikkä saa sen fokuksen siihen tekemiseen sillä tavalla että se on menossa johonkin suuntaan.”
Kaikki haastatelluista mainitsivat työllistymisen yhtenä keskeisenä tavoitteena. Yksi haastateltavista (H2) mainitsi työllistymisen mahdollistuvan itsetuntemuksen kohentamisen kautta;
H2: … ”jos ihminen tulee sinne ja sanoo että hän etsii uutta alaa niin mähän annan sille sitten sen uraohjauksen ja tehdään kaikki kartotukset ja tehdään kaikki avot ja mietitään. Ja aika hyvin sieltä sit nousee ne asiat sieltä ihmisen persoonan kautta mut sit suurinosa tulee etsii työtä ja meillä on verkostot koottu nykyisellä paikkakunnalla ja ja me kartotetaan ihminen et mitä se haluu ja pyritään laajentamaan sitä näkemystä siitä että mitä se onkaan mitä hän voisi tehdä et se voi olla et ihmisellä on hyvin suppee se oma näkökulma vaikka hänellä ois ammattitaitoo muutenkin muuhunkin niin
54 sitte me yritetään saada se ihminen sen näkemään ja usein me onnistutaankin siinä ja sit vaan etitään työpaikkoja ja sieltä tulee näitä työllistymisiä sitä kautta.”
Kolme haastateltavista (H1, H2, H3) toi esiin myös koulutukseen ohjautumisen yhtenä tavoitteena. Haastateltavista yksi toi esiin myös ammatillisen kuntoutuksen yhtenä päämäärätavoitteena;
H3: … ”ja se on aina yleensä ammatillinen kuntoutus, työpaikka tai koulutus mitä myö tavoitellaan.
Ja niihin me tavalla tai toisella aina päädytään sitte.”
Yksi haastateltava (H1) mainitsi, että asiakkaan kannalta ohjausprosessin tärkeintä osiota ei voida nimetä, sillä se on niin yksilölähtöinen. Kuitenkin kaksi haastateltavista nostivat vahvinten esiin henkilökohtaisen tuen annon asiakkaalle (H2, H4).
H4: ” Sitte myös sellasta niinkun ehkä he ei osaa sitä osaa sanoa mutta kyllä mä niinku itte nään sen, että he hyötyy siitä että heitä sitten kannustaa ja sparraa ja-ja luo sitä uskoo ja toivoo vaikka he ei ite-ite sitä, mut siitä heilt saa sit kii-kiitosta kun se prosessi on sit ohi. Et-että siitä he on ollu niinkku tyytyväisiä että heitä on täällä kuunneltu ja on ollu mukava tulla ja et niinkun on, on luotu uskoo niinku vaikeissakin tilanteissa et must tuntuu et se on ollu kuitenki matkan varrella se tärkein”…
Yksi haastateltavista toi esiin häntä motivoivan se, kun näkee asiakkaan laajentavan käsitystään omista mahdollisuuksistaan;
H2: ”Kun auttaa ihmistä näkemään maailman ihan eri tavalla ja itsensä siinä maailmassa ihan eri tavalla niin että sen ihmisen käyttäytyminen muuttuu.”
R: ”Joo”
H2: ”Peruuttamattomasti muuttuu.” … ---
55 H2: Ja se yleensä näkyy, näkyy et kyl se on hirveen palkitsevaa sit ku ihminen, ihminen on löytäny suunnan ja sitte on löytäny suunnan jossa vielä työllistyy mikä on niinku se finaali maali. Et sen näkee et sillä on se taakka pois hartioilta se niinkun on, on vapaantuneempi ja niinkun vie omaa elämäänsä eteenpäin semmosessa asiassa josta se tykkää ja nauttii. Kyl se, kyl se siellä on se mun, niinkun mun ideaali.
5. Pelkistetty ilmaus: Ohjaajan rooli
Oma rooli uraohjaajana tai valmentajana nähtiin eräänlaisena eteenpäin viejän roolina.
Haastatelluista (H1, H3, H4) kuvailivat itseään motivoivina valmentaja- ja coachtyyppisinä ohjaajina. Yksi haastateltava kiteytti roolinsa näin;
H3: ”No mie koen siinä et mie oon oikeesti se coachi tai valmentaja semmonen koordinoija” … H3: ”Että kyllä mie oon niinku enempi siinä asiakkaan työssä se rinnalla kulkija, koordinoija, ideoitten antaja ja jonkun verran teen sitä ohjausta mutta ehkä enempi kuitenkin semmonen coachi, valmentajatyylinen mikä tsemppaa että nyt tänne ja tuonne.”
---
H3: … ”ja sitte noh semmonen motivoija- voija kuitenkin sen asiakkaan kanssa kyllä hmm.”
