SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO

4.6

SOTILASASIAT JA

Pääesikunnasta saatujen tietojen mukaan pystytäkään toteuttamaan. Muutokselle on esitetty kahden vuoden jatkoaikaa.

4.6.2

LAILLISUUSVALVONTA

Sotilasasioista ovat kannelleet oikeusasiamiehelle se-kä puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen vakinainen henkilökunta että varusmiehet, joskus myös varusmies-ten vanhemmat. Kantelukynnys vaikuttaa olevan kor-kea varusmiehille ja muille asepalvelusta suorittaville.

He saattavat katsoa parhaaksi kääntyä oikeusasiamie-hen puoleen vasta palveluksen päätyttyä. Varusmies-ten kantelut ovat keskimääräistä useammin johtaneet oikeusasiamiehen toimenpiteeseen. Varusmiesten koh-teluun liittyviä asioita on otettu selvitettäväksi myös va-ruskuntatarkastusten yhteydessä käytyjen luottamuk-sellisten keskustelujen perusteella.

Varusmiehet kantelevat muun muassa palvelusajan pituudesta, koulutusvalinnoista, ylentämisistä, palve-luspaikoista tai muista sotilaskäskyteitse ratkaistavis-ta asioisratkaistavis-ta. Näissä asioissa ei voida yleensä puuttua päätösten sisältöön, vaan ainoastaan päätöksenteos-sa noudatettuihin menettelytapoihin. Silloin tällöin on kanneltu myös epäasiallisesta kohtelusta. Oikeusasia-mies on korostanut esiOikeusasia-miesten vastuuta siitä, ettei hei-dän alaisissaan joukoissa esiinny epäasianmukaisia menettelytapoja.

Kertomusvuonna ratkaistiin 34 puolustushallintoa ja rajavartiolaitosta koskevaa asiaa. Niistä 12 johti toi-menpiteisiin.

Henkilökunnan kantelut liittyvät usein nimityksiin, siir-toihin, ylennyksiin, vaativuusluokitukseen sekä erilaisiin virka- ja työehtosopimusteitse ratkaistaviin kysymyksiin.

Niihin oikeusasiamies ei toimivaltansa puitteissa ole yleensä katsonut voivansa puuttua. Myös muutamia rauhanturvaajien kohtelua ja palvelusjärjestelyjä kos-kevia kanteluja on käsiteltävänä vuosittain.

AOA kiinnitti meripuolustusalueen huomiota siihen, että varusmiesten lomaohjetta tulisi soveltaa jousta-vasti. Lomakäytännön tulisi olla samassa joukko-osas-tossa mahdollisimman yhdenmukainen (3238/4/05).

AOA saattoi Pääesikunnan ja eräiden muiden tahojen tietoon käsityksensä siitä, ettei toimistosihteerin siirto-asiassa ollut menetelty täysin yhteistoimintalain mu-kaisesti (1782/4/05). AOA kiinnitti joukosaston ko-mentajan huomiota siihen, että virka-auton käyttöä koskevaa ohjeistusta tulisi soveltaa oikein. Tapaukses-sa virka-auton käyttöä ei voitu pitää yksityiTapaukses-sajona, ku-ten komentaja oli tulkinnut (98/4/05). AOA:n mukaan joukko-osaston esikuntapäälliköllä ei ollut työaikasopi-muksen mukaista oikeutta hänelle maksettuihin meri-palvelukorvaukseen ja päivärahaan. Esikuntapäällikön katsottiin olleen myös esteellinen tekemään itse pää-töksiä näissä asioissa (1774/4/05*).

AOA:n mukaan sotilasteknikon hakuprosessissa oli tapahtunut menettelyvirhe. Henkilön sopivuus olisi ni-mittäin tullut riittävästi arvioida jo ennen kutsua työ-paikkahaastatteluun (2271/4/05). AOA kiinnitti huo-miota myös siihen, että kirjallisiin tiedusteluihin tuli vastata, kuten hyvä hallinto edellyttää (1528/4/05 ja 2610/4/05*).

