Kokemus

Kokemukset nousivat vahvasti esille elämyksellisissä museokokemuksissa. Olen jakanut kokemukset yläluokiksi muistijälki, ikätaso, autenttisuus ja osallisuus.

Muistijälki

Oppimispäiväkirjojen mukaan konkretia tuo elämyksiä ja muistijälkiä. Konkreettisten asioi-den näkeminen ja tekeminen toi elämyksiä ja muistijälkiä. Myös se miten esineet on näyt-telyyn sijoitettu, vaikuttaa museokokemukseen.

Elämykselliset museokokemukset

kokemus

muistijälki

ikätaso

autenttisuus

osalisuus

tunne

samaistuminen

aistit

toiminta

mielikuvitus

opastus

tehtävät

museoesine

draama

työpajat

rekonstruktiot

Ei riitä, että siellä on vanhoja esineitä pitkin poikin, vaan se kuinka ne ovat esillä. (op 157)

Konkreettisesta osallistumisesta nauttivat kaiken ikäiset… Näin sen oikein lapsiystävällisenä paikkana jännittävien luolastojen, kiipeilypuun, silitettävien eläintennahkojen, simulaattoreiden ja kokeiltavien metsäkoneiden ansiosta.

(op 100)

…päästiin pukeutumaan linnanneidoiksi ja sotilaiksi ja painettiin omat van-hanaikaiset leikkirahat. (op 110)

Konkretia tuo aidon esineen näkeminen poikkeavassa ympäristössä. Oppimispäiväkirjas-sa kerrotaan kuinka erilaista on nähdä museoesine luonnosOppimispäiväkirjas-sa kuin luokan seinällä. Jonkin hyvin suomalaisen asian näkeminen ulkomailla on myös antanut elämyksellisiä kokemuk-sia. Museokylät ovat olleet myös konkreettisuutta antavia kohteita, koska ne on rakennet-tu vanhan mallin mukaan ja niissä on päässyt toteuttamaan ajanjakson elämää.

Toisaalta se on jo kokemus, kun pääsee katsomaan jotain hienoa juttua luonnossa. Esimerkiksi Vasa-laiva Tukholmassa on jotain ihan mieletöntä, kun se iso laiva on sisällä ja sen ympäri voi kiertää. (op 162)

On tosi hienoa nähdä joku esine käytännössä, kuin vain kuvissa luokan sei-nällä. (op 162)

Ikätaso

Ikätason mukainen toiminta tuottaa elämyksiä. Kun lapsi pääsee tekemään jotain ikätasol-leen ominaista, tulosten mukaan esimerkiksi kiipeilemään, kyselemään, kokeilemaan ja pelaamaan, kokee lapsi museovierailun mielekkääksi. Tutkimustulosten mukaan helppous osallistua on myös lisännyt osallisuuden tunnetta. Toiminnallisuutta on pidetty jopa avaimena mielekkääseen ja monipuoliseen oppimiseen.

Jos käynti oli mielenkiintoine, lähdetään museoon varmasti myös uudemman kerran. Olin itse kerran sijaisena valvomassa kolmasluokkalaisten luokkaret-keä Alvar Aalto-museoon. Oppilaat olivat museossa aivan innoissaan ja mo-net tulivat kysymään minulta miten sinne voisi päästä uudestaan. Opastus oli hyvä ja lapset pääsivät toiminnallisesti myös itse tutkimaan. (op 162)

Autenttisuus

Oppimispäiväkirjoissa arvostettiin asioita, jotka oli museoissa järjestetty, juuri niin kuin kyseisenä aikakautena olisi tehty. Autenttinen vaatetus ja mahdollisuus kokeilla kyseisen aikakauden vaatteita toivat oppimispäiväkirjojen kirjoittajille elämyksellisiä kokemuksia.

Kun näkee jotain, on helpompaa käsitellä ja ymmärtää, että noin todellakin tapahtui. Kirjoissa on vain kuvat, mutta luonnossa todellisesti nähtyinä ne saavat aivan uudenlaisen merkityksen (op 124)

Autenttisuus museokylissä sai myös kiitosta, kuten myös elämykselliset museot olivat erityisesti jääneet mieleen. Autenttisen suomalaisen asian näkeminen ulkomailla on myös koettu elämyksellisenä. Autenttinen ympäristö on voinut antaa elämyksiä, vaikkei museo-esineisiin olisikaan saanut koskea. Autenttista ympäristöä korostettiin enemmän ulkomai-sissa museoissa.

