(1995) ja Lewickin ja Bunkerin (1996) malleja, sekä johtamisen elementit prosesseihin liittyen
Avoimen innovaation prosessin voidaan todeta noudattavan osaltaan klassista (Cooper 1990) innovaation prosessin muotoutumista porttien kautta rakentuviksi vaiheiksi. Innovaatiotoiminta lähtee liikkeelle ideasta, jota lähdetään yrityksessä sisäisesti rakentamaan prototyypiksi, jonka voi esitellä toiselle osapuolelle. Toisen osapuolen ottaminen mukaan avoimen innovaation prosessiin riippuu yrityksen omasta käsityksestä sen suhteen, milloin kumppanista on eniten hyötyä (Katzy ym.
2013). Informaatiota prosessin aikana idean jalostamiseen voidaan mieltää esimerkiksi tietojohtamisen kautta, jossa tiedon esitetään olevan aktiviteetti, jota voidaan rakentaa ja hallita kommunikaation välityksellä (Beesley 2008). Prosessi jakautuu siis vaiheisiin ja tiettyjen vaiheiden kohdalla yrityksessä voidaan ottaa yhteistyökumppaneita mukaan innovaation kehittämiseen, jolloin yhteistyökumppanit osallistuvat tiedon luontiin kommunikaation kautta. Avoimen innovaation prosessilla on myös aina tarkoituksen mukainen tavoite saada liiketoiminnallista hyötyä (Katzy ym.
2013) ja tuotteen lanseeraaminen markkinoille muodostaa täten prosessin päätepisteen.
Luottamuksen prosessin alkupisteeksi voidaan todeta organisaation potentiaalisten avoimen innovaation yhteistyökumppaneiden kartoituksen alkaminen. Tämä perustuu organisaation tietoiseen valintaan hankkia yhteistyötaho tuotekehitykseen. Mayerin ym (1995) esittämän mallin (kuvio 3) mukaisesti toisesta osapuolesta saatavan informaation perusteella tehdään päätös potentiaalisesta yhteistyöstä ja mikäli toinen osapuoli koetaan tarpeeksi luotettavaksi varsinainen luottamuksen rakentumisen prosessi voi käynnistyä. Toiminnan kautta osoitettava lupausten pitäminen osana yhteistyötä toimii edellytyksenä luottamuksen syventymiselle (Lewicki & Bunker 1996) ja osapuolet arvioivat toisiaan prosessin ajan (Mayer ym. 1995). Prosessi on jatkuva toimijoiden välillä ja sen voidaan ajatella muodostuvan niin organisaatioiden väliseksi, kuin henkilökohtaisella tasolla rakentuvaksi prosessiksi (Mouzas 2007) ja prosessi näyttäytyy kummankin osapuolen osalta erilaisena, koska jokaisella yksilöllä on erilainen alttius luottaa (Mayer ym. 1995).
Suhteutettaessa yritysten tavoitteita avoimen innovaatioiden osalta saada mahdollisimman laaja näkemys hyödynnettyä innovaatioprosessin aikana (Chesbrough 2003) sekä ammatillisen vuorovaikutuksen kautta rakentuva luottamuksen kehitys (Lewicki & Bunker 1996) voidaan todeta että yritysten kannattaa pyrkiä pääsemään luottamuksen osalta pinnallista hyötynäkökulmaa syvemmälle. Tämä mahdollistaa mahdollisimman tehokkaan informaation vaihdannan osapuolten välillä. Tietojohtamisen näkökulmasta juuri informaation vaihdannan avulla mahdollistetaan innovaatiot (Beesley 2008). Luottamuksen kehittämisen kautta voidaan siis hallita yritysten välillä
tapahtuvaa tiedonjakoa ja siten avoimen innovaation prosessia. Avoin innovaatio taas toimii yritysten välisen yhteistyön perustana ja muodostaa innovaation prosessin kautta organisaatioiden välisen tarpeen kommunikointiin. Tarve kommunikoida ulkoisten toimijoiden kanssa perustuu organisaation sisällä määrittyneeseen hyödyn arvioon (Katzy ym. 2013) eli organisaatiot näkevät ulkoisten tahojen lisäävän innovaatioprosessin arvoa. Täten avoimen innovaation prosessi itsessään muodostaa luottamuksen rakentumisen prosessin edellytyksen kommunikaation perustuessa avoimen innovaation prosessin edellyttämään avoimeen tiedonkulkuun organisaatiosta ulos ja sen sisään.
