Tämä Pro gradu -tutkimus selvitti opettajien kokemuksia ja näkemyksiä tieto- ja viestintä-teknologian integroimisesta luokka- ja liikunnanopetukseen. Tutkimuksen opettajat omasi-vat positiivisen asenteen teknologiaintegrointia kohtaan ja kokiomasi-vat omaavansa suhteellisen hyvät taidot siihen. Kuitenkin liikunnanopetukseen siirryttäessä heidän taitonsa ja intonsa integroida teknologiaa osaksi opetusta laski merkittävästi. Tämän takia teknologiaa oltiin hyödynnetty huomattavasti vähemmän liikunnanopetuksessa kuin luokkaopetuksessa muita oppiaineita opetettaessa.
Haastateltavat kokivat sen johtuvan siitä, ettei heillä ollut tarpeeksi tietoa ja taitoa liikunta-teknologioista. Lisäksi muutama koki oppilaiden liikunnallisen aktiivisuuden kärsivän, jos tunnille lisättäisiin näitä teknologisia ulottuvuuksia. Tässä kohtaa esille nousee haastateltu-jen opettajien keskiöön noussut vaatimus siitä, että jotta teknologiaintegraatio olisi oppimi-selle edullista, tulisi se olla pedagogisesti perusteltua. Jos kuitenkin opettajien liikuntatek-nologian tiedot ja taidot ovat vajavaisia, kuten he kokivat tässä tutkimuksessa, niin teknolo-gian hyödyt luultavasti jäävät myös vajavaisiksi (Järvelä ym. 2011, 47, 51). Onkin siis
tär-keää, että opettajille saadaan lisää tietotaitoa liikuntateknologioiden käytöstä, jotta he uskal-taisivat hyödyntää sitä liikunnanopetuksessa enemmän. Liikuntateknologioihin perehtyvä koulutus on ollut lähes olematonta, vaikka tutor-opettajilta onkin saatu tukea ja apua.
Luokanopettajat kokivat teknologiaintegraatiolla olevan monia hyötyjä koulumaailmassa.
Esille nousseet hyödyt kuten teknologian mahdollinen rooli monipuolisessa opetuksessa ja oppilaan yksilöllisessä oppimisprosessissa koettiin samoina niin luokkaopetuksessa kuin myös liikunnanopetuksessa. Eniten teknologian koettiin kuitenkin auttavan oppilaiden mo-tivoinnissa. Tämä hyötynäkökulma nousi esille varsinkin liikunnan kontekstissa.
Mutta riittääkö pelkkä motivointiin perustuva syy ottaa teknologiaa mukaan? Vaikka aikai-semmissa tutkimuksissa teknologiaintegraation jälkeen motivaatio on noussut liikuntatun-neilla, ei se pitkällä aikavälillä ole ollut kuitenkaan niin tehokasta kuin aluksi on luultu. Pit-kittynyt liikuntateknologian-käyttö ilman opetuksen kehittämistä tai mukauttamista on las-kenut oppilaiden motivaatiotason ennalleen (Sun 2013, 143). Lisäksi liikunta-aktiivisuus on laskenut oppilaan saavutettua liikunnallisen tavoitteensa, kuten esimerkiksi askelmittareissa vaaditut askeleet. Tämän jälkeen oppilaat eivät olleet enää motivoituneita jatkamaan korkeaa fyysistä aktiivisuuttaan. (Mikkola, ym. 2011, 2592) Sen takia liikuntateknologian ei tulisi korvata kokonaan muita liikuntatuntien fyysisiä aktiviteetteja, vaan sen tulisi toimia muun opetuksen tukena ja tehostajana ja olla mukana niin sisällöllisesti kuin myös pedagogisesti perusteltuna (Perlman, ym. 2012, 93; Sun 2012, 219). Tämän näkemyksen vahvistivat myös tämän tutkimuksen opettajat.
Luokanopettajat opettavat oppilailleen monia eri oppiaineita, jolloin spesifimpi keskittymi-nen yhteen oppiaineeseen hankaloituu. Omassa luokassa opetettaviin oppiaineisiin pystyy hyödyntämään paljon samoja TVT-laitteita, kuten esimerkiksi tietokoneita ja videotykkiä.
