Asiaryhmän pääesittelijä luennoi kertomusvuonna hol-housoikeudellisia lupa-asioita koskevista ratkaisuista Pohjois-Suomen alueellisilla holhouspäivillä.
4.12.3
RATKAISUJA
Kuuleminen edunvalvonta-asioissa
Edunvalvoja jätti selvittämättä päämiehen mielipiteen
Päämiehen muuttaessa hoitokotiin yleinen edunval-voja oli luovuttanut osan huonekaluista korvauksetta perusturvatoimiston käyttöön, koska ne eivät olleet mahtuneet päämiehen uuteen asuntoon eikä kun-nas sa ollut vuokrattavana varastoa.
Yleinen edunvalvoja ei ollut pyrkinyt selvittämään pää-miehensä kantaa huonekalujen luovutukseen. Koska koti-irtaimisto on korostuneen henkilökohtaista, sen luovuttaminen edellyttää AOA:n mukaan erittäin tark-kaa harkintaa. Harkinnan merkitys korostuu, kun maist-raatin lupaa ei tarvita. Yleinen edunvalvoja löi tässä tapauksessa laimin yhteistoiminnan päämiehensä kanssa. Asiassa ei kuitenkaan ollut edellytyksiä katsoa hänen rikkoneen lahjoituskieltoa, koska hänen arvio-taan irtaimen rahallisesta arvottomuudesta ei ollut perusteita kyseenalaistaa (168/4/06*; irtaimen käsit-telystä myös 2037/4/06 ja 2637/4/07).
Maistraatti jätti päämiehen kuulematta
Maistraatti menetteli virheellisesti, kun se ei kuullut asiaa ymmärtävää päämiestä selvittäessään oma-aloitteisesti tarvetta jatkaa edunvalvontaa (ns. neli-vuotisselvitys). Kuulemistilaisuuden voi AOA:n mukaan jättää varaamatta vain, jos jo maistraatin tiedossa ole-van aineiston perusteella on ilmeistä, että päämies ei kykene ymmärtämään asian merkitystä. AOA saattoi käsityksensä holhouslainsäädännön sisällöstä vas-taavan oikeusministeriön ja kaikkien maistraattien tie-toon (1691/4/06*).
Käräjäoikeus laiminlöi kuulemisen
Käräjäoikeuden notaari menetteli virheellisesti riita-asiassa, kun hän ei varannut kantelijalle tilaisuutta tul-la kuulluksi ennen kuin hän viran puolesta määräsi täl-le edunvalvojan oikeudenkäymiskaaren nojalla. AOA:n mukaan tällaiseenkin edunvalvojaan sovelletaan hol-houstoimilain säännöksiä. Siksi on perusteltua lähteä siitä, että henkilölle, jolle tuomioistuin on aikeissa viran puolesta määrätä edunvalvojan oikeudenkäyntiä var-ten, varataan holhoustoimilaissa säädetyllä tavalla ti-laisuus tulla kuulluksi. AOA viittasi johdonmukaisuus-syihin mutta ennen kaikkea perusoikeutena turvatun kuulemisperiaatteen yleiseen tärkeyteen ja oikeuden-käynnin osapuolille kuuluvaan itsemääräämisoikeu-teen. AOA saattoi käsityksensä yhtäältä asian ratkais-seen notaarin ja toisaalta laamannin tietoon notaarien koulutuksessa huomioon otettavaksi (2368/4/06*).
Yhdenvertaisuus kuulemisessa
Maistraatti ei ole edunvalvonnan tarvetta selvittäes-sään velvollinen kuulemaan sen henkilön lapsia, jon-ka edunvalvonnasta on kyse. Jos kuulemiseen kuiten-kin ryhdytään, lapsia tulee kohdella tasavertaisesti.