Franklinin ja Marshallin (2019) esittämä ajatus yhdessä luomisen olemisesta itsessään luottamuksen ulottuvuus siis toteutuu osaltaan avoimen innovaation määrittämän kommunikaation mahdollistaessa luottamuksen rakentumista. Toisaalta tällöin myös Hardwickin ym. (2013) esitys luottamuksen olemuksesta tiedonjaon mahdollistava mekanismi toteutuu.
PK-yritysten johtaminen ja johtamisen kautta luotava kulttuuri rakentuvat omistajien ja johtohenkilöiden toimesta (Szymańska 2016; Carr 2014) ja johtamisen avulla voidaan luoda avoimen kulttuurin ilmapiiriä. Avoin kulttuuri lisää työntekijöiden välistä luottamusta, minkä seurauksena ideoita jaetaan vapaammin organisaation sisäisestä ja siten edistää innovaatioita (Zhang 2018).
Vapaasti jaetut ideat kasvattavat yrityksen käytössä olevaa ideoiden resurssia, jota voi tietojohtamisen kautta implementoida osaksi tehokkaampaa innovaation prosessia (Cohendet & Simon). Samalla avoimen innovaation prosessissa saadaan hyödynnettyä paras mahdollinen potentiaali ja ulkoisten, sekä sisäisten resurssien yhdistäminen takaa monimuotoisemman pohjan innovaatiolle (Salter 2015).
Mahdollisimman harkittu lopputulos eli innovaatioprosessin päätepisteen tavoite markkinoille saatavasta tuotteesta tai palvelusta on tällöin saavutettavissa.
3. Metodologiset valinnat
3.3. Metodologia
Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää tutkittavien ilmiöiden eli avoimen innovaation ja luottamuksen prosessien merkitysrakenteita eli sitä millainen merkitys tutkittavilla ilmiöillä on toisiinsa. Bryman (2004) on maininnut johtamisen tutkimuksessa laadullisten näkökulmien kasvun mahdollistaneet johtajien luomien merkitysten tutkimisen ja Alasuutari (2012) on maininnut, että merkitysrakenteita tutkiessa tutkimuksen aineiston tulee olla ilmiön kokijan itsensä sanoittamaa. Lisäksi valinnat johtamisen määrittely konstruktivistis-kriittisen näkökulman kautta suhteissa rakentuvaksi johtaa laadullista tutkimusasetelmaa suosivaksi (Tienari & Meriläinen 2012, 116). Tämän vuoksi tutkimuksen asetelma on lähtökohtaisesti laadullinen ja aineiston hankintamenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu.
Tutkimusmetodilla tarkoitetaan käytäntöjä ja tapoja, joiden avulla tutkittavasta kohteesta voidaan tehdä havaintoja, sekä niitä sääntöjä, joilla havainnoista saadaan muodostettua tuloksia (Alasuutari 2012). Tämän tutkimuksen osalta havainnot tutkittavasta ilmiöstä rakentuvat teemahaastattelun kautta saadun aineiston ympärille ja havaintoja tulkitaan laadullisen sisällönanalyysin avulla. Tuomi ja Sarajärvi (2002) ovat esittäneet induktiivisen analyysin edellyttävän teoreettisen pohjan huomiotta jättämistä analyysivaiheessa, sekä perustavanlaatuista pohdintaa tutkijan oman lähtökohtaisen tietopohjan vaikuttamisesta analyysiin. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 97–98.). Luottamus on runsaasti tutkittu ilmiö, minkä vuoksi on järkevää ottaa huomioon aiheen aiempi tutkimus myös osana analyysiä, jotta tutkimus tuottaa lisäarvoa alan tutkimukseen. Tämän takia tutkimuksen kannalta ei ole järkevää toteuttaa analyysiä täysin aineistolähtöisesti. Tämän vuoksi tutkimuksen osalta analyysi toteutetaan abduktiivisena analyysinä. Tuomi ja Sarajärvi esittävät abduktiivisen analyysin teoriasidonnaisena analyysin muotona, jossa tutkittava ilmiö sidotaan jo olemassa olevaan teoriaan tai malleihin eli analyysi on teoriasidonnainen. (Tuomi & Sarajärvi 2002, 99). Tutkimuksessa käytetään dialogista tematisointia analyysin tuottamiseen. Dialoginen tematisointi on juostava työkalu, joka sopii kaikenlaisten laadullisten aineistojen analyysiin ja se mahdollistaa teorian ja empirian sitomisen toisiinsa (Koski; ref Puusa 2021) ja siten se on erinomainen tapa tematisoinnin toteuttamiseen tämän tutkimuksen näkökulmasta.
