Sijoituksen haasteet ja yhteiskunnallisuus osana perhettä

Sijaissisarusten kertomuksista korostuu vahvasti, kuinka he kokevat perheensä aivan tavalliseksi.

Eroa perheenjäsenten välille ei ole koskaan tehty, vaan jokainen perheenjäsen on mielletty yhtä täydeksi osaksi perhettä riippumatta verisiteestä ja lähtökohdista. Omalla tavallaan se monien haastateltavien kohdalla liittyy siihen, että oma sijaisperheenä toimiva perhe on ainoa, jollaisessa sijaissisar on elänyt.

“…meillä se on aina ollu jotenki semmonen tosi luontanen asia et (sijaislapsi) kuuluu meijän perheeseen ja se on aina ollu yhtä iso osa ku jokainen muu meijän jäsen se on niinku aina ollu yhtö suuri osa sitä perhettä ja aina tulee oleeki…” (H2)

Sijaissisaruudella on kuitenkin ollut myös vaikutuksensa haastateltavien perheeseen. Sijoitettu lapsi on ilman erityisiä hankaluuksiakin tuonut aina oman lisänsä perheen elämään. Siksi, vaikka jokainen haastateltava korosti haastatteluissaan sijaissisaruuden normaaliutta ja yhdenvertaisuutta biologiseen sisaruuteen nähden, kuvastui aineistossa sijaissisaruuden alkaminen merkittävänä ta-pahtumana entisen ja uuden elämän välillä.

“…mut sitte joo meijän elämä muuttu siin vaiheessa täysin että semmonen rauhallinen viiden hengen perheen arki muuttu aika semmoseks hektiseks ja ehkä rauhattomaks…”

(H1)

Sijoituksen myötä perheeseen astuu uusi ihminen ja hänen mukanaan monia perhe-elämään vai-kuttavia tekijöitä. Toisaalta vaikutus näkyy aineistossa varsin tavallisina asioina, kuten mainin-toina siitä. kuinka ilman sijoitettua lasta perheestä puuttuisi tietynlainen persoona tai jollakin lap-sella olisi oma huone. Sijoitus on vaikuttanut myös esimerkiksi erilaisten harrastusten yhteenso-vittamiseen ja aikatauluttamiseen ylipäätään. Tällaiset vaikutukset ovat varmasti myös perintei-sissä ydinperheissä nähtävissä silloin, kun perheeseen syntyy uusi perheenjäsen. Toisaalta sijais-sisaruus tuo mukanaan myös aivan omanlaistaan yhteiskunnallisuutta. Sijoituksen myötä perhee-seen astuu aina ulkopuolisia, joilla on vaikutusvaltaa ja oikeuksia perheen elämään.

“…tottakai se nyt näky siinä varsinki ennen ku hän täytti kaheksantoista niin siinä ennen sitä nii oli niitä sosiaalityöntekijäin käyntejä meijänkii talossa…” (H3)

Sosiaalityöntekijöiden lisäksi sijoitus tuo yleensä mukanaan sijoitetun lapsen biologiset mat, joilla on usein omat ongelmansa. Sijaissisaruuden näkökulmasta nämä biologisten vanhem-pien omat ongelmat ja piirteet ovat jälleen jotain, mikä helposti vetää raja normaalin ja epänor-maalin perhe-elämän välille.

“…näitten sijotettujen nuorten elämään liitty niin sit paljon jouduttiin niinku ikäviäki asioita seuraa vierestä ja niinku näkee heidän vanhempiaan er he vieraili siellä ja he oli joskus hyvin hämmentäviä niinku kohtaamisia et ku on kuitenki aika sairaitaki ih-misiä siinä sitte…” (H7)

Biologisten vanhempien ongelmat eivät kuitenkaan ole ainoita sijoituksen myötä perheeseen tule-vista haasteista. Sijoitetulla lapsella on usein omatkin vaikeutensa, jotka ovat aineiston perusteella vaikuttaneet perheen dynamiikkaan. Vaikeuksiensa takia sijoitettu lapsi voi tarvita erilaisia palve-luita, joiden aikatauluttaminen vaikuttaa välttämättä koko perheeseen. Nämä palvelut ovat myös usein sellaisia, ettei niitä välttämättä mielletä ”tavallisiin” perheisiin kuuluviksi.

