Tutkielmani teosta ja sen tuloksista on hyötyä ensisijaisesti minulle itselleni. Pääsin keskustelemaan jo pitkäänkin työelämässä olleiden luokanopettajien kanssa minulle itselleni tärkeästä aiheesta. Koen, että sain erityisesti käytännön vinkkejä liikunnan lisäämiseksi koulupäiviin. Toivon, että tutkielman tuloksia hyödyntävät myös muut luokanopettajat saadakseen vinkkejä liikunnan lisäämiseksi opetuksessaan.
Huomionarvoista on, että passiivisuuden ja pitkien istumisjaksojen vähentämiseksi tulee toimia myös muillakin, kuin liikunnanopetuksen tunneilla. Vinkit koulupäivän aikaisen liikunnan lisäämiseksi ovat mielestäni tärkeitä ja arvokkaita ihan jokaiselle työskentelevälle luokanopettajalle, huolimatta siitä, että opettavatko he liikuntaa. Passiivisuuden purkamiseksi on tärkeää huolehtia pienistä liikuntasuorituksista läpi koko päivän. Myös pelkästään istumisjaksojen katkaiseminen on hyvä edistysaskel oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemisessa. Tutkielmani tuloksia voisi hyödyntää myös Move! – järjestelmän kehittämisessä, sillä on tärkeää kuunnella luokanopettajien näkökulmaa ja erityisesti heidän kokemiaan haasteita järjestelmän käytössä.
Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia miten Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä vakiinnuttaa paikkansa peruskoulun arjessa ja liikuntakasvatuksessa.
Uskon, että tutkielmani tuloksiin on vaikuttanut se, että järjestelmä on uusi ja ollut käytössä vasta kahtena edellisenä syksynä. Olisi mielenkiintoista nähdä, miten luokanopettajien käsitykset muuttuvat tulevien vuosien aikana. Myös interventiotutkimukselle tulevaisuudessa voisi olla aihetta. Mielestäni tässäkin tutkielmassa esiintyneet luokanopettajien kokemat haasteet Move! -järjestelmän käytössä tulisi ottaa huomioon, ja pyrkiä ratkaisemaan näitä haasteita esimerkiksi lisäämällä koulutusta luokanopettajille sekä terveydenhuollolle.
Tutkielmassani kerättiin pieni laadullinen aineisto, ja aiheen tutkimista voisikin jatkaa toteuttamalla kvantitatiivisen tutkimuksen, jonka tuloksia olisi mahdollistaa yleistää.
Kvantitatiivinen kyselyaineisto Move! :n käytöstä eri puolella Suomea olevista peruskouluista toisi lisätietoa siitä, mikä tilanne on valtakunnallisesti. Omassa
tutkielmassani aineisto kerättiin pieneltä alueelta Itä-Suomessa, joten olisi mielenkiintoista nähdä tilannetta laajemmin. Alueellisiakin eroja voi olla, ja laajan kvantitatiivisen aineiston avulla voisi niitäkin selvittää. Mielenkiintoista olisi vertailla Move! -mittausten alueellisia tuloksia luokanopettajien käsityksiin oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemisesta peruskoulussa. Olisi mielenkiintoista esimerkiksi nähdä, millaisia keinoja luokanopettajat käyttävät oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemiseksi alueilla, joilla Move! -mittausten tulokset ovat parhaimmalla tasolla.
LÄHTEET
Ahonen, S. 1994. Fenomenografinen tutkimus. Teoksessa L. Syrjälä, S. Ahonen, E.
Syrjäläinen. & S. Saari. Laadullisen tutkimuksen työtapoja. Helsinki: Kirjayhtymä, 113–
160.
AIESEP. 2014. Position Stratement on Physical Education Teacher Education.
Anttila, P. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Hamina: Akatiimi.
Blomqvist, M, Mononen, K., Konttinen, N., Koski, P. & Kokko, S. 2016. Urheilu ja seuraharrastaminen. Teoksessa S. Kokko & A. Mehtälä (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4, 74–82.
Bös, K. 1987. Handbuch sportmotorischer Tests. Göttingen: Verlag für Psychologie.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Fogelholm, M. 2011. Lapset ja nuoret. Teoksessa M. Fogelholm, I. Vuori, & T. Vasankari.