4.6.3

TARKASTUKSET

Tarkastukset varuskunnissa ovat keskeinen osa lailli-suusvalvontaa. Niiden yhteydessä varusmiehille ja va-kinaiselle henkilökunnalle varataan tilaisuus luotta-mukselliseen keskusteluun AOA:n kanssa. Keskuste-luissa varusmiesten kanssa tulee usein esille asioita, jotka otetaan esiin loppukeskustelussa komentajan kanssa. Monet pienehköt ongelmat tulevat yleensä hoidetuksi tällä tavalla. Jos kysymys on periaatteelli-sista asioista tai vakavista epäkohdista, oikeusasiamies voi käynnistää erillisen selvityksen tai esitutkinnan. Va-rusmiesten mahdollisuudella käydä luottamuksellisia keskusteluja on myös ennalta ehkäisevä merkitys.

Tarkastuksilla on käynyt ilmi varusmiestoimikuntien tär-keä rooli varusmiesten palvelusolosuhteita kehitettäes-sä. Varusmiestoimikuntien edustajat ovat usein tuo-neet esiin epäkohtia, joista muut varusmiehet eivät ole kertoneet. Myös lääkärin, papin ja sosiaalikuraattorin kanssa käydyissä keskusteluissa ovat esillä erityisesti varusmiesten palvelusolosuhteisiin ja kohteluun liitty-vät kysymykset.

Vuonna 2007 tarkastusten yhtenä teemana oli yhden-vertainen kohtelu. Varusmiesten mielestä pahimmat yhdenvertaisuusongelmat liittyivät erinäisiin palvelus-järjestelyjä, lomia ja vapaa-aikaa koskeviin käytäntöi-hin. Tarkastusten yhteydessä kävi toistuvasti ilmi, että saman varuskunnan ja eri yksikköjen palvelusjärjeste-lyissä saattoi olla huomattavia varusmiesten oikeus-asemaan vaikuttavia eroja ilman, että siihen olisi ol-lut palveluksen kannalta hyväksyttäviä perusteita. Myös palvelushelpotusten soveltamissa esiintyi epäyhtenäi-syyttä.

Ennen tarkastusta käydään etukäteen läpi joukko-osas-ton kurinpitoasiakirjoja muutaman tarkastusta edeltä-vän kuukauden ajalta ja tutustutaan myös tarkastus-kohteiden ja maanpuolustusalueiden kurinpitotilastoi-hin. Kurinpitoasiakirjoissa todettiin puutteita erityisesti teonkuvausten täsmällisyydessä. Ohjeita tai

määräys-tä, jonka vastaisesti oli menetelty, ei ollut aina riittäväs-ti yksilöity. Myös asian käsittely oli joissain tapauksissa kestänyt kohtuuttoman kauan. Pääesikunnan oikeudel-linen osasto oli omassa selvityksessään kiinnittänyt huomiota esitutkintojen viivästymiseen ilmavoimissa.

Vahinko- ja pienvahinkopäätöksissä todettiin jonkin verran epäyhtenäistä käytäntöä siinä, miten tuottamuk -sen astetta oli arvioitu.

Tykistöprikaatissa komentaja tarkasti kurinpitoasiakirjat heti seuraamusten täytäntöönpanon päätyttyä. Näin virheisiin voitiin puuttua välittömästi. Myös kurinpito-päätösten määräaikaistarkastukset oli suoritettu Tykis-töprikaatissa varsin perusteellisesti. Läntisen Maan-puolustusalueen Esikunnan tarkastuskertomuksen mu-kaan joissakin joukko-osastoissa kurinpitoasiakirjoja ei tarkastettu edes neljännesvuosittain.

Apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt tarkasti Riihimäellä Viestirykmentin 15.11.2007. Kuvassa eversti Esa Sal-minen, apulaisoikeusasiamies ja oikeusasiamiehensihteeri Kristian Holman.

