LAILLISUUSVALVONTA

OA:n laillisuusvalvonnan keskeinen osa on kanteluiden ratkaiseminen. Lasten oikeuksia koskevia ratkaisuja teh-tiin yhteensä 139, mikä on jonkin verran edellisvuotta enemmän. Ratkaisuista noin 21 % johti toimenpitee-seen. Lasten oikeuksia koskevat kantelut eivät näy jäl-jempänä olevissa tilastoissa omana ryhmänään, sil-lä kantelut on tilastoitu niiden viranomaisten mukaan, jotka ovat kulloinkin olleet niiden kohteena. Lasten oi-keuksia koskevat kantelut kohdistuvat useimmiten so-siaalihuollon viranomaisiin ja kouluviranomaisiin ja suurin osa niistä sisältyy siksi tätä asiaryhmää koske-viin tilastotietoihin, mutta lasten oikeuksia koskevia kan-teluita on myös muissa asiaryhmissä.

Kuntien sosiaalitoimi – lastensuojelu

Edellisvuosien tapaan suurin osa ratkaisuista koski kun-tien sosiaalitoimen menettelyä lastensuojelussa ja las-ten huolto- ja tapaamisoikeusriitojen yhteydessä. Nä-mä muodostivat yhteensä yli 60 % lasten oikeuksia koskevista kanteluista.

Huomattava osa lastensuojeluun liittyvistä kanteluista liittyi huostaanotettujen lasten olosuhteisiin sijaishuol-lossa. Kanteluissa arvosteltiin lasten ja heidän läheis-tensä oikeutta yhteydenpitoon ja lasten kohtelua sijais-huollossa. Toimenpiteisiin johtivat muun muassa eräät yhteydenpitoa koskeneet kantelut, joissa sosiaalihuol-lon viranomainen oli rajoittanut huostaanotetun lap-sen yhteydenpitoa muihin hänelle läheisiin henkilöi-hin kuin lapsen omiin vanhempiin. Näitä olivat muun muassa isovanhemmat. Vuoden 2006 lastensuojelu-lain osauudistus selkiytti lapsen läheisten asemaa yhteydenpidon rajoittamista koskevassa päätöksenteos -sa ja korosti ennestään valituskelpoisen päätöksen tärkeyttä myös näissä yhteyksissä (682/4/05* Mikke-lin sosiaali- ja terveyslautakunta, 2278/4/05 Jyväsky-län maalaiskunnan sosiaali- ja terveyslautakunta ja 1201/4/06* Vesilahden sosiaali- ja terveyslautakunta).

Myös vanhemman ja lapsen välisestä yhteydenpidos-ta päätettäessä esiintyi sosiaalihuollon viranomaisen menettelyä, joka oli virheellistä joko sen vuoksi, että

päätöstä ei ollut tehty (3634/4/06 Tampereen länti-nen sosiaaliasema) tai huoltajaa ei ollut kuultu asian-mukaisesti hallinto-oikeuden vaatimuksesta huolimat-ta (2883/4/05 Pedersören sosiaalilauhuolimat-takunhuolimat-ta). Koska huoltosuunnitelmaneuvottelusta oli kulunut lähes kol-me kuukautta ennen kuin kirjallinen huoltosuunni-telma oli toimitettu huoltajalle, ei menettely tässä ta-pauksessa OA:n mielestä vastannut hyvää hallintoa (1027/4/05 Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveys-palvelukeskus).

Huostaanotetun lapsen ja vanhemman välistä yhtey-denpitoa koski myös OA:n ratkaisu (3904/4/06* ja 347/4/07*), jossa Oravaisten kunnan sosiaalilautakun-ta oli sijoitsosiaalilautakun-tanut lapsen ruotsinkieliseen sijaisperhee-seen. Lapsen äiti oli suomenkielinen. Äidin yhteyden-pidon rajoittamisen vuoksi lapsi oli alkanut unohtaa äidinkieltään suomea. OA piti olosuhteita lapsen ja äi-din perhe-elämän suojaa koskevan perus- ja ihmisoi-keuden toteutumisen kannalta ongelmallisina. Hänen mielestään sosiaalitoimen olisi tullut ottaa lapsen äi-dinkieli huomioon lapsen sijoituksessa tai huolehtia muulla tavoin siitä, että kieliongelmat eivät vaikeuta lapsen ja äidin välistä yhteydenpitoa.

Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakun-nan sijaishuoltoyksikkö oli sijoittanut huostaanotetun 17-vuotiaan lapsen tukiasuntoon. Huoltosuunnitelmaneuvotteluissa esitettiin asuntoa koskeva vuokrasopi -mus lapsen ja huoltajan allekirjoitettavaksi. OA ei näh-nyt sinänsä estettä sille, että huostaanotettu lapsi sol-mii itse vuokrasopimuksen, jos hänen edunvalvojansa hyväksyy menettelyn ja jos menettely on muutoinkin lapsen edun mukainen. Tässä tapauksessa vuokraso-pimuksella oli sosiaalitoimen mukaan kuitenkin vain kasvatuksellinen tarkoitus, sillä kaupunki vastasi vuok-rasuhteen taloudellisista velvoitteista. OA ei pitänyt asianmukaisena sitä, että lastensuojeluviranomaisen vaati lasta ja huoltajaa allekirjoittamaan sopimuksen, jota ei ollut tarkoitettukaan noudatettavaksi kaikilta osin (2761/4/05).

OA kiinnitti vielä eräässä yhteydessä huomiota sijais-huollon valvonnan tärkeyteen lasten perus- ja ihmisoi-keuksien toteutumisen näkökulmasta (etenkin lapsen oikeuksien sopimuksen 3.3 art.). Tässä tarkoituksessa hän painotti, että yksityisen perhehoidon toimeksianto-sopimukset tulisi laatia huolellisesti (2278/4/05

Jyväs-kylän maalaiskunnan sosiaali- ja terveyslautakunta).

Vuoden 2008 alusta voimaan tulleessa lastensuojelu-laissa sijaishuollon valvonnasta onkin annettu entistä täsmällisemmät säännökset. Myös valvovia viranomai-sia on aikaisempaa enemmän.

Lasten huolto- ja tapaamisoikeusriidat

OA:n omasta aloitteesta on ollut tutkittavana käräjä-oikeuden lasten huolto- ja tapaamisoikeusriidoissa sosiaalitoimelta pyytämien selvitysten, ns. olosuh-deselvitysten viipyminen Espoon sosiaalitoimessa (38/2/05*). Myös kahdessa yksittäistapauksessa kan-neltiin olosuhdeselvitysten viipymisestä Espoossa (88* ja 1051/4/05*). OA:n ratkaisuja näissä asioissa on selostettu jäljempänä s. 188.

Eräässä kanteluasiassa huoltoriidan yhteydessä tehdyt kiireelliset huostaanotot olivat OA.n mukaan sinänsä perusteltuja. Hän katsoi kuitenkin, että puolueeton me-nettely olisi edellyttänyt lasten palauttamista sille van-hemmista, jonka luokse käräjäoikeus oli määrännyt hei-dät väliaikaisesti asumaan. Helsingin sosiaaliviraston vs. johtava sosiaalityöntekijä oli menetellyt virheellises-ti siinä, että hän oli vahvistanut lasten kovirheellises-tiuttamisen sen vanhemman luokse, jota lapset olivat oikeutettu-ja tapaamaan väliaikaismääräyksen nooikeutettu-jalla, sopimatta asiasta toisen vanhemman kanssa (2461/4/04*).

Toisen kantelun yhteydessä OA kiinnitti sosiaalijohta-jan huomiota olosuhdeselvityksen valmistelun yhtey-dessä asiakastietoihin kirjattuihin ei-julkisiin tietoihin, jotka koskivat ulkopuolista henkilöä ja jotka eivät olleet asian kannalta välttämättömiä. Asiakastietoihin tehdys-sä muussa kirjauksessa oli myös käytetty epäasianmu-kaista kieltä (1785/4/05 Hankasalmen kunnan sosiaa-li- ja terveyslautakunta). Muut kantelut, jotka liittyivät sosiaalitoimen menettelyyn olosuhdeselvitysten teke-misessä, eivät johtaneet toimenpiteisiin.

Oikeusasiamiehen vuonna 2007 ratkaisemiin kantelui-hin voidaan arvioida sisältyneen aiempia vuosia enem-män sellaisia, jotka liittyvät lasten ja vanhemman vä-lisen tapaamisoikeuden toteutumiseen. Kaksi näistä koski tapaamisia valvottuina. Toisen kantelun

yhteydes-sä OA kiinnitti Porvoon sosiaali- ja terveyslautakunnan huomiota sosiaalitoimen toimivaltaan valvottujen ta-paamisten määräämisessä, mistä sosiaalitoimella oli antamansa selvityksen valossa ollut erheellinen käsi-tys (3535/4/06*).

