Maritta Vuorenmaa
BoWer eli Pohjanmaan maakunnan hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja innovaa-tioverkosto on toiminut vuodesta 2007 lähtien avoimena verkostona. Se on yhdis-tänyt hyvinvointitutkimuksen ja osaamisen kenttää tieteiltään ja koulutus- ja toi-mialoiltaan monialaiseksi, monitieteiseksi ja monikieliseksi keskittymäksi. Bo-Werin syntysanat lausui Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen pro-fessori Pirkko Vartiainen kutsuessaan alueellisia ja kansallisia toimijoita kump-panuuteen ja osaamisen yhdistämiseen. Kumppanuuskutsu kuultiin hyvin Poh-janmaan lakeuksilla.
Kuluneina viitenä vuotena BoWerin keskeisiä rahoittajia ovat olleet Pohjanmaan liitto, Vaasan sairaanhoitopiiri, Vaasan kaupunki, EAKR-ohjelma ja Vaasan yli-opisto. Rahoituksen rinnalla menestyksekkään toiminnan on mahdollistanut Bo-Weriin omaa työaikaansa suunnanneiden toimijoiden verkosto ja sen asiantunte-vat ja aktiiviset jäsenet. BoWerin toimijoita oasiantunte-vat tähän mennessä olleet mm. Poh-janmaan liitto ja sen kautta kaikki alueen kunnat, Vaasan sairaanhoitopiiri, Vaa-san kaupunki, VaaVaa-san yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sen VaaVaa-san toimipaikka, vammaispalveluja tuottavat sosiaalipalvelujen kuntayhtymät, kol-men pohjalaismaakunnan yhteinen sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA, Vaasan seudun Kehitys Oy, Pohjoismainen hyvinvointiosaamisen keskus NVC, WHO Mielenterveysalan yhteistyökeskus, Aalto yliopisto ja Länsi-Suomen muo-toilukeskus Muova, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkehögskolan Novia sekä näiden yhteinen sosiaali- ja terveysalan koulutusta kehittävä Medibothnia-hanke, Åbo Akademi, Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, pohjoismainen kansan-terveystieteen korkeakoulu NVH ja pohjoismainen hyvinvointikeskus NVC, hy-vinvointi- ja terveysalan innovaatioympäristö Innokylä, AVI:t, ELY:t, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL - nyttemmin SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry sekä yksittäiset järjestöt ja useat yksityiset palveluntarjoajat. Rahoituksen kaut-ta BoWerin toiminnot ovat verkottuneet hallinnossa laajasti: STM:n lisäksi myös TEM:n, STM:n, SM:n, OM:n ja Kuntaliiton kanssa.
Tänä päivänä laaja BoWer-verkosto tukee tuoreen strategiansa mukaisesti pohja-laisten hyvinvointia, terveyttä ja sen keskeisenä osana mielenterveyttä ja alan joh-tamista tutkimuksen, arvioinnin ja niihin perustuvien innovaatioiden keinoin.
Vaikka BoWer on pohjalainen, se on myös kansallisesti ja kansainvälisesti
ver-24 Acta Wasaensia
kottunut ja yhteiskunnallisesti vaikuttava vastaus perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen vuoropuhelun vahvistamiseksi ja sosiaalisten innovaatioiden luomi-seksi. BoWer-verkosto toimijoineen onkin osallisena useissa kansallisesti ja kan-sainvälisesti verkottuneissa asiantuntijafoorumeissa sekä tutkimus- ja kehittämis-hankkeissa.
BoWerin tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä Pohjanmaalla on alueellinen ja kestävä hyvinvoinnin monialaisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan raken-ne. Tähän liittyen perustetaan Vaasan yliopiston ja professori Pirkko Vartiaisen johdolla yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sen Vaasan toimi-paikan sekä alueella vaikuttavien korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa monitie-teinen tutkimusohjelma. Se nojaa ensimmäisessä vaiheessa alueelle kertyneisiin laajoihin väestöaineistoihin.
Osallisuus, hyvinvointi ja terveys sekä sen osana mielenterveys –tutkimusohjelma pitää sisällään kolme monitieteisiä tutkimusryhmää. Tutkimusryhmät paneutuvat:
1. sosiaali- ja terveysjohtamiseen ja sen kompleksisuuteen, 2. osallisuuden ja hy-vinvoinnin yhteyksiin, sekä 3. hyhy-vinvoinnin, terveyden ja sen osana mielen-erveyden välisten yhteyksien tutkimuksiin ja selvityksiin. Kutakin edellä maini-tuista tutkimusryhmistä luotsaa syyskuusta 2013 lähtien asiantuntijapari, joista toinen on Vaasan yliopistolta ja toinen on Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja sen Vaasan toimipaikasta.
