Avoimen innovaation rakentuminen yhteistoiminnassa

Tässä luvussa esitetään informanttien näkemys avoimen innovaation prosessin rakentumisesta.

Informanttien näkemykset avoimen innovaation prosessista perustuvat heille kontekstina annettuun, tässä tutkimuksessa käytettyyn, avoimen innovaation määritelmään. Avoimen innovaation prosessin

alkupiste näyttäytyi informanttien edustamien yritysten arjessa häilyvänä. Toisaalta nähtiin selkeä ajatus siitä, että innovaatioprosessi lähtee liikkeelle yrityksen sisällä syntyneestä ajatuksesta tai ideasta ja toisaalta aloituspiste avoimen innovaation prosessille saattaa olla varsinaisen yhteistyön alkaminen. Tällöin ideaa tai ajatusta on jo jalostettu eteenpäin organisaation sisällä, jotta se vastaa yhteistyössä mukana olevan tahon tai tahojen ongelmaa tai markkinoilla havaittua tarvetta ja siten innovaatiolla on jo todettu kaupallista potentiaalia organisaation näkökulmasta. Prosessin alkupisteessä havainnoidaan innovaation loppukäyttäjän tarpeita ja siten varsinainen ongelma, joka määrittelee innovaation tavoitteen ja muodostaa siten prosessille tavoitteen. Informantit kertovat avoimen innovaation prosessin alkupisteestä seuraavaa:

A: “Asiakkaille lähdetään miettimään mitäkä sinne vois myydä niin se on sit jo itseasias hyvin kapee vaikka nähdään siinä valtavasti mahdollisuuksii et se on jo hyvin rajattu toimintaympäristö.”

“Yleensä se alkaa jostain ideasta, ajatuksesta joka sitten ... usein perustuu johonkin olemassa olevaan tarpeeseen tai sitten ei, [...] jos se ei tota perustu aiempaan tarpeeseen niin.. sitten se joutuu muuttaan enemmän muotoa se innovaatio tullakseen ikäänkun valmiiksi koska tämmönen valmis tuote tai markkinoille menevä tuote niin sen täytyy vastata johonkin tarpeeseen.”

B: “Siinä vaiheessa kun niikun ei oo mitää nimiä missään sopimuksessa niin pitää olla jo selkee käsitys tietenkin siitä että, asiakkaalla et mitä hän on ostamassa elikkä siinä kohtaa jo niinkun on määritelty se ongelma, jota lähetään [...] tällä innovaatiolla ratkasemaan”

“ Niistä asiakastarpeista niiku lähtee se että mitä,mitä ehtoja sinne innovaatioprosessille tulee.”

C: “Eli lähtökohta on just se markkina tai sit joku oikeesti hyvä idea ja sitten se viedään sitten eteenpäin niiku tiimille [... ] innovaatiotoimintaan ulkoset sidosryhmät tulee mukaan myöhemmin kun sitä asiaa testataan.”

Informantti A kuvaili myös yrityksen sisällä tapahtuvaa tiedonmuodostusta osana varsinaista innovaation prosessia. Informantin A puheista havaitaan yrityksen käytössä olevan tiedon varannon hyödyntäminen osana innovaation prosessia, mutta lähtökohtaisesti informanttien puheissa innovaation tarve alkoi vastapuolen tarpeesta, johon innovaatiota lähettiin kehittämään. Informantti A kuvasi tietovarannon käyttöä osana innovaatioprosessia seuraavasti:

A: “Se että mitenkä se innovaatio prosessi etenee [...]usein jonkun näkösenä dialogina, siinä saattaa olla kaks ihmistä tai yks ihminen ja aikaa välissä [...]jos miettii et kirjottaa

ajatuksia ylös, tehdään muuta, opitaan lisää, palataan niihin ajatuksiin ja löydetään sieltä

jotain..[...] nyt tää uus teknologia tai tää asiakkaan tarve niin tää tekeekin tästä niiku relevantin jälleen.”

