5.2 Luokanopettajien käsityksiä peruskoulun oppilaiden fyysisen toimintakyvyn
5.2.1 Peruskoulun oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemista edistävät
Yhdeksi oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemista edistäväksi tekijäksi haastatellut luokanopettajat mainitsivat ympäristötekijät, jotka käsittävät liikuntatiloihin ja -maastoihin, sekä liikuntavälineisiin liittyvät tekijät. Ympäristötekijät ovat olennaisessa osassa, kun ajatellaan liikkumisen mahdollistamista koulussa, sillä ilman liikuntaa suosivaa ja mahdollistavaa ympäristöä on vaikea kannustaa oppilaita liikkumaan. Toimivat tilat, monipuoliset maastot ja riittävät ja hyvät välineet ovat edellytyksenä liikkumisen harrastamiseen ja ne edistävät oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemista peruskoulussa.
Monipuoliset liikuntatilat – ja maastot
Haastatellut luokanopettajat kertoivat, että oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemista edistävät esimerkiksi hyvät ja monipuoliset tilat ja maastot. Pitäisi olla riittävästi kenttiä pelaamiseen, latuja ja jääolosuhteita talvilajeja varten. Myös sisäliikuntatilat tulisi olla hyvät ja kunnolliset. Luokanopettajien mukaan esimerkiksi välituntipuitteet ovat erittäin tärkeässä asemassa peruskoulun oppilaiden fyysistä toimintakykyä tukiessa. Välitunneilla pitäisi olla monipuolisia mahdollisuuksia liikkumiseen, niin käytössä olevien välineiden, kuin kenttien ja muidenkin liikuntapaikkojen osalta. Myös liikuntatunteja varten tulisi olla hyvät sisäliikuntatilat sekä myös ulkona mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti erilaisia lajeja.
”No esimerkiks tässä koulussahan erittäin edistävä on tuo koulun piha, et täs on ihan huikea koulun piha, et siinä on noita isoja kiipeilytelineitä ja ihan hirveen paljon tekemistä.” (LO1)
”…ja tietysti välituntipuitteet vaikuttaa tosi paljon, pitäs olla kenttiä missä pelata.” (LO2)
”Meil on aika hyvät ympäristöt, me aika paljon tehdään metsäretkiä ja pyörällä kuljetaan.” (LO6)
”…ja tilat on hyvät, maastot on hyvät ja lähellä, kenttä löytyy läheltä, jäät löytyy läheltä, latuset löytyy läheltä.” (LO5)
Koululla tarjottavat liikuntavälineet
Toisena merkittävänä ympäristötekijänä, joka haastateltujen luokanopettajien mukaan edistää oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemista, ovat koululla tarjottavat riittävät ja monipuoliset liikuntavälineet. Liikuntavälineitä tulisi olla saatavilla niin välitunneilla, kuin sitten tietysti liikuntatunneillakin. Välituntilainaamo on esimerkki siitä, miten koulun liikuntavälineitä voisi käyttää hyödyksi liikuntatuntien lisäksi myös välitunneilla.
”No meil on nyt ainakin tässä koulussa se Liikkuva koulu –hanke on niinku tosi voimakkaasti esillä, et lapsii kannustetaan ja tuetaan siihen välituntiliikuntaan, niinku noilla lainaamojutuilla ja kaikilla muillaki keinoilla, et meil on hyvät välineet esimerkiks tässä koulussa.” (LO5)
”Välitunneilla on paljon erilaisia aktiviteettejä, välineitä, mahdollisuus harrastaa.” (LO6)
Liikkuva koulu – ohjelman pilottivaiheeseen osallistuneilta opettajilta tiedusteltiin heidän käsityksiään liikuntakulttuurin edistämisestä koulumaailmassa. He kertoivat välituntiliikunnan, erityisesti sopivien liikuntapaikkojen ja välineiden, olevan tärkeässä roolissa lasten liikuttamisessa. (Kämppi ym. 2013, 24.)
5.2.2 Peruskoulun oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemista edistävät organisaatiotekijät
Luokanopettajien mukaan myös koulupäivän organisointiin liittyvillä tekijöillä voidaan edistää oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemista peruskoulussa. Koulupäivän organisointiin kuuluvat esimerkiksi välituntien pituuden ja paikkojen määrittely, sekä liikuntatuntien määrä. Tämän lisäksi yhtenä organisaatiotekijänä on myös liikuntaa opettavan opettajan asiantuntemus.
Pitkät välitunnit
Haastatellut luokanopettajat kertoivat, että yhtenä hyvänä keinona oppilaiden fyysisen toimintakyvyn edistämiseksi on havaittu pitkät välitunnit. Myös Liikkuva koulu – pilottivaiheeseen osallistuneiden opettajien mukaan välituntiliikuntakäytännöt ovat tulleet
jäädäkseen, sillä ne on koettu hyödylliseksi. Pitkät välitunnit, sisäliikuntatilat käytössä välitunnilla, sekä välituntilainaamo ovat hyviä esimerkkejä näistä hyviksi todetuista keinoista liikunnan lisäämiseksi välitunnilla. (Kämppi ym. 2013, 24.) Haastateltujen luokanopettajien mukaan koulupäivä tulisi järjestää niin, että jossakin vaiheessa päivää on mahdollisuus pidempään, esimerkiksi puolen tunnin, välituntiin, jossa liikkuminen mahdollistuu paremmin.
