• Ei tuloksia

Näen artikkelini yleiseksi kontribuutioksi panoksen arviointitoiminnan institutio-nalisoinnin tutkimukseen maatasolla ja erityiseksi kontribuutioksi empiirisen paneutumisen maamme olosuhteisiin. Teoreettisena kontribuutiona tähdennän neo-institutionalisen teoreettisen ja metodisen otteen soveltamista.

Artikkelin empiiriset tulokset tiivistän seuraavasti. (1) Vahvan koherenssin ja selkeän yhteensovittumisen asemesta arvioinnin perusinstitutionalisoitumista maassamme luonnehtivat monikäsitteisyys ja tietty ristiriitaisuus. En kuitenkaan väitä, että kysymyksessä olisivat sinänsä epäkohdat; tilannekohtaisista olosuhteis-ta riippuu, mitä monikäsitteisyydestä ja ristiriiolosuhteis-taisuudesolosuhteis-ta seuraa. (2) Huomatolosuhteis-ta- Huomatta-van vähän yhtenäisyyttä vallitsee arvioinnin toimijuudessa, ‘agenssissa’, joskin globaalien ja muiden yleisten arviontiperiaatteiden ja -standardien soveltaminen antaa koherenssia huolimatta arviointiteoreettisten ja -metodisten paradigmojen ja arvioinnin institutionalisoinnin moninaisuudesta. (3) Joskin monelta osin arviointi ja institutionalisoidut arviointikäytännöt maassamme tukevat tuloksellisuutta, ne myös vahvistavat institutionaalista legitimiteettiä rakentuessaan monilta osin ‘ra-tionalisoiduille myyteille’ vain ’löysin kytkennöin’ tuloksellisuuteen. (4) Arvioin-titoiminnan ja arvioinnin kannalta oleellisia radikaalin institutionaalisen muutok-sen vaiheita voidaan paikantaa maastamme kolme: 1980- ja 1990-lukujen vaih-teessa, 1990-luvun puolesta välistä 2000-luvun puoleen väliiin ja – ehdollisesti – 2010-luvulta lähtien.

Lähteet

Ahonen, P. (1983). Public Policy Evaluation as Discourse. Helsinki: Finnish Po-litical Science Association.

Ahonen, P. (1993). Evaluation in Finland. Tampere: University of Tampere.

Ahonen, P. (1997). Hallituksen evaluaatiotuki. Helsinki: VM.

Ahonen, P. (1999). Kehittyvä peruspalvelujen arviointi lääneissä. Tampere: TA-JU.

Ahonen, P. (2011). Valtio-opin ja juridiikan tutkija toisillaan evaluaatio-opissa:

näkökohtia, kokemuksia, päätelmiä. Teoksessa A. Pakarinen, A. Hyvärinen & K.

Ervasti (toim.). Lainvalmistelu, tutkimus, yhteiskunta: Jyrki Talan juhlakirja.

Turku: Turun yliopisto. 293–303.

Ahonen, P. (2012). Arviointitoimintaa Suomen valtionhallinnossa koskevien haastatteluiden kysymykset. Saatavissa tekijältä. Helsinki: Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos.

Ahonen, P., Hyyryläinen, E. & Salminen, A. (2006). Looking for governance configurations in European welfare states. Journal of European Social Policy 16:

2, 5–41.

Ahonen, P., Tala, J, & Hämäläinen, K. (2009). Politiikkatoimien vaikuttavuusar-vioinnin menetelmien ja toimintapojen kehittäminen. Helsinki: Opetusministeriö.

Ahonen, P. & Virtanen, P. (2005). Arvonlisää julkissektorin arviointitoiminnalla. Julkaisematon teoskäsikirjoitus. Tampere: Tampereen yliopisto, Taloustieteiden laitos.

Ahonen, P. & Virtanen, P. (2008). Understanding evaluation in the social sector.

International Journal of Public Administration 31: 10–11, 1146–1166.

Ahonen P., Virtanen, P. & Uusikylä, P. (2002). Evaluation in Finland. Teoksessa J-E. Furubo, R. R. Rist & R. Sandahl (toim.). International Atlas of Evaluation. Transaction Publishers: New Brunswick, NJ. 47–61.

Alkin, M. C. (toim.). (2012). Evaluation Roots: Tracing Theorists’ Views and Influences. 2. p., 1. p. 2004. Thousand Oaks, CA: Sage.

Brunsson, N. (2009). Reform as Routine: Organizational Change in Modern World. Oxford: Oxford University Press.

Campbell, H. T. & Ross, D. L. (1968). The Connecticut crackdown on speeding:

time-series data in quasi-experimental analysis. Law & Society Review 3: 1, 33–

54.

132 Acta Wasaensia

Drori, G. S. & Meyer, J. W. (2006). Scientization: making the world safe for or-ganizing. Teoksessa M.-L- Djelic & K. Sahlin-Andersson (toim.). Transnational Governance: Institutional Dynamics of Regulation. Cambridge: Cambridge Uni-versity Press, 33–52.

Drori, G. S., Meyer, J. W. & Hwang, H. (2009). Global organization: rationaliza-tion and actorhood as dominant scripts. Teoksessa R. E. Meyer, K. Sahlin, M.

Ventresca & P. Walgenbach (toim.). Ideology and Institutions. Bingley: Emerald.

17–43.

Finlex (2012). Suomen lainsäädäntötietokanta. Jatkuvasti päivittyvä. Verkko-osoite http://www.finlex.fi.