Tällöin opettajan ja oppilaiden ei tarvitse opetella jokaiseen oppiaineeseen uutta laitetta tai sovellusta. Liikunnanopetuksessa vastaavasti hyödynnetään erilaisia laitteita ja sovelluksia, kuten esimerkiksi askel- ja aktiivisuusmittareita sekä liikuntapelejä, joiden opettelu vaatii aikaa ja resursseja niin opettajilta kuin oppilailta. Tämän takia onkin perusteltua, että eri oppiympäristöissä tapahtuvassa ja erilaisia teknologioita hyödyntävässä liikunnanopetuk-sessa teknologiaintegraation tehokkuus ja määrä laskee.
Tulevaisuudessa on tärkeää alkaa keskittymään niihin keinoihin ja metodeihin, joilla opetta-jat pystyvät integroimaan TVT:tä opetukseensa yhä tehokkaammin saatavilla olevien resurs-sien konteksteissa. Tieto- ja viestintäteknologian on todistettu olevan hyödyllinen väline op-pimisen ja opetuksen tukena niin luokkaopetuksessa kuin myös liikunnanopetuksessa. Tek-nologia on ottanut jo varman jalansijan osana luokassa tapahtuvaa opetusta, mikä näkyy sen käyttömäärässä ja opettajien taidoissa. Tulevaisuuden tutkimusten onkin nyt keskityttävä kehittämään ja tutkimaan keinoja, joilla luokanopettajat saisivat lisää tietoa ja taitoa integ-roidakseen teknologiaa tehokkaasti liikunnanopetukseen. Liikunta ei kuitenkaan ole pelkkä oppiaine, vaan se on tärkeä osa ihmisen terveellistä elämäntyyliä. Liikunnanopetuksella on oleellinen rooli lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden nousussa ja sen ylläpidossa koko elämän ajan. Teknologian keskeinen asema lasten ja nuorten keskuudessa ja sen mahdollis-tamat hyödyt liikunnallisuuden tehostajana ovat tekijöitä, joita ei pitäisi sivuuttaa miettiessä ratkaisuja liikkumattomuuden vähentämiseen.
LÄHTEET
Adkins, M., Bice, M., Bartee, T., & Heelan, K. (2015). Increasing physical activity during the school day through physical activity classes: Implications for physical educators. Physi-cal Educator, 7, 173-177.
Alajärvi, P. (2011). Laadullinen tutkimus 2.0. Vastapaino. Riika.
Al-Zaidiyeen, N. J., Mei, L. L., & Fook, F. S. (2010). Teachers’ attitudes and levels of technology use in classrooms: The case of Jordan schools. International education studies, 3(2), 211.
Brayda, W. C., & Boyce, T. D. (2014). So You Really Want to Interview Me?: Navigating
"Sensitive" Qualitative Research Interviewing. International Journal Of Qualitative Meth-ods, 13(1), 318-334.
Clapham, E. D., Sullivan, E. C., & Ciccomascolo, L. E. (2015). Effects of a physical educa-tion supportive curriculum and technological devices on physical activity. Physical Educa-tor, 72(1), 102-116.
Corbin, J., & Strauss, A. (2008). Basics of qualitative research 3e.
Dæhlin, T. E., Krosshaug, T., & Chiu, L. Z. (2017). Enhancing Digital Video Analysis of Bar Kinematics in Weightlifting: A Case Study. The Journal of Strength & Conditioning Research, 31(6), 1592-1600.
Denzin, N. K., & Lincoln, Y. S. (Eds.). (2011). Introduction: The Discipline and Practice of Qualitative Research. The Sage handbook of qualitative research, 1-19.
Eskola, J., & Suoranta, J. (1998). Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino.
Gibbone, A., Rukavina, P., & Silverman, S. (2010). Technology Integration in Secondary Physical Education: Teachers' Attitudes and Practice. Journal of Educational Technology Development & Exchange, 3(1), 27-42.
Ghavifekr, S., Kunjappan, T., Ramasamy, L., & Anthony, A. (2016). Teaching and Learning with ICT Tools: Issues and Challenges from Teachers' Perceptions. Malaysian Online Jour-nal of EducatioJour-nal Technology, 4(2), 38-57.