Pohjanmaan alueesta onkin jo paljon aineistoa tutkimusohjelmassa käytettäväksi:
THL:n tietotuotanto esim. Hyvinvointibarometri, Vaasan yliopiston toteuttama ja Suomen Akatemian rahoittama Ihmisen ääni –hankkeen kansallinen terveys- ja hyvinvointi kysely, vuodesta 2005 asti kertynyt pian kymmenvuotinen seuranta-aineisto Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueilta koskien mielen-terveys- ja päihdepalveluja, niiden saatavuutta ja asennoitumisesta näihin ongel-miin, häiriöihin ja sairauksiin. Myös osallisuuden tematiikkaa tukevista delibera-tiivisen mallin sovelluksista on kertynyt monipuolisia aineistoja. Lisäksi vuonna 2012 Alueellisen terveys- ja hyvinvointi (ATH) –tutkimuksen valmistelu ja onnis-tunut toteuttaminen tuottaa vuosittain kertyvän aineiston siitä, miten pohjalaiset voivat, mikä on heidän terveydentilansa ja miten palvelut vastaavat heidän tarpei-siinsa.
BoWer-verkosto on aktiivinen julkaisija ja vaikuttaja. Ihmisen ääni -hankkeen puitteissa on julkaistu lukuisia artikkeleita, raportteja, kirjoja ja muita julkaisuja.
Myös deliberatiivisesta demokratiasta ja osallisuudesta on julkaistu artikkeleita, väitöskirja ja opinnäytetöitä. Myös lukuisista toteutetuista kansalaisraadeista on tehty julkaisuja ja opinnäytetöitä. Muita BoWer-verkoston toimijoiden keskeisiä
tutkimusalueita ovat tähän mennessä olleet ikääntyneiden mielenterveyden edis-täminen ja sosiaalinen pääoma, joista on myös julkaistu erittäin paljon erityisesti kansainvälisillä ja pohjoismaisilla foorumeilla. Maahanmuuttajien integroitumista tukevat useat vertailevat ja alueelliset tutkimukset ja opinnäytetyöt. Tutkimusta on tehty myös mielenterveyshäiriöistä ja masennuksesta. Lisäksi aluenäkökulmas-ta on paneuduttu maahanmuuton aluealuenäkökulmas-taloudellisiin vaikutuksiin. Myös lukuisia kehittämishankkeita esim. Kansallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis-ohjelmassa on tuettu BoWer-verkoston arvioinneilla ja muulla asiantuntijuudella.
Tutkittu ja arvioitu tieto räätälöidään käyttäjäystävällisempään muotoon, jotta sitä voidaan aiempaa paremmin hyödyntää hyvinvointia, terveyttä ja sen osana mie-lenterveyttä koskevassa suunnittelussa, päätöksenteossa, innovaatiotoiminnassa ja johtamisessa. Tulevina vuosina BoWer jatkaa näissä toimissaan kansallisen, poh-joismaisen ja laajemminkin kansainvälisen verkostonsa vahvistamista. BoWerin arvojen Kumppanuus, Osallisuus, Rohkeus, Vaikuttavuus ja Avoimuus mukaises-ti, BoWer toimii Pohjanmaan ”korvana” eli kuulee ja kuuntelee vaimeitakin alu-eellisia, kansallisia ja kansainvälisiä signaaleja hyvinvoinnin laajalta kentällä.
BoWerin toimien ja alueellisen kehittämisen lähtökohtia ovat itse kunkin verkos-ton toimijan perustehtävät ja vahvuudet. Perustaa luovat myös kansalliset, alueel-liset ja paikalalueel-liset hyvinvointisuunnitelmat ja strategiat, joissa tähdennetään paitsi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä myös BoWerin pyrkimysten tavoin kestä-viä hyvinvoinnin tutkimuksen ja kehittämisen rakenteiden tärkeyttä palveluraken-neuudistuksen osana ja muutostukena. Kansallisista ohjelmista ja strategioista mainittakoon Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 – Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia ja vuosille 2012–2015 ulottuva Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste).
