Suuret odotukset

Sisällönanalyysin avulla ensimmäiseksi pääluokaksi muodostui suuret odotukset. Tässä pääluokassa korostuu oppimispäiväkirjoissa esiin noussut suurten odotusten ja korkeiden tavoitteiden määrä. Tämän pääluokan muodostavat kaksi yläluokkaa, jotka ovat ulos luo-kasta ja toisinajattelu.

Ulos luokasta

Ulos luokasta -yläluokka muodostui oppimispäiväkirjoista nousseiden luokan ulkopuolella tapahtuvien aktiviteettien kautta. Ensimmäiseksi alaluokaksi muodostui kotiseudun muse-ot. Oppimispäiväkirjoista nousi esiin toiveita, ihanteita ja ajatuksia kotiseudun museoista.

Lähes jokaisessa oppimispäiväkirjassa mainittiin kotiseutumuseot. Oppimispäiväkirjoissa kerrottiin myös tulevaisuudenajatuksia kotiseudun museoista.

Opettajien pitää ehdottomasti käyttää hyödykseen lähialueen museoita. (op 114)

… ensin voisi hyödyntää kotiseudun museot, joissa monesti kerrotaan lapsil-le läheisemmistä asioista, kuin suurissa valtakunnallisissa museoissa. (op 143)

Toiseksi alaluokaksi muodostui sisällönanalyysin avulla koululuokan ulkopuolella tapahtu-va oppiminen. Ihanteena pidettiin oppimisen laajentamista koulun ulkopuolelle. Jotta vie-railut olisivat tarkoituksenmukaisia, tulee ne suunnitella erityisen tarkasti, jotta vierailun fokus säilyisi. Useassa oppimispäiväkirjassa kritisoidaan usein tapahtuvia museovierailuja ja pohdittiin museovierailun kiinnostavuutta.

Kun jokin asia käsitellään luokassa, voidaan oppimista laajentaa koulun ul-kopuolelle juuri museokäynnillä. Opettajan on muistettava kuitenkin suunni-tella nämä museokäynnit etukäteen hyvin, ettei retki ole vain asioiden pää-määrätöntä tutkimista. (op 11)

Voiko ainainen ryhmätöiden tekeminen, museoissa käynti ja draama viedä kiinnostuksen historian oppimisesta? (op 114)

Vaikka museovierailuista todistetusti on hyötyä, en silti näe tarpeelliseksi vie-railla siellä liian usein. (op 143)

Toisinajattelu

Tämän yläluokan muodostavat virheet, asennemuutos, perinteet, uusi näkökulma, koke-mukset, muistijälki sekä suunnittelun osuus. Tärkeimpiä koodeiksi tässä alaluokassa muodostuivat yhteistyö, suoritusorientaatio, virheet ja motivointi. Monissa oppimispäiväkir-joissa haluttiin tulevaisuudessa välttää omien opettajien tekemiä virheitä. Erityisesti oppi-mispäiväkirjoista nousi esiin halu purkaa ja jatkotyöstää museokäyntejä vierailun jälkeen.

Kokemukset kouluajoilta ovat ohjanneet ajattelua ja halua muuttaa omaa toimintaa toi-seen suuntaan. Omien opettajien toiminnasta löydettiin virheitä, joita haluttiin välttää tule-vaisuudessa.

… museokäyntiä täytyy purkaa jollain tavalla sen jälkeen. Tiedän ainakin nyt, ettei minun tarvitse eikä kannata tehdä samaa virhettä. (op 160)

Oppimispäiväkirjoissa toivottiin, että tulevaisuudessa onnistuttaisiin tekemään oppilaille historian opiskelusta miellyttävää ja motivoivaa. Omien opettajien näyttämä malli voi lait-taa opettajaopiskelijat miettimään omia kykyjään opettajana. Oppimispäiväkirjoissa mu-seovierailun yhteydessä nousi esiin myös suoritusorientaatio.

