Laadullinen analyysi koostuu kahdesta vaiheesta: havaintojen pelkistämisestä ja ongelman ratkaisemisesta (Alajärvi 2011, 39). Analyysin aineistoa tarkastellaan usein kokonaisuutena ja sen ajatellaan valottavan jonkin singulaariseksi ymmärretyn sisäisesti loogisen kokonai-suuden rakennetta (Alajärvi 2011, 38).
Tuomi ja Sarajärvi (2002) jakavat laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmät kolmeen eri-laiseen muotoon. Aineistolähtöisessä analyysissä keskitytään ensisijaisesti tutkimuksen tu-loksiin, jolloin aineiston analyysi muodostuu tutkimuksessa luodusta aineistosta. Esimer-kiksi tutkittaessa opettajien kokemuksia tieto- ja viestintäteknologian käytöstä opetuksen tu-kena tulisi tutkimuksen teorian mukautua näihin kokemuksiin ja niissä esille tulleisiin koko-naisuuksiin. Aineistolähtöisessä analyysissä, kuten Tuomi ja Sarajärvi hyvin toteavat, "tut-kimuksen tulokseksi on tarkoitus saada teoreettinen ymmärrys (---) kokemuksesta." (Tuomi
& Sarajärvi 2002, 97)
Toinen analyysimalli eli teoriasidonnainen analyysi mukailee pitkälti aineistolähtöisen ana-lyysin mallia, mutta anaana-lyysin loppuvaiheessa voidaan tuoda jonkinlainen teoreettinen malli, jonka kehyksessä tuloksia tarkastellaan (Tuomi & Sarajärvi 2002, 99). Esimerkiksi motoris-ten taitojen kehittymistä vertaillaan jo aikaisemmin luotujen karkea- ja hienomotoriikkatai-tolistauksien mukaan.
Viimeinen analyysimalli pohjautuu teorialähtöiseen analyysiin, jossa teoria tai tietyt etukä-teen asetetut käsitteet ohjaavat tutkimusta jo alusta asti. Näin esimerkiksi tutkimuskysymyk-set muodostetaan jo aikaisemman mallin pohjalta ja tutkimuksen tavoitteena on testata ai-kaisemmin luotua tietoa uudessa kontekstissa (Tuomi & Sarajärvi 2002, 99). Esimerkiksi toimiva urheiluharjoittelukokonaisuus viedään huippu-urheilusta sellaisenaan koulumaail-maan ja tutkitaan muuttuvatko tulokset eri kontekstissa.
Itse analyysivaihe voidaan jakaa niin ikään kolmeen vaiheeseen: aineiston pelkistämiseen, ryhmittelyyn ja teoreettisten käsitteiden luomiseen. Aineiston pelkistämisessä tutkimuksen haastatteluista esille tullutta informaatiota tiivistetään ja/tai sitä jaotellaan osiin.
Ryhmitte-lyssä vastaavasti näistä tiedon osasista etsitään samankaltaisuuksia tai eroavaisuuksia. Tä-män jälkeen niistä muodostetaan kokonaisuuksia, joissa on jokin tai monta ennalta määritel-tyä yhteistä tekijää. Näin alkaa teoreettisten käsitteiden luominen, joka jatkuu niin pitkälle kuin se on aineiston tai tutkimuksen osalta järkevää. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 113-114)
Tutkimuksen tietojen koodaukseen vaikuttaa suuresti kontekstuaalinen ymmärtäminen, joka riippuu tutkijan taustalla vallitsevasta yleisestä kielitieteestä. Toisin sanoen hänen kyvystään ymmärtää ja käyttää arkipäiväistä kieltä. Tutkijoiden tulisi pystyä irrottamaan haastateltavan vastaus sen luonnollisesta sosiaalisesta kontekstista (Mishler 1991, 3). Koimme, että kon-tekstuaalinen ymmärrys toimi tutkijoilla tämän tutkimuksen osalta. Tutkittavat aiheet ja niissä esiintyvät käsitteet olivat meille tuttuja johtuen omasta kiinnostuksestamme teknolo-giaa ja urheilua kohtaan. Lisäksi oma opiskelutaustamme luokanopettajina auttoi ymmärtä-mään haastateltujen luokanopettajien työhön liittyviä aihealueita ja arkikieli-ilmaisuja.