Alueellisesti BoWerin strateginen tuki perustuu mm. vuoteen 2040 ulottuvaan Pohjanmaan maakuntasuunnitelmaan sekä vuosille 2011–2014 ajoittuvaan maa-kuntaohjelmaan. Näiden viitoittamina Pohjanmaalla sosiaali- ja terveysalan palve-lut ovat monipuolisia ja sopeutettu hyvin väestökehityksen tarpeisiin. Vuonna 2040 alueella on monipuolisia verkostoja, jotka synnyttävät yhteispinnoillaan sosiaali- ja terveysalan innovaatioita. Pohjanmaalla hyvinvointipalvelujen tuotta-jat ja asiantuntituotta-jat, tutkituotta-jat ja kehittäjät muodostavat monikielisen kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneen osaamiskeskittymän, joka on luonut perustan kestä-välle ja alueelliselle alan kehittämisrakenteelle. Lisäksi alueelle on luotu enna-koiva ja kannustava strategia koulutuksen ja työelämän yhteensovittamiseksi.
Tässä strategiassa on huomioitu myös maahanmuutto. Juuri nyt hyvinvointisekto-rin taloudelliset voimavarat ja kehittämishaasteet edellyttävät ajankohtaisia raken-teellisia uudistuksia ja osin uusia menetelmiä ja ratkaisuja. Haasteina ovat perus-
26 Acta Wasaensia
ja erityispalveluiden toimiva suhde sekä onnistuneesti toteutettu palvelu- ja kunta-rakenneuudistus. BoWer – Pohjanmaan hyvinvointipalvelujen tutkimus- ja inno-vaatioverkosto tukee osaltaan edellä kuvattuja visioita ja tavoitetiloja. BoWer-verkostossa onkin kysytty: Miten tulevaisuuden hyvinvointipalvelut järjestetään Pohjanmaalla? Entä, mikä on julkisen sektorin tai toisaalta kuntalaisten ja asiak-kaiden rooli maakunnan palvelutuotannossa?
Osavastauksena edellisiin kysymyksiin BoWer-verkoston toimijoiden yhteistyönä ilmestyi Vaasan yliopiston julkaisusarjassa vuonna 2011 Pirkko Vartiaisen ja Ma-ritta Vuorenmaan toimittamana julkaisu Kohti sosiaalisesti kestävää hyvinvointia.
Näkökulmia Pohjanmaalta. Noin kolmenkymmenen alan asiantuntijan tuottama julkaisu syntyi tarpeesta ymmärtää ja konkretisoida hyvinvoinnin taustekijöitä, elementtejä ja ominaispiirteitä erityisesti Pohjanmaan näkökulmasta. Julkaisussa ei tavoiteltu sileää, vahvasti toisiinsa kytkeytyvää ja tiukasti ennalta raamitettua kuvaa Pohjanmaan hyvinvoinnista, vaan luotiin tutkittavaan ilmiöön erilaisia tar-kastelutapoja. Yksi tarkoitus oli myös tehdä näinkin alueen hyvinvointiosaaminen ja asiantuntijuus näkyväksi. Kohti sosiaalisesti kestävää hyvinvointia – Näkökul-mia Pohjanmaalta -julkaisu on sittemmin toiminut lähtölaukauksena vuonna 2013 perustettavalle, jo mainitulle tutkimusohjelmalle.
Vartiaisen ja Vuorenmaan julkaisun päätelmiä mukaillen alla olevassa kuvioissa on esitetty se, miten Pohjanmaan maakunnan tasolla palvelujen tarpeet voitaisiin määritellä yksilöiden ja perheiden näkökulmasta, positiivista hyvinvointia koros-taen. Tällöin palvelujärjestelmässä olisi selkeästi määritelty ja luotu arjessa toimi-via keinoja kuntalaisten osallistumiselle ja osallistumisen vaikuttavuuden lisäämi-selle. Olisi luotu pohjoismaiseen hyvään käytäntöön perustuen osallisuus-politiikka ja asetettu se luontevasti perinteisen kunnallisdemokratian rinnalle.
Tällöin palvelujärjestelmässä olisi määriteltyinä kuntalaisten asiakkaiden ja poti-laiden osallistumisen ja vaikuttamisen taso sekä luotu kuntalaiselle aitoja mahdol-lisuuksia tehdä tietoon perustuvia valintoja palvelujärjestelmän sisällä (vrt. THL:n Palveluvaaka).
