Prosessien yhteydet

Informanttien näkemysten mukaan avoimen innovaation ja luottamuksen prosesseissa on havaittavissa yhteyspisteitä, joissa prosessien vaikutukset toisiinsa ilmenevät. Haastatteluissa ilmeni, että informanttien edustamien organisaatioiden näkökulmasta luottamus nähdään tekijänä, joka toimii edellytyksenä tulokselliselle ja menestyksekkäälle avoimen innovaation prosessille. Ilman lähtökohtaista luottamusta avoimen innovaation prosessi ei pääse käynnistymään ollenkaan tai sen kautta saatavat hyödyt jäävät heikommiksi. Luottamuksen kautta viestinnästä tulee avoimempaa ja siten innovaatiot vastaavat yhteistä tavoitetta. Informantit kertoivat luottamuksen merkityksestä avoimen innovaation prosessille seuraavaa:

A: ”Toisiaan tukevat, koko matkalla tukevat prosessit, että käytännössä se luottamus on edellytys sille avoimelle innovaatiolle et jos sitä luottamusta ei ole niin ei niitä innovaatioitakaan ole. Tai sitten niitä voi olla mutta niitä ei esitetä ja eteenpäin viedä koska käytännössä niitä ei niinkun ole. Ne voi teoreettisesti olla mut käytännössä ei. Ja mitä enemmän sitä luottamusta on niin sitä enemmän sitä innovointia on. Sitä avoimempaa se on, sitä helpompaa se on ja sitä vuorovaikutteisempaa se on”

B: “Jos sitä luottamus on ja jaetaan enemmän, enemmän asioita niin on enemmän tietoo ja pystytään ratkasemaan ongelmat niiku nopeemmin ja tehokkaammin.. ja tavallaa ylipäänsä saavuttaa parempii lopputuloksii että.. että tota jos nyt aatellaan et lähetään ratkaseen jotain meidän kumppanin ongelmaa niin jos me ei tiedetä sitä todellista ongelmaa mihin se asiakas sitä ratkasua hakee niin eihän se myöskään ratkea niin.. että.. että kylhä se, on ollu tilanteita missä.. missä tavallaan meidän kumppani on ollu hyvin, hyvin tarkka siitä um.. säännöstelly sitä tietoo mitä on ja sitten tavallaan pettyny siihen et ei olla osattu vastata niihin ongelmii mitä hän ei oo meille kertunu.. Elikkä ylipäänsä mitä paremmin ymmärretään toisen osapuolen liiketoimintaa.. etenkin ne kipupisteet tietenkin, mut myös ne vahvuudet niin sitä paremmin pystytään vastaamaan puolin ja toisin.”

C: “Kyllähän se olis mahdotonta. Ainakin vaikeeta.”

Informanttien ajatuksista havaitaan myös, että luottamuksen avulla avoimen innovaation osalta yritykset määrittävät omat rajansa informaation jakamisen suhteen laajemmin ja siten informaation jakaminen on avoimempaa. Tämän perusteella on mahdollista arvioida, että vaikka informantit puhuvat avoimen innovaation prosessista taustalla on kuitenkin ajatus siitä, että kaikki tiedonjako ei ole täysin avointa vaan organisaatiot ovat itse määritelleet ne rajat, joiden perusteella tietoa jaetaan.

Mahdollista on myös, että osapuolten välinen kommunikointi, vaikka olisikin avointa, ei ole siinä mielessä sujuvaa, että osapuolet ymmärtäisivät toisiaan täydellisesti.

Kuten avoimen innovaation prosessin luvussa huomattiin, prosessi toimii yhteistoiminnan kannalta määrittelevässä asemassa informanttien näkemyksien mukaisesti. Avoimen innovaation prosessi nähdään liiketoiminnallisesti järkevänä yhteistyönä ja siten se on edellytyksenä luottamuksen prosessin rakentumiselle. Kuitenkin, kuten luottamuksen prosessin luvussa huomioitiin, voidaan koettua luottamusta pitää myös yhteistoiminnan käynnistymisen edellytyksenä. Yhteistyö rakentuu kummankin osapuolen näkemään liiketoiminnalliseen hyötyyn, joka samalla muodostaa yhteistoiminnalle tavoitteen ja siten innovaation valmistuminen eli liiketoiminallisen hyödyn saavuttaminen luo päätepisteen yhteistyön kannalta. Informantit näkevät luottamuksen myös tavoitteen kannalta oleellisena asian eli luottamuksen kautta koetaan muiden tahojen toimivan yhteisten intressien mukaisesti. Informantit ovat sanoittaneet prosessien rakentumista samanaikaisesti seuraavilla tavoilla:

A:“ Ensin luodaan luottamus siitä että pystytään tekemään ja toimittamaan ja ollaan luotettava kumppani, jonka kanssa on turvallista myös innovoida. [...] Tavallaan sen luottamuksen synnyttämisen kautta niin pystytään ajattelemaan et mennään samaan suuntaan.”

B:“Mä nään et se on iso etu siihen että se luottamus syntyy on se että se tavote on yhteinen et se ei oo semmonen et jos te teette ton niin me tehään tää, tämmöst niiku vastakkainasettelua. [...] ollaan kaikki tällä samalla puolella niin pusketaan täysillä tonne maaliin asti niin se on ehkä yks kriittinen tekijä mikä toimii meidän eduksi tässä kokonaisuudessa.”

“Se [avoimen innovaation prosessi] niiku mahollistaa paljon syvemmän luottamuksen ja sen tavallaan että.. umm.. sitäkautta on helpompi myös osottaa, että ollaan aidosti kiinnostuneita siitä toisen.. toisen tekemisestä.”

“Ne tapahtuu aina samoissa tiloissa, ne luottamuksen tota niin niin horjumiset tai kohentumiset tai nää niin ne aina tapahtuu suhteessa siihen innovaatioprosessiin.”

C:“pitkän projektin aikana niin yleensä siinä huomaa että kehen pystyy luottamaan ja se on se kokonaisuudessaan koko pitkä innovatiivinen projekti niin [...] se luo sitä luottamusta kaikkien niiden

jäsenten kesken, koska sitä matkaa tehdään yhdessä ja viedään sitä asiaan eteenpäin, nähdään että ne asiat.. ja ne asiat on miettitty ja testattu, ne toimiikin. Sehän vaan kasvattaa sitä luottamusta”

Informanttien näkemyksen mukaan siis havaitaan, että samanaikaisesti rakentuvina prosesseina luottamus muodostaa kokemuksen yhteisestä tavoitteesta. Samaistuminen yhteiseen tavoitteeseen siis tukee luottamuksen rakentumista syvemmäksi. Kuten avoimen innovaation prosessin osalta huomasimme, informanttien mukaan avoimen innovaation prosessin eteneminen muodostaa raamit yhteistyön aikaiselle kommunikaatiolle sen etenemisen raportoinnin kautta. Avoimen innovaation kannalta merkityksellisten asioiden viestintä muodostaa siten koetut pisteet myös luottamuksen kehittymisen suhteen. Informantit siis kokevat prosessin etenemisen ja siitä kommunikoinnin tärkeäksi osaksi kumpaakin prosessia. Haastatteluissa tämä näkyi juuri sovittujen asioiden hoitamisessa, jotka edesauttavat innovaatioprosessin tavoitteita ja valmiin innovaation saamista markkinoille. Kaikki työ, joka tehdään innovaation eteen vaikuttaa siis osaltaan luottamusta rakentavana tekijänä ja siten määrittelee, miten luottamus mielletään yhteistyön aikana. Informantti A kuvaili tätä seuraavalla tavalla:

” Otetaan se pienin mahdollinen pala, tehään se ja sit taas sen meidän työn kautta osotetaan sitä..

niiku sit luottamusta ja sitä tavallaan aina niitten näyttöjen kautta.”