3.4. Aineiston hankinta
Tutkimusta varten haastateltiin kolmea pelialla toimivan PK-yrityksen edustajaa. Kyseiset informantit ovat organisaatioiden toiminnassa toimeenpanevassa asemassa innovaatiotoiminnan suhteen. Jokainen valikoitunut yritys myös käyttää avointa innovaatiota liiketoiminnassaan ja yhdessä kehitetyt innovaatiot ovat keskeisessä osassa yritysten liiketoimintamalleja. Samoja informantteja oli haastateltu keväällä 2020 samasta aihepiiristä toista tutkimusta varten ja tämä keväällä hankittu aineisto toimi jatkohaastattelujen pohjana ja muodostaa osan tutkimuksen aineistosta. Keväällä hankittu aineisto käsittää yritysten informanttien näkemyksiä koskien luottamuksen ulottuvuuksien ja organisaation kulttuurin vaikutuksia avoimen innovaation prosessiin.
Aineistossa on siis selkeitä yhteyksiä tämän tutkimuksen tarkoitukseen ja siten sitä voitiin hyödyntää osana tämän tutkimuksen tekoa. Tähän tutkimukseen tarkoituksella hankitun aineiston osalta yrityksen edustajia haastateltiin syys-lokakuun aikana 2020. Haastattelut toteutettiin videopuhelun välityksellä johtuen etäisyyksistä ja koronan luomista haasteista turvallisuudelle. Haastattelut nauhoitettiin ja nauhoitukset litteroitiin aineiston käsittelyä varten. Litteroidun aineiston pituus on yhteensä 51 sivua rivivälillä 1. Informantit eivät tienneet haastattelukysymyksiä ennakkoon, mutta keväällä toteutettujen haastatteluiden perusteella informanteilla oli ennakkoon tiedossa aihepiirin terminologia, sekä aiempia ajatuksia liittyen aiheeseen. Tämän vuoksi haastattelun kysymyksissä on huomioitu aiemmin toteutuneen haastattelun aihepiirit ja niiden kautta pyritään syventämään ajatuksia luottamuksesta ja avoimesta innovaatiosta prosessin omaisina ilmiöinä, ja niiden yhteydestä samanaikaisesti tapahtuvina prosesseina. Lisäksi tuttu aihepiiri sujuvoitti haastattelujen kulkua, koska informanteille ei tarvinnut tarkentaa aihepiirin teemoja suuressa määrin ja tutkimuksen kannalta oleellisiin ilmiöihin pystyttiin syventymään nopeasti. Haastatteluihin osallistuminen oli vapaaehtoista informanttien osalta, mikä mahdollistaa tutkimuksen reliabiliteetin aineiston osalta.
Haastatteluun valitut yritykset edustavat kaikki pelialaa ja voidaan yrityksen koon perusteella luokitella PK-yrityksiksi tilastokeskuksen määritelmän (Tilastokeskus) mukaisesti niiden ollessa kooltaan pienempiä kuin 250 työntekijää ja liikevaihdoltaan alle 50milj. euroa, sekä taseen arvon perusteella alle 43milj. euroa. Kaikki informanteista ovat merkityksellisessä asemassa tarkasteltaessa yritysten innovaatiotoimintaa, ja informanttien mukaan innovaatiotoiminta on keskeisessä osassa jokaisen haastatellun yrityksen liiketoimintaa. Innovaatioiden ollessa merkittävässä osassa
liiketoiminnallisesti yritysten henkisten resurssien hyödyntäminen on kriittistä ja siten esimerkiksi tietojohtaminen on yrityksille mahdollinen tapa hyödyntää tätä kriittistä resurssia käytännössä.
