5.1 Mitkä ovat luokanopettajien kokemukset ja näkemykset tieto- ja
5.1.3 Teknologian rooli tulevaisuuden luokkaopetuksessa
Tässä kappaleessa käsittelemme opettajien näkemyksiä tieto- ja viestintäteknologian ase-masta tulevaisuuden luokkaopetuksessa. Mitä asioita teknologia mahdollistaa ja mitkä asiat muodostavat kysymyksiä ja huolia. Lisäksi vastauksissa nousi esille muutamia käytännön esimerkkejä, joissa teknologian vaikutukset näkyvät vahvasti.
Haastateltavat uskoivat, että teknologian asema tulee kasvamaan tulevaisuudessa luokka-opetuksessa ja että se ottaa keskeisemmän roolin niin että jokapäiväinen koulutyöskentely toteutetaan yhä enemmän teknologian avustuksella. Eräs vastaajista koki tämän johtuvan teknologian keskeisestä roolista lasten ja nuorten arjessa, jolloin sen kiinnostuneisuudella pystyttäisiin mahdollisesti vaikuttamaan oppilaiden oppimisasenteisiin ja ajatteluun. Tällöin teknologiapohjainen oppiminen pystyisi tehostamaan oppimista, kunhan se tukisi opetuksen ja oppimisen tavoitteita. Toinen kasvamisen syyn peruste oli mahdolliset resurssilisäykset, joka mahdollistaisi teknologian lisäämisen kouluissa.
Varmasti kasvaa [TVT:n käyttö tulevaisuudessa luokkaopetuksessa].. (H2)
Mä ehkä veikkaan, et sitä tulee varmaan enemmän. Varsinki sit, ku aletaan saada rahaa jostain pikkusen enemmän. (H3)
Veikkaan, et tulee yleistymään entistä enemmän. (H4)
Sillähän vaikutetaan asenteisiin, ajatteluun, sillä voidaan opettaa, sillä voidaan tehdä vaikka mitä, et siinä mielikuvitus on vaa rajana sen käytössä. (H7)
Opettajat kokivat, että teknologian käyttö tulevaisuuden luokkaopetuksessa sisältää myös mahdollisuuksia. Tieto- ja viestintäteknologian roolin kasvun uskottiin parantavan opetta-jien kompetenssia käyttää teknologiaa efektiivisesti opetuksen tukena, jolloin sen hyödyt ja edut oppilaiden oppimisessa konkretisoituisi tehokkaasti. Näin opettajat pystyisivät integ-roimaan teknologiaa pedagogisesti perustellen ja oppilaiden oppimistavoitteita mukaillen.
Lisäksi osa vastaajista koki teknologian helpottavan heidän työtään opettajina esimerkiksi oppilaan arvioinnissa, johtuen sen tiedon tallennusominaisuuksista.
Se tulee tulee joka päiväseks käyttömateriaaliks ja sitä me opettajat osataan varmaan jatkuvasti käyttää paremmin ja sillee joustavammin oikeessa kohdissa. Sen varmaan oppii, et millä tavalla se on parasta käyttää siinä kaiken muun kokonaisen opetuksen joukossa. Tommonen tulee var-maa kehittyy paljon. (H7)
Se palvelee just näitä pedagogisia päämääriä. (H5)
Sen dokumentointi ilman tieto- ja viestintäteknologiaa on tosi haastavaa. Sit taas tossa on val-miina työkaluna, millä se on aika helppoa. (H6)
Opettajat kokivat teknologian muuttavan myös konkreettisella tasolla tulevaisuuden koulun-käyntiä. Sen käyttö nähtiin muuttavan oppimista yhä henkilökohtaisemmaksi esimerkiksi oppilaan yksityisen oppimispolun tallentajana. Ennen kaikkea teknologia antaisi oppilaalle välineen reflektoida omaa oppimista, jolloin hän saisi tätä kautta konkreettisen kuvauksen omasta kehityksestä. Lisäksi uskottiin, että oppilaiden omien teknologialaitteiden, jotka löy-tyisivät joko kotoa tai koulun tarjoamina, käyttö osana koulutyöskentelyä kasvaisi, joka li-säisi oppimisen henkilökohtaisuutta. Opettajille uskottiin kehitettävän verkossa toimiva tu-kialusta, joka tarjoaisi teknologista opetus- ja oppimismateriaalia heidän opetuksensa tueksi.