Toisessa tapauksessa kantelija oli tyytymätön muun muassa siihen, ettei hän ei voinut käyttää äidinkieltään ruotsia tavatessaan lapsiaan valvotusti. OA ei pitänyt menettelyä lainvastaisena, koska valvontaa järjesti yk-sikielinen suomenkielinen kunta. Hän kiinnitti kuiten-kin huomiota tapaamisoikeuden tarkoituksena olevaan perhe-elämän suojaa koskevaan perus- ja ihmisoikeu-teen sekä oman kielen käyttöä koskevaan perusoikeu-teen. Nämä huomioon ottaen tulisi hänen mielestään pyrkiä siihen, että jokainen voisi käyttää äidinkieltään tällaisten tapaamisten yhteydessä (2591/4/06 Tampe-reen sosiaali- ja terveystoimi).

Vanhemman kotikunnan lastenvalvojan väitettiin erääs-sä kantelussa olleen esteellinen neuvottelemaan toi-sen vanhemman kanssa tapaamisoikeutta koskevasta sopimuksesta ja antamaan siitä ohjausta. OA ei pitänyt menettelyä lainvastaisena, mutta hän kiinnitti Pornais-ten sosiaalitoimen viranhaltijoiden huomiota hallinnon puolueettomuuden ja uskottavuuden turvaamiseen.

Tämä edellyttää myös huolehtimista siitä, ettei esteel-lisyysepäilyille ole aihetta (2512/4/06).

Lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeneet riidat olivat aiheena myös joissakin kanteluissa, jotka koski-vat yleisten tuomioistuimien menettelyä. Ne eivät an-taneet aihetta toimenpiteisiin.

Lasten elatusturva

Sosiaalitoimen menettely lapsen elatustuen myöntä-miseen ja elatusvelan perimyöntä-miseen liittyvissä kysymyk-sissä oli aiheena joissakin kanteluissa. Elatustukivelan vapauttamista koskevan hakemuksen käsittelyajan vii-pyminen antoi kolmessa tapauksessa OA:lle aiheen ohjata viranomaisen menettelyä.

OA korosti, että hakijan oikeusturvaa koskeva perusoi-keus edellyttää asian joutuisaa käsittelyä. Elatustukive-lan vapauttamista koskeva ratkaisu olisi voitu hänen

mielestään tehdä aikaisemminkin (1092/4/06 Kai-nuun maakunta- kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoi-mialan perhepalvelut).

Asian käsittelyn viipymiseen saattoi toisessa tapauk-sessa vaikuttaa Tampereen kaupungin elatusturvaosas-ton menettelytapa, jonka vuoksi asia kiersi usean eri viranhaltijan käsiteltävänä. Tämän vuoksi käsittelyajas-ta ei voitu ankäsittelyajas-taa kantelijalle asianmukaiskäsittelyajas-ta tietoa, ja aika oli muutoinkin venynyt pitkäksi (680/4/06).

Kolmatta elatustukivelasta vapauttamista koskenutta kantelua selvitettäessä ilmeni, ettei Hyvinkään sosiaa-litoimen elatusturvayksikkö ollut antanut hakijalle hallintolain 22 §:n mukaisesti määräaikaa hakemuksen -sa täydentämistä varten. Käsittelyn viipyminen oli kui-tenkin aiheutunut osin myös kantelijasta itsestään (549/4/07).

Sekä Tampereen että Hyvinkään sosiaalitoimet ilmoit-tivat muuttaneensa menettelytapojaan ja ohjeistus-taan oma-aloitteisesti niin, että viivästykset olisi mah-dollista välttää vastaisuudessa.

OA painotti vielä huolellisuutta asiakirjojen muotovaa-timuksissa elatustukihakemuksesta tiedotettaessa se-kä kohteliaisuutta ja asiakasystävällistä kielense-käyttöä kantelijalle osoitetussa kirjeessä (3844*, 3845* ja 3855/4/05* Tampereen sosiaali- ja terveystoimen ela-tusturvaosastolle).

