Tutkimuksen haastatteluiden perusteella voidaan sanoittaa avoimen innovaation ja luottamuksen prosessin yhteyden ilmenemisestä kuvion 9 osoittamalla tavalla. Johtamisen kautta määritellään yrityksen liiketoiminnan raamit, joka tässä tapauksessa tarkoittaa innovaatioprosessin määrittelyä organisaation toiminnan kannalta realistiseksi ja liiketoimintaa hyödyttäväksi. Tämä muodostaa viitekehyksen avoimen innovaation prosessille. Avoimen innovaation prosessin alkaminen edellyttää, että on olemassa taho, jonka luotettavuus arvioidaan tarpeeksi korkeaksi yhteistyön kannalta. Mikäli alustava tarve luottamukselle täyttyy avoimen innovaation prosessi voi alkaa. Varsinainen prosessin ensimmäinen vaihe on idean tai ongelman jalostaminen liiketoiminnallisesti järkeväksi innovaatioprosessin osapuolille, jonka jälkeen se on mahdollista myydä tai ehdottaa toiselle osapuolelle. Liiketoiminallisesti kaikkien etua ajavan idean innovaatioprosessi voi tämän jälkeen edetä avoimen innovaation vaiheeseen, jossa ideaa kehitetään eteenpäin sidosryhmien kanssa avoimen kommunikaation avulla. Innovaatio voi avoimen innovaation kautta muuttaa muotoaan ja sen kehityksessä pyritään huomioimaan kaikkien siihen osallistuvien tahojen ajatukset, jotta paras mahdollinen lopputulos saavuttaisiin. Avoimen innovaation prosessin voidaan sanoa loppuvan, jos innovaatio tulee valmiiksi eli markkinoille meneväksi tuotteeksi, innovaatio huomataan liiketoiminnallisesti turhaksi. Luottamuksen menettäminen ei aina johda avoimen innovaation prosessin keskeytymiseen, mikäli organisaatiot kuitenkin kokevat saavansa hyötyä prosessin loppuun viemisestä.
Luottamuksen prosessin käynnistyy jo ennen ensi kohtaamista yhteistyöorganisaation kanssa, koska toisesta osapuolesta sen ollessa myös organisaation on mahdollista saada informaatiota etukäteen.
Ennakkotietojen perusteella muodostetaan käsitys toisesta osapuolesta toimijana, ja informaation perusteella muodostettu kuva toisen osapuolen luotettavuudesta määrittää sen ollaanko heihin edes yhteydessä avoimen innovaation prosessin suhteen. Luottamuksen prosessi etenee yrityksen edustajien välisenä henkilökohtaisena prosessina, joka muodostuu monitasoisena organisaatioiden motivaatioiden ja intressien kautta. Suurin yksittäinen luottamuksen kasvuun tai heikentymiseen vaikuttava tekijä on kyvykkyyden osoittaminen yhteistyön aikana. Yhteistyön tavoitteiden toteutuessa ja kummankin osapuolen osoittaessa oman kyvykkyyden luottamus pääsee kasvamaan ja mikäli toinen osapuolista ei pysty toteuttamaan omia lupauksiaan luottamus heikkenee.
Luottamuksen prosessi etenee toisen osapuolen tutustumisen ja arvioinnin kautta rakentuvan jatkuvan arvioimisen kautta yhteistyön ajan.
Prosessien molemman suuntaisiksi yhteyspisteiksi muodostuu täten prosessin aikaisten välitavoitteiden kautta osoitettava kyvykkyys prosessin aikana, sekä prosessien alku ja loppupisteet.
Alkupisteessä vaikutus molempien prosessien välillä rakentuu yrityksen liiketoiminnan ympärille.
Yrityksen tavoite on saada idean kehittämis- tai ongelmanratkaisuprosessi käyntiin liiketoiminnan muodostuessa innovaationtoiminnan ympärille, mutta tähän vaikuttaa idean tai ongelman kohteen muodostama liiketoiminnallinen riski koetun luottamuksen muodossa. Jos toinen osapuoli, joka potentiaalisesti tarjoaa liiketoimintamahdollisuuden ei täytä arvioidun luotettavuuden tarpeen tasoa liiketoimintaa ei synny. Kohteita siis arvioidaan heidän herättämän luotettavuuden ja innovaatioprosessin potentiaalin kautta samanaikaisesti ja kumpikin prosessi täten vaikuttaa toisensa käynnistymiseen eli lähtöpisteeseen. Sovittujen aikataulujen mukaan etenevä tuotekehitys ja siten oman kyvykkyyden todentaminen johtaa avoimen innovaation prosessin etenemiseen ja koetun luottamuksen kasvuun. Tällöin prosessin väliset yhteyspisteet muodostuvat sovitun kommunikaation kautta rakentuvaksi kokonaisuudeksi. Prosessin loppupisteessä vaikutukset ovat myös molemman suuntaisia tietyissä tapauksissa. Luottamuksen prosessi etenee ajallisesti yhteistyön ajan ja innovaation prosessin loppumisen voidaan ajatella olevan yhteistyön loppupiste eli myös luottamuksen prosessin loppupiste. Luottamuksen prosessin kautta on kuitenkin myös mahdollista muodostua lopetuspiste innovaation prosessille.