Hyödynsimme tutkimuksessamme aineistolähtöistä analyysiä, joka rakentuu tutkimuksen tulosten ympärille (Tuomi & Sarajärvi 2002, 97). Koimme tämän analyysitavan olevan tut-kimuksellemme sopivin, sillä tutkimme opettajien kokemuksia ja asenteita teknologian hyö-dyntämisestä luokka- ja liikuntaopetuksessa. Ainestolähtöisessä analyysissä on tärkeää, ettei johtuen haastateltavien spontaaneista ja yksilöllisistä vastauksista johtuen, voi analyysi-muuttujat olla etukäteen sovittuja (Tuomi & Sarajärvi 2002, 97). Tästä johtuen pyrimme toteuttamaan tutkimuksellemme ymmärrettävän teoreettisen kokonaisuuden analysoiden tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen teoriakokonaisuus rakennettiin auttamaan tämän ym-märtämisen saavuttamisessa. Analyysivaiheessa emme sovittaneet tuloksia mihinkään teo-reettiseen kokonaisuuteen, vaan käsittelimme niitä itsenäisinä tuloksina, joista muodos-timme vastauskokonaisuuksia. Seurasimme aineiston analysoinnin toimintavaiheissa aikai-semmin esitettyä Tuomen ja Sarajärven (2002, 113-114) kolmen vaiheen analyysimallia.
Litteroituamme tutkimuksen haastattelut koodasimme ne aluksi pelkistetysti, jonka jälkeen kategorioimme ne tutkimusongelmien ja niiden alaongelmien mukaan. Näin saimme kokoon tiettyjen tekijöiden aiheryhmiä, joiden avulla muodostimme tälle tutkimukselle järkeviä teo-reettisia kokonaisuuksia.
4.3.1
Tutkimuksen eettisyysTutkijalla on eettisesti suuri vastuu tutkimusprosessin aikana, myös haastatteluissa. Hänellä on vastuu tutkimusprosessin aikana kohdella osallistujia niin kuin hän haluaisi itseään ja omaa perhettään kohdeltavan (Corbin & Strauss 2008, 29). Tutkija ei saa sekoittaa omia uskomuksiaan, asenteitaan tai arvostuksiaan tutkimuskohteen uskomuksiksi, asenteiksi ja arvostuksiksi, vaikka voidaan epäillä voiko se olla edes mahdollista (Eskola & Suoranta 1998, 17). Haastateltavilla on oikeus tulla kuulluksi, sillä he yleensä haluavat tarinansa esille (Corbin & Strauss 2008, 29). Jotta haastattelu onnistuisi tutkimuksen kannalta validisti ja haastateltavan kannalta eettisesti oikein tutkijan omat asenteet eivät saisi tulla esille haastat-telussa. Tällainen tutkijan oman toiminnan reflektointi ja analysointi tiedon keräyksen ai-kana on tärkeää huomioida laadullisessa tutkimuksessa, koska suurin osa tutkijan tuntemuk-sista ja asenteista tapahtuu tiedostamattomalla tasolla ja haastateltavat mukauttavat asennet-taan tutkijan asenteen mukaan (Corbin & Strauss 2008, 31).
Tutkijan keskeisimpiä velvollisuuksia on säilyttää tutkittavien anonyymiys. Tutkittavien oi-keita nimiä tai paikkoja ei käytetä tutkimusraporteissa tai ne on korvattava salanimillä.