Terveysviranomaiset

Terveydenhuoltoviranomaisiin kohdistuneista kanteluis-ta kolme koski viivästyksiä lapsen seksuaalisen hyväk-sikäytön epäilyn selvittämisessä (537, 855/4/05 ja 26/4/06*). Niitä on selostettu tarkemmin jäljempänä s. 190. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämis-keskuksen (Stakes) vuonna 2003 julkaisema opas las-ten hyväksikäyttöepäilyn ja pahoinpitelyn selvittämi-sestä on kuitenkin yleisesti selkeyttänyt viranomaisten menettelyä.

Poliisi

AOA Lindstedt ratkaisi eräitä poliisin menettelyyn koh-distuneita lasten oikeuksia koskeneita kanteluita. Hän katsoi, ettei Porvoon kihlakunnan poliisi ollut menetel-lyt lainvastaisesti pitäessään kolmea 15-vuotiasta poi-kaa putkassa yön yli, mutta poliisin olisi tullut harkita erityisen huolellisesti, olisiko ollut käytettävissä muita keinoja estää lasten aiheuttaman häiriön jatkuminen (1748*, 1749* ja 1750/4/06*).

AOA Lindstedt katsoi myös, että esimerkiksi alaikäiseen kohdistuneen seksuaalirikoksen epäilyä koskeneen esi-tutkinnan lopettamispäätös voi olla syytä ilmaista epäi-lylle muulla tavoin kuin lähettämällä rutiininomaisesti päätöksen jäljennös tiedoksi. Lapsen perheenjäsenet olivat pelänneet turvallisuutensa puolesta sen jälkeen, kun epäilty oli saanut päätöksen jäljennöksen mukana tietoonsa heidän nimensä ja osoitteensa (2173/4/06*

Maarianhaminan poliisiviranomainen).

Limingan kihlakunnan poliisi oli kotikäynnillä jättänyt 11-vuotiaan lapsen ulkopuolisten huostaan paikkaan, jossa hänen vanhempansa oli loukkaantunut vakavas-ti. AOA Lindstedt katsoi, että menettelyssä ei ollut ensi-sijaisesti otettu huomioon lapsen etua. Asiassa oli kui-tenkin myös poliisin menettelyä selittäviä näkökohtia, minkä vuoksi hän tyytyi saattamaan käsityksensä me-nettelyn virheellisyydestä poliisin tietoon (1803/4/06*).

Muut viranomaiset ja valvottavat

Opetusviranomaisia koskeneissa kanteluissa, jotka kuu-luvat niin ikään AOA Lindstedtin ratkaistaviin, arvioitiin muun muassa koulukiusaamiseen ja kurinpitoon liitty-viä kysymyksiä. Porin kaupungin Uudenkoiviston kou-lussa oli menetelty virheellisesti, kun lasta oli rangais-tustarkoituksessa jälki-istunnon lisäksi estetty osallis-tumasta salibandyjoukkueen peliin. Tällainen ”pelikiel-to” ei ollut perusopetuslain sallima rangaistuskeino (3826/4/05*).

Etelä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto oli puo-lestaan menetellyt lainvastaisesti lapsen perusopetus-ta koskevaa hallintovalitusperusopetus-ta käsitellessään, sillä se ei

ollut antanut lisäselvityksiä tiedoksi eikä varannut nii-den johdosta tilaisuutta tulla kuulluksi hallintolain edellyttämällä tavalla (1008/4/05).

Vankeinhoitoa koskevaan laillisuusvalvontaan liittyen AOA Jääskeläinen oli ottanut omasta aloitteesta selvi-tettäväksi lapsensa kanssa vankilassa olevien vankien sijoittamisen avolaitokseen (1256/2/06*). Ratkaisua on selostettu vankeinhoitoa koskevassa jaksossa s. 127.

Yksittäisiä lasten oikeuksia koskevia laillisuusvalvonta-asioita kohdistui myös muihin viranomaisiin tai valvot-taviin. AOA Jääskeläinen antoi päätöksen lapsen kuu-lemisesta ulosottoasiassa. Tätä ratkaisua on selostettu ulosottoa ja muuta maksukyvyttömyysmenettelyä kos-kevassa jaksossa (2393/4/05* s. 141).