Avoimen innovaation rakentuminen prosessina yhteistyössä on monitahoinen prosessi, joka muotoutuu erilaiseksi riippuen prosessiin osallistuvien sidosryhmien määrästä. Kaikkia prosessiin osallistuvia osapuolia pyritään myös kuuntelemaan ja kuulemaan osana prosessia mahdollisimman tehokkaasti. Jokainen mukana oleva taho on mukana arvonluonnissa prosessin aikana ja täten edustaa osaltaan prosessin tavoitteita. Informantit näkivät myös jokaisen innovaatioprosessiin osallistuvan tahon tuovan prosessiin mukaan oman vaikutuksensa. Informantit kertoivat prosessin etenemisestä seuraavaa:

A: “Joo no sehän ei välittämättä oo hyvinkää suoraviivainen prosessi. Että et tämmösistä ja etenkin et tiiät tarkalleen miten määrittelet ton avoimen innovaation mut mitä avoimempi se on sitä epäselvempi se on se prosessi .”

“kaikki ihmiset ja sidosryhmät ketkä osallisena on niinkun millään tavalla niin he tuo siihen innovaatioprosessiin jotain”

B: “Se on ihan järjettömän iteratiivinen prosessi siis niiku silläläilla että monesti saattaa jopa turhauttaa se, just kun tuntuu siltä että just me saatiin selvät sävelet ja mennään tällä niin eiköhän käy niin että jostain joku osapuoli nostaa jonkun jutun ja sit se joudutaan veivaamaan uudelleen ja niiku tään on niiku sen prosessin ehkä jos ei syvin luonne niin ainakin hyvin lähellä sitä.”

”Jokaista näitä niiku osapuolta varten pitää olla oma aliprosessi siinä pääprosessissa.”

C: “Ehkä siinä on semmosia välitsekkejä eli käydään läpi sitä prosessia et mihinkä suuntaan se on menossa.. johtajuudessa on aina se tietysti että pitää huolen että kaikkien ääni tulee kuulluksi, jos siellä on jotakin”

Avoimen innovaation prosessissa on siis monta tekijää mukana ja se rakentuu myös vahvasti yhteistyötahojen väliselle kommunikaatiolle. Kommunikaation avulla innovaatioprosessi etenee ja varmistetaan valmiin innovaation laatu, sekä toteutetaan kokeilua ja testaamista innovaation

toimivuuden varmistamiseksi. Prosessin aikana ideat kehittyvät ja kohdentuvat vastaamaan paremmin tarvetta. Informanttien näkemyksen mukaan innovaatioprosessin kautta innovaatio kehittyy valmiiseen muotoonsa prosessin aikana.

A: “Niiku sanoin niin ei ei oo semmonen suora tie että vaikka meillä ois tarve mitä kohti lähetään..

tai sitte me tehdään tämmönen innovaatio et hei tää ois tosi hyvä juttu niin hyvin todennäköisesti se lopputulema ei ole se mitä ikään kun lähdettiin tekemään että se muuntautuu siinä matkalla jotenkin niiku palvelemaan enemmän sitä tarvetta tai sitten esimerkiks niinkun käytännön sanelemana.”

B: “Se et varmasti nyt kaikki parhaat pointit mitä sieltä nostetaan niin saadaan, saadaan

siihen lopulliseen tuotteeseen ja sitten vielä niiku kaiken sieltä tulevan iteroiminen siihen et miten sopeutuu siihen skopeen joka on määritelty sen asiakkaan kanssa”

C: “Innovoidaan ja mietittään että toimiiko tää niinkun asia ja mitä asioita siellä vois olla niikun vielä lisäksi että se ois toimiva vai onko se ees toimiva et se on myös sen kokeilun kautta.”

Innovaation prosessin aikana tuotetta testataan ja parannellaan jatkuvasti. Avoimen innovaation edellyttämällä tavalla mukana innovaation kehittämissä ja testaamisessa on prosessiin osallistuvat sidosryhmät. Prosessissa voidaan havaita, että viestinnän kautta haetaan innovaatiolle varsinaista muotoa ja siten tuotteen testaaminen ja parantelu rakentuvat yhteistoiminnallisesti. Informantit kuvailevat prosessin aikaista kehitystyötä seuraavilla tavoilla:

A: “Meidän kumppanit ja asiakkaat on tiiviisti mukana että, niin pitkään kun emme tee vaan itsellemme niin mehän halutaan osallistaa sitä kenelle tehdään on se sit se loppukäyttäjä tai se tilaaja jonka visiota mahdollisesti jaetaan siinä.”