Informanttien avainasema yrityksen innovaatiotoiminnassa puoltaa osaltaan tutkimuksen uskottavuutta, sillä informantit ovat asemassa, jossa voivat kuvailla organisaatioidensa toimintaa avoimen innovaation prosessin, sekä luottamuksen prosessin osalta tutkimuksen asetelman edellyttämällä tavalla. Lisäksi informanttien merkittävän roolin kautta haastattelun kautta saatujen näkemyksien avulla analysoituja tuloksia voidaan pitää liiketoiminnan kannalta merkityksellisinä.
3.5. Analyysimenetelmä
Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tuomi ja Sarajärvi (2002, 94) ovat kuvanneet sisällönanalyysin etenemistä laadullisessa tutkimuksessa seuraavilla vaiheilla:
1. Aineistosta tehdään vahva päätös sen suhteen, mitä pidetään kiinnostavana
a. Aineiston läpikäynnissä huomioidaan kiinnostuksen kohteeseen vastaavat asiat b. Muut osiot aineistosta karsitaan ulos tutkimuksesta
c. Kiinnostuksen kohdetta vastaavat asiat kerätään yhteen, omaksi aineistoksi 2. Uusi kerätty aineisto luokitellaan, teemoitellaan tai tyypitellään
3. Aineiston käsittelystä kirjoitetaan yhteenveto.
Tämän tutkimuksen osalta päätös aineistossa kiinnostavista teemoista rakentuu edellä mainittuihin tutkimuskysymyksiin. Aineiston käsittelyssä huomioitiin haastatteluista ne osat, jotka vastaavat tutkimuskysymysten kannalta merkityksellisiin teemoihin ja teemojen mukainen aiheiden käsittely koostettiin omaksi aineistoksi. Teemojen alle rakentuvasta uudesta aineistosta rajattiin ulos yksittäiset tapaukset ja tutkimuksen tulokset rakentuvat kaikissa haastatteluissa ilmenneiden asioiden tulkintaan.
Alasuutari (2012) on maininnut, että laadullisen tutkimuksen osana on ehdottoman tärkeää saada muodostettua juuri absoluuttinen johtopäätös eli esitettyjen tulkintojen tulee esiintyä aineistossa poikkeuksetta. Analyysissä on siis keskitytty niihin tulkintoihin, jotka ovat esiintyneet jokaisen informantin haastattelussa. Tulkinnan ja aiemman tiedon yhdistämisen kautta on tavoitteena löytää merkityksiä asioiden taustalla, minkä voi sanoa olevan laadullisen tutkimuksen tarkoitus (Alasuutari, 2012).
Varsinainen teemoittelu on tehty noudattaen dialogista tematisointia, jotta tutkimukseen vääjäämättä vaikuttava aiempi teoreettinen viitekehys saadaan huomioitua parhaalla mahdollisella tavalla. Koski (2021) on kertonut, että dialoginen tematisointi tarkoittaa ajattelutapaa, jossa tulkintoja tehdään vuoropuhelussa teoreettisen ja metodologisen ajattelun, empiirisen aineiston, kontekstuaalisen tiedon, aiemman tutkimuksen ja tutkijan oma ymmärryksen välillä (Koski; ref Puusa 2021). Tämän tutkimuksen osalta lähtökohtana on aiempi tutkimuksellinen tieto, joka muodostaa tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen. Teoreettisen viitekehyksen avulla on havainnoitu tutkimuksen ongelma ja siten se on osaltaan muodostanut tutkimuksen näkökulman asian käsittelyyn. Aiemman tutkimuksen perusteella rakennettu haastattelurunko ja toteutetut teemahaastattelut hakevat empiirisen aineiston ongelman havainnointiin ja tutkijan oma tulkinta tutkitun tiedon ja empiirisen aineiston yhtymäkohdista ja niistä johdettavista malleista täydentävät vuoropuhelun kokonaisuuden.
Tutkimuksen konteksti on havainnollistettu johdannossa esitettävän vallitsevan ilmapiirin avulla ja siten tutkimuksen tulokset sitoutuvat nykyhetken vallitseviin olosuhteisiin. Informanttien edustaminen yritysten toimiala on kaikilla sama ja siten tutkimuksen tulokset esittävät informanttien tulkintoja suomalaisten pelialan PK-yritysten harjoittamasta avoimen innovaation toiminnasta.