5. Johtopäätökset ja pohdinta
5.1. Luottamuksen rakentuminen yhteistoiminnassa
Luottamuksen prosessin osalta huomattiin sen noudattavan osaltaan Lewickin ja Bunkerin (1996) ajatuksia se kehittymisen vaiheista. Luottamuksen rakentumisen edellytyksenä, eli odotuksina luottamuksen siirtymiselle seuraavaan vaiheeseen, voidaan pitää osoitettua kyvykkyyttä innovaation prosessin edistymisen suhteen. Luottamusta voidaan pitää myös Lewickin ja Bunkerin (1996) esittämän mallin mukaisesti vahvasti ohjailtuna, koska innovaation prosessi muodostaa raamit yritysten väliselle yhteistoiminnalle ja siten avoimen innovaation prosessin kautta muodostuu ne pisteet, jossa toisen osapuolen kyvykkyyttä tarkastellaan. Avoin innovaatio ja innovaation prosessi siten moderoi luottamuksen rakentumista konkretisoimalla yhteistyössä ne hetket, jolloin osapuolten toisiinsa kohdistamat odotukset voivat täyttyä. Tällöin luottamuksen rakentuminen prosessin omaisesti toimii Hardwickin ym. (2013) esittämällä tavalla mekanismina mahdollistamassa yhteistyön osapuolten varmuutta toistensa kyvykkyydestä ja siten tavoitteiden toteuttamisesta.
Vaikka luottamuksen prosessi voidaan nähdä mekanismina auttamassa onnistuneen yhteistyön rakentamista, se kuitenkin rakentuu omana prosessinaan samanaikaisesti.
Itse luottamuksen prosessi ja siten luottamuksen rakentuminen nähtiin jatkuvana ilmiönä, jossa onnistumiset vahvistivat koettua luottamusta ja onnistumiset määrittyvät lähinnä Mayerin ym. (1995) esittämän kyvykkyyden ulottuvuuden kautta. Tämä tukee Svaren (2019) tuloksia, joissa kyvykkyys korostui luottamuksen ulottuvuutena, mutta on osittain ristiriidassa Levinin ja Crossin (2014) tutkimuksessa esitetyn ajatuksen rehellisyyden ja hyväntahtoisuuden ulottuvuuksien korostumisen suhteen havainnoidessa tiedon liikkumista. Luottamus vahvistuu tai heikkenee yhteistyössä suhteessa toisen osapuolen arvioituun luotettavuuteen. Luotettavuutta arvioidaan jatkuvana prosessina ja siten koettu luottamus määrittyy myös jatkuvana prosessina. Luottamuksen prosessin voidaan siis katsoa seuraavan Mayerin ym. (1995) esittämän mallin (kuvio 3) kiertoa, mutta avoimen innovaation prosessin kontekstissa luotettavuuden arvioinnissa korostuu vahvasti kyvykkyyden arviointi, koska yhteistyöstä saatava arvo perustuu onnistuneeseen innovaation prosessiin eli tuotteen saamiseen markkinoille. Mayerin ym. (1995) esittämien luotettavuutta osoittavien ulottuvuuksien osalta rehellisyys ja hyväntahtoisuus eivät korostuneet käytännön tasolla luottamuksen rakentumisessa.
Hardwickin ym. (2013) ajatukset luottamuksen jakautumisesta henkilökohtaiseen ja tekniseen osaamiseen luottamiseen yhteistyötilanteissa on myös tietyllä tasolla havaittavissa. Luottamus kohdistetaan alkupisteessä toiseen organisaation siitä saatavilla olevan informaation perusteella ja tässä vaiheessa luottamusta ei voida vielä kohdentaa henkilökohtaisella tasolla, koska toisen osapuolen edustaja ei välttämättä ole vielä tiedossa. Luottamuksen jakautuminen tapahtuu vasta prosessin lähdettyä käyntiin.