Näin ollen jotakuta lapsista ei voi jättää kuulematta, jollei siihen ole hyväksyttävää syytä. AOA:n mukaan hyväksyttävä syy jättää yksi lapsi kuulematta oli ole-massa, kun tämä pysyvän ja jo kauan kestäneen ulko-mailla asumisensa vuoksi ei käytännössä ollut voinut tulla kyseeseen edunvalvojana eikä häneltä ollut ar-vioitu muutenkaan saatavan asian käsittelemisen kan-nalta olennaista tietoa (2158/4/07).
Oikeus käyttövaroihin
Käyttövarojen antaminen tavarana ei perustu lakiin
AOA piti hyvin poikkeuksellisena, lakiin perustumatto-mana ja täysivaltaisen päämiehen toimintakelpoisuut-ta oikeudettomasti rajoittoimintakelpoisuut-tavana menettelyä, jossa pää-miehelle ei ollut annettu lainkaan lain edellyttämiä käyttövaroja vaan niiden arvosta tavaraa. AOA otti kui-tenkin huomioon poikkeukselliset olosuhteet.
Päämie-hen runsas alkoholin käyttö oli aiheuttanut vaaratilan-teita, ja käyttövarojen antaminen olisi voinut vaarantaa hänen asumisensa, mikä olisi ollut ristiriidassa edun-valvojan yleisen huolenpitovelvoitteen kanssa. Pää-miestä oli pyritty suojelemaan vaikeassa punnintati-lanteessa, joten AOA ei katsonut perustelluksi moittia yleistä edunvalvojaa eikä maistraattia. Hän kehotti näi-tä kuitenkin harkitsemaan toimenpiteinäi-tä edunvalvojan kelpoisuuden saattamiseksi todellista tilannetta vas-taavalle tasolle, jos käyttövaroja ei jatkossakaan katsot-taisi voitavan antaa päämiehen vallittavaksi holhous-toimilain edellyttämällä tavalla (1993/4/06*).
Oikeus käyttää käyttövaroja
Päämies ei ollut voinut käyttää käyttövarojaan halua-mallaan tavalla, koska edunvalvoja ei ollut suostunut sopimukseen tietokoneen ja laajakaistan hankinnasta.
Selvityksissä ei edes väitetty, etteivätkö käyttövarat olisi siihen riittäneet tai että päämiehen taloudelliset edut olisivat voineet vaarantua, jos hän olisi rahoittanut hankinnan käyttövaroillaan. Eräs ratkaisu olisi AOA:n mukaan ollut se, että päämiehen käyttövaroja olisi hä-nen suostumuksellaan alennettu hankintamenojen määrällä kuukausittain, ja edunvalvoja olisi huolehti-nut hankintamenoista hoidettavanaan olevien varojen vastaavalla lisäyksellä. AOA kiinnitti yleisen edunvalvo-jan huomiota siihen, että edunvalvonnassa tulisi mah-dollisuuksien mukaan ottaa huomioon myös päämie-hen mahdollisuus pysyä mukana tietoyhteiskunnassa (4042/4/06*).
Käyttövarat laitoshoidon aikana
Kun potilaan rahavarat otetaan säilytettäväksi sairaa-lan kassakaappiin, olisi asianmukaista pyytää potilas-ta vahvispotilas-tamaan kuitpotilas-tauksellaan säilöön laitettujen ra-hojen määrä ja se, että toimenpide oli tehty yhteisym-mär ryksessä. Edelleen AOA korosti sitä, että asiakas-maksuja koskevan lain mukaista asiakkaalle jätettävien varojen vähimmäismäärää (80 euroa) ei tule tulkita edunvalvonnassa olevalle potilaalle sairaalas sa annet-tavien käyttövarojen enimmäismääräksi, koska käyttö-varojen määrän päättää edunvalvoja (2232/4/05*; käyt-tövaroja koskivat myös 1664, 1691, 1779, 2192 ja 3257/4/07).
