Move! on perusopetuksen 5. ja 8. vuosiluokkien oppilaille tarkoitettu fyysisen toimintakyvyn valtakunnallinen tiedonkeruu- ja palautejärjestelmä, joka tuottaa tietoa muun muassa yhdisteltäväksi 5. ja 8. luokalla tehtäviin terveystarkastuksiin. Järjestelmän keskeinen tavoite on kannustaa oppilaita huolehtimaan omasta fyysisestä toimintakyvystään. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus ovat tilanneet vuonna 2010 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseltä tiedekunnalta Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän kehittämistyön. Move-järjestelmä on monien valtakunnallisten tahojen tuottama yhteistyö.
Move-järjestelmää kehittämässä ovat olleet sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. (Opetushallitus, 2018a.)
Järjestelmän kehittämisen tarve on noussut lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä (Huotari 2004; Huotari 2012). Tämä tarkoittaa myös sitä, että heidän fyysiset edellytyksensä selviytyä arkipäivän tilanteista ovat huonontuneet. Monenkaan oppilaan fyysinen toimintakyky ei siis ole riittävällä tasolla arkipäiväisistä askareista suoriutumiseksi. (Opetushallitus, 2018a.) Opetushallitus ryhtyi pohtimaan, mitä voisimme tehdä lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin hyväksi. Terveydenhuollon tehtävänä on jo pitkään ollut seurata lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä, mutta välineistöä heillä tähän seuraamiseen ei ole juurikaan ollut. (Sääkslahti ym. 2015, 55.)
Fyysisen toimintakyvyn määritelmänä Move! -järjestelmässä käytetään Rissasen (1999, 47) määritelmää, jonka mukaan fyysinen toimintakyky tarkoittaa elimistön kykyä selviytyä arkipäivän sille asettamisesta fyysisistä haasteista. Seurantajärjestelmän lähtökohtana on ajatus siitä, että jokaisen koululaisen tulee selvitä arkielämän fyysistä ponnistelua vaativista tehtävistä ongelmitta. Asiantuntijaryhmä selvitti millaista fyysistä ponnistelua lapsen ja nuoren arkipäivä vaatii ja tämän pohjalta luotiin mittausosiot, jotka mittaavat näitä tarvittavia taitoja. Move! :n mittausosioita ovat 20-metrin viivajuoksu, liikkuvuusosio,
heitto-kiinniottoyhdistelmä, ylävartalon kohotus, vauhditon 5-loikka sekä etunojapunnerrus.
Näiden mittausosioiden avulla pyritään mittaamaan oppilaiden fyysisen toimintakyvyn osatekijöitä, eli kestävyyttä, voimaa, nopeutta, liikkuvuus- ja tasapainotaitoja, sekä motorisia perustaitoja. (Sääkslahti ym. 2015, 56–57.)
Käytännössä Move! -mittaukset toteutetaan alkusyksyn liikuntatunneilla. Mittausten jälkeen opettaja antaa yksilöllistä palautetta oppilaille heidän toimintakykynsä tilasta ja kehittymisestä. Tämän lisäksi tulokset kirjataan valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Mikäli huoltaja on antanut siihen luvan, mittausten tulokset siirtyvät myös terveydenhoitajalle, joka keskustelee tuloksista lapsen ja huoltajien kanssa laajojen terveystarkastusten yhteydessä.
Mittausten jälkeen liikuntaa opettava opettaja voi hyödyntää opetusryhmän tuloksia suunnitellessaan liikunnanopetusta. Ryhmä- ja koulukohtaiset tulokset huomioidaan myös koko kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että oppilaat saavat eväitä oman toimintakykynsä arviointiin ja kehittämiseen. (Opetushallitus 2018a.)
Move! on erityisen hyvä toteuttaa peruskoulussa, koska siellä se tavoittaa koko ikäluokan.
Peruskouluista löytyy myös asiantuntijatahoja, kuten kouluterveydenhuolto, opettajat, erityisen tuen osaajat sekä liikuntaa opettavat opettajat, joilla on tarvittavaa tietoa ja asiantuntemusta hyödyntää mittausten tuloksia. Käytännön toteutus eli mittausten suorittaminen toteutuu liikunnanopettajien toimesta suositusten mukaisesti liikuntatuntien aikana. Mittausten tuloksia käytetään laajojen terveystarkastusten tukena. (Opetushallitus, 2018a.)
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa on yleisesti arvioinnin osalta määritelty, ettei oppilaita tai heidän suorituksiaan voi verrata toisiinsa, eikä arviointi kohdistu oppilaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 48). Lisäksi opetussuunnitelmassa on erikseen mainittu, että Move! -mittausten tuloksia ei käytetä liikunnan arvioinnin välineenä (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 436). Mittausten tarkoituksena on seurata oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tilaa ja parhaimmillaan Move! -mittaukset voivat olla opettajan pedagoginen väline opetusryhmäkohtaisten liikuntatuntien suunnitteluun. (Sääkslahti ym. 2015, 56).
