Satakunnan niin kuin naapurimaakuntienkin suurimmat viljelystilat kuuluivat 1500-luvun puolivälissä kruunulle. Satakunnan vanha hallintokeskus Kokemäenkartano oli samalla maakuntansa huomattavin maanviljelystila. Se kylvi seuraavasti, kun punta oli 6 pannia japänni 2/3 tynnyriä157:
V. 1554 V. 1547
Ruista 11 puntaa =66 pannia Ruista 8 puntaa 2 pannia =5O pannia Ohraa 6 puntaa =36 pannia Ohraa 7 puntaa 2 pannia =44 pannia
Vehnää I‘/2 pannia Kauraa 3 pannia
Papuja 4Vj pannia
Yhteensä 103V 2
pan-nia eli 69tynnyriä
Yhteensä 101V2pannia eli 67 2/3tynnyriä
156) Arajärvi. Messukylä s.324—325.
157) VA I929:4jaVA 1965: 12— 13v.
Kruunun v. 1549 perustama Ulvilan kartano joutui pian aatelille, mutta
myöhem-min takaisin pappilaksi (Gammelgård) ym. Sen sijaan uusi Koiviston latokartano jatkoi valtion maanviljelystä Ulvilan keskipitäjällä. Kuuden vuoden keskiarvo sen kylvöistä 1562—1567 oli seuraava: ruis 29:12, ohra 13:24, kaura 2:22, papu 2:26, yhteensä noin 49 tynnyriä vuodessa.158 Porin kartanolla edustuspaikaksi muuttunee-na oli Juhana-herttuan lempipaikkana komeat rakennukset, mutta pienet vilje-lykset:sen vähäisiä maita käytettiin pääasiassa kruunun hevossiittolan tarpeisiin.
Turun piispoilta valtiolle joutunut Köyliönkartano ei kohonnut näiden keskuskarta-noiden tasolle. Vuonna 1549 siellä kylvettiin ruista 16 tynnyriä, ohraa 12 tynnyriä, kauraa 2 tynnyriä, papuja 2 tynnyriä 13 kappaa ja harvinaista vehnääkin 20 kap-paa, siis yhteensä noin 33tynnyriä.159
Ylä-Satakunnan hallintokeskukseksi Kustaa Vaasa perusti v. 1556 Kangasalan Liuksialan yhdistämällä samannimisen kylän kaikki kuusi taloa ja puolet Lievin ky-län kymmenestä talosta kuninkaankartanoksi. Liuksialan alkuvaiheen viljelystyö oli niin laajamittaista, että se tuli joiksikinvuosiksi maakunnan suurimmaksi viljelysti-laksi. Esim. v. 1558 se kylvi160
Pohjoispeltoon ruista 1 lästin = 48 tynnyriä Kartanonpeltoon ohraa 5puntaa(å 4 tynnyriä) _2O tynnyriä Kartanonpeltoon kauraa 8 pannia (å2/3tynnyriä) = 5V3 tynnyriä Kartanonpeltoon papuja 8 pannia = 5‘/3 tynnyriä
Yhteensä 782 /3 tynnyriä
1570-luvulle mennessä kartanon viljelys kuitenkin väheni noin kolmanneksella, niin kuin Jutikkala tarkoin numerotiedoin osoittaa.161 Satakunnan muista
aateliskarta-noista ei ole näin vanhoja viljelystietoja, mutta myöhempien tietojen nojalla voi
olet-taa, että Liuksiala vähennyksestä huolimatta voitti ne kaikki. Kun kartano siis v.
1577 lahjoitettiin leskikuningatar Kaarina Maununtyttärelle, se oli todella kuninkaal-linen lahjoitus.
Vertailuissa muiden maakuntien kuninkaankartanoihin Satakunnan kartanot osoit-tautuivat tavanomaisen kokoisiksi. Niinpä suuressa Hämeen Mustialassa kylvettiin v.
1557 yhteensä 26 puntaa eli 104 tynnyriä,162 mutta v. 1552 Hämeenlinnan latokar-tanoissa Ojoisissavain 32 jaSaarisissa 25 tynnyriä.163 Helsingin Viikin latokartanon
158) Lehtinen,Suur-Ulvila(1967)s.95.102.
159) A. W.Granit,Kiuloholm.Herrgårdar iFinland 111s.77.
