Johtamisen vaikutus prosessien hallintaan

Jotta luottamuksen ja avoimen innovaation prosessien päällekkäin rakentuvia yhteyksiä voidaan havainnoida, on syytä tarkastella niitä jostain näkökulmasta. Tietojohtaminen on yksi vahvasti innovaatioihin linkitetty tapa hahmottaa innovaatioprosessin johtamista (uit Beijerse 1999) ja tietoa voidaan pitää luottamuksen rakentumisen kannalta oleellisena sillä ilman toisesta osapuolesta saatavaa informaatiota luottamuksen prosessi ei lähde käyntiin tai syvenny (Mayer 1995; Lewicki &

Bunker 1996). Tämän vuoksi tietojohtaminen on valittu tähän tutkimukseen lähtökohtaiseksi näkökulmaksi, jonka kautta yhteyksiä havainnoidaan ja samalla voidaan arvioida johtamisen merkitystä prosesseihin. uit Beijerse (1999) esittää, että tietojohtamisen avulla markkinointi ja tuotekehitys saadaan tuotua lähemmäs toisiaan ja Beesley (2008) yhdistää innovaatiot osaksi tiedon hallinnan ja luonnin prosessia, jossa päämääränä on liiketoiminnan etujen saavuttaminen. Santoro (2018) onkin esittänyt, että tietojohtamisen avulla voidaan hallita avoimen yhteistyön ekosysteemejä ja niissä liikkuvia tietovirtoja eli mahdollistaa tehokkaat avoimen innovaation prosessit. Tämä vuoksi tietotojohtamista käytetään havainnollistamaan tämän tutkimuksen osalta johtamisen käytäntöjä ja niiden vaikutusta avoimen innovaation ja luottamuksen prosessien välisten yhteyspisteiden hallinnassa, jotta ilmiöiden yhteyksistä saadaan mahdollisimman kattava kuvaus johtamisen vaikutteet huomioiden. Johtaminen määrittää yritysten arjen käytännöt ja siksi se on myös tärkeää huomioida osana ilmiöiden rakentumista.

Kuvio 6. Innovaatioprosessin ja johtamisen yhdistäminen. Cohendet:n ja Simonin (2015), sekä Burger-Helmchenin ja Siegerlin (2018) mallit yhdistettynä (mukaillen Bollinger 2019)

Cohendet ja Simon (2015) kertovat idean kehittelyn prosessin klassisten (kuvion 5 alin osuus) vaiheiden yhdistymistä luovilla aloilla havaittavaan ideoiden luonnin jatkuvaan yhteyteen prosessin aikana. Klassisessa ajattelussa idea luodaan prosessin alussa ja kehityskaaren aikana valittua ideaa kehitetään kohti valmista tuotetta, mutta luovien yritysten osalta on havaittavissa jatkuvan ideoiden kehittämisen tarjoavan jatkuvuutta luovuuteen. Ideoiden kehittäminen rakentuu omana kokoaikaisena toiminteena ja sen ohella ideoita jalostetaan eteenpäin prosesseina molempien tukiessa toisiaan.

Ideoiden jääminen varastoon myöhempää käyttöä varten on huomionarvoista. Yrityksen kulttuuri ohjaa tätä “ideoiden reserviä” ja sen käyttöä kommunikaation kautta ja sen olemassaolo antaa yritykselle kilpailuetua luovuuden hyödyntämisen suhteen. Olemassa olevien ideoiden ja käynnissä olevien innovaatio prosessien yhdistäminen tapahtuu johtamisen avulla, pyrkimyksiä luoda systeemejä, joissa ideat ja formaalimmat prosessit pääsevät vuorovaikutukseen keskenään. Tällöin yrityksen kaikki olemassa olevat ideat toimivat varantona, jonka kautta innovaation prosessin vaiheita voidaan hallinnoida. (Cohedet & Simon 2015.) Johtamisen vaikutuksen kautta on tarkoitus varmistaa, että prosessi etenee tarkoituksen mukaisesti, ja yrityksen standardien mukaisesti (Bollinger 2019).

Bollinger (2019) on myös täydentänyt Cohendetin ja Simonin ajatuksia havaitsemalla, että erilaisia johtamisen työkaluja käytetään prosessin edetessä vaiheisiin kaksi ja kolme. Ideoiden luonnin osalta yritykset eivät siis käytä juurikaan hallinnollisia keinoja.