Sosiaalisesti kestävä hyvinvointi ei ole vain valintoja, se on myös yksilöllistä ja yhteisöllistä vastuuta. Sosiaalisesti kestävää hyvinvointia rakennettaessa määritel-täisiin yksilölliset vastuut vaikkapa yksilöllisessä hyvinvointiohjelmassa ja moti-voitaisiin itse kutakin oman hyvinvointinsa ja terveytensä ylläpitämiseen. Yhtei-söllisyyttä vahvistettaisiin.
Tällainen Pohjanmaan sosiaalisesti kestävää hyvinvointia tavoitteleva näkökulma korostaisi nykyistä enemmän julkisten palvelujen hyvinvointia, terveyttä ja sen osana mielenterveyttä edistävää ja sairauksia ja häiriöitä ehkäisevää luonnetta. Se
myös kutsuisi nyt valmisteilla olevan uuden kuntalain hengen mukaisesti kaikki kunnan toimijat mukaan Hyvinvointitalkoisiin ja järjestöt ja yksityiset kump-panuuteen Hyvinvointikunnan rakentamiseksi.
Kuvio 1. Pohjanmaan hyvinvoinnin sosiaalisesti kestävä tulevaisuus palvelu-järjestelmän ja asiakkaiden näkökulmasta
Pohjanmaan sosiaalisesti kestävä hyvinvointi vaatii konkreettisia ratkaisuja palve-lujärjestelmän rakenteelliseksi uudistamiseksi. Kestäväksi osoittautuneen poh-joismaisen hyvinvointivaltiomallin mukaisesti arvokas lähtökohtana on, että jul-kisten hyvinvointipalvelujen rooli säilyy vahvana myös tulevaisuudessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että julkiset organisaatiot olisivat palvelujen tuottajia siinä määrin kuin ne ovat olleet koko 2000-luvun. Keskeisiä rakenteellisen kehit-tämisen teemoja Pohjanmaalla ovat edelleen, kysymys kuntarakenteesta ja siitä seuraavasta palvelurakenteesta. Hyvinvointia luotaessa ja sitä ylläpidettäessä on kyettävä määrittelemään uudelleen kuntalaisten, julkisten toimijoiden, yksityisten toimijoiden ja entistä tärkeämpään rooliin nousevien järjestöjen ja kansalaisyh-teiskunnan rooleja ja työnjakoa palvelukokonaisuuksissa. Myös sosiaalipalvelu-jen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ja muiden erityispalvelujen eheys, peruspalveluiden korostaminen ja muutoksessa tarvittava osaamisen
vah-Rakenteellisesti
28 Acta Wasaensia
vistaminen ovat mittavia haasteita. Ne ovat haasteita myös alan koulutukselle ja muutosjohtamiselle.
Rakenteellisten kysymysten lisäksi ratkaistavaksi tulevat priorisoinnit kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Muutoksessa tarvitaan jo lähes vanhanaikaisena kuo-pattua arvokeskustelua uusissa yhteyksissään. Tarvitaan myös välineitä ja mene-telmiä, joilla priorisointi voidaan toteuttaa mahdollisimman tarkoituksenmukai-sella tavalla.
Millaisen informaation varassa palvelujärjestelmän rakenteelliset muutokset tai priorisointi sitten tulisi toteuttaa? Konkreettisiin toimenpiteisiin ei päästä, ellei kansalaisia oteta vahvemmin mukaan. Myös Pohjanmaalla on uskallettava laittaa kansalaiset pohtimaan hyvinvoinnin tilaa ja tulevaisuuden mahdollisuuksia toi-minnan rakenteelliset ja taloudelliset faktat huomioon ottaen. Ensimmäinen vaihe voisi olla kansalaiskysely. Sen jälkeen Pohjanmaan maakunnan väestön osalli-suuden lisäämiseksi tarvitaan menetelmiä, jotka tuottavat punnitun, faktoihin pe-rustuvan käsityksen asiasta. Keinoiksi tarjoutuvat esim. jo hyväksi käytännöksi muodostunut kansalaisraati tai konsensuskonferenssi ja näissä asiantuntijaverkos-toksi BoWer. Tavoitteiksi asettuvat hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat ja sosiaalisesti kestävää hyvinvointia tuottavat toimintatavat.
”Uskaliaat ideat ovat usein kuin eteenpäin liikutetut shakkinappulat. Ne saatetaan syödä, mutta ne voivat myös aloittaa voittoisan pelin.”
–Goethe