5.2. Avoimen innovaation prosessin rakentuminen yhteistoiminnassa
Prosessi noudattaa samanlaista kaavaa, kuin innovaation prosessi yleensä eli organisaatiot kehittävät aluksi idean, joka jalostetaan liiketoiminnallisesti järkevään muotoon ja esitetään usein kumppanille vasta sen jälkeen. Avoimessa innovaatiossa kehitys ja testaaminen tapahtuvat yhteistyössä toisen tai useamman tahon kanssa ja tavoitteena on prosessin päätös eli tuotteen (tai palvelun) julkaisu markkinoille. Cooperin (1990) esittämän innovaatioiden porttiteorian kautta voidaan arvioida, että prosessin vaihe kaksi eli valmistelu liiketoiminnan näkökulmasta toteutettiin vielä yrityksen sisäisesti ja sen jälkeiset tuotekehityksen- ja testaamisenvaiheet toteutettiin avoimen innovaation periaatteen mukaisesti sidosryhmien kanssa yhteistyössä. Idean liiketoiminnallinen valmistelu oli osana prosessia siten, että yhteistyö ilmeni lähinnä toisen osapuolen tarpeen kaupallistamisena tai osana toisen osapuolen houkuttelemista osaksi avointa innovaatiota tilaajan roolissa. Prosessin tavoitteena on havaittavissa prosessin kautta saavutettava liiketoiminnallinen hyöty markkinoille saatavan tuotteen muodossa, kuten Katzyn ym. (2013) ovat todenneet ja se muodostaa prosessille selvän päätepisteen.
Prosessin aikana pyritään hyödyntämään kaikkien siihen osallistuvien henkilöiden osaaminen mahdollisimman tehokkaasti. Tämä tukee Supyuenyongin (2009) havaintoja yrityksen avoimen viestinnän kautta rakentuvan hiljaisen tiedon hallinnasta osana yrityksen prosesseja. Henkilöstön välisen kanssakäymisen kautta saavutettava hiljainen tieto eli avoimeen innovaatioon liitettävä ideoiden ja ajatusten törmäyttäminen ja jokaisen osapuolen tehokas kuunteleminen muodostaa avoimen innovaation prosessille perustan, jossa a) yrityksen henkilöstön osaaminen pyritään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla ja sen lisäksi b) ulkoisten tahojen ideat pyritään
hyödyntämään. Avoimen innovaation prosessin hallinnassa voidaan nähdä tietojohtamisen laajentuminen koskettamaan kaikkea potentiaalista tuotekehityksessä hyödynnettävää tietoa.
5.3. Prosessien välisten yhteyksien ilmeneminen
Tuloksissa havaittiin kulttuurin merkitys yrityksen johtamiseen ja viestintään, sekä johtamisen merkitys siihen miten avoimen innovaation prosessi määrittyy yhteistyössä. Johtamisen kautta, avoimen viestinnän välityksellä rakentuvat prosessin etenemisen pisteet toimivat samalla luottamuksen prosessin todentamispisteinä ja siten yrityksen johtaminen ja kulttuuri välittyvät molempien prosessien rakentumiseen. Tämä vastaa esimerkiksi Grimaldin ja Crisellin (2012) esittämiä ajatuksia, jossa johtamisen avulla voidaan tukea ideoiden jakamista organisaatioiden välisissä innovaatioyhteisöissä. Ideoiden jakaminen luo arvoa yhteisöön (Grimaldi & Criselli 2012) ja tämä tukee myös yrityksen toimintaa yrityksen ottaessa saatava informaatio avoimesti vastaan (Salter 2015). Avoimen innovaation prosessin voidaan ajatella tässä tapauksessa muodostavan suljetun innovaatioyhteisön, jonka sisällä avoin tiedonjako tapahtuu ja ideoiden jakamisen kautta osallistutaan innovaation kehittymiseen ja siten arvonluontiin. Samaten Tobiassenin ja Peterssenin (2018), sekä Svaren (2019) esittämät ajatukset luottamuksen rakentumisen mekanismien muodostumisesta PK-yrityksen kyvykkyyden osoittamisen ympärille havaitaan selvästi tuloksista.
Konkreettiset osoitettavat tulokset lisäävät luottamusta osapuolten välillä ja samalla myös edistävät avoimen innovaation prosessin etenemistä. Myös havainto yrityksen kulttuurin merkityksestä on selvästi havaittavissa ja tuloksissa havaittiinkin avoimuuden kulttuurin auttavan avoimen innovaation prosessin rakentamisessa, ja samalla luottamuksen kehittymisessä.