Move! –seurantajärjestelmän keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu oppilaiden omatoiminen toiminta fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseksi. Jotta tähän tavoitteeseen olisi mahdollista päästä, oppilaat tarvitsevat yksilöllistä liikuntaneuvontaa testien suorittamisen jälkeen. Jokaiselle oppilaalle olisi hyvä muodostaa myös henkilökohtainen liikuntasuunnitelma. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ajan puute voi olla merkittävä
ongelma, mutta tarvittavan ajan löytyminen olisi erittäin tärkeää liikkumiseen kannustamisen ja ohjaamisen kannalta. (Huotari & Palomäki 2015, 8.)
Move! – seurantajärjestelmän hyödyntämisen haasteena on laadukkaan ja yhdenmukaisen mittaamisen saavuttaminen kaikkiin kouluihin. Move! – järjestelmän mittausosioita on testattu ennakkoon ja kehitystyötä on toteutettu huolellisesti. Käytännössä mittausten laadun varmistamiseksi on kuitenkin vielä huomioitava, miten ne toteutuvat kouluissa.
Mittausten laadun varmistamiseksi on tärkeää, että opettajat perehtyvät järjestelmään perinpohjaisesti. Tärkeää on huomioida mittaustilanteessa myös oppilaiden ohjeistus, sanallisen ohjeistuksen lisäksi tulisi olla kirjallista ohjeistusta, tai mieluiten demonstrointia.
Mittaustilanteeseen ja -tiloihin tulisi myös kiinnittää huomiota. Meluisa ympäristö tai isot ryhmät voivat vaikuttaa mittausten tuloksiin. Mittaustilanteesta tulisi myös tehdä turvallinen ja rauhallinen, jotta osallistuminen ei tuntuisi oppilaista epämiellyttävältä. (Rinne 2015, 62–
65.)
Huotari ja Palomäki (2015, 8) painottavat, että kunto- ja toimintakykytestausta ei tulisi koululiikunnassa tehdä ilman tulosten hyödyntämistä. Testauksella voidaan saavuttaa hyötyä vain silloin, kun testauksen tuloksia käytetään hyödyksi oppimisen ja opetuksen tukemiseksi. Kun testaustuloksista annetaan palautetta, erityistä huomiota tulisi kiinnittää niihin oppilaisiin, joiden menestys testeissä on ollut heikkoa. Oppilaille on tärkeää, että testituloksista saadaan koettua pätevyyttä tukevaa palautetta. Testitilanteesta ei saisi muodostua kilpailutilannetta, vaan oppilaita tulisi kannustaa tekemään oman parhaansa, joka riittää. Testitilanteista tulisi tehdä oppilaiden kannalta miellyttäviä kokemuksia, jotta ne voivat tukea oppilaiden hyvinvoinnin kehittymistä.
Koululiikuntaan sisältyvästä kuntotestauksesta on ollut paljon puhetta viime aikoina, esimerkiksi internetin keskustelupalstoilla. Perusopetuksen opetussuunnitelman (2014, 275) mukaan liikunnan arvioinnissa ei käytetä arviointiperusteena oppilaan fyysisiä kunto-ominaisuuksia. Sen sijaan arvioidaan oppimista ja työskentelyä. Opetussuunnitelmaan on selkeästi myös kirjattu, että oppilaan arvioinnin perusteena ei myöskään käytetä Move! -mittausten tuloksia. Kuntotestauksen käyttämistä koululiikunnassa ei ole kielletty. Opettajat voivat edelleen käyttää esimerkiksi Cooperin testiä, mikäli se heidän käsityksensä mukaan edesauttaa opetuksen tavoitteita.
3 TUTKIELMAN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET
Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä luokanopettajilla on peruskoulun oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tilasta ja siihen liittyvistä tekijöistä, sekä sen tukemisesta kouluympäristössä. Selvittääkseni luokanopettajien käsityksiä, käytän seuraavia tarkentavia tutkimuskysymyksiä.
Luokanopettajien käsityksiä peruskoulun oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tilasta, sekä siihen liittyvistä tekijöistä
1) Millaiseksi luokanopettajat käsittävät peruskoulun oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tilan sekä sen taustalla olevat tekijät?
Luokanopettajien käsityksiä oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemisesta peruskoulussa
2) Mitä peruskoulun oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemista edistäviä ja heikentäviä tekijöitä kouluympäristössä on luokanopettajien käsityksen mukaan?
3) Mitä käsityksiä luokanopettajalla on keinoista oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemiseksi peruskoulussa?
4) Millaisia käsityksiä luokanopettajilla on Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän käyttämisestä oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemisessa?
4 TUTKIELMAN TOTEUTUS
Tässä kappaleessa kuvaan tutkielmani toteutuksen kokonaisuudessaan. Kuvaan valitsemani tutkimusmetodologian, käyttämäni aineistonkeruumenetelmän, tutkielman kohdejoukon ja aineiston, sekä aineiston käsittelyn ja analyysin vaiheet.