Tämän uskottiin helpottavan ja edistävän teknologian integroimista luokkaopetukseen.
Mun mielest se on tärkeessä roolissa, ja ku jokainen oppilas kuitenki lähtee, tai pitäs lähtee siitä, et oppilaalla on oma oppimispolku. (H6)
Se tulee sillee, et se tulee vielä helpommin löydettäväks, et sinne tehdään jotakin alustoja, joista sä sitte saat tietystä alustasta hakea, jos on niin valtavasti materiaalia, että kun ne osaat ja muuta, kun sul on asiat sitte hallussa. (H7)
Meilleki on tulossa uus koulurakennus ja kaikkee mahollista ja oppilaille kaapit, mihin tulee la-tauspisteet ja pitäis olla perjaatteessa kaikille tai edes puolille käytössä koko ajan padit lai läppä-rit. (H1)
Haastateltavat olivat kuitenkin epäileväisiä odotusten ja todellisuuden kohtaamisesta.
Eräässä haastatteluista heräsi huoli oppilaiden eriarvoistumisesta, jos laitteita ei tarjota kou-lun puolesta, vaan tunneilla käytettäisiin oppilaiden omia laitteita. Tämä huoli johtuu siitä, että Helsingin kaupungin alueelliset tuloerot vaikuttavat oppilaiden omiin laitteisiin ja niiden määrään. Lisäksi haastateltavilla heräsi huolia konkreettisen oppimisen vähenemisestä tai katoamisesta, kuten esimerkiksi kynään ja paperiin nojautuvan kirjoitustaidon harjoittelusta, joka vähenisi tablettien ja koneiden yleistyessä oppilaiden kirjoitusalustana. Haastateltavat juuri painottivat sitä, ettei kaikkea voida tehdä tulevaisuudessakaan teknologia edellä. Osa haastateltavista uskoi myös, että innostus TVT:stä vähenee ja sen käyttö tulee normalisoitu-maan.
Muuttuu henkilökohtaisemmaksi, eriarvoistaa. Me ollaan nyt alueella, jossa tulotaso lapsilla ei oo kovin hyvä. Laitteita ei oo samassa mittakaavassa kotona täällä, ku jossain muualla päin Helsin-kiä. (H2)
Mun mielestä ajatuksena hyvä, mutta se on toisaalta mun mielestä aika pelottavaa, et jos siihen mennään, et unohdetaan sitä, mikä on tärkeetä. Varsinki ku mä oon alkuopetuksessa, ni täällä se on tosi tärkeetä, et ne tekee sitä kirjaa, et tulee käsialaa. Enhän mä voi sitä syrjäyttää millään pa-dilla. (H1)
Todennäkösesti se menee enemmän siihen suuntaan, et kaikki tehdään teknologian avustuksella, kunnes huomataan, et se ei voi olla itseisarvo tai se ei voi olla vaan se ainut asia, mitä tehdään.
(H4)
Mä veikkaan, et tulevaisuudessa, ku se minkälaisia taitoja oppilaat tarvii, ni ne on sellasia, mitä ne ei saa siitä tieto- ja viestintäteknologiasta välttämättä. Mä veikkaan, et se kyl jossain vaiheessa se innostus niiden käyttämiseen kyl vähenee. Sitä ei ehkä koeta jossai vaiheessa enää nii tär-keänä, et se vähä niinku ehkä normalisoituu, ku nyt se on sellanen kasvava buumi. (H3)
Lähes kaikki opettajat nostivat esille sen, että tieto- ja viestintäteknologia ei voi tulevaisuu-dessakaan olla opetuksessa itseisarvo ja sen on palveltava pedagogisia päämääriä. Tärkeää olisi, että sen käyttöönotto toteutettaisiin yleisesti samalla tavalla kuin spesifimmän sisällön opetuksessa eli ajatuksella ja perustellusti. Näin siitä muodostuisi tuki opettamiselle ja op-pimiselle, eikä mahdollinen uhka ja taakka luokkatyöskentelyyn.