(toim.) Terveysliikunta. Helsinki: Duodecim, 76–87.
Gallahue, D. & Donnely, F. 2007. Developmental physical education for all children.
Champaign, IL: Human Kinetics.
Gubrium, J. F. & Holstein, J. A. 2002. From the individual interview to the interview society.
Teoksessa: J.F. Gubrium & J.A. Holstein (toim) Handbook of interview research. Context & Method. Thousand Oaks, Sage, 2–33.
Haapala, E. A, Väistö, J., Lintu, N., Eloranta, A-M, Lindi, V. & Lakka, T. A. 2017. Vähäinen fyysinen aktiivisuus ja runsas fyysinen passiivisuus ovat yhteydessä 6–8-vuotiaiden lasten ylipainoon. Liikunta & Tiede 54 (2–3), 106–112.
Hakkarainen, H., Jaakkola, T. Kalaja, S. Lämsä, J., Nikander, A. & Riski, J. 2009. Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. Lahti: VK-Kustannus.
Heikinaro-Johansson, P., Tammelin, T., Palomäki, S., Lyyra, N. & Haapala, H. 2015.
Laadukas koululiikunta on osa aktiivista ja viihtyisää koulupäivää. Liikunta & Tiede 52 (2-3), 70–74.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Yliopistopaino.
Hirsjärvi, S, Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Hirtz, P. 1988. Koordinative Fähigkeiten im Schulsport. Berlin: Volk und Wissen.
Holopainen, S. 1990. Koululaisten liikuntataidot. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 26. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Huotari, P. 2004. Kaikki kunnossa? – Suomalaisten koululaisten fyysinen kunto vuosina 1976 ja 2001. LIKES-tutkimuskeskus. Liikunnan ja kansanterveyden
julkaisuja 162.
Huotari, P. 2012. Physical fitness and leisure-time physical activity in adolescence and in adulthood – A 25-year secular trend and follow-up study. LIKES - Research Reports on Sport and Health 255.
Huotari, P. & Palomäki, S. 2015. Nuorten kunto ja toimintakyky: Mistä lääkkeet kuntoerojen kasvun hillitsemiseen? Liikunta & Tiede 52 (1), 4–9.
Huusko, M. & Paloniemi, S. 2006. Fenomenografia laadullisena tutkimussuuntauksena kasvatustieteissä. Kasvatus 37(2), 162–173.
Institute of Medicine. 2013. Educating the student body: Taking physical activity and physical education to school. Washington, DC: National Academy of Sciences.
Jaakkola, T., Liukkonen, J. & Sääkslahti, A. 2013. Johdatus liikuntapedagogiikkaan.
Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka.
Jyväskylä: PS-Kustannus, 17–27.
Kalaja, S. 2013. Fyysinen toimintakyky ja kunto. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A.
Sääkslahti (toim.) Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: PS-Kustannus, 185–203.
Kalaja, S. 2011. Laatua liikuntakasvatukseen. Fyysinen toimintakyky.
http://www.edu.fi/teemat/laatualiikuntakasvatukseen/fyysinen_toimintakyky [Luettu 04.04.2018]
Kalakari, J. 2016. Minkä nuorena hallitsee sen aikuisena taitaa? Liikehallinnan pysyvyys kouluiästä aikuisikään – 24 vuoden seurantatutkimus. Turku: Turun yliopisto.
Kokko, S., Mehtälä, A., Husu, P., Jussila, A-M., Villberg, J. & Vasankari, T. 2016. LIITU 2016 – tutkimus: Mitattu tieto tarkentaa itsearvioitua tietoa – kolmasosa
suomalaislapsista ja – nuorista liikkuu riittävästi. Liikunta & Tiede 53 (6), 25–28.
Kvale, S. 1996. InterViews. An indroduction to qualitative research interviewing. USA:Sage.
Kvale S. & Brinkmann S. 2009. InterViews. Learning the Craft of Qualitative Research Interviewing. Second edition. London: Sage.
Kämppi, K., Aira, A. & Tammelin, T. 2016. Tuloskortti 2016: Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus rakentuu monista arjen käytännöistä. Liikunta & Tiede 53 (5), 9–12.
