Opettajien asenne ja kompetenssi teknologian käytössä

opetus-teknologiaa kohtaan. Kaikki haastateltavat olivat avoimia oppimaan ja kehittämään itseään opettajan työn ammatillisessa mielessä, jotta he pystyisivät integroimaan teknologiaa osaksi opetustaan. Opettajat olivat kiinnostuneita siitä hyödystä ja tuesta, jota teknologia voi tarjota heidän opetuksensa apuna. Varsinkin teknologian rooli mahdollisena tehtävään motivoijana ja kiinnostuksen herättäjänä nousi vastauksista keskeisesti esille. Teknologia nähtiin hyvänä

apuvälineenä ja lisäarvon tuojana opetuksessa, koska sen koettiin tuovan vaihtoehtoja ja mo-nipuolisuutta normaaliin oppimiseen.

Kyl se on mahdollisuus, jos niitä laitteita vaa on. Ja sit kun niitä vaa opitaan käyttämään, ni kyl se sillon on mahdollisuus. (H3)

Lähinnä ehkä se hyöty, mitä niist voi saada irti, on sellanen mikä kiinnostaa. (H1) Se on monissa erinomainen väline. (H5)

Jos me käytetään teknologiaa ajattelun ohjaamisessa tai jossakin pedagogisessa mielessä, niin et vaik ryhmällä on yks ipad ja siin on keskustelua sen ympärillä, ni sit se on ok. (H5)

Mut sit taas toisaalta se oli niiden mielestä tosi innostavaa et heei me kokeillaan tällästä uutta pe-liä ja et vois hyvin ja et jos tulis joku tällänen vastaava ni ihan mielellämme käytettäis. (H3)

Vaikka opettajat kokivat teknologian ja opetusteknologian arvokkaina opetuksen sekä oppi-misen tehostamisvälineinä, muutamat haastateltavat kertoivat kiinnostuksen olevan kuiten-kin melko pinnallista. Heiltä ei löytynyt haluja panostaa teknologiaan enempää muuten kuin ammatillisesta näkökulmasta eli teknologiat, jotka eivät liittyneet opetukseen tai oppimiseen, eivät opettajia juurikaan kiinnostaneet.

Ammatillisessa mielessä kyllä, muuten en niinkään. Oon enemmän käsillä tekijä ja, soittaja.. en koe itseäni että olisin kauhean sinut koneiden kanssa. (H5)

Käyttövälineenä ok, mutta ei ole semmoinen, et jaksaisin erikseen erityisesti siihen paneutua li-sää. (H4)

En oo sillee, et kiinnostuisin teknisistä laitteista. Lähinnä ehkä se hyöty, mitä niist voi saada irti, on sellanen mikä kiinnostaa. En oo mikään hifistelijä. (H1)

Tykkään myös tietynlaisesta rauhasta, et mä en joka paikkaan haluu sähköisyyttä ympärilleni.

(H7)

Melko positiivisista asenteista huolimatta haastateltavat kokivat teknologian saaneen liian korostetun ja keskeisen aseman nyky-yhteiskunnassa. Tällöin teknologiaa integroidaan ar-keen vain käyttämisen perusteena ilman tarkoituksenmukaista syytä, jolloin elämä alkaa pyöriä teknologian ympärillä. Sama pätee myös kouluopetuksessa, jossa teknologia oli hei-dän mielestään saanut liian korostuneen merkityksen. Opettajat kokivat, että teknologian olemassaolo opetuksessa tulisi aina olla pedagogisesti perusteltua eikä sitä tulisi pitää itseis-arvona.

Jos vois käyttää sellasta vanhaa sanontaa: hyvä renki mutta huono isäntä. Mä nään sen niin, et se on monissa erinomainen väline, mutta sitten kun sen itseisarvo nousee niin, että ikäänkuin se al-kaa ohjata oppilaan tai aikuisen elämää, ni sitten se on huono. (H5)

Tavallaan se on mun mielestä hirveen hyvä, että teknologia on kehittyny, se mahdollistaa paljon eri juttuja, mut sit taas toisaalta esimerkiksi ollaan tekemässä tätä digiloikkaa, ni mä en tykkää siit, et se teknologia on itseisarvo. (H3)

Mielelläni näen, miten se kaikista järkevimmin toteutetaan niin, että se palvelee sitä opetusta oi-keesti. (H4)