Goktas, Z. (2012). The attitudes of physical education and sport students towards infor-mation and communication technologies. TechTrends, 56(2), 22-30.
Gray, C. M., Hunt, K., Mutrie, N., Anderson, A. S., Leishman, J., Dalgarno, L., & Wyke, S.
(2013). Football Fans in Training: the development and optimization of an intervention de-livered through professional sports clubs to help men lose weight, become more active and adopt healthier eating habits. BMC public health, 13(1), 232, 1-17.
Gubrium, J. F., & Holstein, J. A. (Eds.). (2002). From the Individual Interview to the Inter-view Society. Handbook of interInter-view research: Context and method. Sage, 3-32.
Heinonen, O., Kantomaa, M., Karvinen, J., Laakso, L., Lähdesmäki, L., Pekkarinen, H., Stigman, S., Sääkslahti, A., Tammelin, T., Vasankari T. & Mäenpää, P. (2008). Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille. Teoksessa T. Tammelin & J. Karvinen (toim.) Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille, 7-18.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2009). Tutkimushaastattelu: teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Yliopistopaino, Helsinki.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (1997). Tutki ja kirjoita: Helsinki: Kirjayhtymä.
Hsu, C-Y.,& Chai, C. S. (2012). Exploring preschool teachers’ technological pedagogical content knowledge with educational games. In B. Chang, S. C. Tan, T. Matsui, G. Biswas, L. -H. Wong, T. Hirashima & W. Chen (Eds.), Workshop Proceedings of the 20th Interna-tional Conference on Computers in Education (pp. 302-308). Singapore: Asia-Pacific Soci-ety for Computers in Education.
Hsu, C. Y., Tsai, M. J., Chang, Y. H., & Liang, J. C. (2017). Surveying in-service teachers' beliefs about game-based learning and perceptions of technological pedagogical and content knowledge of games. Journal of Educational Technology & Society, 20(1), 134-143.
Ilomäki, L. (2011). Does gender have a role in ICT among Finnish teachers and stu-dents? Scandinavian Journal of Educational Research, 55(3), 325-340.
Ilomäki, L., & Lakkala, M. (2011). Koulu, digitaalinen teknologia ja toimivat käytännöt.
Opetusteknologia koulun arjessa II, 55-75.
Ince, M. L., Goodway, J. D., Ward, P., & Lee, M. A. (2006). Chapter 6: The effects of professional development on technological competency and the attitudes urban physical ed-ucation teachers have toward using technology. Journal of Teaching in Physical Eded-ucation, 25(4), 428-440.
Jones, A., & Moreland, J. (2004). Enhancing practicing primary school teachers' pedagogical content knowledge in technology. International Journal of Technology and Design Educa-tion, 14(2), 121-140.
Järvelä, S., Järvenoja, H., Simojoki, K., Kotkaranta, S., & Suominen, R. (2011). Miten opet-tajat ja oppilaat käyttävät tieto-ja viestintäteknologiaa koulun arjessa. Oppimisteoreettinen arviointi. Teoksessa M. Kankaanranta & S. Vahtivuori-Hänninen. Opetusteknologia koulun arjessa II. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 41-54.
Kaarakainen, M-T., Kaarakainen, S-S., Tanhua-Piiroinen E., Viteli, J., Syvänen, A. & Kivi-nen A. (2017) Digiajan peruskoulu 2017 –Tilannearvio ja toimenpidesuositukset. Valtioneu-voston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 72/2017 http://tietokayttoon.fi/jul-kaisu?pubid=22801 [luettu 29.11.2017]
Kankaanranta, M., Koskinen, J. & Vahtivuori-Hänninen, S. (2011) Opetusteknologia koulun arjessa – ensituloksia. teoksessa Kankaanranta, M., & Vahtivuori-Hänninen, S. (toim.). Ope-tusteknologia koulun arjessa. Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos ja Agora Center, 2011, 7-16.
Karatas, I., Tunc, M. P., Yilmaz, N., & Karaci, G. (2017). An Investigation of Technological Pedagogical Content Knowledge, Self-Confidence, and Perception of Pre-Service Middle School Mathematics Teachers towards Instructional Technologies. Journal of Educational Technology & Society, 20(3), 122-132.