Avoimuuden kulttuuri luo myös prosessin yhteyspisteen. Yrityksen avoin sisäinen kulttuuri luo edellytyksiä avoimelle tiedonjaolle, myös yrityksen ulkopuolisille tekijöille, kuten tapahtuu avoimen innovaation aikana. Avoin keskustelu taas osaltaan nopeuttaa luottamuksen rakentumista ja tekee kommunikoinnista tehokkaampaa. Avoin keskusteluyhteys mahdollistaa proaktiivisuuden prosessia kohtaan, koska potentiaalisia tulevia haasteita voidaan tehokkaammin ennakoida. Avoin kulttuuri siis osaltaan tukee luottamuksen rakentumisen prosessia, sekä avoimen innovaation prosessia. Informantit ovat kuvailleet avoimuuden kulttuuriin vaikutusta prosesseihin seuraavasti:

A: “se avoin yrityskulttuuri sillä tavalla näkyy paljon myös tonne asiakkaiden suuntaan et.. että meillä on.. ajatellaan että ne tekijät jotka sitä projektia tekee, ne on aidosti mukana siin asiakkaan kanssa niissä keskusteluissa eikä oo tavallaan niin et siin on joku tuottaja tai joku myyjä meidän päästä kuka sen asian aina kaunistelee asiakkaalle ja sitten joku muu verhojen takana sen tekee. On tavallaan oikeet ihmiset ja ne kohtaamiset on silleen aitoja ja samal taval niinkun vähän niinkun laajemmasta mielestä yrityskulttuuria pyritään laajentaan aina sinne asiakkaan suuntaan myös että, että jos meillä tota on.. sanotaan et jossain projektissa on jotain haasteita tai koetaan et hei tää

kannattais tehdä eri tavalla, ihan samal tavalla kun omassa organisaatiossa siitä viestitään eteenpäin et hei meillä on tämmönen ehdotus ja tämmönen ajatus ja ehkä tällä tavalla ja toki sitä asiakasta kuullaan siinä eri tavalla mutta me halutaan myös luottaa, luottaa siihen et niinkun enemmän viestintää on parempi ja se että me sille asiakkaalle kerrotaan, että että oikeestaan tää mitä sä pyydät ei oo ehkä mitä kannattaa tehdä. Se, se tuottaa enemmän arvoo kun se että me vaan tehdään sokeesti mitä he siellä pyytää.”

B: “Pyritään kehittämään kokoajan semmoseen suuntaan joka maksimoi nimenomaan sitä luottamusta, koska sitä kautta tulee niiku ketteryys, sitä kautta tulee [...] tämmönen niin no työnteon jouhevuus”

C: “eli kun se [viestintä] on avointa ja luottamus on syntynyt kaikkien kanssa niin työskentely on helpompaa ja myös näkyy sit ulospäin asiakkaalle, koska voidaan luottaa siihen et asiat tulee tehtyä ja tullaan toteuttamaan asiat jotka on sanottu”

“se on tosi iso, jos avoin, asioista ollaan avoimia niin sitten osataan myös ennakoida ja korjata..”

Samaistumisen kautta rakentuva luottamus ja sen mahdollistama syvempi vaihdanta koskien organisaatioiden yhteistä tavoitetta. Avoimuuden ja toiseen osapuoleen samaistumisen kautta saavutettavaa hyötyä innovaation prosessin osalta kuvattiin informantin A toimesta seuraavasti:

” Elikkä ylipäänsä mitä paremmin ymmärretään toisen osapuolen liiketoimintaa.. etenkin ne kipupisteet tietenkin, mut myös ne vahvuudet niin sitä paremmin pystytään vastaamaan puolin ja toisin ja sitte.. sitten kyllä niiku kaikki semmonen avoimuus on tosi hyvä, että kyllä meki pyritän asiakkaalle viestimään sellasista.. sellasistakin asiasta että vaik me tehtäis jotain kumppanuutta niin jos siin tulee osa mitä meidän ei kannata tehä niin meidän etu on viestiä asiakkaalle että tähän ehkä kannattais ottaa joku muu tai sit me voidaan tehä se tällä tavalla. ”

Informanttien kuvausten perusteella prosessien väliset yhteydet rakentuvat informaation jakamiseen.

Ilman luottamusta informaatiota ei jaeta. Toisaalta avoimen innovaation tavoitteet ja siten määrittyvät osatavoitteet muodostavat kehyksen informaation jakamiselle ja jakamalla avoimesta informaatiota luottamusta pääsee syntymään. Tällöin syntyvä luottamus taas mahdollistaa syvemmän informaation jakamisen ja lisääntynyt informaatio edesauttaa innovaation tavoitteiden saavuttamista ja siten synnyttää jälleen tarpeen kommunikoida.