Asioiden asianmukainen käsittely
Määräajan asettaminen hakemukseen
Maistraatti oli merkinnyt edunvalvojan väliaikaista määräystä koskeneisiin käräjäoikeudelle tehtyihin ha-kemuksiin päivämäärän, johon saakka hakemus oli voimassa. Koska ketään ei saa pitää tarpeettomasti edunvalvonnassa, menettely on ongelmallinen, jos maistraatti ei hae määräyksen peruutusta heti, kun ilmenee, ettei edunvalvonnalle ole perusteita. On-gelmallisuus korostuu, jos määräaika on verraten pitkä, kuten tässä tapauksessa kuusi kuukautta. AOA saattoi käsityksensä maistraatin tietoon (341/2/06).
Maistraatti viivytteli vuositilien tarkastuksessa
AOA antoi huomautuksen maistraatille viivyttelystä vuo-sitilien tarkastuksessa. Vuoden 2001 tilin tarkastami-nen oli kestänyt lähes kolme vuotta ja kolme kuukaut-ta, vuoden 2002 lähes kaksi vuotta ja kolme kuukautkuukaut-ta, vuoden 2003 lähes vuoden ja kolme kuukautta ja vuo-den 2004 tilin runsaat kaksi vuotta. Koska viivästykset olivat toistuvia ja olennaisia sekä koskivat samaa pää-miestä, laiminlyöntiä ei voinut pitää vähäisenä. AOA korosti, että tilien viivytyksetön tarkastaminen palve-lee ennen muuta päämiehen etua, mutta toisaalta on myös edunvalvojan oikeusturvan kannalta tärkeää, että hän saa riittävän ajoissa palautteen työstään ja voi tar-vittaessa muuttaa toimintatapojaan. Tilintarkastuksen ohjausvaikutus saattaa käydä merkityksettömäksi, jos tiliä koskevat havainnot esitetään vasta useiden vuosi-en kuluttua tilikaudvuosi-en päättymisestä (1311/4/06*).
Maistraatti pyysi lääkärinlausuntoa väärästä henkilöstä
Maistraatti oli kantelijan äidin edunvalvonnan tarvet-ta selvittäessään pyytänyt erehdyksessä lääkärinlau-suntoa kantelijasta. Koska erehdys oli korjattu ennen kuin kantelija oli mennyt pyydettyyn tutkimukseen ja kun maistraatin päällikkö oli pahoitellut tapahtunutta kantelijalle, AOA tyytyi saattamaan maistraatin tietoon käsityksensä menettelyn virheellisyydestä ja
kiinnittä-mään sen huomiota vastaisen varalle hakemusten huolelliseen käsittelemiseen (1815/4/06*).
Lupa-asian käsittely ei ollut hyvän hallinnon mukaista
Edunvalvojan sijaisen tarpeellisuus oli havaittu maist-raatissa lupahakemuksen oltua vireillä jo noin kaksi kuukautta. Vaikka tämä ei välttämättä ollut vaikuttanut asian käsittelyaikaan, maistraatin menettelyä ei sen ul-koisen uskottavuuden ja siihen kohdistuvan luottamuk-sen näkökulmasta kuitenkaan voinut pitää täysin on-nistuneena (2178/4/06*; lupa-asioita koskivat myös 2402/4/05, 168*, 216 ja 1815/4/06*).
Muistutus vuositilistä oli epätäsmällinen
Maistraatti oli hyväksynyt vuositilin muistutuksitta. Seu-raavassa tilintarkastuksessa se kuitenkin muutti aiem-paa kantaansa edunvalvojan eräiden kulujen hyväk-syttävyydestä. Edunvalvoja oli AOA:n mukaan luotta-muksensuojasta johtuen voinut perustellusti olettaa maistraatin kannan pysyvän ennallaan sikäli kuin olo-suhteissa ei tapahdu muutosta.
Viranomaisten tulee perustella tulkintojensa muutok-set asianmukaisesti. Tämä koskee myös edunvalvo-jan toimintaa ohjaavia tilintarkastusmuistutuksia, joil-la maistraatti toteuttaa neuvontavelvoitettaan. Annettu muistutus oli epätäsmällinen, koska siitä ei selvästi il-mennyt, miksi maistraatin suhtautuminen eräiden ku-lujen perimiseen päämieheltä oli muuttunut. Myös-kään takaisinperinnän rajaamisen perusteet eivät il-menneet muistutuksesta (3992/4/05*).