Kuva: Petri Tuononen, Viestirykmentti, Riihimäki

AOA tarkasti vuonna 2007 Tykistöprikaatin, Porin Prikaa-tin, PioneerirykmenPrikaa-tin, Lapin Lennoston, Lapin Ilmator-juntarykmentin, Viestirykmentin, Ilmavoimien Teknilli-sen Koulun, Puolustusvoimien KansainväliTeknilli-sen Keskuk-sen ja Satakunnan Lennoston. Lisäksi AOA teki tutustu-mis- ja tarkastuskäynnin Pääesikunnan tutkintaosastol-la ja Helsingin Sotitutkintaosastol-lasläänin kutsuntatitutkintaosastol-laisuudessa.

AOA otti omana aloitteena tutkittavakseen Pioneeriryk-mentissä käytössä olleen ns. etupainotteisen tervey-denhoidon, jonka tavoitteena oli helpottaa terveysase-man työtaakkaa. Etupainotteisessa terveydenhoidos-sa oli mahdollista terveydenhoidos-saada lääkintäkoulutuksen terveydenhoidos- saaneil-ta varusmiehiltä muun muassa särkylääkkeitä ja kou-luttajalta palvelushelpotuksia terveydellisin perustein.

Asian käsittely oli kertomusvuoden päättyessä kesken (2238/2/07).

4.6.4

RATKAISUJA

Esitutkinnan viivästyminen

Varusmies kertoi joulukuussa 2003 Niinisalossa jär-jestetystä ampumaharjoituksesta, jonka yhteydessä tulenosoituspanos ja rynnäkkökiväärin laukaus olivat aiheuttaneet hänelle kuulovaurion. Menettely oli va-rusmiehen mielestä ollut turvallisuusohjeiden vastais-ta. Varusmies vaati asian puolueetonta tutkimisvastais-ta.

AOA:n mukaan asian tutkinta oli aloitettu Pioneeriryk-mentissä viivytyksettä. Tällöin oli todettu, että vamman aiheuttajiksi epäillyt varusmiehet palvelivat ilmeisesti merivoimiin kuuluvassa Uudenmaan Prikaatissa. Tä-män johdosta asiaa oli siirrelty esikuntien välillä. Lo-puksi se oli päätynyt Pääesikunnan tutkintaosastolle, jossa rikosilmoitus asiasta oli kirjattu vasta noin kolme kuukautta tapahtuman jälkeen. Tutkinnan etenemistä oli tutkinnanjohtajalta saatujen tietojen mukaan vai-keuttanut suuresti se, ettei vammaan johtaneeseen taisteluun osallistuneista Uudenmaan Prikaatin varus-miehistä ollut saatavissa tarkkaa tietoa. Kun näitä va-rusmiehiä oli kuultu kotiutumisen jälkeen, he eivät ol-leet muistaneet mitään asiaan vaikuttavaa. Myöskään asiasta syyskuussa 2004 rikoksesta epäiltynä kuultu luutnantti ei ollut enää siinä vaiheessa muistanut tark-kaa tapahtumienkulkua.

Esitutkintalain 6 §:n mukaan esitutkinta on toimitet-tava ilman aiheetonta viivytystä. Tässä tapauksessa asian selvittäminen oli kestänyt liian kauan. Tapahtu-masta olisi saattanut olla selvitettävissä silminnäkijä-havaintojen perusteella, jos se olisi tutkittu heti. Tutkin-ta olisi tullut myös pyrkiä tekemään ennen varusmies-ten kotiutumista. Selvitysvarusmies-ten perusteella ei kuivarusmies-tenkaan voitu osoittaa mitään yksittäistä tahoa, jonka syyksi tutkinnan viivästyminen olisi voitu lukea.