Muista toimenpiteistä voidaan mainita vielä OA:n Kes-ki-Suomen maistraatin tietoon saattama käsitys, jonka mukaan maistraatti oli menetellyt lainvastaisesti kiel-täytyessään ottamasta vastaan isyyden tunnustamis-ta. Isyyslaki velvoittaa maistraatin ottamaan vastaan isyyden tunnustamisen, vaikka käytännössä tunnusta-mislausuma annetaankin yleensä lastenvalvojalle, jo-ka toimittaa myös isyyden selvittämismenettelyn. Laki edellytti isyyden selvittämistä myös tässä tapaukses sa (3245/4/06). OA ratkaisi myös kansainvälistä lapseksi-ottamispalve lua koskeneen kantelun. OA katsoi, että Pelastakaa Lap set ry, joka toimii luvanvaraisena palve-lunantajana, hoiti julkista tehtävää ja kuului sen vuok-si oikeusavuok-siamiehen valvottaviin. Hän kiinnitti palvelun-antajan huomiota hyvää hallintoa edistäviin näkökoh-tiin menettelyssä, joka koski kantelijalle henkilökohtai-sesti tärkeää asiaa, valintaa maakohtaiseen kiintiöön (1044/4/06*).

4.11.3

TARKASTUKSET

OA teki vuoden 2007 aikana viisi lasten oikeuksia kos-kevaan asiaryhmään kuuluvaa tarkastusta. Tarkastuk-set antoivat aiheen selvittää tarkemmin joitakin kysy-myksiä. Hämeenlinnan vankilan äiti-lapsi -osaston ja saman vankilan Vanajan avovankilan äiti-lapsi -osas-ton tarkastuksella tehdyt havainnot johtivat siihen, että OA ryhtyi selvittämään omasta aloitteestaan tarkem-min kahta vankilassa olevien lasten edun

toteutumi-seen vaikuttavaa asiaa. Hän pyysi ensinnäkin Rikos-seuraamusvirastoa selvittämään, miten varmistetaan riittävällä tavalla lapsen edun toteutuminen, kun lapsi päätetään ottaa vankilaan vanhempansa mukana tai kun lapsi on siellä äitinsä tai isänsä kanssa. Hän pyysi erityisesti selvittämään, miten tiedonsaanti ja yhteistyö tuomittujen naisten, rangaistuksen täytäntöönpanovi-ranomaisten ja kunnallisten lastensuojeluviranomais-ten kesken toimii (2758/2/07). Toinen selvityspyyntö koski lapsensa kanssa vankilassa olevien äitien kun-toutus- ja virkistysmahdollisuuksia rangaistusaikana lapsen hoidon ohella (2765/2/07). Molemmissa käsit-tely on kesken.

Kasvun Yhteisöt käsittää Koivikko ja Sairila -nimiset val-tion koulukodit. Näiden tarkastuksella OA tutustui erityi-sesti uudistuneiden säännösten mukaisten rajoitustoi-menpiteiden soveltamiskäytäntöön. OA päätti selvittää omasta aloitteestaan tarkemmin rajoitustoimenpitei-den soveltamista sellaisessa sijaishuollossa, joka näyt-ti jäävään lastensuojelulaissa erikseen määritellyn eri-tyisen huolenpidon ja tavanomaisen laitoshuollon vä-liseen rajamaastoon (433/2/08). Käsittely on kesken.

Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tarkas-tuksella selvitettiin muun muassa, miten niissä oli val-mistauduttu uuden lastensuojelulain voimaantuloon ja lain vaatimiin uudistuksiin. Tarkastus ei antanut ai-hetta toimenpiteisiin. Nuorisokoti Nummelaan tehdys-sä tarkastuksessa olivat niin ikään aiheena uudistu-neet lastensuojelulain mukaiset rajoitustoimenpiteet.

Nämä samoin kuin Eskoon sosiaalipalvelukeskuksen perhekeskukseen sekä Kokkolan Ensi- ja turvakoti ry:n Ensikoti Iidaan tehdyt tarkastukset eivät antaneet OA:lle aihetta enempään.

4.11.4

RATKAISUJA

Selvitykset lasten huolto- ja tapaamisoikeusriidoissa viipyivät

OA pyysi vuoden 2005 alussa omasta aloitteestaan Espoon sosiaalitoimelta selvitystä siitä, oliko tuomiois-tuimen lapsen huolto- ja tapaamisoikeusriidoissa pyy-tämien selvitysten, ns. olosuhdeselvitysten, valmistelu viivästynyt siellä aiheettomasti (38/2/05*).