(Lofland, Snow, Anderson & Lofland 2006, 51) Tutkittavien aktiivisen osallistumisen edel-lytys on heidän oma vapaa suostumuksensa osallistua tutkimukseen (Uusitalo 2001, 31). Tutkijalla on eettisiä velvoitteita myös yhteiskuntaa ja suurta yleisöä kohtaan. Tutki-muksen tulee tähdätä luotettaviin tuloksiin, ja sen tulee yrittää jo ennakoivasti torjua sekä virheellisiä tulkintoja että tulosten väärinkäyttöä. Tutkimuksena ei saa myöskään esittää toi-mintaa, joka tähtää muihin tarkoituksiin. (Uusitalo 2001, 30)
Tutkijat ovat huomanneet, että haastateltavat tarjoavat usein mielenkiintoisimmat informaa-tiot, kun nauhoitusaplikaatiot on sammutettu. Tähän voi vaikuttaa ihmisten epävarmuus an-taa tutkimukselle nauhoitettua tietoa, jota he pitävät sensitiivisenä joillekin tutkimuksen ul-kopuolisille tahoille. Vaikka tutkimusetiikkaan kuuluu nimettömyys ja haastateltaville on vakuutettu, että haastattelunauhat tuhotaan, he voivat kuitenkin pelätä oman äänensä tunnis-tamista nauhoilta. (Corbin & Strauss 2008, 28-29) Haastattelussa pyritään tutustumaan haas-tateltavan henkilökohtaisiin elettyihin kokemuksiin. Tutkijan tulee muistaa, että hyödynnet-täessä näitä subjektiivisia kokemuksia ratkaistaessa tutkimusongelmia, tulee itse subjektin pysyä vahingoittumattomana (Brayda & Boyce 2014, 332).
Kaikessa tieteellisessä ja ihmistieteellisessä tutkimuksessa on paljon yhteisiä periaatteita ku-ten pyrkimys loogiseen todisteluun sekä objektivisuuteen siinä mielessä, että tutkijat nojaa-vat todistelussaan havainnon kohteena oleviin aineistoihinsa eivätkä subjektiivisiin mielty-myksiinsä tai omiin arvolähtökohtiinsa. (Alajärvi 2011, 32) Tieteen tehtäviä on kuvata koh-deilmiöitä koskevia tosiasioita sekä pyrkiä selittämään ja ymmärtämään kuvattuja ilmiöitä eli vastaamaan kysymykseen miksi (Uusitalo 2001, 35).
Tutkijoiden on säilytettävä eettisyys ja luotettavuus myös tutkimuksen tuloksia esittäessä.
Tutkimustuloksia voi käyttää vain tarkoituksiin, joihin on saatu kohteen tutkimuslupa (Uu-sitalo 2001, 31). Jos tutkittavalle on kerrottu, miten tutkimustuloksia tullaan käyttämään ja miten tutkimusaineisto säilytetään, näistä sopimuksista on pidettävä kiinni, vaikka se hait-taisikin tutkimusta (Uusitalo 2001, 32). Lisäksi tutkijan tulisi olla oman tutkimuksensa en-simmäinen kriitikko, joten hänen pitäisi raportoida tutkimuksensa puutteet osana tutkimus-taan (Uusitalo 2001, 33).
Tieteessä pyritään objektiiviseen totuuteen, jolloin tutkimustulosten tulisi olla samat riippu-matta siitä, kuka tutkimuksen on tehnyt. Jos toinen pätevä tutkija tekee tutkimuksen uudel-leen samoin kritiikin kestävin menetelmin, tulosten pitäisi olla samat kuin ensimmäisen pä-tevän tutkijan tekemässä tutkimuksessa. Tutkija ei voi eikä hänen tarvitse luopua täydelli-sesti arvoistaan tai uskomuksistaan, mutta tieteellinen objektiivisuus vaatii, että tutkijan tu-lisi pyrkiä poistamaan subjektiivisten tekijöiden mahdollinen vaikutus tutkimuksensa tulok-siin. (Uusitalo 2001, 25) Satunnaisten havaintoesimerkkien lisääminen ei tee tekstiaineis-tosta eikä tutkimuksesta laadullista, jonka vuoksi laadullisen analyysin tuloksia ja viittauksia alkuperäisaineistoon tulisi käyttää rinnasteisina johtolankoina tutkimuskysymysten ja -on-gelmien ratkaisemisessa (Alajärvi 2011, 33).