Meiän tehtävä on kuitenki kasvattaa ja opettaa ennen kaikkea vuorovaikutustaitoja täällä. ja, jos me käytetään teknologiaa ajattelun ohjaamisessa tai jossakin pedagogisessa mielessä niin, et vaik ryhmällä on yks ipad ja siin on keskustelua sen ympärillä, ni sit se on ok. Sit se on mun mielestä hyvä ja arvokas. (H5)

Teknologian kasvaneeseen asemaan liittyy myös uuden peruskoulun opetussuunnitelman perusteisiin tulleet lisäykset teknologian käytöstä opetuksen tukena. Opettajat kokivat ope-tussuunnitelman teknologialisäykset niin mahdollisuutena kuin haittana. Osa haastateltavista koki, että kun opetusteknologialle annetaan aikaa ja käyttökokemuksia, se pystyy tukemaan opettajan ja oppilaiden arkea. Kuitenkin lähes kaikki opettajat kokivat uusien lisäyksien tuo-neen opetukseensa paineita ainakin jossain vaiheessa. Niitä on syntynyt opetussuunnitelman käyttöönotossa sekä yleisessä paineessa käyttää teknologiaa opetuksen tukena. Kuitenkin moni opettaja on kokenut näiden paineiden laskeneen kokemusten ja ajan kuluessa.

Virallinen vastaus on varmaan mahdollisuutena, mutta oikeasti mä koen sen varmaan turhan pai-neistettuna. (H2)

Mut kyl se myöskin se opetussuunnitelma ja kaikki tää keskustelu sen ympärillä myös antaa aika paljon painetta. (H3)

Sanotaan nyt et syksyllä olin vähän ahdistunu ku alko ku ties, ettei oo ehk taidot semmosii, ku toivois, mut sit, ku tiettyi asioit otti haltuun ja muuta, ni sitä rauhottunu, et kyl tää tästä menee.

(H7)

Mahdollisuus ehdottomasti! Meil on tullu paljon hyviä uusia teknologisia ratkaisuja, mä oon sitä mieltä. (H6)

Opettajat arvioivat omat teknologiataitonsa keskinkertaisesta erinomaiseen. He osasivat hyödyntää teknologiaa opetuksensa tukena erityisesti yleisellä tasolla, johon kuului esimer-kiksi sähköpostin, videotykin, tietokoneiden ja tablettien käyttäminen. Muutamat

haastatel-tavat kuitenkin kokivat, että kun opettajan omat käyttötaidot tai asennoituminen olivat riit-tämättömiä, esimerkiksi tiettyjen laitteiden tai sovellusten käytössä, ei tieto- ja viestintätek-nologiasta ollut hyötyä opetuksessa.

Sen haluis vaa, et ne taidot niinku paranis ja sit se tulis ittelleki semmoseks niinku aamupuuron syöminen, et se menis tossa mukana automaattisesti, mut siinä vaihees mä en oo vielä. (H7) Mä oon tottunu käyttää tietokonetta ja osaan käyttää eri sovelluksia ja tablettia ja tälläsiä. Mut sit tietysti ehkä tavallaan pitäis enemmän perehtyy, et mitä erilaisia sovelluksia on olemassa. Siihen sit taas menee tosi paljon aikaa. (H3)

Se [teknologia] on kohtalaisen vaikea ottaa sinne järkevästi mukaan, niin että se tois siihen jotain muuta kuin, että se sama asia tehdäänkin teknologiaa käyttäen kuin, minkä voisi tehdä niin, että opettaja selittää, opettaa tai näyttää. (H4)

Kyl mä nyt koen, et aika sujuvasti, et aika luonnollisesti tulee. Ku et on kuitenki kasvanu aika itekki siihen mukaan, ni tota koen sillee, että helpoksi tällästen, mitä tulee arjessa käytettyä. (H1)

Monet haastatelluista kokivat oppineensa tieto- ja viestintäteknologiataitoja oman aktiivi-suuden kautta joko itseoppimalla tai kysymällä asiantuntijalta. Tärkeänä oppimispolkuna on pidetty kollegoilta ja opettajan lähipiiriltä saatua tukea. Vastaavasti täydennyskoulutuksille, jossa on käsitelty opetusteknologiaa, on osallistuttu heikosti tai ei ollenkaan. Osan vastaajien mielestä tämä johtui kurssien vähyydestä tai siitä, että niille ei mahtunut, kun taas osa koki, että koulutuksen tarpeellisuuden ja etsinnän tekee aina opettaja itse, eikä tähän riitä haluja tai aikaa. Muutamien vastaajien kouluissa oli järjestetty itsenäisiä teknologiakoulutuksia, joita opettajat pitivät hyödyllisinä.