160) VA 2 055:28v—30v.
161) Jutikkala, Längelmäveden seudun historia 11, KangasalaII(1954) s.81—85ym.
162) Luukko. Häme s.446. Hämeenmitoissa se oli 86V3tynnyriä.
163) Luuk ko. Hämes.446.
kylvöt vaihtelivat 1560-luvulla 50 ja 60 pannin eli 33 ja 40 tynnyrin vaiheilla.164 Korsholmassa taas kylvettiin v. 1556 ruista 35 pannia ja ohraa 27 1/2 pannia, siis
yhteensänoin 40 3/4 tynnyriä.165
Ruista kylvetään Tyrväällä. Huomaa läntistyyppinen haapalaudasta taivutettu kyl-vinvakka(Valonen 1946). Valok. Eino Nikkilä 1938.Museovirastonkuva-arkisto.
Johtavat talonpoikaiset viljelijät jäivät v. 1540 kylvöissään yleensä noin kolmanteen tai neljänteen osaan kuninkaankartanoista. Kärjen sijoitus näkyy taulukosta 6. Ver-tailu kuninkaankartanoihin on tietyllä tavalla kohtuutonta, mutta muutakaan mitta-kaavaa ei näin varhaisista lähteistäsaa.
Ala-Satakunnasta, jossa sijaitsi kaikkiaan 23 suurtilaa, ovat mukana kaikki muut
pitäjät paitsi Huittinen, jonka suurin kylvö olisi Leppäkosken Olavi Laurinpojalla (4 äyriä) ja Vampulan Villilän Heikillä (4 äyriä). - Ylä-Satakunnasta (7 suurtilaa) ovat sen sijaan mukana vain eteläiset rintapitäjät Tyrvää, Karkku, Vesilahti jaLempäälä, kun taas kaikista pohjoisista pitäjistä puuttuvat suuret tilat. Kyrön suurin viljelystila oli Hämeenkyrön Laitilan Laurin, pitäjän nimismiehen, 8 äyrin tila. Pirkkalan
nimis-164) G. Kerkk o n e n, Helsingfors kungsgård 1550—1572. Hist. Ark. 45s. 78—79.
165) H.Ström. Korsholms kungsgård åren 1556—1622. Hist. Ark. 39, 3.s. 10.
mies Olavi omisti Tammerkoskella vain 6 äyrin tilan, kuten saman kylän Lauri Es-kelinen, kun taas Kangasalan suurin viljelijä oli Tiiholan Olavi Mustapää, 7 äyriä.
Ruoveden pitäjää ei ollutvieläasutettu.
Seuraava läpileikkaus, jostavoidaan tutkia suurviljelyn tilannetta Satakunnassa on puolta vuosisataa myöhempi, vuoden 1589 tarkastus. Tällöin voi jo ulottaa vertailut naapurimaakuntiin.
Taulukko 6. Satakunnan suurimmattalonpoikaiset viljelystilat 1540' (VA 1920) Talonnimet SAY
Nimi Pitäjä ja kylä Äyriluku Kylvö tynnyriä
MikkoSonni, Kokemäki, Sonnila 20 24
Mikko Alkula (Laurila), Lempäälä. Alkula 12 14,4
Tuomas(Tallinen), Vesilahti, Vesilahti 12 14,4
Gregorius-kirkkoherra, Eurajoki, Kirkonkylä 12 14,4
Arvid(Laurila ja Nupi), Ulvila (nyk.Nakkila), Lammainen 12 14.4 Juhana(Klomsi eli Skratari), Ulvila (nyk. Nakkila). Lammainen 12 14.4
Heikki Pehu (Hyyti), Kokemäki, Paistila 12 14,4
Nuutti (Uotila jaPaarma) Kokemäki, Ylistaro 12 14.4
Juho Heinu Kokemäki. Ylistaro 12 14,4
Matti Färik (Färkkilä) Kokemäki. Villiö 12 14.4
Sipi (Syyrinki) Kokemäki, Kareksela 12 14.4
Esko(Eskola),nimismies, Tyrvää, Tyrvään kylä 10 12
Olavi Lempäälä (nyk. Akaa), Kaulo 10 12
Juhana (Heikkilä) Lempäälä, Hulaus 10 12
HeikkiJaakonpoika Köyliö, Kepola 10 12
Heikki (Junkkala) Eura (nyk. Honkilahti)
Lellainen 10 12
Tuomas Janu Eura, Naarjoki 10 12
Matti(Falttu) Eurajoki. Vahuisema (nyk. Mullila) 10 12
Sipi (Piri) Eurajoki, Vahuisema 10 12
(nyk. Mullila)
Olavi (Pietilä) Eurajoki, Kainu 10 12
Juhana (Hulola) Eurajoki, Lutta 10 12
Jaakko Kokemäki, Paistila 10 12
Lasse (Kaulu) Kokemäki (nyk. Harjavalta) 10 12
Pitkäpäälä
Pekka (Kuukka) Kokemäki, Pelhola 10 12
Pekka-nimismies Karkku, Karkunkylä 9 10,8
Antti Raulia Lempäälä, Kuokkala 9 10,8
Olavi Loimaa. Raikkola 9 10,8
Heikki Eura, Sorkkinen 9 10.8
Pekka Ulvila. Inderö 9 10,8
Lauri-kauppias Ulvila, Koivisto 9 10,8
'Sekä koukku että savu = 12 äyriä.