Laajemmassa mittakaavassa tutkimuksessa on esitetty avoimen innovaation edellytyksiä ja hyödyllisyyttä PK-yrityksille ja siten informanttien näkemykset tuovat lisätietoa täsmällisemmin siitä, miten juuri tällä toimialalla toimintaa havainnoidaan suomalaisen kulttuurin ilmapiirissä.
Analyysissä raakateksti on muokattu vastaamaan tutkimuksen kannalta olennaisia teoreettisen ajattelun ja tutkimuskysymysten näkökulmaa jaottelemalla se kategorioihin. Tämän tutkimuksen osalta aineistossa havaittiin avoimen innovaation prosessien kriittinen merkitys yritysten liiketoiminnalle, avoimen ja luottamuksellisen suhteen arvostaminen osana yhteistyötä, sekä pyrkimys mahdollisimman avoimeen sisäiseen organisaatiokulttuuriin. Tämä vastaa Kosken (2021) esittämää tapaa toteuttaa dialogista tematisointia aineiston käsittelyssä (Koski; ref. Puusa 2011) Koski esittää, että tutkimuksessa on olennaista vuoropuhelu aineiston ja teoreettisen ajattelun välillä (ref Puusa 2021) ja sen vuoksi havaittuja kategorioita on syvennetty kohti empirian ja teorian keskustelun kautta muodostuviin teemoihin. Tämän tutkimuksen kannalta olennaiset teemat ovat:
Teema 1: Informanttien näkemykset luottamuksen prosessin rakentumisesta, sekä avoimen innovaation prosessin rakentumisesta osana yhteistoimintaa.
Teema 2: Informanttien näkemykset prosessien välisestä yhteydestä ja johtamisen vaikutuksista prosessin välisen yhteyden muodostumiseen.
Analyysin johtopäätökset saadaan täten muodostettua teoreettisen pohjan, empiirisen aineiston ja tutkijan tulkintojen välisen vuoropuhelun perusteella ja niistä on muodostettu visuaalinen representaatio kuvastamaan informanttien kautta saatujen havaintojen ja teorian kokonaisuutta.
4. Tulokset
4.1. Tulosten esittäminen
Tämän tutkimuksen tuloksissa keskitytään esittämään yhteiset tekijät, jotka olivat havaittavissa jokaisen informantin haastattelussa. Osana yhteneväisyyksien esittelyä nostetaan esiin muutamia eroavaisuuksia ilmiöiden tulkinnoissa, jotta voidaan osoittaa yhteneväisyyksien merkitys kokonaisuuden osalta. Informantit tulkitsivat prosesseja omista lähtökohdista ja kuten aiemmin kerrottiin avoimen innovaation prosessi, on merkittävässä osassa jokaisen informantin edustaman yrityksen liiketoimintaa. Informantit esitetään tulosluvussa nimillä A, B ja C anonymiteetin suojaamiseksi. Tuloksisissa esitettäviä suoria kohtia aineistosta on siistitty osittain niiden sisältämien pitkien täytesanojen ketjujen ja puheen aikana uudelleen muodostettujen lauseiden osalta, mutta muutoin ne on esitetty juuri kuten informantit ovat asiat sanoneet. Aineistoa esitetään tutkimuksen aikana välillä pitkienkin lainausten kautta. Tämän tarkoitus on antaa lukijalle mahdollisuus omiin tulkintoihin aineiston pohjalta ja siten tuoda kokonaisvaltaista näkemystä aiheesta. Tutkijan omat näkökulmat ja aineisto muodostaa täten vuoropuhelun, josta lukijan on mahdollista tehdä myös omat tulkintansa ja siten tutkimus tarjoaa mahdollisimman monipuolisen alustan aihepiirin tarkasteluun.
Analyysin kautta havaittujen teemojen esittely on visualisoitu seuraavaan taulukkoon. Taulukossa esitetään tiivistetysti informanttien näkemykset luottamuksen rakentumisen prosessista, avoimen innovaation prosessista, sekä johtamisen merkityksestä prosessien rakentumiseen yhteistoiminnassa.