B: ”sitä iterointia niiku sekä sisäisesti, asiakkaan kanssa ja sidosryhmien kanssa, että tekeeks tää nyt sitä, vastaako tää sitä mielikuvaa mikä meillä oli ja jos ei nii miksei, […]mitä pitää muuttaa ja näinpoispäin ja sitä muuttetavaahan aina […] tulee ja paranneltavaa ja hiottavaa ja näin mut se niiku se myöskin se öö skouppi jolla sitä palautetta annetaan niin terävöityy sitä mukaa mitä pidemmälle pääsee ja mitä hiotumpi siitä lopullisesta, lopullisesta tuotteesta tulee.”

”sitten kun se peli on testattavana niin meillä tyypit öö koko tiimi […] sitä jatkuvasti niiku pelaa ja kiinnittää huomiota erilaisiin asioihin ja mietitään miten tää saadaan toimimaan paremmin”

” niiden [sidosryhmien] täytyy olla siinä tyypillisesti hyvin kiinteästi mukana alusta loppuu jotta, jotta tota varmistuttaan siitä että se lopullinen tuote on semmonen että se pääsee läpi kaikista arvioinneista ja öö niiku tää asiakasfirma uskaltaa sen takana seistä.”

C:” innovoidaan ja mietittään että toimiiko tää niinkun asia ja mitä asioita siellä vois olla niikun vielä lisäksi että se ois toimiva vai onko se ees toimiva et se on myös sen kokeilun kautta.”

Prosessilla on siis havaittavissa selkeä alkupiste, kuten jo aiemmin huomattiin. Keskivaihe, jossa varsinainen innovointi tapahtuu ja loppupiste innovaation ollessa valmis, kuten informantin B näkemyksistä huomataan. Prosessilla on myös selkeä loppupiste. Informantti A kiteyttää prosessin kokonaisuudessaan seuraavalla tavalla:

”innovaatioprosessi käsitellään siitä kun alkaa se tavallaan.. ei välttämättä oo sopimusta tehty mut alkaa tota jonkun uuden innovaation tuotteistaminen ja loppupiste on sit kun se on valmis markkinoille”

Kuten informanttien näkemyksistä havaitaan, avoimen innovaation prosessi näyttäytyy osallistuvien tahojen osaamisen hyödyntämisen kautta, osapuolten välisen kommunikaation avulla, saavutettavana arvonluonnin kokonaisuutena. Kaikki prosessiin osallistuvat tahot antavat oman panoksensa prosessin lopputuleman muokkaamisessa mahdollisimman valmiiksi markkinoille ja prosessin aikana tapahtuvan usean tahon kohtaamisen kautta voidaan testata innovaation toimivuutta ennen sen julkaisua. Avoimen innovaation prosessi määrittyy sen alkuvaiheessa ongelman tai idean ympärille rakennetun liiketoiminnallisen tavoitteen kautta. Vaikka alkuperäinen idea tai ongelma kokee muutoksia ja kehittyy ajan kautta alkuperäinen tavoite tuotteen tai palvelun lanseeraamisesta markkinoille kulkee koko prosessisin ajan mukana selkeänä samaistumiskohtana kaikille osapuolille.

Osapuolten osallistamisen kautta tulevan iteroinnin kautta innovaatio saattaa muuttua prosessin aikana, mutta koska tavoite pysyy samana se muodostaa koko prosessille raamit ja siten muodostaa toiminnalle välivaiheet ja osatavoitteet. Huomionarvoista prosessin osalta on informantin A esittämä näkemys, jossa yrityksessä aiemmin ideoituja asioita voidaan myöhemmin nostaa esille ja hyödyntää innovaation prosessin lähtöpisteenä ja siten saadaan hyödynnettyä yrityksen käytössä olevaa tietovarantoa tehokkaasti.