Avoimen innovaation prosessin muodostaessa konkreettiset toimet ja luottamuksen prosessin sitoutuminen niihin pisteisiin, missä konkreettinen osaaminen ja tuotos esitettiin, luottamus rakentui lähinnä juuri Mayerin ym. (1995) esittämistä luottamuksen ulottuvuuksista kyvykkyyteen.
Rehellisyydellä ja hyväntahtoisuudella ei ollut havaittavaa merkitystä luottamuksen luojana avoimen innovaation prosessin ollessa käynnissä ja muodostaessa pohjan yritysten väliselle yhteistyölle.
Rehellisyyteen liitettävä sopimuksellinen luottamus nähtiin käytännössä vain varmistuksena, mikäli asiat eivät etene yhtään sovitusti ja vaikka viitteitä toisen osapuolen vilpittömästä halusta tuottaa hyvää ja sen vaikutuksesta luottamusta rakentavana tekijänä oli havaittavissa myöskään
hyväntahtoisuutta ei nähty tärkeänä tekijänä. Mouzas (2007) on esittänyt, että yrityksen välisessä yhteistyössä edustajien välisen luottamuksen suhteen lisäksi tarvitaan ymmärrystä toisten tavoitteista ja kiinnostuksista. Tämä viittaisi hyväntahtoisuuden olevan merkityksellinen tekijä yhteistyön kannalta, mutta se ilmeni informanttien näkemysten kautta vain osittain ja siten sulkeutui varsinaisten tulosten ulkopuolelle. Avoin innovaatio itsessään muodostaa yhteistyölle tavoitteen, joka saattaa toimia tässä tapauksessa hyväntahtoisuuden sijaan merkityksellisenä. Esimerkiksi Katzy ym. (2013) ovat nostaneet esille, että yhteistyössä toimivien organisaatioiden tulee olla perillä toistensa tavoitteista luottamuksen saavuttamiseksi ja Powell (1996) on nostanut esille innovaation sisältämän oppimisprosessin edellyttävän luottamusta, joka rakentuu yhteiselle kiinnostuksen kohteelle.
Liiketoiminnallista hyötyä tuottava avoimen innovaation päämäärä markkinoille lanseerattavasta tuotteesta tai palvelusta voi siis mahdollisesti toimia tarpeellisena kiinnostuksen kohteena.
Kuten Hardwick ym. (2013) ovat aiemmin huomanneet luottamus voidaan tulkita innovaatioprosessia kiihdyttävänä tekijänä tiedonvaihdon edistämisen kautta. Tämän tutkimuksen tuloksissa havaitaan, että tietyn tasoinen luottamus mahdollistaa informaation jakamisen myös haastavista asioista ja siten avoimen innovaation prosessin mahdolliset ongelmakohdat saadaan käsiteltyä ja yhteistyö siten sujuvoituu. Kuitenkin avoin innovaatio voi myös toimia vastaavasti luottamusta kiihdyttävänä prosessina eli avoin tiedonjako muodostaa edellytykset tiedon vaihdannan kautta tulevalle luottamuksen kehittymiselle, kuten Lewick ja Buker (1996) esittävät. Siirtyminen seuraavalle luottamuksen tasolle edellyttää tiedon syvenemistä ja avoin informaation kulku mahdollistaa tämän.
Organisaatioiden määrittämä avoimuuden taso eli määrittely sen osalta mitä tietoa jaetaan ja mitä otetaan vastaan, joka liitetään osaksi avointa innovaatiota (Tienari & Meriläinen 2012, 50) toimii siten luottamuksen kehittymisen mahdollistajana tai rajoittajana. Avoimen innovaation prosessin voidaan myös sanoa rakentavan yhteisen samaistumisen kohteen ja liiketoiminnallisen hyödyn prosessiin sitoutumisesta, jotka ovat Lewickin ja Bunkerin (1996) luottamuksen syvemmän kehityksen edellytyksinä.
5.4. Johtamisen merkitys prosessien yhteyksien ilmenemisessä
Johtamisen tärkein merkitys prosessien kannalta on viestinnän luominen ja viestinnän suunnan hallinta. Tuloksissa havaittiin prosessien yhteyspisteiden rakentuvan niihin kohtiin, kun avoimen innovaation prosessin edistymisestä puhutaan eli jokin osa innovaatioprosessista valmistuu.
Innovaatioprosessin mieltäminen porttien avulla rakennetuksi prosessiksi Cooper (1990) mahdollistaa prosessin porttikohtien mieltämisen juuri yhteyspisteiksi, joissa luottamuksen ja avoimen innovaation prosessit vaikuttavat toisiinsa. Johtamisen tukiessa avointa viestintää mahdollistetaan informaation kulku ja siten yrityksen sisäisten ja ulkoisten ideoiden hyödyntäminen osana innovaation prosessia. Kuten Salter (2015) on maininnut, tämä tukee suoraan liiketoimintaa.
