Lähes kaikissa hankkeissa on tarkempia mainintoja siitä, millaisia henkilöstöön kohdistuvia kehittämistoimenpiteitä halutaan tai nähdään tuottavuushyödyn reali-soimiseksi. Osassa viitataan pelkästään siihen, että kehittämisprosessi on toteutet-tu työntekijöitä osallistaen, mikä on lisännyt henkilöstön kustannustietoisuutta ja aktiviteettia:
”Alaistaito-hanke sisälsi seitsemän erillistä työntekijöitä osallistavaa ta-paamista…Osallistavien tapaamisten perusajatuksena oli, että tunnistamal-la ja käsittelemällä atunnistamal-laistaitoja, asettamaltunnistamal-la niissä kehittämistavoitteita se-kä työskentelemällä tavoitteellisesti niiden kehittämisessä, voi työyhteisös-sämme jokainen olla osaltaan vaikuttamassa työyhteisön hyvinvointiin..”
(Keissi 2)
68 Acta Wasaensia
”Toteutetuissa innopajoissa on käyty läpi työaikoja ja asiakaslähtöisyyttä.
Henkilöstöä on osallistettu ja kannustettu kehitystyöhön.” (Keissi 7)
”Lopputuloksena on kehitetty sähköinen toimintakansio perehdyttämisen, työn tekemisen ja johtamisen välineeksi. (Sen työstämisen myötä) työnteki-jöiden tietoisuus työnkehittämisen tarpeesta ja nykyajan työelämän vaati-muksista on lisääntynyt.” (Keissi 12)
Henkilöstöön kohdistuvista toimenpiteistä esille nousevat varsinkin osaamisen kohottaminen, perehdytys ja työpaikkakoulutus. Näistä raportoidaan lähes kaikis-sa hankkeiskaikis-sa. Näyttäisi olevan mieluummin sääntö kuin poikkeus, että hankkei-siin on liittynyt koulutusta ja henkilöstön osaamisen laajentamista. Osaamisen kohottamisessa käytetään monia keinoja:
”Aikaisemmin toimeentulotuen käsittelyprosessia hidasti osaavien sijaisten puute. Tähän kehitettiin uutena innovaationa sijaisten/uusien työntekijöiden viikon pituinen koulutus - ja ryhmäperehdyttämisjakso, jossa vastuuta on myös työntekijöillä, joka lisää myös perehdyttäjän osaamista ja pitää ajan tasalla osaamista.” (Keissi 1)
”Työntekijöitä kannustetaan osallistumaan täydennyskoulutukseen. Erityi-sesti pitkäkestoista koulutusta (erikoistumisopinnot, tutkintoon johtava kou-lutus) suositaan, ja siihen osallistumista.” (Keissi 2)
”..hanke on mahdollistanut työryhmien sekä toimialojen henkilöstön osallis-tumisen koulutuksiin ja seminaareihin, jotka ovat tukeneet... toimijoiden moniammatillisuutta.” (Keissi 4)
”Sähköisen reseptikoulutuksen lisäksi järjestettiin tietosuojakoulutus ripe-ästi ennen e-reseptin käyttöönottoa.” (Keissi 5)
”Teknisen toimialan arkistointihankkeella on ollut osaamisen kehittymiseen hyvin positiivinen vaikutus. Hankkeen ansiosta on ollut mahdollista antaa uusia haasteita ihmisille uusien vastuiden muodossa.” (Keissi 6)
”Suunnitelmallisena koulutuksena em. tarpeen arvioinnin pohjalta on v.
2011 toteutunut kriisikoulutus ja lakikoulutus. Samanaikaisesti henkilöstö on osallistunut täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisesti erilaisiin ammatti-taitoa tukeviin koulutuksiin... Yksikön uudet työntekijät on ohjattu
…koulutuksiin.” (Keissi 9)
”Terveyskioskitoiminnan uusi toimintamalli vaatii henkilökunnalta laaja-alaista osaamista niin ikähaitarin kuin sairauskirjon että ennaltaehkäisyn suhteen… Osaaminen asiakkaan kohtaamisessa on kehittynyt varsinkin mo-tivoiva haastattelu-työvälineen käyttöönoton jälkeen. Henkilöstö on aktiivi-sesti opetellut uusia asioita esim. internetin eri tietovarastoja hyödyntäen, Lahden kaupungin eri yksikköjen toimintaan perehtyen... Henkilökunta
hyödyntää toistensa erityisosaamisalueita päivittäin ja on sen kautta oppi-nut paljon uusia asioita asiakkaiden käyttöön.” (Keissi 14)
Suosittuja henkilöstöön kohdistuvia keinoja tuottavuuden nostossa ovat edellisten lisäksi tehtävien ja sijaistamisten uudelleenjärjestelyt, työn kierto sekä työajan-käytön tehostaminen ja joustavuuden lisääminen:
”…Yksikön toimintaan on tullut lisää joustavuutta, mikä ilmenee mm. jous-tavina resurssisiirtoina työpisteiden välillä (esim. poissaolojen ja lomien si-säinen sijaistaminen). Toiminnot on priorisoitu ja resurssisiirtoja tehdään priorisointi ja eri työpisteiden muuttuva tarve huomioiden…oikeat ihmiset sijoitetaan tekemään heille sopivia työtehtäviä… Työkierto nähdään yhtenä työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä lisäävänä tekijänä ja siihen kannustetaan ja sitä on toteutettu. Työntekijällä on mahdollisuus omiin työaikajärjestelyi-hin virka-ajan puitteissa. Joustavilla työaikajärjestelyillä helpotetaan työn-tekijän työn ja arjen yhteensovittamista.”(Keissi 2)
”…työtehtäviä on jaettu ryhmässä uudelleen siten, että mahdollisimman monia tehtäviä pystytään tekemään usean henkilön toimesta ryhmässä.