Toivon, että se on väline eikä itseisarvo. Ja, että se palvelee just näitä pedagogisia päämääriä, ettei niin sanotusti mopo karkaa käsistä. (H5)
Toivoisin ehkä, et sitä ei tulla sokeena sitä käyttämään. Kun on tutkimuksia, jotka sanoo muun muassa, että kun tabletit ovat yleistyneet, niin lasten pärjääminen ja oppiminen onkin mennyt alaspäin ja siltikin sanotaan, että käytä sitä padia siellä joka hommassa mukana. (H4)
Se on toisaalta uhka, toisaalta mahdollisuus. Riippuu siitä, miten se toteutetaan. (H1)
5.2 Mitkä ovat luokanopettajien kokemukset ja näkemykset tieto- ja vies-tintäteknologian käytöstä liikunnanopetuksessa?
Tässä kappaleessa käsitellään opettajien näkökulmia ja asenteita teknologiaa kohtaan liikun-nanopetuksen tukena. Teknologian koettiin tuovan lisäarvoa liikunnanopettamiseen ja -op-pimiseen. Sitä kuitenkin hyödynnettiin vähemmän kuin luokkaopetuksessa. Opettajat koki-vat oman liikuntateknologiaosaamisen ja -tietouden heikommaksi kuin luokkaopetuksessa hyödynnettävissä teknologia-applikaatioissa.
5.2.1 Opettajien asenne ja kompetenssi teknologian käytössä liikunnanopetuksessa Haastateltavat kertoivat käyttävänsä vähän tai ei ollenkaan teknologiaa liikunnanopetuk-sessa, mutta osa toivoi käyttävänsä enemmänkin. Onnistuneen ja toimivan teknologian in-tegraation koettiin helpottavan opettajan työtä tunnin suunnittelussa ja oppilaiden henkilö-kohtaisen arvioinnin sekä palautteen antamisessa. Varsinkin opetellessa spesifimpiä liikun-nallisia ja motorisia taitoja, opettajat kokivat teknologisen analysoinnin ja reflektoinnin tuo-van lisäarvoa taidon oppimisen tueksi. Varsinkin tilanteissa, joissa opetetaan taitoja, joita opettajat eivät mielestään hallitse tarpeeksi hyvin, teknologian mahdollistama visuaalinen esimerkkisuoritus koettiin tärkeänä. Tämän lisäksi teknologia on koettu hyödylliseksi, kun muita oppiaineita on integroitu osaksi liikunnanopetusta.
Sitten arvioinnin tukena että ottaakin, ottaakin filmille sen mitä on tehny ja sitten kun oppilas ky-kenee siitä kattomaan et miten hän on toiminut oikein ja mikä on ehkä semmosta mitä hän vois kehittää. (H4)
Taidonopettamisasioissa vaikka koriksessaki olis just kauheen hienoo ku ite ei aina osaa tieten-kää sitä huippusuoritusta ni monet oppilaat ku ne näkee sen oikeen suorituksen ni ne pystyy imee sen ja ne pystyy imitoimaan sitä sen jälkeen. (H5)
Mutta ehkä enemmänki vois käyttää. Vaikka mä ajattelen myös, et liikuntatunnit on pääasiassa sitä, että tehään, pelataan, ei niinkään katsota, analysoida… mutta tollasissa taidonopettamisasi-oissa. (H5)
Mut mä oon lisänny sinne myös sitte biologian opetusta. Et eli esimerkiks tällee keväällä ollu hyvä ottaa, ku on tullu ensimmäiset kasvit, ensimmäiset hyönteiset, ni on laitettu sellanen lista oppilaiden kanssa, että jokaisesta hyönteisestä, jonka pystyy kuvaamaan liikuntatunnin aikana.
(H7)
Suurin osa opettajista koki omat taitonsa ja tietonsa liikuntateknologioista puutteellisina, jotta he olisivat voineet integroida teknologiaa liikunnanopetukseensa. Lisäksi vähäiseen teknologian käyttöön vaikutti monien vastaajien asenne siitä, että liikunnantunnit mielletään vieläkin liikuntasalissa tapahtuvana toimintana, jossa liikutaan mahdollisimman paljon ja teknologiaa hyödynnetään vain musiikinsoittamisessa tai ajanotossa. Tätä vahvisti myös vastaajien esille tuomat aikatauluongelmat, varsinkin tilanteissa, joissa liikunnanopetus muodostuu kahdesta erillisestä 45-minuutin tunnista. Nämä aikatauluraamit koettiin haas-teellisiksi ottaa liikuntaan mukaan teknologiaa, sillä sen käytön opettelu ja käytön mahdol-liset passiivisen liikkumisen osiot, veisivät liian ison osan palana jo valmiiksi lyhyestä te-hokkaan fyysisen aktiivisuuden ajasta. Haastateltavista osa myös myönsi, ettei ollut pereh-tynyt tai ei ollut tietoinen vallitsevista liikuntateknologioista.