Jos välitunnit ovat lyhyitä, eli kestävät vain 10-15 minuuttia, oppilaat eivät ehdi pihalla touhuamaan kovinkaan paljoa, sillä pukemiseen ja pihalle siirtymiseen menee aikaa.
Joissakin kouluissa on hyväksi todettu myös sellainen vaihtoehto, että pitkällä välitunnilla saa koulussa sisälläkin liikuntasalissa harrastaa eri lajeja.
”Meillä on pitkät välitunnit…” (LO6)
”On ollu pitkä välkkä, että sillä pystytään niinku saamaan mahollisuus siihen liikkumiseen.” (LO1)
”Joka päivä on pitkä välitunti, niin meil on myös sitten sisäsali käytössä.” (LO5)
Liikuntatuntien määrä
Oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemista edistävänä tekijänä luokanopettajat nostivat esiin myös liikuntatuntien määrän. Vaikka moni haastatelluista luokanopettajista oli sitä mieltä, että liikuntatunteja pitäisi olla vielä enemmänkin, niin kuitenkin myös liikuntatuntien nykyinen määrä nähtiin joka tapauksessa hyvänä ja edistävänä tekijänä.
”No jos viidettä luokkaa ajatellaan, ni meillähän on liikuntatunteja varsinaisia kolme viikossa, et se nyt on ihan ok.” (LO6)
”No, kyllä se liikuntatuntien määrä tietenkin on semmonen edistävä tekijä.”
(LO4)
Uusimman peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden myötä liikuntatuntien määrää kasvatettiin peruskoulussa. Perusopetuksen uuden tuntijaon astuttua voimaan liikunnan opetusmäärä lisääntyi kahdella vuosiviikkotunnilla. Koko perusopetuksen ajalta liikuntatuntien määrä lisääntyi 76 oppitunnin verran, lisääntyen 684 vuosiviikkotunnista 760 vuosiviikkotuntiin. (Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 422/2012; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014.)
Liikuntaa opettavien opettajien asiantuntemus
LIITU 2016 - tutkimuksessa selvitettiin koululaisten käsityksiä koululiikunnan tavoitteista sekä opettajien ammattitaidosta. Tämän tutkimuksen mukaan myös koululaisille itselleen on tärkeää, että opettaja on ammattitaitoinen. (Lyyra ym. 2016, 51–52.) Myös Kämppi ym.
(2016, 11) muistuttavat, että opettajien koulutukseen tulisi kiinnittää huomiota, sillä heidän osaamistaan oppilaiden fyysisen toimintakyvyn edistämiseksi, sekä koulun toimintakulttuurin muuttamiseksi tulisi vahvistaa. Eräs haastatteluun osallistunut luokanopettaja myös nosti esiin sen, että opettajan koulutuksella ja asiantuntemuksella on tärkeä rooli oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemisen edistämisessä. Hänen mukaansa tulisikin kiinnittää huomiota siihen, että jatkossakin käytetään resursseja asiantuntevien opettajien koulutukseen ja palkkaamiseen.
”…ja toinen edistävä tekijä on, että meillä on koulutetut opettajat, innostuneet opettajat, sillä liikunnan puolella asiantuntevat opettajat.” (LO4)
5.3 Luokanopettajien käsityksiä peruskoulun oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemista heikentävistä tekijöistä kouluympäristössä
Toisen tutkimuskysymyksen tavoitteena oli edistävien tekijöiden lisäksi myös selvittää, mitä peruskoulun oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemista heikentäviä tekijöitä kouluympäristössä on. Luokanopettajien esittämät heikentävät tekijät jakautuivat neljään luokkaan, joita olivat: resurssit, ympäristö, kouluyhteisö sekä liikuntatunnin organisointi.
Resurssitekijät jakautuivat edelleen alaluokkiin: ajan puute sekä henkilöresurssien puute.
Ympäristötekijät puolestaan jakautuivat niin ikään kahteen alaluokkaan; puutteellisiin tiloihin sekä puutteellisiin välineisiin. Kouluyhteisöön liittyvät tekijät jakautuivat kolmeen alaluokkaan, joita ovat yhtenäisen toimintakulttuurin puute, vastuuongelmat sekä asenteet liikuntaa kohtaan. Liikuntatunnin organisointiin liittyvät tekijät jakautuivat kolmeen alaluokkaan; tasoerot, asenneongelmat, sekä liikuntatuntien määrä ja sijoittelu. Kuvioon 5 olen koonnut luokanopettajien käsitykset oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemista edistävistä tekijöistä peruskoulussa.
KUVIO 5. Luokanopettajien käsityksiä peruskoulun oppilaiden fyysisen toimintakyvyn tukemista heikentävistä tekijöistä kouluympäristössä