Päätöksestä puuttui valituskielto
Saatuaan ilmoituksen mahdollisesti edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä maistraatti oli tehnyt erillisen kirjallisen päätöksen, että se ei hae käräjä-oikeudelta edunvalvojan määräämistä. AOA kiinnitti maistraatin huomiota siihen, että päätökseen olisi hal-lintolain mukaisesti tullut liittää valituskielto, koska se ei sisältänyt lopullista asiaratkaisua (2515/4/07).
Asiakirjan otsikko oli harhaanjohtava
Edunvalvontatoimistossa oli käytetty Omaisuuden vas-taanottokuittaus -otsikolla varustettua asiakirjaa, jonka lopussa oli lauselma ”kuittaan vastaanottaneeni em.
asiapaperit ja varat ja hyväksyn holhoustilit heti lain-voimaisina”. AOA piti asiakirjan otsikkoa harhaanjohta-vana lauselman oikeudelliseen merkitykseen nähden.
Hyväksyessään tilit oikeudenomistaja menettää oikeu-tensa moittia edunvalvojan toimia niiden seikkojen pe-rusteella, jotka ilmenevät tileistä. Siksi oikeudenomis-tajalle tulee luovutuksen yhteydessä selvittää selkeäs-ti selkeäs-tilien hyväksymisen oikeusvaikutukset ja se, ettei hy-väksyminen ole välttämätöntä heti luovutustilanteessa.
AOA saattoi edunvalvontatoimiston tietoon käsitykse-nään, että tilien hyväksymisen tulisi tapahtua erillisellä asiakirjalla tai muuten niin, että allekirjoittaja varmas-ti kykenee havaitsemaan hyväksymisen merkityksen (2215/4/05*).
Asumistuen tarpeen arvioiminen
Edunvalvoja ei ollut hakenut päämiehelleen asumistu-kea, koska Kansaneläkelaitoksesta (Kela) saadun tie-don mukaan täysi-ikäisen pojan kirjoilla olo päämie-hen asunnossa esti tuen saamisen. AOA totesi, että Ke-lan etuusohjeiden mukaan vain muodollisesti muutto-ilmoituksen tehneitä ei lueta samaan ruokakuntaan ja että asumisen tosiasiallisuus on ratkaisevaa. Sen vuok-si olivuok-si ollut perusteltua päämiehen sovuok-siaalisten perus-oikeuksien näkökulmasta harkita, että kysymys hänen oikeudestaan asumistukeen olisi saatettu Kelan ja tar-vittaessa asumistukilaissa säädettyjen muutoksenha-kuelinten ratkaistavaksi. Tällöin kaikki päämiehen asu-mistukioikeuteen vaikuttavat tekijät tulisivat asiaankuu-luvan selvityksen perusteella arvioitaviksi (1782/4/07*).
Lahjoituskielto
AOA on arvioinut edunvalvojaa sitovaa ehdotonta lah-joituskieltoa erityisesti kahdessa tapauksessa. Ensim-mäisessä AOA katsoi yleisen edunvalvojan menetel-leen virheellisesti, kun tämä oli päämiehen kuoltua hy-väksynyt sen, että hoitokoti oli luovuttanut päämiehen irtainta omaisuutta kuolinpesän ulkopuoliselle
henki-lölle. Koska edunvalvojan tehtävä päättyy päämie hen kuolemaan, yleisellä edunvalvojalla ei olisi ollut oi-keutta hyväksyä kuolinpesään kuuluneen irtaimen omaisuuden luovutusta muille kuin pesän osakkaille (1408/4/06*).