Ehkä jos saisin lapset motivoitua ja innostumaan jotain muuta kautta, histo-rianopiskelu voisi olla heille miellyttävä kokemus. (op 128)

Oppilaille voi suunnitella museovierailulla tehtäviä tehtäviä, joita heidän pitää suorittaa. (op 114)

Aiheen rajaamisesta ja käynnin suunnittelusta ajateltiin myös toisin mitä vanhemman su-kupolven opettajat ovat tehneet. Päämäärätön tutkiminen ja vaeltelu museossa mainittiin hyvin negatiivisina seikkoina.

Kuitenkin uutta ajatusta tuli siitä, että opettaja voi myös rajata museokierros-ta vain johonkin tiettyyn osioon museokierros-tai jopa pelkästään yhteen esineeseen…

Kaikki muu museossa oleva mielenkiintoinen osio ei näin ollen peitä sitä, minkä opettaja on halunnut tuoda selvästi esille ja opettaa oppilailleen. (op 11)

Kun jokin asia käsitellään luokassa, voidaan oppimista laajentaa koulun ul-kopuolelle juuri museokäynnillä. Opettajan on muistettava kuitenkin suunni-tella nämä museokäynnit etukäteen hyvin, ettei retki ole vain asioiden pää-määrätöntä tutkimista. (op 11)

Oppimispäiväkirjoissa korostettiin toiminnallisuuden merkitystä kun ei haluttu toistaa omien opettajien virheitä. Opettajaopiskelijat halusivat korostaa tulevaisuudessa myös

monipuolista oppimista, jossa tietoa pureskellaan ja jäsennellään enne omaksumista.

Näiden monipuolisten opetustapojen nähtiin vaikuttavan oppilaiden motivaatioon.

Täten tuetaan oppilaan kykyjä monipuoliseen, vertailevaan ja tutkivaan tie-donhakuun ja oppimiseen. Toiminnalliset tavat oppia tekevät historian oppi-misesta mahdollisesti mielekkäämpää sekä monipuolisempaa, ja tukevat edelleen oppilaan vertailu- ja empatiakykyä historiallisten asioiden äärellä.

Vertailu- ja empatiakyky taas osaltaan tuovat historialliseen tietoon lisää merkityksiä ja saattavat lisätä motivaatiota. (op 66)

Tulevaisuudessa täytyy siis osata jättää tehosekoittimet kaapin nurkkaan pö-lyttymään. Lapsia täytyy vain ohjeistaa pilkkomaan peruna eikä nielemään sitä kokonaisena. (op 143)

Oppimispäiväkirjoissa oli nähtävissä asennemuutosta, jossa suunnittelun osuus korostui.

Asennemuutos oli kaikissa tapauksissa positiivisempaan suuntaan. Tutkimusmateriaalin perusteella historian opettaminen ja museo-opetus nähtiin mahdollisuutena eikä vain pin-taraapaisuna tai pakollisena pahana.

Näen museon nyt tärkeämpänä kuin peruskouluaikanani, jossa museotarjon-taa ei käytetty hyväksi kuin hyvin ohikiitävästi: asiaa avaamatta tai työstä-mättä. Museossa käynnistäkin voi luoda monipuolisen ja elähdyttävän ko-kemuksen, jossa lapset voivat oppia uutta, syventää oppimaansa, yhdistellä asioita, tutkia, kokea, ja ymmärtää. (op 100)

Olen vasta viime aikoina alkanut tykätä museoista. (op 162)

Perinteitä ja toimintamalleja kyseenalaistettiin. Kyseenalaistamisen kohteeksi joutui esi-merkiksi museokierrokset ja oppaan rooli.

Tulee huomioida, että juuri museossa voi harrastaa elämyksellisyyttä sekä toiminnallisuutta eikä tavoite ole kulkea hiljaa oppaan perässä. (op 186)

Siksi historian tunnilla voisi esimerkiksi rakentaa erilaisia elämyksellisiä ko-kemuksia sen mukaan millaisia mahdollisuuksia ryhmän yhteishenki ja kyky tehdä yhteistoiminnallista oppimistoimintaa muodostavat… Pyrkiä siis kehit-tämään omia opetusmetodejaan ottamalla hallittuja riskejä. (op 183)

Ratkaisuna nähtiin elämyksellisyys ja toiminnallisuus. Yhteistoiminnallisen oppimisen yh-teydessä korostettiin opettajan roolia. Museokäynneiltä ja historian opiskelulta toivottiin uutta näkökulmaa. Museopedagogin tarjoamaa asiantuntijuutta pidettiin mahdollisuutena johonkin uuteen ja erilaiseen näkökulmaan. Museopedagogin asiantuntijuuteen luotettiin enemmän kuin omaan tietotaitoon.