Lisäksi taulukkoon on havainnollistettu näkemysten kautta tehty tulkinta, joka perustuu informanttien näkemyksen, teoreettisen tiedon ja tutkijan tulkinnan väliseen vuoropuheluun. Tämän avulla mahdollistetaan kokonaiskuva tutkimuksen tuloksista ennen tarkempaa tarkastelua, jotta tutkimuksen tulokset ovat mahdollisimman informatiiviset.
Prosessin eteneminen osana
yhteistoimintaa, mutta sitä ei pyritä johtamaan itsessään. Luottamus rakentuu yrityksen yrityksen sisällä ja siten avoimuuden kulttuuri mahdollistaa tehokkaan innovaatiotoiminnan. useita eri vaiheita, jotka voivat toimia yhteyspisteenä muihin samanaikaisiin prosesseihin. Prosessilla on
määriteltävissä oleva alku ja loppu ja jokainen yhteistyökumppani tuo
Taulukko 1. Luottamuksen ja avoimen innovaation rakentumien yhdessä osana yhteistoimintaa.
4.2. Luottamuksen rakentuminen yhteistoiminnassa
Tässä luvussa esitetään informanttien kuvaus luottamuksen rakentumisesta prosessina yhteistoiminnassa.
Kontekstina luottamukselle on siis avoimen innovaation prosessin yhteistyö, ja informanttien kuvauksen ilmiöstä perustuvat tähän erityistapaukseen. Luvun tarkoituksena on esitellä edellä olevaan taulukkoon koostetun informanttien kuvauksen yhteenvedon validiteetti ja siten osoittaa teorian kautta rakennetun tulkinnan uskottavuutta. Informanttien käsityksen mukaisesti luottamuksen rakentuminen yhteistyössä alkaa pisteestä, jossa luottamus koetaan jo olemassa olevaksi ilmiöksi. Luottamuksen prosessin lähtöpisteen voi siis sanoa olevan olemassa oleva luottamus. Olemassa olevaa luottamusta kuvailtiin informanttien toimesta seuraavalla tavalla:
A: “Meillä on useempi kumppani joitten kanssa on toimittu monta vuotta niin se näkyy niiku siinä et se on lähtenyt pienestä, se on kasvanu ja tavallaan sitä kautta niiku.. toistojen kautta luotu sitä luottamusta.”
“Se lähtötilanne on varmaan semmonen peruspositiivinen et oletus on et sitä luottamusta on kun jotain asiaa lähdetään tekemään.”
B: “Tekijöiden välillä voi olla jaaa tietenkin niiku siinä kohtaa tämmöset niinkun öö.. tämmönen niikun yleinen code of conduct sen säännöt siitä niikun miten toimitaan kohteliaasti ja niiku näinpoispäin niin aika-aika pitkälle niiku riittää siihen että päästään hommissa eteenpäin ja usein, usein myöskin tota niin niin vaikka pitkällekin projektiin että jossei se luottamus niiku siitä lähde syventymään niin se se on vähän niiku semmonen että kun kaikki tietää […] miten käyttäydytään niin tota pitää semmosen tota niiku mininiluottamuksen niiku yllä.”
C: Alustavasti on aina luottamus ihmisteen tai tekijään ja kumppaniin [...] ja aina kaikki hyvät teot kasvattaa sitä eli jos he tekee jotain meidän puolesta tai meidän pyynnöstä tai toisinpäin.”
Vaikka luottamus nähdään alusta asti olemassa olevana asiana, haastatteluista havaittiin, että luottamuksen varsinainen kokemus on riippuvainen haastateltavan omista näkemyksistä. Kuten yrityksen B edustaja esitti luottamuksen alkupistettä prosessin alun minimitason luottamus voi perustua esimerkiksi yleisesti hyväksyttyyn käyttäytymiseen toimialalla, jonka perusteella toinen osapuoli luotaan luotettavaksi. Tämä kuvastaa myös valintaa luottaa toiseen osapuoleen, vaikka luottamus nähdään vain yleisellä tasolla olevana ilmiönä, joka perustuu alan käytäntöihin. Myös esimerkiksi yrityksen A edustaja näki luottamuksen olevan tutustumisvaiheessa kohtuullisen matala:
A: “Se pienestä liikkeelle ajattelu juontaan just siihe että et sä voi tavallaan semmost.. sä et voi paljoa luottamusta luoda enne ku te ootte tehny yhdessä pitkään.”