Tutkinnan lopputulosta voitiin AOA:n mukaan kuitenkin arvostella yleisellä tasolla. Asia olisi tullut tutkia ripeäm-min. Tosin tällöinkään ei ollut varmuutta siitä, että kuu-lovamman aiheuttaneita varusmiehiä olisi pystytty sel-vittämään. Myös harjoituksissa, johon osallistuu usei-den joukko-osastojen ja jopa eri puolustushaarojen joukkoja, tulisi kehittää järjestelmä, jossa asia pystyt-täisiin tutkimaan viipymättä ilman siirtelyä esikunnasta toiseen. Epäkohtana voitiin AOA:n mukaan pitää myös sitä, ettei harjoitukseen osallistuneiden henkilöllisyyttä-kään ollut pystytty luotettavasti selvittämään. Joukois-sa olisi pitänyt olla tarkempi kirjanpito kuhunkin harjoi-tukseen osallistuneista. Tämä olisi ollut tärkeää myös vastuukysymysten selvittämisen kannalta.

Todistajien kertomusten perusteella varusmiesten toi-minta oli mitä ilmeisimmin ollut varomääräysten vas-taista. Kävi myös ilmi, että ainoalla tapahtumahetkellä paikalla olleella kouluttajalla ei ollut käytännön mah-dollisuutta valvoa kaikkia varusmiehiä. Sekä varomää-räyksiä koskevaa koulutusta että varusmiesten valvon-taa oli AOA:n mukaan näin ollen edelleen tehostetta-va tilanteen korjaamiseksi.

AOA kiinnitti Pääesikunnan, harjoitukseen osallistunei-den joukkojen sekä asian selvittämiseen ja tutkintaan osallistuneiden tahojen huomiota siihen, ettei palve-lusturvallisuudesta saa puolustusvoimien taistelu- ja ampumaharjoituksissa missään olosuhteissa tinkiä, että esiin tulleet vaaratilanteet ja onnettomuudet selvi-tetään mahdollisimman nopeasti ja tässä tapaukses-sa esiin tullutta tehokkaammin sekä siihen, että koulu-tuksessa korostetaan riittävästi varomääräysten nou-dattamisen ja varusmiesten valvonnan tärkeyttä.

AOA Jukka Lindstedtin päätös 21.5.2007, dnro 802/4/05*, esittelijä Raino Marttunen

Joukko-osastossa suoritettavasta esitutkinnasta annet-tuun Pääesikunnan oikeudellisen osaston ohjeeseen tehtiin 5.11.2007 täydennys, jonka mukaan siirto kurin-pitoesimieheltä toiselle tulisi viivästyksen välttämi sek-si pyrkiä suorittamaan lähettämällä aineisto ja pyyntö suoraan toimivaltaiselle kurinpitoesimiehelle.

Epäasianmukaisesti toteutettu järjestäytymisharjoitus

Kesäkuussa 2005 Suomenlahden Meripuolustusalueel-la tehdyn tarkastuksen yhteydessä varusmiehet kertoi-vat tukikohtakomppanian viikko-ohjelmaan perjantai-il-tapäivällä tehdystä muutoksesta, jonka mukaan kaikille komppanian varusmiehille järjestettäisiin seuraavana aamuna marssiharjoitus. Varusmiesten oltua yhteydes-sä esimiehiin lauantaipäivän marssia ei ollut toteutet-tu, mutta varusmiehille oli järjestetty samana iltana yli-määräinen järjestäytymisharjoitus.

AOA totesi, että varusmiesten rästi- ja kertauskoulutuk-sesta annetun ohjeen mukaan koulutukkertauskoulutuk-sesta tiedo-tetaan varusmiehille hyvissä ajoin ennen koulutusta-pahtumaa. Koulutusta ei ohjeen mukaan saa järjestää niin, että se koettaisiin rangaistuksena. Koulutettaville on tehtävä selväksi, mikä osaamistason puute koulu-tuksella parannetaan.