Toisessa tapauksessa omaisedunvalvoja oli vastaan-ottanut lahjoja päämiehenä olleelta puolisoltaan osta-malla ne päämiehensä varoilla. Päämies ei ollut pyy-tänyt varoja lahjojen ostamista varten tai ostanut niitä itse. AOA otti asian arvioinnissa huomioon omaisedun-valvonnan erityispiirteet ja sen, että edunomaisedun-valvonnan tu-lisi tällaisissakin tilanteissa vaikuttaa mahdoltu-lisimman vähän päämiehen ja hänen edunvalvojanaan toimivan omaisen perhe-elämään ja siihen erityiseen suojaan, jota se nauttii. AOA:lla ei ollut perusteita kyseenalais-taa maistraatin harkinkyseenalais-taa siltä osin kuin se oli pitänyt edunvalvojan kertomusta päämiehensä lahjoitustah-dosta uskottavana ja lahjoituksia luonteeltaan tavan-omaisena. Maistraatti ei ollut ylittänyt harkintavaltaan-sa katsoesharkintavaltaan-saan edunvalvojan toimineen päämiehen-sä tahdon ja edun mukaisesti (2402/4/05).
4.13
SOSIAALIVAKUUTUS
Sosiaalivakuutuksella tarkoitetaan lakisääteisesti jär-jestettyä pakollista vakuutusta työttömyyden, sairau-den, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lap-sen syntymän ja huoltajan menetyklap-sen perusteella.
Sillä turvataan perustoimeentuloa näissä sosiaalisis-sa riskitilanteissosiaalisis-sa. Kyse on silloin perustuslain 19 §:n 2 momentissa säädetystä oikeudesta perustoimeen-tulon turvaan.
Asiaryhmän asiat ratkaisi OA Riitta-Leena Paunio ja pääesittelijänä toimi esittelijäneuvos Lea Haapkylä.
Tässä jaksossa kuvataan laillisuusvalvontaa sosiaali-vakuutuksessa lukuun ottamatta työttömyysturvaa, jo-ta käsitellään työvoimahallintoa koskevassa jaksossa s. 204.
4.13.1
LAILLISUUSVALVONTA
Sosiaalivakuutuksen kantelut koskivat pääosin Kan-saneläkelaitoksen (Kela) hallinnoimia etuuksia, ku-ten sairausvakuutuslain mukaisia korvauksia, asumistukiasioita, vanhempainetuuksia ja lääkekulukorvauk -sia sekä työkyvyttömyyseläkkeitä, tapaturmavakuutus-lain mukaisia korvauksia, kuntoutusta ja rikosvahinko-ja. Myös opintotuesta sekä sotilasvammalain mukai-sista korvaukmukai-sista ja sotilasavustusasioista kanneltiin.
Ulkomailla oleskelevan samoin kuin Suomeen muut-tavan sosiaaliturvan määräytymisestä kanteluita tuli aiempaa vähemmän.
Aikaisempien vuosien tapaan arvostelun kohteena oli usein se, että päätöksentekijät olivat kantelijan mie-lestä menetelleet virheellisesti tai lainvastaisesti hylä-tessään etuushakemuksen tai valituksen. Tyytymättö-myyttä aiheutti myös se, että hoitava lääkäri oli arvioi-nut eläkkeen taikka sairauspäivärahan hakijan työky-vyttömäksi, mutta eläkelaitoksessa tai muutoksenhaku-asteessa asiantuntijalääkäri oli katsonut, ettei hakija ollutkaan oikeutettu eläkkeeseen taikka sairauspäivä-rahaan. Oikeusasiamies ei voi yleensä puuttua etuut-ta koskevan ratkaisun sisältöön, minkä vuoksi hän jou-tui vastauksissaan jälleen usein toteamaan, että
viran-omainen oli ratkaissut asian sille kuuluvan harkinta-vallan rajoissa, ja ohjasi kantelijoita käyttämään muu-toksenhakukeinoja.