Taulukko 7. Satakunnan suurimmat rälssittömät viljelystilat v. 1589 Talonnimet SAY
Talollinen, omistaja Pitäjä ja kylä Kylvö tymkappaa
Valpuri Innamaa, (Prunkka) Loimaa (nyk. Oripää), 22:
(Turun porvari) Oripää
PietariOlavinpoika Karkku, Karkunkylä 17:10
(Kollanen)
Perttu Heikinpoika (Puno) Huittinen (nyk. Vampula), 14:20
nimismies Punola
MattiSipinpoika (Tuomola) Loimaa, Kurittula 12:20 nimismies
MarkkuMartinpoika Köyliö, Lähteenkylä 12:20
(Markkula),lampuoti
Tapani Erkinpoika Eura, Kirkonkylä 12;—
(Piippu)
MarttiLähteenoja Eura, Lähteenoja 12;—
Sipi Niilonpoika (Muntti), Ulvila (nyk. Nakkila), 12:
-nimismies Masia
Mikko Laurinpoika, kesti- Hämeenkyrö, Laitila 12:—
kievarinpitäjä, nimismies, ratsutilallinen
Matias Martinpoika, Karkku. Järvenpää(nyk. 12;—
kirkkoherra Järventaka)
Yrjänä Markunpoika Loimaa, Hirvikoski 11:20
(Knuutila)
Martti Yrjänänpoika Eura, Sorkkinen 1[ ;_
(Lempäälä), nimismies
Matti-kirkkoherra (Soupas) Eura.Soupas 10:20
Olavi Haunia (Haunia) Tyrvää, Leiniälä 10:20
Niilo Torkkelinpoika, Tyrvää, Tyrväänkylä 10:20
kestikievarinpitäjä ,
Martti Jaakonpoika(osa Tyrvää. Rautajoki 10:20
nyk. Rautajoen säteristä)
Kerttu,Kaarle Niilon- Karkku, Kutala 10:20
pojan leski (Tarkka)
Tuomas Heikinpoika(Rauva) Karkku (nyk. Mouhijärvi), 10:20 Kallo (nyk. Yliskallo)
Tuomas Jaakonpoika(Rahvo) Eura (nyk. Kiukainen), 10;-Rahvola
Sipi Erkinpoika(Trometari) Ulvila.Ulvilankylä
10:-Tuomas (Laiha) Loimaa (nyk. Oripää), 10;
Oripää
Pietari Heikinpoika (Pieti) Loimaa (nyk. Virttaa), 10:-Virtsanoja
Nuutti Sipinpoika(Kärki), Köyliö. Lähteenkylä 10;
Olavi Niilonpoika(Torkkeli) Köyliö. Kankaanpää
10:-nimismies
Josef(Johannes) kirkkoherra Huittinen (nyk. Vampula) 9:20
(Kukonharjan talo) Kukonharja
Sipi Tuomaanpoika (Takkula), Huittinen, Sampu 9:20 nimismies
Heikki Jaakonpoika(Seppälä) Loimaa (nyk. kauppala), 9:10 Mäenpää
Sipi Pietarinpoika (Kurki) Loimaa (nyk. Virttaa), 9:10 Virtsanoja
MattiLuukkaanpoika Tyrvää (nyk. Kiikka), 9:10
Talalan leski (Tala) Kilpijoki (nyk. Tala)
Sipi Antinpoika Karkku. Haapaniemi 9:10
(myöh. Haapaniemen rustholli)
‘Koskanämä talotovatlampuoteja ja niiltäpuuttuvatsen tähden äyriluvut, identifiointi on vaikeaa.