Olosuhdeselvityksen viipymisestä tuli myös kaksi kan-telua. Toisessa Espoon sosiaalitoimi oli jo saanut kä-räjäoikeudelta olosuhdeselvityksen tekemistä varten noin 18 kuukautta lisäaikaa (88/4/05*). Viisi kuukaut-ta sen umpeutumisen jälkeen toiseen vanhempaan ei kuitenkaan ollut vielä otettu kertaakaan edes yhteyt-tä. Olosuhdeselvityksen valmistuminen kesti yhteensä kaksi vuotta ja neljä kuukautta. Tämän ajan kantelijan ja hänen lapsensa välillä oli vain lyhyitä tapaamisia, jotka perustuivat käräjäoikeuden väliaikaiseen mää-räykseen.

Toisessa kanteluasiassa (1051/4/05*) vanhempia ta-vattiin olosuhdeselvityksen valmistelemiseksi ensim-mäisen kerran runsaan vuoden kuluttua käräjäoikeu-den tekemästä selvityspyynnöstä. Olosuhdeselvityksen tekemiseen kului yli 20 kuukautta.

Espoon sosiaalitoimen mukaan olosuhdeselvitysten valmistelu oli vuosina 2001–2004 ruuhkautunut pa-hasti kahdella Espoon voimakkaasti kasvavalla ja väes-tömäärältään suurella alueella, Leppävaarassa ja Es-poonlahdessa. Työmäärä työntekijää kohden oli näillä alueilla liian suuri ja samat työntekijät joutuivat aset-tamaan lastensuojeluasiat etusijalle. Toisessa kantelu-asiassa (1051/4/05*) ilmenikin, että olosuhdeselvityk-sen valmistelu oli yksinkertaisesti jätetty odottamaan tilannetta, jossa selvityksen valmistelemiseen voitaisiin määrätä kokeneet ja pätevät sosiaalityöntekijät. Perhe-neuvolaan oli niin ikään pitkä jono, mikä vielä hidasti valmistelua niissä tapauksissa, joissa tarvittiin perhe-neuvolan asiantuntija-apua. Tosiasia oli, että vapautu-neisiin työtehtäviin ja varsinkin sijaisuuksiin oli ollut vaikea saada kelpoisuusvaatimukset täyttäviä sosiaa-lityöntekijöitä.

Asiaa selvitettäessä ilmeni vielä, ettei huolto- ja tapaa-misselvitysten vakavan ruuhkautumisen syynä ollut ke-nenkään yksittäisen viranhaltijan menettely.

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa tai asetuksessa ei ole asetettu määräaikaa olo-suhdeselvitykselle. Perustuslaki velvoittaa kuitenkin vi-ranomaisia pyrkimään mahdollisimman joutuisaan käsittelyyn (21 §). Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että lapsi- ja perheoikeudelliset asiat edellyttävät nopeaa käsittelyä (ihmisoikeussopimuk-sen 6.1 art.). OA:n mukaan myös lap(ihmisoikeussopimuk-sen etu

edellyt-tää, että huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koske-vat asiat käsitellään joutuisasti.

OA huomautti, ettei kunta voi vedota resurssien puut-teeseen, jos kuntalaisten perusoikeuksia turvaavien työtehtävien suorittaminen viivästyy kunnassa lainvas-taisesti. Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen (perustuslain 22 §).

Taloudellisten voimavarojen oikea kohdentaminen kuu-luu niihin keskeisiin keinoihin, joilla julkisen vallan tu-lee toteuttaa tämä velvollisuutensa (HE 309/1993).

Kunnan henkilökunnan määrän ja käytössä olevien työtapojen tulisi näin ollen vastata sen lakimääräisiä työtehtäviä. Tehtävien lisääntyessä tai kohdentuessa toisin työtavat ja työntekijöiden määrä tulisi arvioida uudelleen. Arvion tulisi olla realistinen ja siinä tulisi pyrkiä minimoimaan muutoksista aiheutuvat haitat.

Espoon kaupungissa olisikin tullut varautua etukäteen esimerkiksi tietojärjestelmämuutoksista aiheutunee-seen työmäärän lisääntymiaiheutunee-seen ja tehokkaan työajan menetykseen uutta järjestelmää opeteltaessa. Tietojär-jestelmien häiriötilanteisiin on myös mahdollista va-rautua.

Espoon sosiaalitoimessa oli myöhemmin pystytty pur-kamaan ruuhkia ja lyhentämään käsittelyaikoja olen-naisesti muuan muassa töitä priorisoimalla. Olosuhde-selvitysten laatimiseen oli käytetty myös yksityistä pal-veluntuottajaa.