“…joo siihen liittyy haasteita tällassii ihan logistiikkaan liittyviä että miten kuskataan mihinki ja joka viikko on sitä terapiaa ja on lääkärikäyntejä ja mitä kaikkia mahollisia

(…) alkuun ne lääkärikäynnit ja kaikki sosiaalityöntekijän tapaamiset mitkä rikko sitä normaalia arkea mut sit se muuttu ehkä siitä ku (sijais)veli ei ollu enää se niin sano-tusti vauva enää vaan tuli sitä omaa tahtoa ja omii tunteita enemmän läpi niin sit se muuttu enemmän semmoseen riitelyyn ja negatiiviseen ilmapiiriin…” (H2)

Erilaisten palveluiden yhteensovittamisen ja sijoitetun lapsen mukanaan kantamien vaikeuksien lisäksi sijaissisaruus on näyttäytynyt sisarusten välisessä vuorovaikutuksessa ja toimintamalleissa ylipäätään. Sijaislapsen oireilut tuovat jälleen eroa normaaliuden ja sijaisperheen välille, sillä täl-laisia oireiluja ei mielletä kuuluvaksi tavallisiin perheisiin. Seuraavassa lainauksessa käy ilmi, kuinka vahvasti normaalista poikkeava käytös ja oireilu voi näkyä sijaissisaruksenkin elämässä:

“… no ehkä mä voin vielä niist tappeluist sanoo että kyl ne on ollu niinku kuulostaa ihan kauheelt sanoo silleen et on joutunu pelkäämään omassa kotonaan ku toinen ei enää hillitse itteensä ja menettää täysin kontrollin ja käyttäytyy hyvin aggressiivisesti ja väkivaltasesti jotenki et ne on ehkä ollu niitä semmosii hetkii joita ei niinku tavalli-sissa perheissä tai niin sanotuissa tavallitavalli-sissa perheissä ei oo…” (H6)

Lievempien ja vakavampien oireilujen lisäksi perhe-elämässä sijaissisaruus ja sijaisperheenä toi-miminen on näkynyt myös esimerkiksi erilaisten apuvälineiden käyttönä. Toisaalta sijaisperheessä vanhempien on toisinaan täytynyt vastata sijoitettujen lasten vaikeuksiin tiukentamalla rajoja ja nämä samat rajat ovat vaikuttaneet perheen biologisten lasten elämään.

“…tietty ehkä tiukkuus et meil ei niinkun oikeestaan ollu mitään semmosia hirveen suuria rajoja tai siis toki oli tällaset normaalit lapsiperheen arjen rutiinit ja muut mut et me oltiin kuitenki me oltiin sit mun siskon kaa sillä tavalla erilaisia lapsia et sit taas nää vaati niinku tiukemmat raamit nää sijoitetut lapset ja sitte tavallaan ne myös lai-tettiin meille…” (H7)

Sijoituksen tuoma yhteiskunnallisuus näkyy perheessä myös siinä, millaisena sisaruksena perheen biologisten lasten on mahdollista sijoitettua lasta pitää. Normaalisti yhteiskunta ei määritä sisarus-ten välistä suhdetta, mutta sijoituksessa laki ohjaa omalta osaltaan myös sitä. Sijaissisaret koros-tavat haastatteluissa sijoitettujen lasten merkitystä ja tärkeyttä, mutta samalla yhteiskunnan asetta-mat rajat tuovat selkeää eroa tavalliseen sisaruuteen.

“…mä oon jo pitkään kipuillu niinku just tästä et ku meillä ei oo oikeuksia meillä ei oo oikeutta pitää yhteyttä jos he päättää katkasta yhteyden ja näin nii se on aika-moista…” (H5)

Sijoitukset ovat kuitenkin vaikuttaneet sijaissisarten kertomusten mukaan perheeseen myös posi-tiivisesti. Vanhempien toimiessa sijaisvanhempina ovat he voineet olla paljon enemmän kotona verrattuna esimerkiksi ikätovereiden vanhempiin. Sijaisperhetoiminnan myötä vanhemmat ovat voineet olla ainakin käytännössä enemmän läsnä arjessa. Tällaista mahdollisuutta ei tavallisissa perheissä välttämättä ole.