H3: ”Ja tiedon jakaja. Hirveesti jaan tietoo.”
Myös tasavertaisuus asiakkaan kanssa toimiessa kävi ilmi;
H1: ”Mä oon semmonen, mulle on annettu palautetta että mä meen asiakkaan tasolle että mä oon hyvin semmonen tavallinen siinä.” …
---
H1: … ”mä ymmärrän sitä ihmisen inhimillisyyttä, että mulle uskalletaan usein keskustelussa sanoo että mä oon ihan puhkipoikki, en pysty enää.” …
---
56 H1: ”Elikkä mun rooli on se, että mä autan ihmistä, mä oon sitä ihmistä varten siinä. Mä en oo sen alapuolella, mä en oo sen yläpuolella vaan mä oon siinä edessä ja siinä häntä varten.”
6. Pelkistetty ilmaus: Ohjaajan taidot
Ohjaajan taidoista aineistosta nousi esiin kuunteleminen, kohtaaminen ja substanssiosaaminen. Kuuntelutaito nousi esiin kahdessa haastattelussa (H2, H4.) Substanssiosaamisesta kaikki haastatelluista näkivät olennaisina työmarkkinatuntemuksen ja osa haastatelluista (H1 ja H2) mainitsi myös verkostoitumisen keskeisenä taitona. Lisäksi yksi haastatelluista (H1) mainitsi tärkeäksi taidoksi itsevarman työotteen ja mainitsi myös korkeakoulututkinnon olevan tärkeä kriteeri.
Ihmisen kohtaamistaito nähtiin keskeisenä taitona, H1, H2 ja H3 toivat kohtaamistaidon sellaisenaan esiin ja H4 viittasi tähän tunneherkkyydellä ja ”tuntosarvilla”;
H4: ”Joo. No mun mielestä se lähtee ainakin siitä niinkun kohtaamisesta. Tietty se on vähän erilaista että onko ryhmä vai yksilö että kyllähän se vaatii niinkun persoonaominaisuuksista sitä kuuntelu ja, ja ihmisten kohtaamiskykyä” …
---
H4: … ”tilanteessa et semmosen uskon ja toivon luominen elämä jatkuu” … ---
H4: … ”tietysti sitä kuuntelutaitoo, tilanneherkkyyttä mistä puhuin,, ihmisten kohtaamista, ymmärtäväisyyttä” …
57 7. Pelkistetty ilmaus: Ohjaussuhde
Ohjaussuhteessa luottamus nousi aineistosta esiin (H1, H3). Se, että valmentaja ei vaihdu kesken ohjausprosessin oli haastateltujen kesken yleistä (H2, H3, H4).
H3: ”No tota nii että me päästäis tässä tässä valmennuksessa etteenpäin niin luottamushan pittää saaha synnytettyy. Ja sit ku luottamus synttyy nii sitte sen jälkkeen, et aina parempi et nyt tässä vaiheessa nii aina ollu sama ohjaaja.”
Ammatillisuuden rajoja pohdittiin siinä, syntyykö ohjaajan ja ohjattavan välille ystävyyssuhde vai ei (H3, H4). Yksi haastateltava (H4) pohti näitä rajoja seuraavasti;
H4: ”Mut et kyllähän ne tulee kun heiät siinä kohtaa nii kyllähän se tulee tietyllä tavalla vähän läheisiksikin ne ihmiset, sitte siinä. Että emmä nyt voi sanoo et sillai ystäviksikään että heitä nyt sitte sen prosessin jälkeen niinku tapais, mutta kyl-kyllä kakkua on tuotu ja kortteja lähetelty, kiitoksia jälkeen päin ja sillälailla että, kyllä ne niinkun mielessä tossa, tossa ittelläänkin on et mitähän heille kuuluu ja sillai. Että kyllähän se sillai aika intensiivinen prosessi on et läheisiksi tietyllä tavalla ne ihmiset siinä tulee.”
---
H4: ”Että kyl he tietyllä tavalla tulee siinä, siinä iholleki.”
Ohjaussuhteen pituuden nähtiin vaikuttavan olennaisesti myös suhteen syvyyteen (H1, H4).
Yksi haastateltava (H1) kuvasi vaikutusta näin;
H1: … ”että se riippuu niin paljon siitä miten paljon aikaa siinä on että ne ihmiset puhuu niin paljon kuitenkin omista asioistaan ja rakentaa sen luottamussuhteen siihen valmentajaan niin öö se suhde on hyvin paljon, se ei oo epäammatillinen mä en tarkota sitä, mutta se on semmonen öö joustavampi, se on paljon inhimillisempi ja se ammatillisuus on siinä ohessa.”