En ehkä oo sitte keksiny semmosia ideoita, missä voisi käyttää sitä järkevästi, et se toisi jotain lisää siihen. (H4)
Täytyy myöntää, etten oo viel sille osa-alueelle panostaa niin paljon ku oisin halunnu. (H6) Kun miettii liikunnanopetuksen aikataulua, joissain kouluissa on kaksi yksittäistä tuntia.. mulla on onneks nyt yksi kaksoistunti et siinä ehtii tehdä paljon. Mutta jos mä ajattelisin et mä ensin järjestän sinne ja selitän oppilaille, miksi meillä on ja miten tätä laitetta käytetään ja mitä kuuluu tehdä ni se tekemisen aika siitä liikuntatunnista voi jäädä hyvinki vähäseksi pienten oppilaiden kanssa kun pohditaan et mistä piti klikata ja mistä ei. (H4)
En mä haluu käyttää niit liikuntatunteja sillee, et katsotaan. Se on ennemminki kyl sillee, et teh-dään niin et hiki lentää. (H5)
Et mäkään en oo koskaan oikeen istunu ja miettiny mitä kaikkee teknologiajuttuja. (H7)
5.2.2 Teknologian hyödyntäminen liikunnanopetuksessa
Liikunnantunneilla on käytetty tabletteja ja videotallennusvälineitä, joita on hyödynnetty esimerkiksi omien suoritusten reflektoinnissa. Teknologiaa on hyödynnetty liikunnanope-tuksessa pääasiassa suunnisliikunnanope-tuksessa, jossa sitä on hyödynnetty valokuvasuunnisliikunnanope-tuksessa, QR-koodisuunnistuksessa ja GPS:ää hyödyntävissä suunnistussovelluksissa. Oppilaat ovat esimerkiksi päässeet ottamaan kuvia ja konstruoimaan omia suunnistuspisteitä, joita muut oppilaat ovat sitten ratkaisseet hyödyntäen omia tablettejaan. Teknologiaa on käytetty lii-kunnantunneilla myös ajanotossa ja musiikin soitossa sekä pelisovelluksien ja matkaa mit-taavien sovelluksien käytössä.
Suunnistuksessa eli on kiva rasteja kuvata ja toisaalta se on hirveen hyvä turvaväline et on puhe-lin mukana. (H5)
Ollaan kuvattu liikuntatunnilla suoritusta ja katottu sen kautta et miten tää nyt menee. (H2) Semmosia valokuvasuunnistuksia että mä oon ottanu tästä lähialueelta, tietystä paikoista kuvia, oli ne sisältä tai ulkoota ja sit ne lähtevät etsimään sen paikan ja käyvät kuvaamassa sen pai-kan...sitte voi olla myös sillee et toisinpäin sillee et oppilaat käyvät tekemässä, ottamassa kuvan ja sitte vaihtavat niitä kameroita ja toiset lähtevät ottamaan vastaavanlaisen kuvan vastaavasta paikasta. (H7)
Omien suoritusten videoinneista on ollut hyötyä, kun oppilas on konkreettisesti nähnyt oman suorituksensa ja pystynyt reflektoimaan sen opettajan palautteen kanssa. Useat haastateltavat kokivat teknologian tuovan lisäarvoa juuri oppilaiden itsereflektointiin heidän oppiessa uu-sia taitoja tai tuodessa vanhoihin uuuu-sia ulottuvuukuu-sia. Video mahdollisti teknisesti oikeiden suoritusten näyttämisen esimerkiksi tilanteissa, joissa opettaja ei kokenut omaavansa kom-petenssia näyttää itse tarpeeksi hyvää konkreettista esimerkkiä. Toinen tärkeä perustelu, minkä takia opettajat toisivat lisää teknologiaa liikunnanopetukseen, oli oppilaiden moti-vointi. Yksinkertaisiin ja jopa tylsinä pidettyihin taitoalueisiin voisi teknologian avulla tuoda uusia lähestymistapoja, joka tekisi niistä mielenkiintoisempia. Esimerkiksi eräs opettajista koki, että pojille olisi helpompaa opettaa tanssia, kun se on viety perinteisestä tanssista esi-merkiksi pelillisyyden kontekstiin, missä pojat pelaisivat tanssipeliä. Liikuntateknologian ja -pelien mahdollistaman pelillisyyden hyödyntämisen mahdollisuudet nostettiin esille muu-tamissa vastauksissa. Opettajat kokivat tämän aihealueen olevan lähellä oppilaita, sillä esi-merkiksi liikuntapeleihin sisältyvät Pokemon Go ja Wii-konsolin urheilupelit ovat opettajien mielestä lähellä oppilaiden arkea ja näin erinomaisia mahdollisuuksia saada lapset liikku-maan myös liikuntatunneilla.