Vastaavasti yrityksen C edustajan puheista voi hahmottaa perustason luottamuksen olevan verrattain korkeammalla tasolla:
C: “Luottamus, siihen se yhteistyö ja ihmisten kanssa keskustelu perustuu. Luotetaan alustavasti, kunnes toisin todistetaan.”
On siis selvää, että koettu luottamus, joka perustaa alkutason luottamuksen rakentumiselle on yksilökohtainen ja perustuu vallitseviin olosuhteisiin. Kaikkien informattien osalta kuitenkin huomataan, että perustasoinen luottamus riittää jo yhteistyön aloitukseen. Prosessin alkupisteen luottamukseen taustalla vaikuttaa saatavilla oleva informaation määrä koskien prosessin toista osapuolta ja juuri toisen osapuolen käyttäytyminen ja toiminta muodostavat osaltaan luottamuksen perustason prosessin alkupisteeseen. Informantin B osalta luotettavuutta arvioidaan jo alan yleisten toimintamallien havainnoinnin kautta. Informantit A ja C kertoivat toisen osapuolen arvioinnista seuraavaa:
A: “Uuden kumppanin kanssa tärkeetä on se et mitä me on tehty muiden kanssa [..] Eli validoidaan niiku muiden asiakkuuksien, muiden projektien kautta ja sit tietenkin myös niiku muiden ihmisten kautta.”
C: “Esimerkiks kun uutta teknologiaa lähetään kehittämään yhteistyössä jonkun kanssa nii yritettään arvioida et pystyttäänkö me tekemään ja pystyykö ne tekemään sen asian.”
Luottamusta käsitellään, kuten edellä esitettiin, olemassa olevana asiana yhteistyöhön alkaessa.
Huomionarvoista on kuitenkin se, että yhteistoiminnan prosessi käynnisty ilman, että on jotenkin mahdollista todentaa toisen osapuolen luotettavuus tämän aineiston perusteella. Tämän tutkimuksen tutkimusongelman suhteen tämä asia ei kuitenkaan ole relevantti, sillä tarkoitus on havainnoida käynnistyneiden yhteistoimintojen aikaisia prosesseja.
Luottamus nähtiin myös ajan kautta kehittyvänä ja kasvavana prosessina, joka rakentuu molempien osapuolien edustajien välisen viestinnän kautta. Viestinnän osalta korostettiin ihmisten välistä kanssakäymistä organisaatioiden välisen kanssakäymisen sijaan ja siten on havaittavissa, että luottamuksen prosessi kehittyy myös yritysten edustajien välisessä henkilökohtaisessa toiminnassa.
Informantit avasivat käsityksiään luottamuksen ja viestinnän yhteydestä:
A: “… hyvin konkreettisesti semmonen et mitä on tehty ja miten on onnistuttu et jos esimerkiks aikatauluissa ei pysytä niin se luottamus kärsii koko ajan ja sitten tavallaan se että et se viestintä ennen kaikkee tärkeetä et vaikka pysyttäis aikataulussa niin sitten jos sitä ei viestitä ja asiakas joutuu kyselemään, että hei missä mennään, mikä tää tilanne on, se heikentää sitä luottamusta. “
B: “Siinä on hirveen oleellista myöskin niiku se että meillä on hyvät käytännöt niiku viestimiseen koska että, et tota.. viestinnällä oikeestaan niiku tota hoidetaan sitä luottamusta, sillä lailla vaalitaan ja niikun ylläpidetään.. et tietenkin luodaan myös .“
“Luottamuksen rakentumiseen siis ihan tälleen niinkun siitä alusta alkaen niin tietenkin vaikuttaa älyttömästi selkeä viestintä, rehellisyys, avoimuus niinkun siinä viestintäprosessissa.”
C: “ Ja asiat tapahtuu niinkun on sanottu et ne tapahtuu.”
Viestinnän kautta rakentuva luottamuksen ilmentyminen nähdään henkilökohtaisella tasolla rakentuvana luottamuksena, joka välittyy organisaatioiden väliseen toimintaan. Informantin A puheista on kuitenkin havaittavissa myös pelkän henkilöihin kohdistuvan luottamuksen lisäksi viitteitä luottamuksesta toisiin organisaatioihin ja siten monitasoisesta luottamuksen kokemuksesta.