58 8. Pelkistetty ilmaus: Ohjauksen holistisuus
Ohjauksen holistisuutta toivat kaikki haastatellut esiin toteamalla, että ihmiseen vaikuttavat hänen elämän eri osa-alueet. Elämänkentän eri osioiden nähtiin yksimielisesti olevan käsiteltäviä teemoja uraohjauksessa;
H1: ”No mulle valmentajana, mulla lukee varmaan post-it lapulla otsassa et kerro mulle kaikki.”
---
H1: ”Et usein kuunnellu kun ihmiset on jossain kriisissä rahan tai jonku, ihminen on kokonaisuus. Se ei pysty toimimaan jos sen pohja ei oo kunnossa. Et ihminen, me tiietään varmasti jos aatellaan meiän ystäväpiiriä, et kun tulee jokin esimerkiks ero niin se on niin iso asia, et turha on sillon keskittyä et nyt tehään näitä hakemuksia. Vaan sillon se pitää kohdata se ihminen ja puhua sille. ”
Esimerkkejä näistä teemoista annettiin seuraavalla tavalla;
H3:”Joo tota kyllähän se on kokonaisuus. Et kyllähän ihan voi sannoo että joka asiakkaan kanssa on se yksityiselämä huomioitava.”
R: Joo
H3: ”Sieltä löytyy niitä joko esteitä tai muutos, muutosta haettaan tai ynnä muuta. Voi olla perheessä sairautta mikä estää tekkee jotaki, ei voi tätä ku on pienet lapset ynnä muut. Että kyllä siis jotta myö saahaan sille ihmiselle se siihen hetkessä sopiva ratkasu nii se on se yksityiselämä vaan kulettava rinnalla ja saatava seki aukastuu.”
9. Pelkistetty ilmaus: Uranmuutos
Haastatelluista kaikki näkivät urassa tapahtuneen ja tapahtuvan muutoksia. Muutoksiksi nimettiin niin ennustamattomien työmarkkinat kuin työelämän rakennemuutokset.
Määräaikaisuuksien ja vuokratöiden sekä osa-aikaisten työsuhteiden lisääntyminen (H1) nousivat esiin. Muutama haastatelluista (H2, H3) toivat esiin osan ammateista
59 vanhentuneet ja poistuneen kokonaan. Rakennemuutoksen myötä nähtiin, että jatkuva kouluttautuminen (H2, H3, H4) on välttämätöntä;
H4: ”Hmm. Varmaan tota sillä tulee jatkossakin olee niinkun tarvetta ja kysyntää että, tää on niin tää työelämä muuttuvaa ja tuntuu että, että tota varmaan kun kun tosiaan tää globalisaatio on tullu ja työ-työpaikat vaihtuu ja et kaikenlaista tapahtuu niin se, se on niin todennäköstä että tämmöset pitkät työsuhteet mitä aikanaan on ollu niin ne, ne on harvakseltaan. Et tavallaan ihmiset voi joutua vaihtamaan sitä työuraa useammankin kerran ja kouluttautumaankin uuteen ja varsinkin niinkun et jos puhutaan vaikka työntekijätasostakin niin siellähän tosi paljon on tämmöstä niinkun moni-moniosaamisen tarvetta et, että tavallaan sitä kautta pystyy sitä kilpailukykyään pitää, pitää yllä niin niin sille tulee olee aina niinkun kysyntää” …
10. Pelkistetty ilmaus: Ohjauksen tulevaisuus
Kaikki haastateltavat näkivät uraohjauksen kysynnän kasvavan tulevaisuudessa. Muutosta selitettiin tulevan maakuntauudistuksen avulla (H1, H3) sekä ammattien muutoksen (H2) ja globalisaation (H4) kautta.
H1: ”Se (muutos) on vahva, maakuntauudistuksen myötä TE-toimisto lakkautuu sellaisenaan ja palveluita siirtyy julkiselta sektorilta yhä enemmän ihan muutama vuos vaan eteenpäin niin tulee varmasti lisää kysyntää myös tälle alalle.”
H4: ”Varmaan tota sillä tulee jatkossakin olee niinkun tarvetta ja kysyntää että, tää on niin tää työelämä muuttuvaa ja tuntuu että, että tota varmaan kun kun tosiaan tää globalisaatio on tullu ja työ-työpaikat vaihtuu ja et kaikenlaista tapahtuu niin se, se on niin todennäköstä että tämmöset pitkät työsuhteet mitä aikanaan on ollu niin ne, ne on harvakseltaan. Et tavallaan ihmiset voi joutua vaihtamaan sitä työuraa useammankin kerran ja kouluttautumaankin uuteen”…
60