Kelly, L. E. (2008). The role of TPCK in physical education. The Handbook of technological pedagogical content knowledge (TPCK) for educators, 207-220.
Kendall, P., Merton, K., & Fiske, M. (1990). The focused interview. American Journal of Sociology, 51, 541-557.
Koçoğlu, Z. (2009). Exploring the technological pedagogical content knowledge of pre-ser-vice teachers in language education. Procedia-Social and Behavioral Sciences, 1(1), 2734-2737.
Koehler, M. J., & Mishra, P. (2008). Introducing tpck. Handbook of technological pedagog-ical content knowledge (TPCK) for educators, 3-29.
Koehler, M. J., Mishra, P., Bouck, E. C., DeSchryver, M., Kereluik, K., Shin, T. S., & Wolf, L. G. (2011). Deep-play: Developing TPACK for 21st century teachers. International Jour-nal of Learning Technology, 6(2), 146-163.
Koekoek, J., van der Mars, H., van der Kamp, J., Walinga, W., & van Hilvoorde, I. (2018).
Aligning Digital Video Technology with Game Pedagogy in Physical Education. Journal of Physical Education, Recreation & Dance, 89(1), 12-22.
Kokko, S., & Hämylä, R. (2014). Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa.
LIITU-tutkimuksen tuloksia.
Konca, A. S., Ozel, E., & Zelyurt, H. (2016). Attitudes of preschool teachers towards using information and communication technologies (ICT). International Journal of Research in Education and Science, 2(1), 10-15.
Korhonen, T., & Lavonen, J. (2011). Meidän luokan juttu–tieto-ja viestintätekniikka kodin ja koulun yhteistyön tukena. Teoksessa Kankaanranta, M.& & Vahtivuori-Hänninen, S (toim.) Opetusteknologia koulun arjessa. Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimuslaitos ja Agora Center, 2011, 101-123.
Koski, P. (2014) Liikunnan merkitykset. Teoksessa Kokko, S., & Hämylä, R. 2014. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia.
Kotilainen, M. R. (2010). Mobiiliuden mahdollisuuksia oppilaslähtöisen sisällöntuotannon tukemisessa portfoliotyöskentelyssä. Teoksessa Kankaanranta, M.& & Vahtivuori-Hänni-nen, S (toim.) Opetusteknologia koulun arjessa. Jyväskylän yliopisto: Koulutuksen tutkimus-laitos ja Agora Center, 2011, 165-188.
Klein, E. (1966). A comprehensive etymological dictionary of the English language.
Krause, J. M., Franks, H., & Lynch, B. (2017). Current Technology Trends and Issues Among Health and Physical Education Professionals. Physical Educator, 74(1), 164-180 Kretschmann, R. (2015a). Physical Education Teachers' Subjective Theories about Integrat-ing Information and Communication Technology (ICT) into Physical Education. Turkish Online Journal of Educational Technology-TOJET, 14(1), 68-96.
Kretschmann, R. (2015b). Effect of physical education teachers’ computer literacy on tech-nology use in physical education. The Physical Educator, 72, 261-277.
Kumpulainen, K. (2007). Computing Competition: Staff vs Students! teoksessa Kum-pulainen, K. (toim.) Educational technology: Opportunities and challenges. Oulu University Press, 105-121.
Kusano, K., Frederiksen, S., Jones, L., Kobayashi, M., Mukoyama, Y., Yamagishi, T., Sa-daki, K. & Ishizuka, H. (2013). The effects of ICT environment on teachers’ attitudes and technology integration in Japan and the US. Journal of Information Technology Education, 12(1), 29-43.
Lee, M. H., & Tsai, C. C. (2010). Exploring teachers’ perceived self efficacy and technolog-ical pedagogtechnolog-ical content knowledge with respect to educational use of the World Wide Web.
Instructional Science, 38(1), 1-21.
Lofland, J., Snow, D., Anderson, L. & Lofland, L. (2006). Analyzing social setting: A guide to qualitative observation and analysis. Belmont, CA: Wadsworth Thomson.