Luottamus nähdään ylipäätään prosessina, jossa toiseen osapuoleen tutustumisen kautta saavutetaan korkeampi taso ja tämä toteutuu niin yritykseen tutustumisen, kuin toista yritystä edustavaan henkilöön tutustumisen kautta. Informantit kuvailivat luottamuksen kehittymistä seuraavasti:
A: “No ennen kaikkea se on ihmisten välistä se tekeminen, täytyy olla luottamus siihen toiseen ihmiseen kuka siinä on.. ja tota.. se on niinku kaiken a ja o ja sitten toki se että mitä enemmän on tehty samojen ihmisten kanssa tai sen toisen yrityksen kanssa niin sitä vahvemmaks se luottamus muodostuu.”
B: “Se mitä kuitenkin tehdään niin perustuu kuitenkin siihen että, että ihmiset kommunikoi ja pyritään olemaan mahdollisimman selkeitä ja opastamaan toisiamme siinä prosessissa […] viimekädessä se kuitenkin on siitä henkilökemiasta kiinni.”
C: Ihmisten kanssa tehhään töitä ja opitaan tuntemaan ne ihmiset niin siitähän se rakentuu kanssa.
Informantit eivät kokeneet sopimuksellisia elementtejä luottamuksen rakentajan juurikaan merkityksellisinä luottamuksen osoittamisen suhteen. Informantit eivät kokenee sopimuksien määrittelevän luottamuksen prosessia juurikaan ja informantin A haastatteluissa sopimukset eivät nousseet ollenkaan esille. Informantit B ja C kokivat sopimukset seuraavalla tavalla:
B:“siinä on vähä niiku kaks tasoa että siinä on tää öö..sopimusten taso ja sitten niiku tä yritysten työskentelyn välinen taso, josta niinku saattaa tulla tämmösiä hyvinkin tiukkoja tiukkoja ehtoja ja […] sieltä tulee tiukka, tiukka ja pitkä listä ehtoja, mut sit toisaalta se mitä kuitenkin tehdään niin perustuu kuitenkin siihen että, että ihmiset kommunikoi ja pyritään olemaan mahdollisimman selkeitä ja opastamaan toisiamme siinä prosessissa et et tota niikun viimekädessä se kuitenkin on siitä henkilökemiasta kiinni.”
C: “tehhää perus salassapitosopimukset ja tämmöset yhteistyösopimukset eli partnership agreementteja, mutta tota ne on semmosia että niissä määritellään se että tullaan tekemään töitä ja se jako, mutta ei ei tarkkoja semmosia raameja.”
“ihan vaan että sovitaan, tehhään nämä asiat öö tän yhteistyökumppanin kanssa ja yritetään pyssyy niissä ja jos siitä tulee riitatilanne ja tai joutuu vaihtamaan tai mitä tahansa niin sitte se joutuu käsittelemään sen”
Kokonaisuudessaan luottamuksen prosessi rakentuu yhteistyössä eri tahojen edustajien väliseen viestintään ja henkilökohtaiseen suhteen rakentumiseen tutustumisen välityksellä. Prosessin alussa koetaan luottamuksen olevan olemassa, koska tutustumista toiseen osapuoleen on tehty jo ennen yhteistyön aloittamista informaation keräämisen ja siten muodostetun mielikuvan kautta. Vaikka yhteistyölle on mahdollisesti määriteltysopimuksellinen taso, sillä ei nähty olevan suurta merkitystä luottamuksen rakentumisen prosessin osalta. Informanttien näkemyksissä ei ollut havaittavissa ongelmia yhteistoiminnan etenemisen suhteen ja tämä voi toimia selittävänä tekijänä, miksi sopimuksellisia näkökulmia ei korostettu osana yhteistoiminnan kautta koettu luottamusta.
Kommunikaatio koettiin sen sijaan luottamuksen prosessin kannalta oleelliseksi tekijäksi, kuten
Kommunikaatio koettiin sen sijaan luottamuksen prosessin kannalta oleelliseksi tekijäksi, kuten