Tietojohtamisen näkökulmasta innovaatiot lähtevät liikkeelle tiedon luomisesta. Tieto voidaan mieltää hankinnan ja hyödyntämisen rakentuvan sosiaalisen, kognitiivisen ja kommunikoinnin yhteyden kautta muodostuvaksi kokonaisuudeksi (Beesley 2008) ja avoimen innovaation prosessissa tämä tieto voidaan mieltää idean tai ongelman kautta. Beesley (2008) esittää tiedon muodostuvan yksilöllisenä ja yhteys innovaatioon toteutuu yksilöiden välisessä kommunikaatiossa. Kuvion 6 osoittama yrityksen sisällä olevan ideoiden varannon hyödyntäminen esitetään tietojohtamisen kautta tapahtuvaksi. Supyuenyong on tutkinut PK-yritysten tietojohtamisen prosessien erityispiirteitä ja havainnut PK-yritysten tyypillisten ominaispiirtein omistuksen- ja johtamisenrakenteiden, sekä yrityksen kulttuurin osalta vaikuttavan positiivisesti tietojohtamisen prosesseihin. PK-yritysten matala hierarkia ja siitä johtuva avoin sisäisen viestinnän kulttuuri mahdollistaa vaivattoman tiedon luonnin yritysten henkilöstön välisessä kanssakäymisessä. Henkilöstö saa näin ollen käyttöönsä laajan tietoresurssin, jonka hyödyntämiseen pyritään mahdollisimman tehokkaasti. Syntyvä hiljainen tieto on myös mahdollista organisoida yrityksen kannalta tehokkaasti pienen henkilöstömäärän vuoksi ja siten sitä saadaan hyödynnettyä yrityksen prosesseissa. (Supyuenyong 2009.) Tiedon muodostuessa lähtökohtaisesti yksilöllisellä tasolla ja sen hallinnan konkretisoituessa yksilöiden välisen kommunikaation (Beesley 2008) kautta avoimuuden hallintaa voidaan pitää innovatiivisen prosessin kannalta erittäin tärkeänä tekijänä. Luottamus on osa avoimuuden hallintaa organisaation sisäisessä tiedonjaossa ja siten se muodostuu osaksi innovaation prosesseja tietojohtamisen näkökulmasta. Al-Alawi (2007) on kertonut luottamuksen mahdollistavan näkemyksien jakamisen organisaation sisällä ja siten toimivan osana yrityksen sisäistä tiedonjaon prosessia.

Kuvio 7. Informaatiosta innovaation johtavat aktiviteetit. (mukaillen Beesley 2008).

Beesley (2008) on esittänyt innovaatioihin johtavan tiedon kulun prosessina kuvion 7 esittämällä tavalla. Tietojohtamisen näkökulmasta innovaatioiden syntyminen edellyttää siis yksilöiden välistä kommunikaatiota, jossa tieto rakennetaan ja sitä voidaan hallita. Yhdistettäessä kuvion 6 esittämä rakenne innovaatioprosessin rakentumisesta koko yrityksen henkilöstön ideoiden reservin muodostamien porttien kautta prosessiksi ja kuvin 7 esittämä tiedon rakentuminen yksilöllisen tason kautta kommunikaation välityksellä varsinaiseksi toiminnaksi voidaan ajatella, että osa innovaatioprosessin hallintaa muodostuu yksilöiden törmäyttämisen ympärille. PK-yrityksille tyypillinen matalahierarkinen toiminta ja sen kautta avoin kommunikaatio (Supyuenyong 2008) mahdollistaa organisaatiokulttuurin, jossa on mahdollista saada erilaiset käsitykset kohtaamaan eli luoda tietoa hyödynnettäväksi. Tämä kokonaisuudessa tukee innovaatiotoimintaa.

Kulttuuri määrittää osaltaan yrityksen käytössä olevien ideoiden tuomista osaksi yrityksen toimintaa (Cohendet & Simon 2015; Supyuenyong 2008) ja omistajien tai päätöksentekijöiden merkitys kulttuurin luonnissa PK-yrityksillä on huomattavassa roolissa (Szymańska 2016; Carr 2014). On siis mahdollista sanoa, että PK-yritysten osalta on tärkeää huomioida kulttuurin rakentaminen ideoiden hyödyntämistä mahdollistavaksi. Esimerkiksi avoimen yrityskulttuurin avulla voidaan tukea ideoiden jakamista yrityksen sisällä (Johnson, Whittington & Scholes 2011) ja siten rakentaa yritykselle

ideavarantoa. Supyuenyong (2009) on esittänyt PK-yritysten avoimen kulttuurin mahdollistavan ideoiden jakamisen lisäksi myös uuden tiedon luonnin ideoiden törmätessä toisiinsa. Kuitenkin PK-yrityksissä ihmisten tuottama tieto ja siten innovaation kannalta tärkeä tietovaranto rakentuu usein suullisesti ja siten kulttuurillisesti kannustetaan hiljaisen tiedon lisäämistä, joka yhdessä luottamuksen ilmapiirin kanssa kannustaa myös tiedon aktiiviseen jakamiseen (Supyuenyong 2009).