Informaation hyödyntäminen kuitenkin edellyttää yksilöllisellä tasolla kykyä sisäistää ja jäsennellä informaatio sen hyödyntämistä varten, mutta esimerkiksi laajemman alakohtaisen näkemyksen kautta informaation potentiaalia on helpompi hyödyntää (Salter 2015). Tuloksissa tämä on havaittavissa informanttien roolin kautta ilmenevään ideoiden moderointiin, jotta toiminta voi keskittyä liiketoiminnallisesti kannattavien ideoiden ympärille. Tulosten perusteella havaittiin myös pyrkimykset saada kaikkien idean tuotua osaksi innovaation prosessia ja siten pyrittiin validoimaan innovaation kehityksen vaiheet mahdollisimman monesta näkökulmasta, kuten Cohendet ja Simon (2015) ovat esittäneet. Avoimen innovaation prosessissa siis edettiin eteenpäin sen perusteella, että mahdollisimman monet näkökulmat olivat tulleet huomioiduksi ja siten ideoiden kautta rakentuva vaihdanta osana luomisprosessia toimi portteina edistykselle. Tällöin johtamisen kautta pyrkimällä mahdollisimman informoituun lopputulemaan voidaan vaikuttaa luottamuksen rakentumiseen ja innovaation prosessin etenemiseen samanaikaisesti.
Prosessien väliset yhteyspisteet rakentuvat kommunikaation ympärille. Tämä vastaa konstrukstiivis-kriittisen johtamisen näkökulman esittämää sosiaalisen todellisuuden rakentumista todeksi vuorovaikutuksen kautta (Tienari & Meriläinen 2012, 116). Yhteyspisteet, joissa organisaatiot ovat tekemisissä toistensa kanssa muodostavat samalla prosessien välisen vuorovaikutuksen rakentumisen alusta ja siten prosessit kohtaavat kommunikaation kautta rakentuvan todellisuuden kautta.
Samankaltainen kommunikaation perustuva merkitysrakenne muodostuu tietojohtamisessa. Beesleyn (2008) esittämällä tavalla tieto muuttuu innovaatioiden kannalta relevantiksi kommunikaation avulla.
Tietoa rakennetaan siis yhteisenä toiminteena kaikkien avoimen innovaation prosessiin osallistuvien tahojen kanssa näissä samoissa yhteyspisteissä. Avoimuuden kulttuuri tukee tietojohtamista (Supyuenyong 2009) ja siten avoin kommunikaatioyhteys avoimen innovaation kautta tukee tiedon muodostamista näissä yhteyspisteissä ja siten innovaation luominen on mahdollista. Johtamisen näkökulmasta on tämän perusteella mahdollista soveltaa tietojohtamisen periaatteita tehostamaan yhteyspisteissä tapahtuvaa innovaatiotoimintaa ja samalla luottamuksen rakentumista yritysten välillä.
5.5 Yhteenveto
Tuloksista siis huomattiin selvä yhteys tämän tutkimuksen esittelemään teoreettiseen viitekehykseen.
Teorian mukaan innovaatiot rakentuvat ideasta kehitysvaiheiden kautta valmiiksi tuotteiksi ja yhteistoiminnassa muut osapuolet otetaan mukaan liiketoiminnallisen hyödyn mukaisesti. Luottamus taas rakentuu luottavuuden arvioinnin ja toiseen osapuoleen samaistumisen tai yhteisten tavoitteiden kautta määrittyväksi jatkuvaksi toisen osapuolen arvioinnin kokonaisuudeksi. Teorian perusteella myös todettiin luottamuksen ja avoimen innovaation prosessien olevan yhteydessä toisiinsa. Tässä tutkimuksessa huomattiin, että avoimen innovaation prosessissa innovointi lähtee liikkeelle sisäisestä ongelmasta tai toisen osapuolen ilmaisemasta tarpeesta, jota kommunikaation välityksellä kehitetään ja testataan, jotta valmis innovaatio saadaan markkinoille. Innovaation sidosryhmät ovat mukana prosessissa sen edellyttämän tarpeen mukaisesti. Luottamuksen prosessissa arvioidaan toisen osapuolen luotettavuutta, jonka perusteella prosessin alkupisteen luottamus rakentuu. Yhteistyön edetessä toiseen osapuoleen tutustutaan ja yhteinen tavoite lisää luottamusta, sekä luottamusta arvioidaan toisen osapuolen suoriutumisen kautta. Avoimuus osana yrityskulttuuria tukee molempia prosesseja. Avoimen kommunikaation avulla innovaatioon saadaan monia näkökulmia mukaan ja siten innovaation edellyttämä tiedonluonti on mahdollista. Avoimuus myös lisää luottamusta toiseen osapuoleen tutustumisen kautta yhteistyöprosessin aikana. Avoimuuden kautta erityisesti kyvykkyyden kautta rakentuva luottamuksen ulottuvuus on helpommin todettavissa, koska osapuolten väliset resurssit ovat selkeästi tiedossa ja siten mahdollisiin ongelmiin voidaan varautua proaktiivisesti. Prosessien väliset yhteydet konkretisoituvat yritysten välisessä kommunikoinnissa.