Hyvin paljon on ollut tällä hetkellä et sen, mitä haluat oppia, niin sen selvität itse ja harjoittelet itse ja sit joko opit tai et opi. (H4)

Mulla on työparina nuori, innokas, taitava opettaja, rinnakkaisluokanopettaja, ja me ollaan paljon tehty yhteistyötä. (H5)

Aika suppeeta se lisäkoulutus mitä opettajille annetaan. (H6)

Se, että mä oon sitten pudonnut tästä kehityksen kärryiltä, niin se ei varmaankaa sitten johdu siitä, etteikö sitten jotain koulutusta ois ollu tarjolla, mutta mua vähän semmonen koulutussaralla harmittanu et tää on siirtynyt nettipohjaiseksi, itse etsittäväksi tiedoksi tai kurssiksi jota suorite-taan etänä. (H2)

Varmaan sitä sais kyllä sitä koulutusta, jos sitä hakis ja ehkä mä en oo nyt vaa sitä priorisoinu sit kuitenkaa siihen. (H1)

Teknologian verrattain uusi asema yhteiskunnassa näkyi esimerkiksi opettajien yliopistossa saamiin teknologisiin valmiuksiin. 20 vuotta sitten valmistunut opettaja on joutunut oppi-maan teknologian käytön kokonaan omatoimisesti tai täydennyskoulutuksissa, kun taas viime vuosikymmenellä valmistunut opettaja on saanut ainakin jonkinlaista koulutusta jo opettajankoulutuksesta. Toisaalta yliopistossa saatua opetusteknologista koulutusta opettajat arvostelivat suppeiksi ja jopa hyödyttömiksi.

Eihän siitäkään oo kauaa, kun mä oon valmistunu, mut ei yliopistol ollu mitää padeja tai mitää siinä vaiheessa vielä. Ei silleen oo tullu perehdytystä. (H1)

Ei sillon tietokoneesta vielä oikeen mitään sen ihmeellisempää. Tiedettiin, et se on teks-tin käsittelyssä loistava laite, et ei muuta vielä. (H7)

Yliopisto ei tarjonnut mitään teknologiaopetusta, lukuunottamatta yhtä kurssia jollonka käytii sellasia välineitä, joiden käyttö oli jo tuttua. (H4)

Yleisesti ottaen opettajat kokivat oppilaiden olevan kykeneviä käyttämään teknologialait-teita. Tosin muutamalla opettajalla ongelmiksi olivat nousseet oppilaiden pelleily laitteiden kanssa ja täten huoli laitteiden kestävyydestä kuin myös pienempien oppilaiden vaikeuksista uusien laitteiden ja sovellusten opettelussa. Oppilaiden koettiin olevan eksperttejä tietynlai-sissa pelisovelluktietynlai-sissa, mutta teknologian yleinen tuntemus oli paikoittain puutteellista.

Tämä johti opettajien mielestä siihen, että oppiminen tapahtui pinnallisesti ilman kunnollista sisällön oppimista.

Monet [oppilaat] on taitavampia ku mitä itsekkään on. (H1)

Meillä on erilaisia digilaitteita ja kyl niitä käytetään mutta niist helposti menee leikkimisen puo-lelle ja sitte tavallaan se sisällön oppiminen ei tuu niin hyvin. (H2)

Mä kaipaan ni on tietysti se ku oppilaat on pieniä ja jos me ruvetaan esimerkiks läppäreit kaivaa ni mä tarttisin avustajaa siihen ehottomasti auttamaan. (H3)

vaikka luullaan että on hyvin digiosaavia lapsia ja nuoria tällä hetkellä koulussa ja muuta niin to-dellisuus on sitä et he osaa käyttää sitä pelisovellusta mikä heillä on mutta he eivät osaa muita asioita sillä laitteella tehdä.. ja ihan peruskomennot, vaik paa äänenvoimakkuuden lisääminen tai näytön avaaminen lukituksesta on heille haastavaa. (H4)

Tekniset valmiudet on, mut se mikä on nyt unohtunut ja mikä minun mielestäni ainakin Helsingin kaupungin opetussuunnitelmassa on saanut pienemmän merkityksen tää sisältö. eli sisältöjen op-pimisessa ei oo valmiuksia. (H2)