Mä uskon siihen että kun sen suorituksen näkee, esim oman suorituksen näkee ööö videolta niin se antaa oppilaille niin se antaa oppilaille niin paljon, se antaa niinku sekunnissa ahaa-elämyksen.
(H5)
Kutosen pojat ku ei ne haluu mun perässä lähtee tanssimaan mut jos se tulis jotenki muuten myy-tynä [tanssiappi] ni se vois ehkä lähteekki sitte. (H1)
Jos oikeesti halutaan kannustaa nuoria liikkumaan ja saamaan omistautumista siihen urheiluun ni sitähän voi tosi helposti käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa siinä. (H6)
Sitte tuli se huippusuoritus sieltä nauhalta ja sit hypättiin ja mä kuvasin jokaisen erikseen ja an-noin sit oppilaan nähdä sen vain niinku sen omansa ja ihan siinä nopeesti et “hei huomasit sä mitä tossa tapahtu”.. “Joo mä ponnistin kahella jalalla” et se on nii nopea se havainnointi siinä että mikä.. mikä meni pieleen tai mikä meni hyvin toisaalta (H5)
Sit taas jos miettii et hyvin paljon ihmiset motivoituu erilaisiin liikuntalajeihin niin että he pelaa wiitä tai pokemon go:ta ja juoksentelee ulkona et siinä mielessä pelillisyys voi tuoda jotain lisää..
(H4)
Ne [oppilaat] oli tosi innoissaan esimerkiksi siinä pelissä osa ku siinä näki miten pitkä matkan ne oli kulkenu. ni se motivoi hirveesti ni ne halus saada kolme kilsaa täyteen ja ne juoksi jotain ym-pyrää siinä koulun pihalla. (H3)
Muutama haastateltava koki, että teknologian integroiminen liikuntatunneille on haastavaa järkevästi ja pedagogisesti perusteltuna. Yhtenä syynä oli se, että heidän mielestään liikun-tatunneilla tulisi liikkua mahdollisimman paljon, eikä katsoa ja analysoida asioita videolta.
Lisäksi opettajat kokivat teknologian hankalana liikunnassa, koska välineitä on rikkoutunut liikunnantunneilla eikä rikkoutuneita laitteita korvata mitenkään. Laitteiden saatavuus ja re-surssit koettiin myös ongelmana, koska laitteiden tulisi olla pienikokoisia ja liikuteltavia, mutta niitä ei ole välttämättä vapaana tai ne eivät toimi, silloin kuin niitä tarvitsisi. Suurim-massa osassa laitteita ei ole verkkoyhteyttä koulun ulkopuolella, mikä vaikuttaa siihen, ettei kaikkia sovelluksia voi käyttää esimerkiksi liikuntatunneilla metsässä. Osa sovelluksista taas ei ollut toiminut kunnolla, mikä voi johtua opettajien kokemaan ajanpuutteeseen tutustua kaikkiin uusiin sovelluksiin. Opettajat kokivat myös, ettei koululla ollut tarpeeksi henkilös-töä huoltamaan ja ylläpitämään teknologista välineishenkilös-töä liikuntaan. Lisäksi opettajat kaipa-sivat lisää tukea teknologian käytössä, mutta eivät esimerkiksi kehdanneet häiritä kiireisiä tukihenkilöitä. Opettajat kuitenkin kertoivat saavansa tarvittaessa tukea liikuntateknologian käyttöön.