Luovuutta voidaan pitää yrityksen strategisen tason valintana (Bollinger 2019) ja tämä pätee myös avoimeen innovaatioon (Brem & Tidd 2012, 120; Katzy ym 2013) ja sen vuoksi innovaatioprosesseja ja avoimen innovaation hyödyntämiseen tähtäävän yrityksen on tärkeä rakentaa molempia samanaikaisesti tukeva strategia.

Konstruktivistis-kriittisen näkökulman mukaan johtaminen määrittyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja sen perusteella ideoita jakava kulttuuri määrittää johtamista osaltaan. Langley ym. (2013) kertovat prosessinäkökulman ja suhteissa rakentuvan johtajuuden yhdistämisen tarkoittavan prosessiin osallistuvien tahojen vaikuttavan prosessin aikaiseen johtamiseen. Tällöin kommunikaation on tärkeä keskittyä prosessin kannalta oleellisten tekijöiden turvaamiseen. Bollinger (2019) on tiivistänyt, johtamisen kautta on mahdollista pyrkiä varmistamaan prosessien eteneminen ja siksi organisaation kulttuurin rakentaminen ideoita tehokkaasti hyödyntäväksi ja siten innovaation prosessin tukeminen kaikkien yrityksen ideoiden toimiessa osana innovaatiota takaa toiminnan laatua. Innovaation laadukas edistyminen toimii luottamusta rakentavana tekijänä, sillä sen avulla osoitetaan kyvykkyyttä, joka on huomattu erityisesti PK-yrityksille tärkeäksi tekijäksi luottamuksen rakentajana (Tobiassen & Peterssen 2018) ja siten innovaatioprosessin johtaminen välittyy luottamuksen rakentumiseen. Avoimen innovaation prosessin ja yrityksen sisäisen ideoiden varaston ja klassisen innovaation prosessin yhdistäminen voidaan nähdä kannattavana toimintana. Salter (2015) kertoo ulkoisten ja sisäisten informaation lähteiden kautta saavutettavien ideoiden takaavan monimuotoisemman pohjan innovaatiolle. Ulkoisesti hankittava informaatio voi kuitenkin vaatia huomattavaa panostusta ajallisesti (Salter 2015). Tämän vuoksi voidaan ajatella sisäisen ideapankin toimivan tärkeänä resurssina osana avoimen innovaation prosessia, koska sen käyttäminen hyödyksi innovaation eri vaiheissa on kustannustehokkaampaa.

Johtamisen kautta siis voidaan määritellä innovaation prosessiin rakentuminen yrityksen omista lähtökohdista tulevia ideoita mahdollisimman tehokkaasti hyödyntäväksi yrityksen kulttuurin ja yrityksen sisäisen tietojohtamisen avulla. Organisaation miettiessä vuorovaikutuksen kautta

rakennettavaa tapaa tiedon luomiselle sisäisten mekanismien ohella, on oleellista huomioida konteksti (Tidd 2014). Avoimen tiedonjaon laajuus voi olla rajoitettu (Tidd 2014) tai sen epäsuhdalla voi olla negatiivisia vaikutuksia, kuten opportunistinen käyttäytyminen (Nooteboom 2008; Johnson Whittington, Scoles 2011; Hache, Linton & Öberg 2016). Luottamuksen merkitys avoimen kommunikaation mahdollistajana (Hardwick 2013) täten korostuu yhteistoiminnassa. Organisaatiot voivat kuitenkin käyttää innovaatioprojektien kautta saavuttamaansa aiempaa kokemusta rakentaakseen tehokasta johtamistapaa avoimen innovaation hallintaan (Melo 2020). Tämä edellyttää myös osaltaan luottamusta, yrityksen sisäistä ja ulkoista, jotta vuorovaikutus on mahdollisimman avointa ja siten tietoa pääsee syntymään. Näiden tekijöiden avulla mahdollistetaan myös avoimen innovaation prosessin hallintaa ja prosessin aikana voidaan hyödyntää koko yrityksen potentiaalia.

Yrityksen potentiaalin hyödyntäminen taas osaltaan auttaa osaltaan yritystä toimimaan luotettavuutta herättävänä kumppanina vahvan kyvykkyyden osoittamisen kautta ja siten tukee luottamuksen prosessia.