Ala-Satakunnasta puuttuu nyt Eurajoki siksi, että sen luettelo on hävinnyt ja Koke-mäki siksi, että Ylistaron Matti ja Lasse Heikinpoikien suurtaloilla ei ole tarkasti merkitty kylvöjä. Näin Kokemäen parhaaksi viljelystilaksi jää lähinnä arkistotekni-sistä syistä Näyhälän Juhana Niilonpoika. joka kylvi 7 tynnyriä.
Ylä-SatakunnassaKangasalan paras viljelijä. Heponiemen Sipi Nuutinpoika. kylvi 8 tynnyriä. Lempäälässä taas Sipi Laurinpoika Lempoisista oli kärjessä 7 tynnyrin 10 kapan kylvöllä. Pirkkalassa kärki oli tavattoman tasaväkinen: kokonaista kuusi taloa pääsi 6 tynnyrin kylvöön, joukossa tietenkin nimismies Juhana Olavinpoika
(Vaini-nen) Tammerkoskelta. Vesilahden ensimmäinen oli Kurkelasta Olavi Heikinpoika sa-moin 6 tynnyrin kylvöllä. Ruoveden uudisasutuspitäjässä nimismies Juhana Laurin-poika (Kekkonen) Haukkaniemestä oli ehtinyt raivata eniten peltoa ja kylvi 4
tynny-riä.
V. 1589 Satakunnan suurimmat viljelystilat olivat edellä Hämeen vastaavista. Hä-meen paras talo olisi Satakunnassa jäänyt neljänneksi ja 30 parhaan satakuntalaisen viljelystilan joukkoonolisi mahtunut vain viisi Hämeen kymmenestä parhaasta
talos-ta. Satakunnan kymmenen parhaan tilan kylvöt vaihtelivat 22—12 tynnyriin. Hä-meen vastaavien 13—7tynnyriin.166
Etelä-Pohjanmaalla peltoa oli vielä vähemmän. Luukon laskelma 15 maakunnan suurimmasta talosta osoittaa niiden omanneen 5. 6.-4. 1. punnanalaa peltoa, mikä on 5.8—4.3 hehtaaria eli noin 12—9 tynnyrinalaa.167 Kun puolet siitä oli kylvössä, kyl-vöt jäivät noin 6—4.5 tynnyrin tienoille. Kukaan parhaista pohjalaisista ei siis olisi
sijoittunut em. 30 satakuntalaisen suurtilan joukkoon. Kärkeä olisi kuitenkin voitu tasavertaisesti verrata Pirkkalan ja Vesilahden suurimpiin tiloihin ja Ruoveden
par-haan tilan pohjalaisetolisivatjättäneettaakseen.
166) Vertailu Laukko. Häme s.447 tietoihin. Luukko ilmoittaa peltoalan, jokatässä onjaettu kahdella kylvön saamiseksi.
167) Luuk koII (1950)s.277—288; yksi tynnyrinala =0.462 ha. Luu k ko 111(1945)s.793.
Suurvalta-ajalta 1600-luvulta tavataan jo sen verran tietoja aateliskartanoiden
vilje-lemisestä, että on mahdollista tehdä vertailuja niihin. Lisäksi myös edellä selostetut Satakunnan kuninkaankartanot oli vuodesta 1576 lähtien, jolloin talouspolitiikkaa jyrkästi muutettiin, johdonmukaisesti vuokrattu tai lahjoitettu yksityisille. Valtio ei enää itse pyrkinyt maatalouden yrittäjäksi. 1600-luvun puolivälissä Porin kartano ja Ulvilan Koivisto kuuluivat Kustaa Hornin Porin kreivikuntaan, Kokemäenkartano
Forbuksille, Köyliönkartano de la Gardieille jaLiuksiala Totteille, siis kaikki aatelin ylimmälle kerrokselle. Viljelysmääriltään ne olivat suunnilleen säilyttäneet kruunun aikaisentasonsa.