Gioia, D. A., Price, K. N. & Thomas, J. B. (2010). Forging an identity: An insid-er-outsider study of processes involved in the formation of organizational identi-ty. Administrative Science Quarterly 55: 1, 1–46.

Goldfinch, S. & Wallis, J. L. (2010). Two myths of convergence in public man-agement reform. Public Administration 88: 4, 1099–1115.

Guba, E. G. & Lincoln, Y. S. (1989). Fourth Generation Evaluation. Newbury Park, CA: Sage.

Guenther, K. M. (2009). The politics of names: Rethinking the methodological and ethical significance of naming people, organizations, and places. Qualitative Research 9: 4, 411–421.

Ilmakunnas, S., Junka, T. & Uusitalo, R. (toim.). (2008). Vaikuttavaa tutkimusta:

Miten arviointitutkimus palvelee päätöksenteon tarpeita? Helsinki: VATT.

Kauppi, N. & Erkkilä, T. (2011). The struggle over global higher education: Ac-tors, institutions, and practices. International Political Sociology 5: 3, 314–326.

Maguire, S. & Hardy, C. (2010). Discourse, field-configuring events, and change in organizations and institutional fields: Narratives of DDT and the Stockholm Convention. Academy of Management Journal 53: 6, 1365–1392.

Meyer, J. W. (2008). Reflections on institutional theories of organizations. Teo-ksessa R. Greenwood, C. Oliver, R. Suddaby & K. Sahlin-Andersson (toim.). The Sage Handbook of Organizational Institutionalism. London: Sage. 789–809.

Meyer, J. W. & Jepperson, R. L. (2000). The ‘actors’ of modern society: The cul-tural construction of social agency. Sociological Theory 18: 1, 100–120.

Meyer, J. W. & Rowan, B. (1977). Institutional organizations: Formal structure as myth and ceremony. American Journal of Sociology 83: 2, 340–363.

Meyer, R. E. & Höllerer, M. A. (2010). Meaning structures in a contested issue field: A topographic map of shareholder value in Austria. Academy of Manage-ment Journal 53: 6, 1241–1262.

Negro, G., Koçak, Ö. & Hsu, G. (2010). Research on categories in the sociology of organizations. Research in the Sociology of Organizations 31, 3–35.

Ocasio, W. & Joseph, J. (2005). Cultural adaptation and institutional change: The evolution of vocabularies of corporate governance, 1972–2003. Poetics 33: 3–4, 163–178.

Patton, M.Q. (2008). Utilization-focused Evaluation. London: Sage.

Pawson, R, & Tilley, N. (1997). Realistic Evaluation. London: Sage.

Pollitt, C., Hanney, S., Packwood, T., Rothwell, S. & Roberts, S. (1997). Trajec-tories and Options: An International Perspective on the Implementation of Finn-ish Public Management Reforms. Helsinki: Valtiovarainministeriö.

Powell, W.W. & Colyvas, J. (2009). Microfoundations of institutional theory.

Teoksessa R. Greenwood, C. Oliver, R. Suddaby & K. Sahlin-Andersson (toim.).

The Sage Handbook of Organizational Institutionalism. London: Sage.

Sauder, M. & Espeland, W. N. (2009). The discipline of rankings: tight coupling and organizational change. American Sociological Review 74: 1, 63–82.

Sintonen, H. (1981). An Approach to Economic Evaluation of Actions for Health.

Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Schneiberg, M. & Clemens, E.C. (2006). The typical tools for the job: Research strategies in institutional analysis. Sociological Theory 24: 3, 195–227.

Skinner, Q. (2009). Visions of Politics, Vol. 1, Regarding Method, Cambridge:

Cambridge University Press.

UM (2007). Evaluation Guidelines. Helsinki: UM.

Vartiainen, P. (1994). Palveluorganisaatioiden tuloksellisuusarviointi, teoriat ja käytäntö: päivähoitoon, erityisesti päiväkoteihin kohdistuva monitahoarviointi.

Vaasa: Vaasan yliopisto.

VNK (Valtioneuvoston kanslia) (2012). Valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoiva työryhmä. Verkko-osoite http://vnk.fi/hankkeet/-TEA/fi.jsp. Helsinki: VNK.

VM (Valtiovarainministeriö) (2011). Kohti strategisempaa, kevyempää, poikki-hallinnollisempaa ja yhtenäisempää tulosohjausta: Tulosohjauksen kehittämis-hankkeen loppuraportti. Helsinki: VM.

134 Acta Wasaensia

VM (Valtiovarainministeriö) (2012). Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma. Saa-tavissa: https://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/ (jatkuvasti päivittyvä). Helsinki:

VM.

Vuorela, T. (1997). Arvioinnin tilaajan opas. Helsinki: VKK.

Weiss, C. H. (1987). Where politics and evaluation meet. Teoksessa Palumbo, D.

J. (toim.). The Politics of Program Evaluation. Newbury Park, CA: Sage. 47–70.

Yarbrough, D. B., Shulha, L. M., Hopson, R. K. & Caruthers, F. A. (2011). The Program Evaluation Standards: A Guide for Evaluators and Evaluation Users. Thousand Oaks, CA: Sage.

Zietsma, C. & Lawrence, T. B. (2010). Institutional work in the transformation of an organizational field: The interplay of boundary work and practice work. Ad-ministrative Science Quarterly 55: 2, 189–221.

HEALTH 2020 : WHO’S NEW POLICY FRAMEWORK