En mä haluu käyttää niit liikuntatunteja sillee, et katsotaan. Se on ennemminki kyl sillee et teh-dään niin et hiki lentää. (H5)
Koen että liikuntaan liittyen se on kohtalaisen vaikea ottaa sinne järkevästi mukaan niin, että se tois siihen jotain muuta kuin, että se sama asia tehdäänkin teknologiaa käyttäen kuin minkä voisi tehdä niin, että opettaja selittää, opettaa tai näyttää. En ehkä oo sitte keksiny semmosia ideoita, missä voisi käyttää sitä järkevästi et se toisi jotain lisää siihen. (H4)
Koulun laitteita, mitä meil on, ni meillähän ei ole verkkoyhteyttä suurimmassa osassa niissä lait-teissa ollenkaa. Koulun ulkopuolella, missä ei oo avointa verkkoo, ni me ei voida oikeen käyttää niitä sovelluksia, mitkä toimii verkkoyhteydellä. (H6)
Onko niitä millonki vapaana ja mitä laitteita on käytettävissä ja onko laitteet kunnossa, ja siin on paljon säätöö. Sehän on sitte yks pieni miinus, et välillä jos niit ei oikee kukaan huolla, ni sehän sit nyppii, jos sä oot ajatellu jonku kivan jutun ja sitten mikään ei oikeen toimi. (H7)
Meillä on paljon laitteita, meil on hyvin vähän resursseja siihen et kuka huolehtii niistä laitteista.
(H6)
Meil on niin tiukassa noi meiän tukihenkilöt, jotka vastaa näitten päivityksestä ni mä en sit haluu tota taas kuormittaa heitä sellasella ylimääräsellä, mitä mä en tiedä tuunks mä käyttää. (H1)
Oppilaat koettiin suurimmilta osin olevan taitotasoltaan valmiita käyttämään liikuntatekno-logiaa. Opettajat nostivat oppilaiden omien suoritusten kuvaamisen vapaa-ajan urheilusuo-rituksista, kuten esimerkiksi parkourissa tai erilaisten liikunnallisista tempuista. Oppilaiden koettiin lisäksi omaavan tarvittavan avoimuuden ja kiinnostuksen kohti liikunnassa hyödyn-nettäviä teknologioita. Osa opettajista koki, että liikuntateknologian integraation puute joh-tui enemmän opettajien kompetenssin puutteesta kuin oppilaiden.
Ehdottomasti! oppilaathan on avoimia et jos joku on estäny ni se on yleensä opettaja joka estää…
(H7)
Koen! sehän on niille arkipäivää et ne kuvaa kaikkee.. ne kuvaa parkourii tai mitä tahansa ne te-kee pihalla ni nehän kuvaa niit temppuja myös. ne on jossain SuperParkissa ni ne kuvaa paljon..
ne on musta tosi valmiita. (H5)
Oppilaathan tekee mitä heille sanoo että kuuluu tehdä... mun oppilaat on myös hyvin innostuneita kokeilemaan kaikenlaista uutta. (H4)
Opettajat pohtivat, ymmärtävätkö oppilaat hyvän ja huono suorituksen eron, ja jääkö oman suorituksen tarkkaileminen vain hauskaksi ”lisäosaksi”. Etenkin pienillä oppilailla voi mennä enemmän aikaa laitteeseen tutustumiseen kuin itse liikkumiseen muutenkin vähäisillä liikuntatunneilla. Vaikka suurin osa oppilaista omaisi vahvan teknologiakompetenssin, opet-taja joutuu kuitenkin perehtymään omalta osaltaan erilaisiin sovelluksiin, jotta pystyy autta-maan myös niitä oppilaita, ketkä eivät osaa. Erityisesti pienillä oppilailla on ollut vaikeuksia laitteiden käytön kanssa, jonka takia laitteen ja sovelluksen käytön opetteluun kuin liikku-miseen. Lisäksi opettajilla heräsi huolia laitteiden kestävyydestä lasten käyttäessä niitä.
Heistä on vaan hauska nähdä se, se oma suoritus mut sen sisällön arvioiminen ni se vaatii kyl viel paljon harjoittelua et aika paljon sellasta pinta, pintaosaamista on. (H2)
Meil on ennakkotapaus siitä, et oppilaalla on menny tälläses tilantees puhelin tippunu ja näyttö särkyny, ni laitoin vaa vanhemmille, että saako käyttää, et koulun vakuutuksest niit ei korvata.
(H3)
Joissain asioissa voi jopa mennä enemmän aikaa kuitenkin siihen laitteen käytön opetteluun kuin siihen itse liikuntatuntiin. (H4)
5.2.3 Teknologian rooli tulevaisuuden luokkaopetuksessa
Tämä kappale käsittelee opettajien näkemyksiä teknologian asemasta liikunnanopetuksen tulevaisuudessa. Mitä sen integroiminen voi mahdollistaa ja mitä siinä tulisi huomioida. Li-säksi opettajat pääsivät rakentamaan omat, resurssivapaat utopiat teknologiaa hyödyntävästä liikunnanopetuksesta, joita käsitellään tämän kappaleen loppupuolella. Käsittelemme ensin opettajien pedagogisia näkemyksiä liikuntateknologian käytöstä, jonka jälkeen tarkaste-lemme heidän esille nostamia liikuntateknologian kehityskohteita ja huolia.