Kämppi, K., Asanti, R., Hirvensalo, M., Laine, K., Pönkkö, A., Romar, J-E. & Tammelin, T.
2013. Viihtyvyyttä ja työrauhaa. Koulun henkilökunnan kokemukset ja näkemykset liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisestä koulussa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 269.
Laakso, L. 2007. Johdatus liikuntapedagogiikkaan ja liikuntakasvatukseen. Teoksessa P.
Heikinaro-Johansson & T. Huovinen (toim.) Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan.
Helsinki: WSOY, 16–24.
Laukkanen, A. 2016. Physical activity and motor competence in 4–8-year-old children:
results of a family-based cluster-randomized controlled physical activity trial. Jyväskylä:
University of Jyväskylä.
Lehmuskallio M., Konkarikoski L. & Tiistola T-M. 2015. Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille – tunnettuus, toteutumisarvio ja huoli alakoululaisten vanhempien keskuudessa. Liikunta & Tiede 52 (6), 70–77.
LIITO ry. 2018. Move! Pedagoginen opas. https://www.liito.fi/materiaalit/move-pedagoginen-opas/ [Luettu 04.04.2018]
Liukkonen, J. & Jaakkola, T. 2013. Liikuntamotivaatio elinikäisen liikuntaharrastuksen edellytyksenä. Teoksessa T. Jaakkola, J. Liukkonen & A. Sääkslahti (toim.)
Liikuntapedagogiikka. Jyväskylä: PS-kustannus, 144–161.
Louhela-Risteelä, V. 2012. Kuulluksi tulemisen pedagogiikka kaikille yhteisessä koululiikunnassa. Oulu: Oulun yliopisto.
Lyyra, N., Heikinaro-Johansson, P. & Palomäki S. 2016. Koululiikunnan tavoitteet ja opettajan ammattitaito. Teoksessa S. Kokko & A. Mehtälä. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Valtion
liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4. 50–54.
Marton, F. 1988. Phenomenography. A research approach to investigating different
understandings of reality. Teoksessa R. Sherman & R. Webb (toim.) Qualitative research in education. Focus and methods. Lontoo: Falmer, 141–161.
Marton, F. & Booth, S. 1997. Learning & awareness. Mahwah, NJ: Lawrence.
Marttinen, J. 2017. Käsityksistä koppi. Fyysisen toimintakyvyn mittaaminen viidesluokkalaisten arvioimana. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto.
http://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/62995/Marttinen.Jenni.pdf?sequence=1 [Luettu 04.04.2018]
Mero, A., Nummela, A., Keskinen, K. & Häkkinen, K. 2004. Urheiluvalmennus. Lahti: VK- kustannus.
Metsämuuronen, J. 2006. Laadullisen tutkimuksen tiedonhankinnan strategioita.
Teoksessa J. Metsämuuronen (toim.) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki:
International Methelp, 90–110.
Miles, M. & Huberman A. M. 1994. Qualitative data analysis: An Expanded Sourcebook.
Thousand Oaks: Sage.
Niikko, A. 2003. Fenomenografia kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.
Nupponen, H. 1997. 9–16-vuotiaiden liikunnallinen kehittyminen. LIKES-tutkimuskeskus.
Research Reports on Sport and Health 106.
Opetushallitus. 2018a. Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä.
http://www.edu.fi/move [Luettu 04.04.2018]
Opetushallitus. 2018b. Move!-mittaukset 2017: Huoli lasten ja nuorten fyysisestä
toimintakyvystä on aiheellinen. http://oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet/101/0/move_- mittaukset_2017_huoli_lasten_ja_nuorten_fyysisesta_toimintakyvysta_on_aiheellinen [Luettu 04.04.2018]
Paajanen, M., Pietilä, M. & Opetushallitus. 2018. Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Tulokset syksy 2017.
http://www.edu.fi/download/189300_Move260118_tulokset_MPjaMP.pdf [Luettu 04.04.2018]
Pentikäinen, S., Palomäki, S. & Heikinaro-Johansson, P. 2016. Koululiikuntaan
myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvat oppilaat. Erilaisten oppilastekijöiden yhteyksiä koululiikuntaan suhtautumiseen yhdeksäsluokkalaisilla. Liikunta & Tiede 53 (4) 99–105.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2014. Helsinki: Opetushallitus.