Taulukko 8. Satakunnan kartanoiden kylvöjä 1600-luvulla (Mitattynnyriä ja kappaa)
Pitäjä ja kartano Aika Ruista Ohraa Kauraa Hern. Yhteensä Lähde
Ulvila.Koivisto 1618 17:- 1 1:- - 0:15 28:15 VA 6925:2
v
1662 30: 5: 35: Jokipii 1953 s. 123
1669 20:- 5:16 2:- 0:12 27:28
Loimaa, Ylistaro 1674-75 27:16 7:7 4:- 0:17 39:8 Loimijoki 1:113
1675-76 33:3 3:24 2:24 1:10 41:24
Kokemäki,Koke- 1618 89:— VA6925;2v
mäen kartano
Kangasala, Liuksiala 1686 77:19 Kärki 1920 s. 74
Mouhijärvi, Selkee 1687 _ _ _ 45: „
Vesilahti, Hintsala 1683 34: „
Vesilahti.Laukko 1683 33;
Kangasala. Vääksy 1683 _ _ 26: Jutikkala 1939 s. 50 ja 89
Ulvila,Pietniemi 1705 26: Lehtinen 1967 s. 109
Pirkkala. Viiki 1683 ~ - 24: - Kärki 1920 s. 74
Pirkkala, Nokia 1683 24: „
Lempäälä, Tolvila 1683 21
Kangasala, Sorola 1700 _ _ _ 20:4 JutikkalaII s. 104
Tampere. Tammerkoski 1696 _ _ _ 20:6 Voionmaa 1929 s. 113
Rauman mlk. Lahti 1705 16: Papunen s. 323—324
Orivesi.Luoto 1683 14 JutikkalaII s. 54
eli Holma
Lappi T.1., Sou 1705 _ _ _ I3V2 Papunen s. 323—324
kainen
Rauman mlk,Sampaan- 1705 12 „
ala
Rauman mlk. Kortela 1705 12 ~
Lappi T.1., 1705 12
Rohdainen
Tampere. Hatanpää 1702 - - - -
l 2 Arajärvi
1954 s. 209Jyrä Honkajoelta. Valok. Niilo Valonen 1939. Museoviraston kuva-arkisto.
Tarkastusmaakirjoihin 1630—1631 sisältyvät myös rälssitilat paitsi säterit. Siksi täs-sä tilastossa on mukana tavallisia rälssitiloja. Havaitaan, että pienet kartanot, joita
tavataan edellisen listan lopulla ja samoin seuraavan alulla, muodostavat luontevan ylimenon suurimpiin talonpoikaistaloihin. Sarja on itse asiassa katkeamaton, niin kuin Tampereen ja Rauman seudun kartanoista näkyy; pikkukartanot sijoittuisivat viljelyksiltäänsuurtentalonpoikaistalojenlistassa puoliväliin.
Taulukko 9. Satakunnan suurimmatviljelystilat 1630—1631
(Ylä-Satakunta 1630, VA 2582 ja Ala-Satakunta 1631, VA 2585. Talonnimet SAY.I Nimi ja talo Pitäjä ja kylä Kylvö tynnyriä; kappaa Huomautuksia
Koiviston lato- Ulvila, Koivisto 36:15 Oli tällöin
kartano tavallinen
rälssitila.
Kristoffer Pie- Lempäälä (nyk. Viiala) 24:15
Hovioikeu-tarinpoika Viiala den asessori.
(Seppälä)
JuhanaAntinpoika Lempäälä, Kuokkala 23;
Ratsuta-(lnnamaa) lellinen
AnnaBoijen kartano Kokemäki, Ylistaro 17:7'/2 3 manttaalia
Oriveden pappila Kangasala (nyk. Ori- 16:
vesi), Teirijoki
MattiSipinpoika
Kangasala (nyk. Pälkäne), Mälkilä 12:
Karkku. Karkunkylä 12:
Yrjänä Tuomaanpoika
Ala-Satakunnassa oli tälläkin kertaa kaikissa muissa pitäjissä suuria, yli 11 tynnyriä kylväviä tiloja (yhteensä 19) paitsi Eurassa. Köyliössä jaLapissa. Euran suurimmat talonpoikaiset viljelijät olivat Niilo Sipinpoika ja Jaakko Sipinpoika, molemmilla 9 tynnyrin 10 kapan kylvö. Köyliössä taas kartanon jälkeen seuraavana oli kirkkoherra Henrik, jokaKepolan tilallaan kylvi 8 tynnyriä 22VZ kappaa. Lapin suurin kylvöala oli Rauman kappelin puolella. Kortelan kylän Erkki Klöövin ratsutilalla, 9V2
tynny-riä.