Samoin kuin luokkaopetuksessa, myös liikunnanopetuksessa opettajat kokevat teknologian käytön lisääntyvän tulevaisuudessa. Opettajat kokivat, että teknologian hyödyntämisestä on alettu keskustelemaan liikunnanopetuksen kontekstissa yhä enemmän. He uskovat sen saa-van enemmän tilaa pedagogisesti osana opetusmetodeja sekä konkreettisesti lisääntyneiden älytaulujen ja liikuntateknologian myötä.
Tieto- ja viestintäteknologian osuus opetuksesta varmasti tulee yleistymään enemmän ja liikun-nassakin tuntuu et siitä keskustellaan paljon enemmän ja aihetta otetaan enemmän esille. (H4) Uskon et se menee eteenpäin et sitä käytetään enemmän, varmasti. (H5)
Varmasti saa vielä lisää tilaa.. varmaan tulee älytauluja, liikuntatauluja liikuntasalien seinään (H2)
Varmaan kasvava koska kaikki tällaset sovellukset.. lasten liikkuminen on kuitenki tietyl taval ongelma ku ne liikkuu nii vähä. (h3)
Teknologian haluttiin ja uskottiin palvelevan tulevaisuudessa liikunnan pedagogisia tavoit-teita. Sen mahdollisina hyötyinä koettiin samat kuin nykypäivän opetuksessa eli oppilaiden motivaation parantamisen ja itsereflektion kautta oppimisen. Teknologian uskotaan mahdol-listavan oppilaille mukautetun ja yksilöllisen oppimisprosessin, joka olisi lähellä oppilaan omaa kiinnostusmaailmaa. Näin saataisiin oppilaat liikkumaan motivoituneesti ja rohkaise-maan myös vähemmän liikkuvia lapsia fyysisesti aktiivisempaan toimintaan.
Sitä kautta oikeestaa saatais rakennettuu sellanen aito liikunnallinen ilo, jokaiselle oppilaalle omalla tavalla..(H6)
Lasten liikkuminen on kuitenki tietyl taval ongelma ku ne liikkuu nii vähä. ni ihan varmasti sit ku ne motivoituu nii paljon kaikesta tollasesta, just Pokemon go:sta ja tollasesta. (H3)
Oppilaat pääsis valitsee et miten he suorittaa sitä liikuntaa ja miten omia mielenkiintojaan ja haastamaanki ehkä itteensä. (H6)
Jos oikeesti halutaan kannustaa nuoria liikkumaan ja saamaan omistautumista siihen urheiluun ni tosi helposti voi käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa siinä. (H6)
Oppilaiden itsereflektion uskottiin myös parantuvan, kun he pääsevät oppimaan liikunnalli-sia ja motoriliikunnalli-sia taitoja teknologiaa hyödyntävässä oppimisympäristössä. Teknologian mah-dollistama reflektio ja palaute auttaisi oppilasta itsenäisempään työskentelyyn sekä havain-noimaan oman edistymisen kehittymistä. Oikein tuetussa ympäristössä oppilas pääsisi näke-mään ja korjaamaan mahdollisia virheitään niin, ettei hänen kiinnostus tai aktiivisuus laskisi tai katoaisi.
Data myös kertois onks tää niinku jollain tavalla fiksua. et vedätkö sä liikaa tehoja vai teetkö sä suoritusta väärin ja alusta olis sellanen et ku sä askellat siinä ni se kertoo askellat sä oikein vai onko sulla seuraavan 10 vuoden päästä polvet siinä kunnossa et sä et enää askella. (H2) Korjaava palaute sen sen videon kautta… (H5)
Data myös kertois onks tää niinku jollain tavalla fiksua. et vedätkö sä liikaa tehoja vai teetkö sä suoritusta väärin ja alusta olis sellanen et ku sä askellat siinä ni se kertoo askellat sä oikein vai onko sulla seuraavan 10 vuoden päästä polvet siinä kunnossa et sä et enää askella. (H2) Korjaava palaute sen sen videon kautta… (H5)