OA:n mukaan Espoon kaupungin sosiaali- ja terveys-toimi oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia olosuh-deselvitysten riittävän joutuisasta valmistelusta. Tapah-tunut myönteinen kehitys huomioon ottaen hän tyytyi kuitenkin saattamaan tämän käsityksensä Espoon so-siaali- ja terveystoimen tietoon (38* ja 1051/4/05*).

Hän kiinnitti vielä huomiota siihen, että hyvän hallinto-menettelyn mukaista on pyytää tuomioistuimelta oma-aloitteisesti ja hyvissä ajoin lisäaikaa olosuhdeselvityk-sen tekemiselle (88/4/05*).

OA Riitta-Leena Paunion päätös 30.3.2007, dnrot 38/2/05*, 88* ja 1051/4/05*, esittelijä Anne Kumpula

Viranomaisyhteistyön puutteet lapsen seksuaalisen hyväksikäyttö-epäilyn selvittämisessä

OA:lle tehtiin alkuvuonna 2005 kaksi kantelua lapsen seksuaalista hyväksikäyttöepäilyä koskevan selvityksen viivästymisestä. Vuoden 2006 alussa tuli vielä yksi sa-maa asiaa koskeva kantelu. Kaikille tapauksille oli yh-teistä virka-apupyyntöjen siirto terveydenhuollon viran-omaiselta toiselle.

Lasten seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn tutkinnan vii-västyminen voi vaikuttaa lasten mielikuviin tapahtu-neesta ja muuttaa niitä. Lapsella on oikeus siihen, et-tä epäily selviteet-tään asiantuntevasti ja etet-tä tutkimukset suoritetaan tarvittaessa kiireellisesti niille tarkoitetus-sa erityisessä toimintayksikössä. Myös hyväksikäytöstä epäillyn oikeusturva edellyttää tätä. Lapsella on oikeus turvallisuuteen ja koskemattomuuteen (perustuslain 7 §) sekä oikeus oikeudenmukaiseen ja viiveettömään oikeudenkäyntiin tai asian käsittelyyn hallinnossa (pe-rustuslain 21 §). Julkisen vallan tulee turvata näiden oikeuksien toteutuminen (perustuslain 22 §).

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntija-ryhmä valmisteli vuonna 2003 suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittämisestä. Ne jul-kaistiin Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja koulutus-keskuksen (Stakes) oppaassa 55. Suositusten mukaan lapsen hyväksikäyttöepäilyjä koskevat selvitykset tulee keskittää toimipaikkoihin, joiden henkilökunnalla on riittävä koulutus tai kokemus.

OA otti viranomaisten menettelyn arviossa huomioon oppaassa esitetyt suositukset. Hänen mukaansa lasten hyväksikäytön epäilyn selvittämisessä korostuvat vel-voitteet edistää viranomaisten välistä yhteistyötä ja so-vittaa yhteen palveluja erikoissairaanhoitolain mukai-sesti (em. lain 10 §:n 2 mom.). Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kuntien sosiaalitoimien tuli-sikin sopia työnjaosta ja ilmoittaa siitä myös poliisille.

Ensimmäisessä tapauksessa poliisin perheneuvolaan lähettämä hyväksikäyttöepäilyn selvittämistä koskenut virka-apupyyntö toimitettiin Jorvin sairaalaan vasta neljän kuukauden kuluttua. Pitkään jatkuneet

neuvot-telut viivyttivät selvityksen mukaan virka-apupyynnön lähettämistä edelleen asianmukaiseen toimintayksik-köön. OA piti perheneuvolan kohtuuttoman pitkään käsittelyaikaan johtanutta menettelyä lainvastaisena (855/4/05).

Toisessa tapauksessa poliisi pyysi syksyllä 2004 Es-poonlahden sosiaali- ja terveyskeskukselta virka-apua lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkinnassa. Asia oli kiireinen, koska ”lapsi ei voi tavata isäänsä edes valvotusti ennen puhutusta ja tapahtumasta voi olla aikaa useita kuukausia”. Espoonlahden perhekeskus palautti virka-apupyynnön noin kuuden viikon kuluttua lasta kuulematta. Syynä oli, ettei Espoonlahden perhe-neuvolalla ollut riittävää kokemusta eikä ammatillista osaamista. Apua ei ollut saatavissa muiltakaan alueen perheneuvoloilta. OA:n mukaan menettely viivästyi ai-heettomasti, sillä tarvittavan asiantuntemuksen puute alueella oli tiedossa. Hän piti menettelyä lainvastaise-na (537/4/05).