Loflin, J. W. (2015). Relationship Between Teacher Fidelity and Physical Education Student Outcomes. The Physical Educator, 72, 359-383.
Lv, B., & Li, S. (2017). Diagnosis study on sports injuries combined with medical imaging technology. Biomedical Research.
Mathevula, M. D., & Uwizeyimana, D. E. (2014). The challenges facing the integration of ICT in teaching and learning activities in South African rural secondary schools. Mediterra-nean Journal of Social Sciences, 5(20), 1087.
Mero-Jaffe, I. (2011). 'Is that what I said?' Interview Transcript Approval by Participants:
An Aspect of Ethics in Qualitative Research. International Journal Of Qualitative Methods, 10(3), 231-247.
Mikkola, H., Koivikko, H., Peltoperä, A-E., Rahikkala, A., Kumpulainen K., Riekki, J.
(2011). ActiveAquarium – virtuaaliakvaarion vaikutus lasten liikunta-aktiivisuuteen, moti-vaatioon ja tavoiteorientaatioon. Liikunta & Tiede 48 (6), 32–39.
http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/lt611_tutkimusartikkelit_32-39_low-res1.pdf
Mikkola, H. & Kumpulainen, K. (2011) FutureStep - Teknologia fyysisen aktiivisuuden edistäjänä koulussa. Teoksessa H. Mikkola, P. Jokinen, M. Hytönen (toim.) Tulevaisuuden koulua kehittämässä – UUSI TEKNOLOGIA HAASTAA JA INSPIROI. Oulun yliopisto: 93-111.
Mikkola, H., Kumpulainen, K., & Rahikkala, A. (2011). Pedometer intervention among 4th graders–Pedometers as pedagogical practise to enhance children’s wellbeing in formal and informal contexts. In Society for Information Technology & Teacher Education Interna-tional Conference s. 2586-2593. Association for the Advancement of Computing in Educa-tion (AACE).
Mishler, E. G. (1991). Research interviewing. Harvard University Press.
Nation-Grainger, S. (2017). ‘It’s just PE’till ‘It felt like a computer game’: using technology to improve motivation in physical education. Research Papers in Education, 32(4), 463-480.
Ntovolis, Y., Barkoukis, V., Michelinakis, E., & Tsorbatzoudis, H. (2015). An Application of the Trans-Contextual Model of Motivation in Elementary School Physical Education. The Physical Educator, 72, 123-141.
O’Loughlin, J., Chróinín, D. N., & O’Grady, D. (2013). Digital video: The impact on chil-dren’s learning experiences in primary physical education. European Physical Education Review, 19(2), 165-182.
Opetushallitus (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushal-litus.
Palonen, T., Kankaanranta, M., Tirronen, M., & Roth, J. (2011). Tieto- ja viestintätekniikan käyttöönotto suomalaiskouluissa–haasteita ja mahdollisuuksia. Teoksessa M. Kankaanranta
& S. Vahtivuori-Hänninen.(toim.) Opetusteknologia koulun arjessa II. Koulutuksen tutki-muslaitos ja Agora Center. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 77-100.
Perlman, D., Forrest, G., & Pearson, P. (2012). Nintendo Wii: Opportunities to Put the Ed-ucation Back into Physical EdEd-ucation. Australian Journal of Teacher EdEd-ucation, 37(7), n7, 84-94.
Polak, E., Kulasa, J., VencesBrito, A., Castro, M. A., & Fernandes, O. (2016). Motion anal-ysis systems as optimization training tools in combat sports and martial arts. Revista de Artes Marciales Asiáticas, 10(2), 105-123.
Polly, D., & Rock, T. (2016). Elementary Education Teacher Candidates’ Integration of Technology in the Design of Interdisciplinary Units. TechTrends, 60(4), 336-343.
Preradović, N. M., Lešin, G., & Boras, D. (2017). The Role and Attitudes of Kindergarten Educators in ICT-Supported Early Childhood Education. reason, 18, 24.