Avoimen innovaation prosessin eteneminen edellyttää kummankin osapuolen osalta vaaditun työn etenemistä ja työn edistymisestä kommunikointi muodostaa pisteen, jossa arvioidaan myös toisen osapuolen luotettavuutta. Avoimen innovaation prosessin eteneminen vaikuttaa siis havaittavissa olevaan luotettavuuteen ja siten vaikuttaa luottamuksen kasvuun, mutta luottamus on edellytys avoimen innovaation käynnistymiselle ja mahdollistaa avoimen kommunikoinnin yhteistyön aikana.
Tässä tutkimuksessa johtajuutta käsitellään suhteissa rakentuvaksi ja siten molempien prosessien johtaminen kommunikaation välityksellä rakentuvan tiedon kautta toteutuu käytännön tasolla.
Johtajuus rakentuu organisaatioiden sisäisen avoimen kulttuurin kautta myös avoimeksi ulkoiseen suuntaan ja sen kautta määrittyy yhteistyön osapuolten välinen tiedonmuodostus. Voidaan siis havaita, että juuri kommunikaatio ja johtajuus muodostaa kahdensuuntaisen väylän prosessin välillä ja siten toimii moderaattorina prosessien vaikutuksille toisiinsa. Kommunikaation välityksellä avoin innovaatio tukee luottamuksen muodostumista ja ilmentyy osaltaan luottamuksen ulottuvuutena.
Vastaavasti luottamusta voidaan pitää avoimen innovaation prosessin sivutuotteena, joka syntyy tuotekehityksen edellyttämän kommunikaation kautta. Kuitenkin molemmat prosessit edellyttävät tiedon kulkua ja hallintaa organisaatioiden välillä ja siten organisaatioiden välinen tiedonmuodostus rakentaa luottamuksen ja avoimen innovaation yhteyspisteen, jossa molemmat prosessi vuorovaikutteisesti tukevat toisiaan.
5.6. Uskottavuus
Puusa ja Julkunen (2021) esittävät laadullisen tutkimuksen uskottavuuden koostuvan monesta osatekijästä. Laadullinen tutkimus pyrkii ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä mahdollisimman syvällisesti, kuvailemaan tutkittavaa ilmiötä niin tarkasti ja monipuolisesti kuin mahdollista ja tulkintaan vaikuttaa tutkija itse. Tällöin tutkimuksen uskottavuus rakentuu tutkimusprosessin perusteluille ja tutkijan itse havainnointiin, jossa tutkija arvioi omaa tulkintaa ja sen kehitystä osana tutkimusprosessia. Laadullisessa tutkimuksessa esiintyvät subjektiiviset tulkinnat mahdollistavat asian monipuolisen tarkastelun useista näkökulmista ja ihmistieteissä ei ole edes mahdollista esittää täysin ulkoisista vaikutteista vapaita tutkimustuloksia. (Puusa & Julkunen 2021). Tämän tutkimuksen osalta tutkimuksen aikana on havainnoitu tutkimuksen konteksti, joka heijastaa tutkijan omia näkemyksiä tutkittavasta aiheesta. Kauppatieteellisessä tutkimuksessa liike-elämä ja tieteelliset näkemykset kulkevat käsi kädessä ja tutkijan on tärkeää havainnoida molempien osa-alueita samanaikaisesti (Puusa & Julkunen 2021), mikä on heijastunut tämän tutkimuksen osalta käsitteiden määrittelyssä, jossa on pyritty tuomaan esille esimerkiksi luottamuksen liiketaloudessa käytettyjä määritelmiä pohjana käsitteen muodostamisessa. Samoin käsitteiden määrittelyn avulla on pyritty luomaan selkeä kuva mikä on ilmiön tulkinta tämän tutkimuksen kannalta ja siten havainnollistamaan tarkastelun lähtökohdat.