Hanke on lisännyt tuottavuutta työajankäytön tehostamisella.” (Keissi 6)
”Hoitajan työnkuvaa on muutettu mm. siten, että hoitaja voi aloittaa ja lo-pettaa asiakastyön suoraan omasta kodistaan asiakkaan kotiin. Lisäksi hoi-tajien työhöntuloa on porrastettu asiakkaan tarpeita huomioimalla. Tällä pyritään vaikuttamaan työn kuormituspiikkeihin tasaavasti. Lisäksi kotihoi-dossa on uudistettu varahenkilöjärjestelmä hajautetusta mallista keskitet-tyyn malliin. Näin varahenkilöstöä hyödynnetään joustavasti siellä, missä tarve on suurin.” (Keissi 7)
”Osastolla on siirrytty työskentelemään kolmessa omahoitajatiimissä. Käy-tännössä työnjakomalli on mahdollistanut sekä luontevan parityöskentelyn että myös yksin työskentelyn asukkaan tarpeista riippuen. Iltavuoron henki-lökuntamäärää on lisätty yhdellä ja mahdollistettu luonteva parityöskente-ly…” (Keissi 10)
”Työaikaa on muutettu asiakkaiden toivomusten mukaisesti. Kaikki tervey-denhoitajat ovat osallistuneet ketjulähettitoimintaan eli ovat viikon ajan tu-tustuneet PHKS:n iho-, silmä tai korvatauteihin. Työnkiertoa on ollut Ter-veysneuvon ja Lahden Kaupunginsairaalan henkilöiden kanssa.” (Keissi 14)
”Uusi Tiima-työaikajärjestelmä mahdollistaa erilaisten työaikamuotojen kokeilun, mikäli Lahti päättää kaupunkitasoisesti pilotoida esimerkiksi työ-aikapankin käyttämisen. Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyä, jolla työntekijälle järjestetään oikeus säästää ja pitää vapaata.” (Keissi 17)
70 Acta Wasaensia
Ryhmätyöstä haetaan niin ikään tuottavuushyötyä – joko välittömästi tai vähin-täänkin välillisesti esimerkiksi sitä kautta, että työmotivaatio ja työhyvinvointi lisääntyvät:
”Eri ammattikuntien tehostunut yhteistyö tiimityössä ja päivittäiset kontaktit yhteisten toimitilojen myötä mahdollistavat yhteisen ymmärryksen asiak-kaan kokonaisvaltaisesta palveluntarpeesta ja paremman näkemyksen toi-sen ammattikunnan työn sisällöstä. Yhteisvastuullisuus ja osaaminen asiak-kaan palveluprosessissa paranevat. Tiimityössä jaetaan ja hyödynnetään eri työntekijöiden erityisosaamista, jolloin yhteinen osaaminen lisääntyy...
Esimiesten johtamisosaaminen laajeni...” (Keissi 1)
”Hanke tuki…yhteisöllisyyden kehittymistä. Sen avulla pystyttiin nostamana yhteiseen käsittelyyn työhyvinvointiin liittyviä teemoja, joilla on merkitystä myös työtuottavuuden kannalta. Koska malli on yhdessä luotu, jokainen si-toutuu sen mukaiseen toimintaa...” (Keissi 2)
”Työn jakamisessa on olennaista osallistaa henkilökuntaa suunnitteluun, jolloin usein raskaassa ja hektisessä ympäristössä oman työn hallinta li-sääntyy. Toisaalta toimivat tiimit tuovat yhteistyön, kollegiaalisuuden ja osaamisen jakamisen kulttuurin hyödyt. Työn hallinnan ja osaamisen jaka-misen kautta asukkaan hoitotyön laatu ja turvallisuus kasvavat.” (Keissi 10)
Työolosuhteiden, työn arvostuksen, työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin paran-nukset nähdään nekin keinoiksi, joilla luodaan tuottavalle työlle otollista työym-päristöä.
”Työskentelyolosuhteita on parannettu. Työyksikköön on nimetty oma työ-hyvinvointiasiamies, joka toimii esimiesten tukena työhyvin vointiin liitty-vissä asioissa. Työhyvinvointivaltuutettuun on oltu aktiivisesti yhteydessä työhyvinvointiin liittyvissä asioissa.”(Keissi 2)
”Henkilöstön osaamisen kehittäminen, sitoutuminen, työssä jaksaminen ja työhyvinvointi on nostettu... tuloskortissa tärkeäksi kehittämiskohteeksi.
Osaston monimuotoinen osaaminen on koottu yhteistyössä osaston koko henkilökunnan kanssa yksiin kansiin.. Kehitetään suunnitelmallisesti henki-löstön osaamista, työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Haluamme luoda osastolle yhteisöllisen ilmapiirin, jossa jokainen tukee toista eteenpäin.”
(Keissi 3)
”Kotihoidon houkuttelevuutta voidaan parantaa selkeällä työnkuvalla ja te-hokkaalla toiminnanohjauksella. Kuntoon saatettavat prosessit tulevat pa-rantamaan työhyvinvointia ja kasvattavat kotihoidon houkuttelevuutta työ-paikkana.” (Keissi 7)
Hankkeissa esillä olleet henkilöstöön kohdistuneet toimenpiteet tuottavuuden taustalla on lopuksi koottu oheiseen kuvioon 5.
(ml. työturvallisuus ja
parempi jaksaminen
Kuvio 5. Henkilöstöön kohdistuneet toimenpiteet tuottavuuden taustalla
Lahden hankkeissa.