Tanskassa taas olimme perheen kanssa matkalla ja päädyimme viikinkimu-seoon ja -kylään. Samassa pihapiirissä oli sisällä oleva museorakennus vanhoine esineineen ja kuvineen, ja ulkona viikinkiaikaiseksi kyläksi raken-nettu alue. Alueella sai myös kokeilla erilaisia toimintoja, kuten jousiammun-taa ja nähdä läheltä esimerkiksi sepän työtä. (op 110)

Keskelle maaseutua oli rakennettu suomalaista kylää mallintava alue, puuta-loineen, ulkohuusseineen, aittoineen ja ulkorakennuksineen. Rakennusten seinissä oli vanhalla suomalaisella tekstillä kirjoitettu kunkin rakennelman tarkoitus ja sisällä oli ”oikean” näköistä. (op 110)

Osallisuus

Elämyksiä on tuottanut myös toiminta, johon on voinut itse osallistua eli osallisuus. Oppi-laat ovat voineet osallistua draamalliselle menneen ajan oppitunnille, jossa on ollut käy-tössä vanhat kurinpitomenetelmät ja hygieniatarkastukset. Osallisuuden tunne on voinut muodostua konkreettisesti siitä, että museovieras on päässyt osaksi museota, osaksi mu-seon ohjelmaa. Oppimispäiväkirjojen mukaan elämyksiä on antanut myös jonkin erilaisen ja yllättävän tekeminen ja näkeminen museossa.

Näyttelyyn tutustuminen alkoi sillä, että lapset laitettiin istumaan vanhoihin pulpetteihin museoon rakennettuun kansakoululuokkaan. Pian luokkaan saapui opettajana toimiva näyttelijä, joka pyysi oppilaat seisomaan pulpet-tien viereen ja tarkasti ensimmäiseksi kaikkien käsien puhtauden. Muutama yläasteen tarkkailuluokan oppilas oli myös mukana näytelmässä ja toinen heistä joutui likaisten kynnenalusten takia nurkkaan seisomaan. Sitten opet-taja piti muistaakseni kymmenisen minuuttia kestäneen äidinkielen tunnin, jolloin lapset saivat vastailla esitettyihin kysymyksiin; tietysti seisomaan nousten. Lapset vaikuttivat saavan hyvin paljon irti luodusta luokkahuoneti-lanteesta. (op 143)

…olimme eläviä patsaita ja kuljimme käsityötunnilla tehdyt puvut päällä ym-päri museota. (op 162)

Kun oppimispäiväkirjoissa on kerrottu neutraalisti suomalaisista museoista, on hyviä ja elämyksellisiä kokemuksia esitellessä viitattu ulkomailla tapahtuneisiin museokäynteihin.

Osallisuuden tunne on tutkielmani mukaan voimakkaampi ulkomaisissa museoissa.

…kun kävi itse seisomassa yhdessä ahtaassa junavaunussa (jolla oli kulje-tettu Bergen-Belseniin ihmisiä) ja vaunun lattiaan oli piirretty pieniä neliöitä kuvaamaan sitä tilaa, joka jokaisella ihmisellä oli matkustustilana. Tällaiset kokemukset jäävät mieleen ja ne pysäyttävät ainakin hetkeksi miettimään.

(op124)

Tanskassa taas olimme perheen kanssa matkalla ja päädyimme viikinkimu-seoon ja – kylään. Samassa pihapiirissä oli sisällä oleva museorakennus vanhoine esineineen ja kuvineen, ja ulkona viikinkiaikaiseksi kyläksi raken-nettu alue. Alueella sai myös kokeilla erilaisia toimintoja, kuten jousiammun-taa ja nähdä läheltä esimerkiksi sepän työtä. Tässäkin kokemuksessa siis vahvasti toiminnallisuus ja konkretia.(op 110)

Oppimispäiväkirjojen mukaan unohtumattomimmat kokemukset, jotka olivat syntyneet menetelmällisistä ratkaisuista, oli syntynyt ulkomaisissa museoissa. Tutkimusmateriaalista nousi esiin myös ajatus siitä, että hyvätkään ideat eivät auta jos toteutus on huono. Suun-nitelmallisuuden kerrotaan olevan suuri osa museovierailua. Opettajan roolia suunnitteli-jana korostetaan.

Ideat saattavat olla hyviä erilaisissa draamankeinoissa, ryhmätöissä ja mu-seokäynneissä, mutta mikäli toteutus on heikko, ei oppilaille jää asiat mie-leen. (op 114)

Osallisuuden tunne ulkomaisissa museoissa on syntynyt myös ikätason mukaisesta toi-minnasta.