Puusa ja Julkunen (2021) esittävät tärkeäksi osaksi tutkimuksen uskottavuuden arviointia tutkijan päätösten perustelut niin aineiston hankinnan, kuin analyysin osalta. Tämän tutkimuksen osalta on tutkimuksen edetessä pyritty havainnollistamaan ja perustelemaan valinnat ja ajatusketjut, joiden perusteella aineisto on hankittu, se on teemoiteltu ja miten johtopäätökset ovat muodostuneet.
Analyysimenetelmä on esitelty ja avattu osana tutkimusta ja tutkijan käyttämä teemoittelu on perusteltu empiirisestä aineistosta saaduilla suorilla lainauksilla. Tällöin informanttien kertomat tulkinnat todellisuudesta välittyvät lukijalle ja tutkijan ajatuksenkulku on mahdollisimman avoin.
Tutkimuksen arviointi ulkopuolisten tahojen toimesta muodostaa osan tutkimusprosessia (Puusa &
Julkunen 2021) Osana tämän tutkimuksen tekoa tutkimusta on esitetty seminaareissa, joiden aikana näkökulmia on perusteltu ja laadullisen tutkimuksen uskottavuudelle kriittinen monipuolinen tulkinta on päässyt rakentumaan. Lisäksi opinnäytetyön ohjaaja on ollut mukana prosessin aikana antamassa omia näkemyksiä tutkimuksen etenemistä ja siten lopputulosta voidaan pitää uskottavampana.
Tämän tutkimuksen osalta tutkimuksen laatua on pyritty varmistamaan keskittymällä aineiston tulkintaan ja aineiston, tutkijan ja teorian muodostaman dialogin esittämisellä eri tutkimusvaiheissa.
Puusa ja Julkunen (2021) ovat esittäneet laadullisen tutkimuksen laadun arvioinnin perustuvat keskeisesti juuri mahdollisimman syvällisen ja monitahoisen käsityksen esittämiselle. Vuoropuhelun kautta on pyritty tuomaan juuri mahdollisimman monipuolinen näkemys ja tulkinta tutkimuksen tulokseksi. Tutkimusetiikasta huolehtiminen muodostaa osan tutkimuksen laatua. Tutkimusetiikkaan kuuluu huolehtiminen tietosuojasta, vapaaehtoisuuden varmistaminen, kysytyt luvat nauhoittamiseen ja informanteille tarjottu tieto tutkimuksen käyttötarkoituksesta. (Puusa & Julkunen 2021). Tämän tutkimuksen osalta informanteilta on varmistettu lupa nauhoittamiseen, ja osallistuminen haastatteluun on ollut vapaaehtoista. Informanttien tietosuojasta on pidetty huolta anonymiteetin varmistamisen kautta ja tutkimuksessa ei esitetä mitään informanttien henkilöllisyyttä tai heidän edustamia organisaatioita yksilöiviä tietoja. Informanteille on kerrottu tutkimuksen olevan opinnäytetyö ja siten tutkimuksen eettisistä kriteereitä on pidetty huolta osana tutkimusprosessia.
5.7. Jatkotutkimus ja käytännön sovellutukset
Tämä tutkimus on avannut avoimen innovaation ja luottamuksen prosessin välistä yhteyttä tuoden mukaan näkökulmia siitä, miten avoimen innovaation prosessi vaikuttaa osaltaan luottamuksen rakentumisen prosessin etenemistä ja yhdistämällä aiempien tutkimusten tulkintoja ilmiöiden vaikutuksista toisiinsa. Tutkimus siis itsessään tuo uutta informaatiota tieteelliseen keskusteluun tältä osin aiemman tutkimuksen keskittyessä suurimmilta osin havainnoimaan yhdensuuntaisia merkityksiä. Kuitenkin tämä tutkimus ja sen kautta saadut näkökulmat ei riitä itsessään kuvaamaan prosessien välisiä merkityksiä ja jatkotutkimuksen kannalta aiheen osalta mielenkiintoista olisi syventää tutkimustietoa kvantitatiivisella tutkimuksella. Esimerkiksi regressioanalyysin avulla on mahdollista tutkia tarkemmin prosessien välisten vaikutussuhteiden merkitystä, sekä avoimen viestinnän kulttuurin vaikutussuhteen merkitystä molempiin prosesseihin.