Puronaho, K. 2006. Liikuntaseurojen lasten ja nuorten liikunnan markkinointi. Tutkimus lasten ja nuorten liikunnan tuotantoprosessista, resursseista ja kustannuksista.
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Rinne, M. 2015. Move! tulee – miten varmistetaan laadukas arviointi? Liikunta & Tiede, 52, (4), 62–65.
Rissanen, L. 1999.Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen. Yli 65-vuotiaiden terveys, toimintakyky ja sosiaali- ja terveyspalvelujen koettu tarve. Oulu: Oulun yliopisto.
Rissanen, R. 2006. Fenomenografia. Luku 5.1. kokonaisuudesta Anita Saaranen-
Kauppinen & Anna Puusniekka. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen tietovaranto.
Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L5_1.html [Luettu 04.04.2018]
Suomen Liikunta ja Urheilu. 2010. Liikuntatutkimus 2009-2010. Lapset ja nuoret.
Sääkslahti, A., Jaakkola, T., Iivonen, S., Huotari, P. & Pietilä, M. 2015 Move! on räätälöity suomalaiseen kouluun. Liikunta & Tiede, 52 (4), 55–59.
Tammelin, T. 2013. Koululaisten fyysinen aktiivisuus: Koulupäivän paikallaan oloa voi purkaa monin tavoin Liikunta & Tiede 50 (2–3), 76–80.
Tammelin, T. & Karvinen, J. (toim.). 2008. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–
18-vuotiaille. Helsinki: Opetusministeriö, Nuori Suomi ry.
Tammelin, T., Laine, K., Turpeinen, S. (toim.) 2013. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus.
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES.Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Uudistettu laitos.
Helsinki: Tammi.
Turpeinen, S., Kallio, J., Haapala, H., Rajala, K., Lehtomäki, M. & Tammelin, T. 2016.
Välitunti- ja koulumatkaliikunta. Teoksessa Kokko, S. & Mehtälä, A. (toim.) Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2016. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:4. 57–63.
Turpeinen, S., Lakanen, L., Hakonen, H., Havas, E. & Tammelin, T. 2013. Matkalla kouluun.
Peruskoululaisten koulumatkat ja aktiivisten kulkutapojen edistäminen. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 271.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Helsinki: TENK.
UKK-instituutti. 2018. Terve koululainen. Move!-treenit.
https://www.tervekoululainen.fi/opetusmateriaalit/tyokaluja-teemoittain/move-treenit/
[Luettu 04.04.2018]
Uljens, M. 1989. Fenomenografi – forskning om uppfattningar. Lund: Studentliteratur Uljens, M. 1996. On the philosophical foundations of phenomenography. Teoksessa G.
Dall’Alba & B. Hasselgren. (toim.) Reflections on phenomenography: towards a methodology? Göteborg studies in educational sciences 109. Göteborg: Acta Universitatis Gothoburgensis, 103–128
UNESCO. 2015. Quality Physical Education (QPE). Guidelines for policy-makers. Paris:
Author.
U.S. Department of Health and Human Services. 2012. Physical activity guidelines for Americans midcourse report: Strategies to increase physical activity among youth.
Washington, DC: Author.
Valtion liikuntaneuvosto. 2014. Valtion liikuntaneuvoston lausunto opetussuunnitelman perusteista (OPS 2016).
http://www.liikuntaneuvosto.fi/files/321/OPS_lausunto_lopullinen.pdf
Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012)
Vanttaja, M., Tähtinen, J., Zacheus, T. & Koski, P. 2017. Liikkumattomuuden jäljillä.
Pitkittäistutkimus vähän liikuntaa harrastavien nuorten liikuntasuhteesta ja liikunta- aktiivisuuden muutoksista. Helsinki: Nuorisotutkimusseura.
Wiss, K., Hakamäki, P., Hietanen-Peltola, M., Koskinen, H., Laitinen, K., Manninen, M., Saaristo, V. & Ståhl, T. 2016. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa – TEA 2015. Tilastokatsaus 02/2016.
World Health Organization. 2010. Global recommendations on physical activity for health. Geneva: World Health Organization