Rubin, H. J., & Rubin, I. S. (2005). Qualitative interviewing: The art of hearing data. Sage 2nd ed http://dx.doi.org/10.4135/9781452226651
Sanders, G. J., Roll, B., & Peacock, C. A. (2017). Maximum Distance and High-Speed Dis-tance Demands by Position in NCAA Division I Collegiate Football Games. The Journal of Strength & Conditioning Research, 31(10), 2728-2733.
Semiz, K. & Ince, M. L. (2012) Pre-service physical education teachers’ technological ped-agogical content knowledge, technology integration self-efficacy and instructional technol-ogy outcome expectations. Australasian Journal of Educational Technoltechnol-ogy, 28(7), 1248-1265.
Shewmake, C. J., Merrie, M. D., & Calleja, P. (2015). Xbox Kinect Gaming Systems as a Supplemental Tool Within a Physical Education Setting: Third and Fourth Grade Students’
Perspectives. Physical Educator, 72(5), 142-152.
Shih, J. L., & Hsu, Y. J. (2016). Advancing Adventure Education Using Digital Motion-Sensing Games. Journal of Educational Technology & Society, 19(4). 178-189.
Silverman, D. (1997). Qualitative Research: Theory, Method and Practice. London: Sage.
Silverman, D. (2006). Interpreting qualitative data: Methods for analyzing talk, text and interaction. Sage. 3rd edition.
Sun, H. (2012). Exergaming impact on physical activity and interest in elementary school children. Research quarterly for exercise and sport, 83(2), 212-220.
Sun, H. (2013). Impact of exergames on physical activity and motivation in elementary school students: A follow-up study. Journal of Sport and Health Science, 2(3), 138-145.
Swallow, M. J. C. & Olofson, M. W. (2017) Contextual Understandings in the TPACK Framework, Journal of Research on Technology in Education, 49:3-4, 228-244, DOI:10.1080/15391523.2017.1347537.
Tearle, P., & Golder, G. (2008). The use of ICT in the teaching and learning of physical education in compulsory education: how do we prepare the workforce of the future?. Euro-pean Journal of Teacher Education, 31(1), 55-72.
Tuomi, P., & Multisilta, J. (2011). Mobiilivideoiden hyödyntäminen peruskoulussa. Teok-sessa Kankaanranta, Marja & Vahtivuori-Hänninen, Sanna (toim.) Opetusteknologia kou-lun arjessa II. Osoitteessa: http://ktl. jyu. fi/img/portal/21724/Verkkoversio_102. pdf.
Tuomi, P., Multisilta, J., & Niemi, L. M. (2011). Mobiilivideot oppimisen osana–kokemuk-sia MoViE-palvelusta Kasavuoren koulussa (” Mobile videos as part of learning–experi-ences of using MoViE service in Kasavuori school”). Opetusteknologia koulun arjessa, 165-187.
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2002). 1.–3. painos. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Helsinki: Tammi.
Uusitalo, H. (2001). Tiede, tutkimus ja tutkielma, Johdatus tutkielman maailmaan, 7. painos.
Helsinki, WSOY.
Wastiau, P., Blamire, R., Kearney, C., Quittre, V., Van de Gaer, E., & Monseur, C. (2013).
The Use of ICT in Education: a survey of schools in Europe.
Weir, T., & Connor, S. (2009). The use of digital video in physical education. Technology, Pedagogy and Education, 18(2), 155-171.
Weiss, R. S. (1994). Learning from strangers: The art and method of qualitative interview studies. New York: Free Press.
Woods, M. L., Karp, G. G., Miao, H., & Perlman, D. (2008). Physical educators' technology competencies and usage. Physical Educator: a magazine for the profession, 65(2), 82-99.
Xiang, P., McBride, R. E., & Bruene, A. (2006). Fourth-grade students' motivational changes in an elementary physical education running program. Research Quarterly for Exercise and Sport, 77(2), 195-207.
Yaman, M. (2007). The competence of physical education teachers in computer use. TOJET:
The Turkish Online Journal of Educational Technology, 6(4).
Yaman, Ç. (2008). The abilities of physical education teachers in educational technologies and multimedia. TOJET: The Turkish Online Journal of Educational Technology, 7(2).
Zhiqiang, C., Shaowei, S., Jiajia, H., & Kun, H. (2017). The design of sports system for improving the explosive force of the lower limbs. Biomedical Research.