Kanteluissa oli kuitenkin paljolti kysymys myös viran-omaisten menettelystä ja ylipäänsä hyvän hallinnon sekä lainkäyttö- ja viranomaismenettelyn vaatimuksis-ta. Niissä arvosteltiin etenkin käsittelyn hitautta, pal-veluperiaatteen noudattamatta jättämistä sekä neu-vonta- ja tiedottamisvelvollisuuden laiminlyöntejä ja muita oikeusturvan puutteita. Tyytymättömyyttä ilmais-tiin myös siihen, että etuushakijan salassa pidettäviä tietoja ei ollut käsitelty asianmukaisesti. Sen sijaan päätösten perusteluja koskevia kanteluita tuli selväs-ti edellisiä vuosia vähemmän.
Tutkittavana oli myös Kelan ruotsin kielellä antaman informaation ja ohjeistuksen sekä koulutuksen riittä-vyys. Kelan informaatio sen Internet-sivuilla todettiin suppeammaksi ruotsin kuin suomen kielellä. Lisäk-si OA:n tarkastuksella Kelan Maarianhaminan toimis-toon syksyllä 2006 oli tullut esiin, että ruotsinkielisen koulutuksen järjestämisessä ja ohjeiden laatimises-sa oli koettu ongelmia.
Kelan selvityksestä kävi ilmi, että laitoksessa oli me-neillään Internet-sivustojen kehittämisprojekti, minkä yhteydessä kielelliset kehittämistarpeet otettiin huo-mioon ja tehostettiin käännöstoimintaa. Kelan mu-kaan ruotsinkieliseen etuuskoulutukseen on ollut vai-kea saada kymmentä osanottajaa, mitä on pidetty sopivana koulutusryhmänä. Äidinkielenään ruotsia puhuvat käsittelijät haluavat usein oppia etuusasioi-den suomenkielisen terminologian, koska he käyttä-vät työssään paljon suomen kieltä. Maarianhaminan toimiston käsittelijöiden mahdollisuutta saada kou-lutusta ruotsin kielellä on pyritty parantamaan muun muassa hyödyntämällä videolaitteita.
OA katsoi päätöksessään, että Kelan Internet-sivut täyttävät kielilaissa säädetyt vaatimukset ja että lai-toksella on aiempaa paremmat mahdollisuudet no-peuttaa ohjeiden kääntämistä ja edistää koulutuk-sen antamista ruotsin kielelle.
Seuraavassa kerrotaan lyhyesti eräitä muita esimerk-kejä viranomaismenettelyä koskevista ratkaisuista ja havainnoista.
Pitkät käsittelyajat
Hyvään hallintoon ja lainkäyttöön kuuluu, että asiat kä-sitellään asian laatu ja muut siihen vaikuttavat olosuh-teet huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa ja ilman aiheetonta viivytystä. Käsittelyajat ovat etenkin sosiaa-liturvan muutoksenhakulautakunnassa (vuoden 2006 loppuun tarkastuslautakunta) ja vakuutusoikeudessa edelleen niin pitkät, että asian tilaa on pidettävä so-siaalivakuutuksen alueella suurena oikeusturvaongel-mana. Keskimääräinen käsittelyaika vakuutusoikeudes-sa oli vuonna 2007 edelleen yli 13 kuukautta. Vakuu-tusoikeuden käsittelyajoista kanneltiin kertomusvuon-na kuitenkin vähän. Kelassa ovat käsittelyajat sen si-jaan selvästi lyhentyneet aikaisempiin vuosiin verrat-tuna. Vielä vuonna 2004 ja 2005 OA joutui kiinnittä-mään Kelan huomiota pitkiin käsittelyaikoihin. Kehitys on ollut myönteinen, vaikkakin Kelan käsittelyajoista kanneltiin kertomusvuonna jonkin verran.
OA on useana vuonna kiinnittänyt vastauksissaan huo-miota tarkastuslautakunnan pitkiin käsittelyaikoihin.
Asia oli esillä jo vuonna 2002, kun OA teki lautakun-taan tarkastuksen. Tarkastuslautakunnan seuraajan, so-siaaliturvan muutoksenhakulautakunnan, käsittelyajat ovat viime vuoden aikana entisestään pidentyneet.