Näitä kanteluasioita selvitettäessä kävi ilmi, että Hel-singin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin työryhmä oli tehnyt joulukuussa 2003 ehdotukset suosituksen mu-kaisista tutkimuksista ja hoidoista sairaanhoitopiirin alueella. Työryhmä arvioi, ettei hyväksikäyttötutkimus-ten keskittäminen ollut mahdollista tuolloisilla resurs-seilla ja ehdotti, että erikoissairaanhoidon yksiköiden lisäksi niitä tekisivät perheneuvolat, joissa on lääkäri.

Vaikka ehdotuksia ei vahvistettu, sairaanhoitoalueet ja niiden lastenpsykiatrian yksiköt pyrkivät noudattamaan niitä. Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoi men kan-ta oli kuitenkin, että poliisin hyväksikäyttöepäi lyä kos-kevat virka-apupyynnöt tuli ohjata yhteen erikoissai-raanhoidon yksikköön, sillä perheneuvoloissa ei ollut mahdollista ylläpitää tarvittavaa asiantuntemusta.

Menettelyohjeiden epäselvyys aiheutti tutkimusviivei-tä ja heijastui myös poliisin kanssa tehtyyn yhteistyö-hön. Syksyllä 2004 Espoon sosiaali- ja terveystoimen ja Jorvin sairaalan välisissä neuvotteluissa päädyttiin ohjaamaan hyväksikäyttöepäilyjen tutkimukset Jorvin sairaalaan.

Kolmannessa tapauksessa kantelija oli Vihdin perhe-neuvolassa keväällä 2004 lapsensa edellisenä päivä-nä tapahtuneen epäillyn hyväksikäytön vuoksi. Hän jäi

siihen käsitykseen, että perheneuvolasta tehdään lä-hete jatkotutkimuksiin ja sieltä otettaan myös yhteys lastensuojeluun ja poliisiin. Näin ei kuitenkaan tapah-tunut.

OA totesi, että Stakesin oppaan mukaan rikosilmoituk-sen tai tutkintapyynnön tekeminen poliisille olisi ollut Vihdin perusturvakeskuksen tehtävä, ellei lapsen etu olisi jostain syystä edellyttänyt sellaisen tekemättä jät-tämistä. OA:n mukaan Vihdin perheneuvolan olisi myös ollut suotavaa ohjata lapsi tutkimuksiin välittömästi, kun tieto epäilystä oli saatu.

Oppaan mukaan somaattinen tutkimus tulisi pyrkiä te-kemään 72 tunnin kuluessa tapahtumista. Tapaukses-sa terveyskeskuslääkäri teki lähetteen somaattisiin tut-kimuksiin Lasten ja nuorten sairaalaan. Sieltä lähete siirrettiin kuitenkin Lohjan aluesairaalaan, mistä se taas palautettiin asiantuntemuksen puutteen vuoksi takaisin Lasten ja nuorten sairaalaan. Tutkimus tehtiin siellä noin kolmen viikon kuluttua tapahtumasta.

Lapsen oikeuspsykiatrisia tutkimuksia koskevaa virka-apupyyntöä siirreltiin noin kuukauden verran. Poliisi osoitti sen ensin Lohjan aluesairaalan lastenpsykiat-rian poliklinikalle. Se siirrettiin asiantuntemuksen puut-teen vuoksi Lasten ja nuorten sairaalaan. Koska ilmeni, että tutkimukset olivat jo käynnistyneet Vihdin perhe-neuvolassa, virka-apupyyntö palautettiin poliisille, joka taas lähetti pyynnön perheneuvolaan.

OA antoi vielä Vihdin perheneuvolan psykologille huo-mautuksen lainvastaisesta menettelystä puuttuvien potilasasiakirjamerkintöjen vuoksi (26/4/06*).

OA Riitta-Leena Paunion päätös 30.3.2007, dnrot 537 ja 855/4/05 sekä 28.8.2007, dnro 26/4/06*, esittelijä Kaija Tanttinen-Laakkonen

In document Riitta-Leena PaunioPetri JääskeläinenJukka LindstedtRiitta-Leena PaunioJussi Pajuoja (sivua 186-193)