Prosessien ymmärtämisen kautta on kuitenkin mahdollista ymmärtää viestinnän merkitystä monitasoisena yrityksen välisen yhteistyön määrittäjänä. Organisaatioiden välinen viestintä muodostaa mekaniikan niin luottamuksen, kuin avoimen innovaation prosessin kehittymiseen, mutta prosessit vaikuttavat myös viestintään. Luottamuksen kasvun kautta organisaatioilla on korkeammat valmiudet viestiä myös aremmista asioista ja lisätessä uskallusta jakaa ideoita vapaasti. Avoimen viestinnän kautta saavutetaan siten etua innovaation prosessille, koska mahdolliset ongelmat osataan ennakoida paremmin ja innovaatiossa huomioidaan useampia näkökulmia ja siten lopputulema on kokonaisvaltaisempi. Ymmärtämällä mikä luottamuksen rakentumisen kannalta on olennaista, voidaan viestinnässä huomioida enemmän luottamusta kasvattaviin seikkoihin ja siten nopeuttaa luottamuksen kasvua. Ymmärtämällä miten avoimen innovaation prosessissa kommunikaatiota voidaan rakentaa pienten osakokonaisuuksien onnistumisesta viestimiselle päämäärälähtöisesti ja siten prosessin jakamisen kautta vahvistaa luottamuksen rakentumista voidaan rakentaa yhteistyön edellyttämälle kommunikaatiolle kokonaisuutta tukeva strategia.
Kehittämällä avoimen innovaation prosessia alusta tiheällä intervallilla tapahtuvaan yhteydenpitoon, jossa pienet osaprosessit voidaan todeta tehdyiksi nopeuttavat luottamuksen muodostumista yritysten välillä. Siten kehittämällä kohtaamispisteitä, jopa mahdollisesti palvelumuotoilun näkökulmasta voidaan nopeuttaa luottamuksen rakentumista eli tehostaa yhteistyössä tapahtuvaa organisaatioiden välistä viestintää ja siten nopeuttaa tuotekehitysprosessia. Vapaan tiedonjaon ja luottamuksen kautta voidaan myös mahdollisesti huomata ne innovaatiot, jotka eivät tue organisaatioiden liiketoimintaa nopeammin ja siten vähentää innovaatioihin liittyvää riskiä. Täten prosessin ymmärtämisellä on suorat vaikutukset liiketoiminnallisesti. PK-yritysten avainhenkilöiden roolia ja toimenkuvaa on myös mahdollisesti järkevää muovata tukemaan prosesseja informaation hyödyntämisen näkökulmasta. Mikäli yrityksen avainhenkilön on mahdollista ohjata omaa rooliaan kohti generalistista alan tai teknologian tuntijaa on mahdollista saada ulkoista ja sisäistä informaatiota hyödynnettyä tehokkaammin ideoiden sisäistämisen ja yhdistämisen kautta. Yritys voi myös avata toimintaansa enemmän sisäisesti ja luoda mahdollisia prosesseja ideoiden säilyttämistä varten, jotta teknologian kehityksen tai toimialan muuttumisen kautta jokin aiemmin esitetty idea voi muuttua innovaatioksi. Tämä edellyttää sitä, että yrityksellä on sisäinen informaatio tallessa ja koko sen
Kehittämällä avoimen innovaation prosessia alusta tiheällä intervallilla tapahtuvaan yhteydenpitoon, jossa pienet osaprosessit voidaan todeta tehdyiksi nopeuttavat luottamuksen muodostumista yritysten välillä. Siten kehittämällä kohtaamispisteitä, jopa mahdollisesti palvelumuotoilun näkökulmasta voidaan nopeuttaa luottamuksen rakentumista eli tehostaa yhteistyössä tapahtuvaa organisaatioiden välistä viestintää ja siten nopeuttaa tuotekehitysprosessia. Vapaan tiedonjaon ja luottamuksen kautta voidaan myös mahdollisesti huomata ne innovaatiot, jotka eivät tue organisaatioiden liiketoimintaa nopeammin ja siten vähentää innovaatioihin liittyvää riskiä. Täten prosessin ymmärtämisellä on suorat vaikutukset liiketoiminnallisesti. PK-yritysten avainhenkilöiden roolia ja toimenkuvaa on myös mahdollisesti järkevää muovata tukemaan prosesseja informaation hyödyntämisen näkökulmasta. Mikäli yrityksen avainhenkilön on mahdollista ohjata omaa rooliaan kohti generalistista alan tai teknologian tuntijaa on mahdollista saada ulkoista ja sisäistä informaatiota hyödynnettyä tehokkaammin ideoiden sisäistämisen ja yhdistämisen kautta. Yritys voi myös avata toimintaansa enemmän sisäisesti ja luoda mahdollisia prosesseja ideoiden säilyttämistä varten, jotta teknologian kehityksen tai toimialan muuttumisen kautta jokin aiemmin esitetty idea voi muuttua innovaatioksi. Tämä edellyttää sitä, että yrityksellä on sisäinen informaatio tallessa ja koko sen