Sen jälkeen, kun sosiaalivakuutuksen muutoksenha-kulautakunnat lakkautettiin vuoden 2007 alusta al-kaen, on sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan tullut vireille etukäteen arvioitua selvästi enemmän valitusasioita. Kun otetaan huomioon vielä se, että so-siaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan siirrettiin lakkautetuista lautakunnista 3 200 valitusasiaa, ovat käsittelyajat pidentyneet merkittävästi, vaikka lauta-kuntaan palkattiin lisää esittelijöitä ja notaareita.
Keskimääräinen käsittelyaika oli vuoden 2007 lopus-sa yli 13 kuukautta, mitä on pidettävä selkeästi liian pitkänä. Tämän johdosta OA kutsui lautakunnan edus-tajat neuvottelutilaisuuteen kansliaansa. Mielenkiin-non kohteena oli käsittelyaikojen lyhentämiseksi teh-tyjen toimien lisäksi myös hyvän hallinnon ja muiden vaatimusten toteutuminen lautakunnassa. Pitkiin kä-sittelyaikoihin ovat kiinnittäneet huomiota myös Kelan valtuutetut. OA tulee seuraamaan käsittelyaikojen ke-hittymistä ja toimia niiden lyhentämiseksi.
Ratkaisuista eräät koskivat muutoksenhakulautakun-tien palautuspäätösten käsittelyä. Esimerkiksi Kunmuutoksenhakulautakun-tien eläkevakuutuksessa kesti palautuspäätöksen käsittely noin vuoden. Eläkelaitos ei ottanut myöskään yhteyttä kantelijaan palautuspäätöksen saatuaan eikä antanut neuvoja eläkeasian käsittelyn aikana (950/4/05*).
A-vakuutus Oy puolestaan käsitteli tapaturmalauta-kunnan palautuspäätöstä lähes 10 kuukautta sen jäl-keen, kun yhtiö oli saanut verottajalta tarvittavat tiedot.
(1928/4/06). OA:n mukaan näitä palautuspäätöksiä ei ollut käsitelty hyvän hallintotavan mukaisesti. Hän totesi, että muutoksenhakulautakunnan ratkaisuissa tehdyt muutokset ensimmäisen asteen päätöksiin mer-kitsevät yleensä laitokselle velvoitetta etuuden maksa-misesta taikka myönnetyn korvauksen lisäämisestä.
Muutoksenhakuelinten antamien päätösten huolelli-nen seuranta ja niiden välitön toimeenpano on tästä syystä erityisen tärkeää.
Erään valitusasian käsittelyaika piteni vakuutusoikeu-dessa sen vuoksi, että lisäselvitysten hankkimisessa tapahtui viivästyksiä eikä puheenjohtajana toiminut vakuutusoikeustuomari määrännyt asialle uutta esit-telijää riittävän joutuisasti. Tässä tapauksessa OA ko-rosti viivytyksettömän käsittelyn ja asianmukaisen asianhallinnan merkitystä (2504/4/05).
Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola käsitteli työtapa-turmakorvaushakemusta hieman yli kuusi kuukautta.
Käsittely viivästyi vuosityöansion selvityksen johdosta.
Yhtiö ei kuitenkaan maksa nut kantelijalle ennakkokor-vausta eikä antanut ns. viivästymistodistusta Kelalle, jotta hän olisi voinut hakea sairauspäivärahaa asian selvittelyn aikana. OA:n mukaan yhtiö laiminlöi velvol-lisuutensa käsitellä kantelijan korvausasia ilman ai-heetonta viivytystä (3288/4/05).
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen puoles-taan jätti antamatta määräajan kantelijalle lähettä-määnsä täydennyspyyntöön. Tämän seurauksena kantelijan eläkeasian käsittely viivästyi aiheettomas-ti (2033/4/06*).
Eläkkeensaajien asumistukihakemuksen käsittely kesti Kelan Espoon vakuutuspiirissä yli kolme kuukautta, mi-tä OA piti liian pitkänä (2744/4/06*). Kelan Karjaan toi-misto puolestaan käsitteli laitoskuntoutusasiaa noin