Jos sieltä löytyy museopedagogi, niin hänellä on varmasti enemmän asian-tuntemusta historiasta, kuin itselläni. Museopedagogi voi osata vastata pa-remmin joihinkin oppilaiden kysymyksiin museovierailulla ja hän tuntee mu-seon ja siellä olevat toiminta- ja oppimismahdollisuudet paremmin. (op 162)

Uusi näkökulma tarkoitti oppimispäiväkirjojen mukaan myös luokkahuoneesta ulos astu-mista. Museot nähtiin samalla paikkana, jossa voitiin tehdä historiantunnista opettava ja mielenkiintoinen.

Itse tykkäisin välillä lähteä pois luokkahuoneesta ja museo tuntuu hyvältä vaihtoehdolta. Tätä on vaikea uskoa itse kirjoittavansa tänne, kun vielä noin neljä vuotta sitten museot olivat välttämätön paha, ja niissä oli käytävä luok-karetkellä, vaikkei mitään tehtäviä koskaan tehty. Tällä hetkellä museot ovat yksi keino tehdä tunnilla välillä jotain erilaista ja tehdä tunnista opettava ja mielenkiintoinen. (op 162)

Roolileikit, draama ja toiminnalliset näytelmät nähtiin myös keinoina järjestää jotain erilais-ta, uuden näkökulman antavaa toimintaa. Museoelämykseen vaikuttavina tekijöinä nähtiin myös mahdollisuus käyttää museon kuvaaman aikakauden vaatteita.

… missä tahansa historiallisessa paikassa tai museossa voisi olla jokin toi-minnallinen näytelmä tai vastaava. Oppilaat tykkäävät kaikenlaisista rooli-leikeistä ja se, että he saisivat itse pukeutua historiallisiin asuihin vaikuttaa varmasti monella tavoin museoelämykseen. (op 157)

Jotta historian tunneilla ei kyllästyttäisi, tulisi oppimispäiväkirjojen mukaan käyttää moni-puolisesti erilaisia menetelmiä, joilla tuodaan uutta näkökulmaa oppimiseen. Usein tehdyt museovierailut nähtiin negatiivisena asiana, koska haluttiin korostaa monipuolisia opetus-tapoja.

Vaikka museovierailuista todistetusti on hyötyä, en silti näe tarpeelliseksi vie-railla siellä liian usein. Opetuksessa pitää painottaa monimuotoisuutta ja vaihtelua, etteivät lapset ehdi kyllästyä tiettyyn opetustapaan. (op 143)

Uutta näkökulmaa voi antaa myös vanhojen leikkien leikkiminen autenttisessa ympäris-tössä. Museoympäristö nähtiin mahdollisuutena monipuoliseen toimintaan. Integrointi muihin kouluaineisiin nähtiin mahdollisuutena.

Museossa tehtävien tehtävien ei tavitse olla vain kirjallisia… iso piha. Siellä voitaisiin leikkiä leikkejä, joita ennen leikittiin. Jos oppilailla on käytössään iPadit, he voisivat koota vierailusta videon esimerkiksi uutislähetyksen mal-liin. Paikalla voitaisiin myös piirtää tai askarrella jokin pieni työ, jos paikasta löytyy sellaiseen työskentelyyn tarkoitettua tilaa. Tällöin museovierailu tulisi integroitua myös muihin oppiaineisiin. (op 63)

Tulevaisuudessa historian opettaminen nähtiin kokemusten ja elämysten antamisena.