Simputuksen estämistä koskevan pysyväisohjeen mu-kaan sisäjärjestys tulee järjestää tavanomaisen päivä-palvelusohjelman aikana, ellei erityistä syytä muuhun ole. Harjoituksia saa vain painavista syistä sijoittaa ajankohtaan, joka rajoittaa varusmiesten vapaiden käyttöä. Harjoituksen tarkoitus ja peruste tulee ennen harjoitusta selvittää harjoitukseen osallistuvalle jou-kolle. Pysyväisohjeen mukaan on erityisen tärkeää, et-tei sisäjärjestysharjoituksia järjestetä kurinpalautus-tarkoituksessa tai siten, että ne perustellusti voidaan kokea rangaistuksenomaisiksi.

Tässä tapauksessa päiväohjelman muutos oli AOA:n mukaan tehty vasta samana päivänä. Useat varusmie-het olivat olleet jo valmistautumassa lähtemään vii-konloppuvapaalle. Harjoitus oli järjestetty perjantai-illaksi, jolloin suurimmalle osalle varusmiehiä oli ol-lut tärkeää päästä lähtemään lomalle normaaliin

ai-kaan. Harjoitusta ei ollut ohjeistuksen mukaisesti suun-niteltu tai toteutettu siten, että varusmiehille olisi var-mistettu riittävästi aikaa valmistautua siihen ja ymmär-tää sen tarkoitus. Myöskään harjoituksen tarkoitusta ei ollut ilmeisesti selvitetty riittävästi varusmiehille. Ot-taen huomioon harjoituksen yllättävyys ja ajankohta oli AOA:n mielestä ymmärrettävää, että varusmiehet olivat kokeneet sen rangaistuksenomaiseksi. Näin to-teutettuna harjoituksessa oli ollut jossain määrin sim-putuksenomaisia piirteitä, vaikkei se ollut kestänytkään huomattavan pitkään.

AOA:n mukaan oli jäänyt tarkemmin selvittämättä se varusmiesten esittämä väite, että alun perin oli tarkoi-tus järjestää lauantaikoulutarkoi-tusta myös viikonloppuva-paalle lähtemässä olleille varusmiehille. Selvityspyyn-nössä oli ilmoitettu oikeusupseerin todenneen näin tarkastuksen yhteydessä. Tätä toteamusta ei ollut lisä-selvityksessä kiistetty. AOA:n mukaan voitiin siis pitää selvitettynä, että alkuperäinen tarkoitus oli ollut järjes-tää lauantaikoulutusta myös lomalle perjantai-iltana lähdössä olleille varusmiehille. Varsinkin tämä seuraa-vana päivänä toteutettavaksi aiottu koulutus olisi ollut selkeästi epäasianmukaista ja rangaistuksenomaisek-si luokiteltavaa.

Meripuolustusalueen muutoin hyvin yleisluonteisessa selvityksessä oli erikseen kiinnitetty huomiota siihen, että varusmiehet eivät olleet Yleisen palvelusohjesään-nön mukaisesti ilmoittaneet asioista esimiehilleen, vaan kannelleet suoraan apulaisoikeusasiamiehelle.

AOA:n mielestä tämä kannanotto oli tarpeeton ja risti-riidassa sen kanssa, mitä perustuslaissa, Yleisessä pal-velusohjesäännössä ja oikeusasiamiehen tarkastuk-sista annetussa hallinnollisessa ohjeessa asiasta to-detaan. Sotilaalla oli aina oikeus kääntyä asiassaan suoraan oikeusasiamiehen puoleen eikä tästä saanut aiheutua hänelle kielteisiä seurauksia.

AOA saattoi Suomenlahden Meripuolustusalueen ko-mentajan tietoon käsityksensä tukikohtakomppanias-sa toteutetun järjestäytymisharjoituksen epäasianmu-kaisesta toteuttamisesta sekä sotilaiden oikeudesta kannella vääränä pitämästään menettelystä suoraan oikeusasiamiehelle.

AOA Jukka Lindstedtin päätös 20.12.2007,

dnrot 1904* ja 1905/2/05*, esittelijä Raino Marttunen