Ylä-Satakunnasta suuret viljelystilat (yhteensä 11) puuttuivat enää Vesilahdelta (kun Laukon kartano jätetään laskuista) ja Ruovedeltä. Edellisessä paras talo. Kaakilan kylän Erkki Klemetinpoika (Jyskä), olisi 11 tynnyrin 15 kapan kylvöllään tullut maakuntatilastossa 31. tilalle, joten vain hiuksenhieno ero on karsinut hänet ed.
ti-laston ulkopuolelle. Sen sijaan Ruoveden uudispitäjän ensimmäinen viljelijä, Stormi-niemen Joosef Olavinpoika, pitäjän kirkkoherran maanviljelijäpoika, kylvi vain 5 tynnyriä 10kappaa, mikä eiollut maakunnallisestikatsoen lähelläkään suurtilaa.
Jos 1540 ja 1589 suurten pellonviljelijöiden listassa oli ollut paljon nimismiehiä, rat-sutalolliset ovat 1630—1631 selvimmin näkyvissä (yhteensä 13 kaikkiaan 30:stä).
Kun 1590-luvulta lähtien nimenomaan vauraimmat talot olivat alkaneet varustaa ratsumiehiä verovapautta vastaan, onkin odotuksen mukaista, että suurviljelijöissä
onrunsaasti ratsutalollisia.
Hämeessä pappilat muodostivat yhden kookkaiden tilojen ryhmän. Suurimmissa kylvettiin niin paljon, että ne mahtuisivat edelliseen luetteloon: Hauholla ja
Hollolas-sa 16 tynnyriä, Hattulassa 12 tynnyriä, Pälkäneellä 10 tynnyriä. Enemmistö ei kui-tenkaan ollut suurtiloja ja syrjäseuduilla oli aivan pieniäkin pappiloita (Jämsä 2
tyn-nyriä)1.68 Satakunnasta huomataan taulukosta, että Oriveden pappila oli tällainen suurtila(kylvö 16 tynnyriä). Karkusta merkitty oli sen sijaan kirkkoherran oma su-kutila, samoin Kangasalan kirkkoherra Petruksen tila Herttualasta (kylvö 8 tynny-riä), molemmat suorittivat tiloistaan ratsupalvelusta. Naapurimaakuntiin verrattaessa
Satakunta näyttää olleen verraten suurten viljelystilojen aluetta. Satakunnan 20 suu-rinta maanviljelystilaa sätereitä lukuun ottamatta kylvi 36V2 tynnyristä 12 tynnyriin
ja Hämeen vastaavat (v. 1624) 30 tynnyristä 10 tynnyriin; Satakunnan suurimmat tilat olivat siten kauttaaltaan tavallaan pykälää edellä.169 Vielä selvempi oli ero
Ete-168) Luuk ko, Hämes.449.
169) Luuk k o, Hämes.448—449. Peltoaloinailmoitetut luvutonjaettu tähän kahdella, jotta saataisiin kylvö.
Kartta Satakunnansuurista viljelystiloista 1630—1631.Piirtänyt Pentti Papunen.
lä-Pohjanmaahan, sillä suomenkielisellä alueella oli vain 30 talonpoikaa, joiden pel-toala ylitti 10 tynnyrinalaa ja siiskylvö 5 tynnyriä. Paras eteläpohjalainen talonpoi-ka (v. 1608) omisti 16V6 tynnyrinalaa ja kylvi täten runsaat 8 tynnyriä; tällä tulok seila hän ei olisi läheskään mahtunut 30 parhaan Satakunnan talon joukkoon.170
170) Lu uk ko, 1945s.84,
Varsinais-Suomen tilannetta ei sen sijaan ole vielä tutkittu: peltoalojen parhaasta yleistasosta päätellen sielläonollut myös suuriapeltotaloja.