Aitous nousi keskiöön kokemusten mahdollistamisessa. Aitous nähtiin muistijäljen mah-dollistajana.

Kaiken kaikkiaan monet uudet keinot historian opetuksessa – visuaalistami-nen, toiminnallisuus sekä tutkiva oppiminen ovat tulevaisuudessa yhä kiin-teämpi osa peruskoulujen historiantunteja. Historian opetuksen toiminnalliset ja elämykselliset työtavat on kirjattu myös Opetussuunnitelman perusteisiin 2014, joten senkin perusteella ne ovat osa tulevaa opetusta ja siten myös oppimista. (op 66)

Elämyksiä ja kokemuksia halutaan antaa tuleville oppilaille mahdollisimman usein tapah-tuvilla vierailuilla. Osallisuuden kokemus halutaan taata oppilaille, jolloin heille mahdolli-sesti muodostuisi muistijälki opiskeltavista asioista.

Pyrin myös työssäni lastentarhanopettajana ja tulevana luokanopettajana järjestämään mahdollisimman paljon vierailuja ja retkiä eri ympäristöihin oman kaupungin sisällä. Lapset muistavat asiat huomattavasti paremmin, kun siitä on tehty heille mukava kokemus, johon he ovat itse päässeet osal-listumaan. (op 188)

Oppimispäiväkirjoissa pohdittiin omien kokemusten liittämistä opittaviin asioihin. Roolileikit ja historiallisiin vaatteisiin pukeutuminen todettiin yhdeksi väyläksi omien kokemusten liit-tämiseen. Muistijälki korostui myös tulevaisuuden näkymiä pohdittaessa. Ylipäätään toi-minnallisuus ja elämyksellisyys nähtiin positiivisena asiana. Toiminnallisuuden todettiin tuovan mielekkyyttä ja monipuolisuutta historian opiskeluun.

Oppilaat tykkäävät kaikenlaisista roolileikeistä ja se, että he saisivat itse pu-keutua historiallisiin asuihin vaikuttaa varmasti monella tavoin museoelä-mykseen. He myös luultavasti oppivat paremmin ja uudet asiat jäävät muis-tiin kun niihin voi liittää omia kokemuksiaan. (op 157)

Toiminnalliset tavat oppia tekevät historian oppimisesta mahdollisesti mie-lekkäämpää sekä monipuolisempaa… (op 66)

Tulevaisuudennäkymiä pohdittaessa oppimispäiväkirjassa todettiin, omat kokemukset on helpompi liittää opittavaan asiaan ja synnyttää muistijäljen kun eri aistit huomioidaan. Toi-saalta pohdittiin myös miten moniaistisuus saataisiin osaksi museon toimintaa.

Kysymys kuuluukin, kuinka museoihin saataisiin tunne mukaan? Museoista olisi hyvä saada moniaistinen, monipuolinen ja toiminnallinen oppimiskoke-mus. (op 168)

Suunnittelun määrä ja rooli mietitytti oppimispäiväkirjojen kirjoittajia. Suunnittelun määrä nähtiin suurena ja osin myös vaivalloisena. Samalla ei haluttu toistaa omien opettajien virheitä suunnittelematta jättämisestä.

Opettajan on muistettava kuitenkin suunnitella nämä museokäynnit etukä-teen hyvin, ettei retki ole vain asioiden päämäärätöntä tutkimista. (op 11)

Tällä hetkellä museot ovat yksi keino tehdä tunnilla välillä jotain erilaista ja tehdä tunnista opettava ja mielenkiintoinen. Siinä on varmasti enemmän työ-tä, esimerkiksi tunnin suunnittelussa ja tehtävien tekemisessä… mutta tunti olisi varmasti oppilaille ja opettajalle mieluinen, jos sen toteutus ja tehtävä onnistuu. (op 162)

Suunnittelu nähdään kuitenkin tärkeäksi asiaksi, kun halutaan toteuttaa mieleisiä tunteja.

Oppimispäiväkirjojen kirjoittajat olivat kutienkin valmiita panostamaan suunnitteluun, jotta museovierailuista saataisiin mieluinen.